Asiaa turha enempi vatvoa täällä, se ei siitä tule miksikään.Asianomainen avautuu jos on tarvetta.Asia n tiimoilta kyllä voisis keskustella millain vakuutusyhtiöt, tai lähinnä niiden tarkastajat suhtautuvat ja penkovat asioita vahingon sattuessa. Vakuutusmiehethän ovat erittäin höveleitä silloin kun vakuutusta tehdään.... Millaisia ovat silloin kun pitää alkaa korvausvastuuta selvittämään.
vakuutusmyyjille pitäisi olla pakollinen osio koulutuksessa, jossa korvauskäsittelijät ja vahinkotarkastajat kertoisivat todellisuuden korvauskäytännöistä. Siitä miten omaisuus arvoitetaan, miten vuosipoistot lasketaan tai missä on käyvän arvon ja jälleenhankinta-arvon välinen veteen piirretty viiva. Sana täysarvovakuutus ei vahinkotapauksessa esim päivitä -80 luvun latokuivuria uudeksi, paikkakunnan korkeimmaksi, huippumoderniksi kuivaamoksi. Euromääräiset enimmäiskorvausmäärät olivat lopulta hyviä, kun niistä jäi myös vakuutuksenottajalle selkeä käsitys siitä, mitä tuli vakuutettua ja mistä maksetaan.
Kotivakuutuskaan ei korvaa sulaneen pakastimen sisältöä kuin murto-osalta jos sinulla ei ole näyttää ostokuitteja esimerkiksi hirvenlihasta tai marjoista. Tuttava sai kokea tuon että hirvenpyynti ja marjametsällä käynti ei kannata, ostaa tästä lähin kaiken ja kuitit talteen.
onko pilalle menneen hirvenlihan osalta riittävä korvaus, jos annetaan laatikko hirvikiväärin patruunoita ja maksetaan leikkuuveitsen teroitus, niin saa hankittua uudet lihat? Vai pitäisikö korvata hirven sisäfileen hinta, kun se hankitaan kauppahallin lihatiskiltä? Kumman vahingon se metsästäjä on oikeasti kärsinyt? Molemmat tuntuvat ihan yhtä oikeudenmukaisilta.