Lainaus käyttäjältä: Juha H - 16.07.11 - klo:22:34

ps. kynnä edes osa, niin saat vertailuruudun ens vuodelle.

Kaikkea muuta voidaan kokeilla, mutta ei kyntämistä. Vie liikaa aikaa ja kuivana vuonna todellinen pommi orastumiselle.

Kyl sitä fosforia tarvitaan jos leima punaisella. Jää jyvät pieneksi. Nää nykyiset naurettavan matalat tasot joita saa fosforia antaa, köyhdyttää maata ja satoa kummasti. Puhumattakaan typestä. Eikös sulla ole ollut ongelmia sen valkuisen kanssa? Muistan joskus lukeneeni et sull aon ollut vehnässä 9% valkuaiset? Millä ihmeellä???

10,6 on nyt ennätys. Amaretolla kaveri pääsi 9,8:aan.

Ei noille määräyksille mitään mahda. Vaikka talossa oli vuosikymmenet karjaa, niin elukoiden jäljiltäkään ei kovin kummoisia fosforimääriä jäänyt. Ja sitäkin vähää syödään jos jättää lannoituksessa fosforimäärät auki.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 17.07.11 - klo:07:57

Kaikkea muuta voidaan kokeilla, mutta ei kyntämistä. Vie liikaa aikaa ja kuivana vuonna todellinen pommi orastumiselle.

Muistan joskus lukeneeni et sull aon ollut vehnässä 9% valkuaiset? Millä ihmeellä???

En aio kyntää minäkään, jos syysviljaa kylvän. Ainoa hyöty kyntämisestä olisi, että oljet päätyvät kunnolla maan alle. Kuivumisriskin lisäksi kynnetyn ja kuivaamaan päässeen savimaan hienontaminen on ollut liian usein niin vaivalloista ettei siinä ole mieltä. Rypsin ja muiden ei-viljojen sänkin kultivaattorilla tai lautasmuokkaimella kumoon, äestys ja sitten kylvö

Valkuiaiset jäävät alas jos/kun tulee hyvä sato lajikkeella joka mieluimmin jyviä kuin valkuaista ja lohko on kivennäis- tai savimaata, josta ylimääräistä typpeä ei kovin paljoa kasville irtoa. Ellei esikasvina ei ole ollut hyvä kasvuinen apila tai sontaa levitetty reippaasti arviomitalla tms.

Valkuiaspitoisuus riippuu enemmän aika monesta muusta ravinteesta kuin fosforista.

Luulisin, että aika paljon vuodestakin kiinni. Kruunulla valkuainen vaihteli 10,6-14,2 välillä ilman, että lannoituksessa tapahtui mitään ihmeellistä. Tässä nyt kokeillaan kaikenlaisia variaatioita. On syysviljaa ja luontaisesti valkuaispitoista kevätvehnää kasvussa.

Lautasmuokattuun perustettu syysvilja onnistui yllättävän hyvin, kun vertaa kultivaattorilla käsiteltyyn. Silti tarkoitus olisi ensisijaisesti kultivoida syysviljojen perustukset. Tosin kelit ratkaisee aika paljon. Jos tulee kuiva syksy, niin ei uskalla maata käsitellä kovin syvästä.

Mää meinaan kyntää jokatapauksessa syysviljamaat. Syksyllä on yleensä satanut sen verran, että kosteutta riittää.

Syksyllä 3tn (lue 5-6tn) broiskun lantaa ja keväällä typpeä sen mitä paperit antaa myöten! Mukava kun ei tartte syksyllä tuhrata kylvökonetta apulannalla!

Käytät siis tonneja etkä kuutioita? Onko sulla sitten vaaka vai arvioitko vaan?

Syksyllä 3tn (lue 5-6tn) broiskun lantaa ja keväällä typpeä sen mitä paperit antaa myöten! Mukava kun ei tartte syksyllä tuhrata kylvökonetta apulannalla!

Kuulostaa hyvältä reseptiltä - tuota aion kokeilla vajaan 10 hehtaarin Evolo-alalle!

Lainaus käyttäjältä: SKN - 17.07.11 - klo:09:11

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 17.07.11 - klo:07:57

Kaikkea muuta voidaan kokeilla, mutta ei kyntämistä. Vie liikaa aikaa ja kuivana vuonna todellinen pommi orastumiselle.

Muistan joskus lukeneeni et sull aon ollut vehnässä 9% valkuaiset? Millä ihmeellä???

