Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kääntyvät jalat tarvitsevat yllättävän paljon sivutilaa taittuakseen alas, joten ahtaassa paikassa jalkoja ei saa alas. Toki ottavat leveämmältä joten kärry on vakaampi. A-jaloissa on myös vaikeampi saada jalka jumittumaan puunrungon tai kiven alle. Lisäksi taittuvat jalat eivät taida nostaa kärryä vasten vetokoukun topparia yhtä helposti kuin A-malliset.
Konekauppiaan ei ikinä kannata haukkua muita merkkejä, kun ei ikinä tiedä mitä joutuu tulevaisuudessa myymään
Onko nois uudemmiskin Valtrois todella noi, että voi valita uutta ostaessa vain 540/540e tai 540/1000? Eikö sitä vähän voisi kattella kilpailijoiden vakiovarustelistaa 540/540e/1000/1000e
Näimpä, valtraanhan ei ole ilmeisesti saanut tuohon aikaan kuin 2 ulosottonopeutta+ajovoa., nelinopeuksista ulosottoahan ei saa edes nelossarjalaisiin.
Mää olisin tarvinnu 3 sarjan teeläiseen 540e voimanoton.
Se olis kustantanu n.4500 euroa.
Pyöritin sitten paalaajaa 540:llä...
Kalliita hammasrattaita
, pitänee siis etsiä suoraan kone jossa on ulosottonopeudet kohdillaan. 1000 perän tarvisin, mutta koneessa ei oo kuin 540 ja 540e
Onko kellään tietoa, voiko valtran tehtaalla laitettuja ulosoton nopeuksia muuttaa jälkikäteen? Ja jos jollakin tietoa/kokemuksia, paljon maksoi ja oliko iso työ? Kaiken järjen mukaanhan siellä pitäisi olla vain erikokoiset rattaat eri nopeuksille, tuntematta sen enempää valtran ulosoton rakennetta. Nii ja kyseessä olisi ensimmäisen sukupolven direct...
Ainakin tuossa mukana olevien peltojen raivausvaiheessa on käytetty luovuutta.
Lieneeköhän oletus että paikallinen Claassin sopimushuoltaja tilaa omaan piikkinsä kaikki mahdolliset remmit ja kilkkeet ennen puintikautta? Saa kyllä nähdä mitä tuo Finish agro machineryn varaosapuoli pelaa, ainakin Lantmännenilta ja myös keskolta aikakaan ei saa/saanut mitään tiskiltä vaan kaikki ylihuomiseksi tai pahimmillaan "joskus ensi viikolla".
Tuli mieleen notta riittääkö kortti liikennetraktoriin?
Eikö se menny niin notta jos perävaunun kytkentämassa ylitti 10tn niin traktori on silloin liikennetraktori jolta vaaditaan enemmän jarrujen osalta
Ei koske maatalousajoa ja eikös tuoki pykälä oo jo lakkautettu heinäkuussa? Kun kerran tuli että 15v. saa ajella normi t-kortilla 60km/h kunnon kuorma perässä...
Sanosin, että olisko hiukan isohko tuo 160 hehdon kärry 100 heppaselle jossa ei painoa siten kovin paljoa ole, vissiin se 4 tonnia tai muutama sata kiloa päälle.Täysi ohrakuorma jos se on jonkinmoistakin painaa sen 10 tonnia ja kärryn paino päälle.Siitä voi arvella hiukan kumpi näyttää suunnan jos tiukka paikka tulee, kärry vai traktori.
Niin, onhan siinä eroa onko "sadan hevosvoiman traktori" esim. Valmet 705 ilman etukuormainta (n.4000kg) vai 1056xl kutosnatikka kuormaimella (n.5400kg). Jarrut kärryyn ovat kyllä ehdottomat, sillä monessakaan 80-luvun traktorissa ei ole kovin hääppöösiä jarruja.
Ääni kuorkin rungolle ja päälle kunnollinen lava. Painoon kannattaa kiinnittää huomiota sillä raudan kuljetus edestakaisin ei ole kovin kannattavaa toimintaa. Renkaat ovatkin sitten oma lukunsa. Peltoajoon ehdottomasti mahdollisimman isot vyörenkaat mutta tielle kuorkin renkaat taitaa tulla paremmin perässä.
ite kattelisin joko casea tahi 110-90 fiudea. halpoja ja toimivia moiseen.
Lisätään vielä 8000 sarjalaiset valmetit, vanhat kutosnatikat ja jontikan "tynnyrikopit".
Jos vielä moitit noita viherlannoitus nurmia niin muista et viimekesänä saa rehupaaleista 30-70 € kpl . Jos vielä saa päälle 10.000 kg ruis sadon niin on aika hyvällä mallilla .
Myypä vilja-alueella rehupaaleja. Suitia-Gårdskullalla niitä on satoja muutenkin vanhenemassa. Ainoa mikä tekee viherlannoituksella leikkimisen kannattavaksi, on täysi CAP + LFA hehtaarituki.
-SS-
Viherlannoituksen oikea ideahan olisi kerätä peltoon hiiltä, typpeä ja kuohkeuttaa maata. Rehuksi jos tekee niin ei jää kuin muokkausvaikutus. Oikea vaihtoehto olisi murskata maahan. Muistelen hämärästi, että vilja kuluttaa maasta hiiltä noin 200kg/ha ja viherlannoitus lisää noin 500-600kg/ha eli viljelykierto on ihan kannatettava ajatus. Ei ne kympin sadot tule kevätviljamonokulttuurilla.Vaikka eihän maataloudessa pitäisi puhua maito tai viljakiloista vaan euroista.
-farmeri
Meinaakko esim. spearheadin 6 metristä konetta? No yksi isäntä ajatti urakkamiehellä kesantoja tuomoisella ja seuraavia huomioita tuli tehtyä:
-Kone on takana hinattava joten traktori talloo heinää ja heinät nousevat renkaan urien kohdilta rumasti parin päivän päästä
-Jos kunnon heinää vaatii 2 ajokertaa, ensin savusi levykytkin ja uuden kytkimen jälkeen traktori kyykkäsi etehen
-pientareet jos haluaa siistiä pitää tehä eri koneella
Semmonen etu/takakone yhistelmä eli piennarmurskain taakse ja etunostolaitteisiin normaali kelakone on ollu haaveena, menis 5,5 metriä kerralla ja traktori ei tallo heinää ja pientareet tulis ajettua samalla. No ehkä joskus
Eipä yltänyt omille pelloille. Kunnon saderintama näkyi pirtin ikkunasta lupaavasti lähestyvän, mutta jäi naapuripitäjän puolelle
Ei ole kokemusta kyseisistä levyistä, mutta noista kahdesta ottaisin kyllä kts:än. Näyttää rakenteeltaan fiksummalta. Riippuu tietenkin myös käyttötarkoituksesta ja budjetista. Itse miettisin myös käytettyä laadukasta perälevyä, ovat kumminkin tehty oikeasta raudasta ja perälevy on sen verran yksinkertainen kapistus että kauhean pahoja piileviä vikoja tuskin löytyy.