En aio kyntää minäkään, jos syysviljaa kylvän. Ainoa hyöty kyntämisestä olisi, että oljet päätyvät kunnolla maan alle. Kuivumisriskin lisäksi kynnetyn ja kuivaamaan päässeen savimaan hienontaminen on ollut liian usein niin vaivalloista ettei siinä ole mieltä. Rypsin ja muiden ei-viljojen sänkin kultivaattorilla tai lautasmuokkaimella kumoon, äestys ja sitten kylvö

Valkuiaiset jäävät alas jos/kun tulee hyvä sato lajikkeella joka mieluimmin jyviä kuin valkuaista ja lohko on kivennäis- tai savimaata, josta ylimääräistä typpeä ei kovin paljoa kasville irtoa. Ellei esikasvina ei ole ollut hyvä kasvuinen apila tai sontaa levitetty reippaasti arviomitalla tms.

Valkuiaspitoisuus riippuu enemmän aika monesta muusta ravinteesta kuin fosforista.

Tarkotin lähinnä tuota typpeä.....

Jos ei vähintään 170kg anna kasvukaudella, ei tuu valkuaista. Mielellään yli 200kg. Nykyinen valkuaishinnoittelu ei vaan oikeen innosta ekstra lannoituksiin.

Lainaus käyttäjältä: Mä - 16.07.11 - klo:23:52

Syksyllä 3tn (lue 5-6tn) broiskun lantaa ja keväällä typpeä sen mitä paperit antaa myöten! Mukava kun ei tartte syksyllä tuhrata kylvökonetta apulannalla!

Käytät siis tonneja etkä kuutioita? Onko sulla sitten vaaka vai arvioitko vaan?

Tonneja wisuunkin syötetään! Lanta-analyysistähän se kuutiopaino selviää. Kilon tai litran tarkkuuteen tuos hommas ei pääse kuitenkaan...

Lainaus käyttäjältä: Husokki - 17.07.11 - klo:10:22

Lainaus käyttäjältä: Mä - 16.07.11 - klo:23:52

Syksyllä 3tn (lue 5-6tn) broiskun lantaa ja keväällä typpeä sen mitä paperit antaa myöten! Mukava kun ei tartte syksyllä tuhrata kylvökonetta apulannalla!

Käytät siis tonneja etkä kuutioita? Onko sulla sitten vaaka vai arvioitko vaan?

Tonneja wisuunkin syötetään! Lanta-analyysistähän se kuutiopaino selviää. Kilon tai litran tarkkuuteen tuos hommas ei pääse kuitenkaan...

Itse ainakin oon ymmärtänyt, että kiloina ravinteetkin mitataan - ei litroina  
Lähelle kahdellahan kilot saa kertoa, niin päästään motteihin. Paino varmaan vaihtelee melko paljon eri kohdissa lantaa - ja eri erissäkin. Sopivasti ollut helteitä viimeisinä kasvupäivinä/viikkoina, niin tulee enemmän vettä sekaan painoks - näin olen ymmärtänyti. Saivartelua sinällään kummalla mittayksiköllä asiaa mittaa, kunhan tietää minkä verran yrittää ravinteita laittaa.

Lainaus käyttäjältä: Mä - 17.07.11 - klo:11:15

Lainaus käyttäjältä: Husokki - 17.07.11 - klo:10:22

Lainaus käyttäjältä: Mä - 16.07.11 - klo:23:52

Syksyllä 3tn (lue 5-6tn) broiskun lantaa ja keväällä typpeä sen mitä paperit antaa myöten! Mukava kun ei tartte syksyllä tuhrata kylvökonetta apulannalla!

Käytät siis tonneja etkä kuutioita? Onko sulla sitten vaaka vai arvioitko vaan?

Tonneja wisuunkin syötetään! Lanta-analyysistähän se kuutiopaino selviää. Kilon tai litran tarkkuuteen tuos hommas ei pääse kuitenkaan...

Itse ainakin oon ymmärtänyt, että kiloina ravinteetkin mitataan - ei litroina  
Lähelle kahdellahan kilot saa kertoa, niin päästään motteihin. Paino varmaan vaihtelee melko paljon eri kohdissa lantaa - ja eri erissäkin. Sopivasti ollut helteitä viimeisinä kasvupäivinä/viikkoina, niin tulee enemmän vettä sekaan painoks - näin olen ymmärtänyti. Saivartelua sinällään kummalla mittayksiköllä asiaa mittaa, kunhan tietää minkä verran yrittää ravinteita laittaa.

Mulla on ainakin semmonen lanta-analyysi missä on ravinteet imoitettu /tn ja /m3. Kuutiopainot vaihtelee aika paljon.
Viranomaiset taitaa pelata kuutioilla, ainakin ympäristötuen mukainen lannoitus -oppaassa puhutaan kuutioista. Pääasia kuitenkin, että itse tietää määrät ja pystyy tarvittaessa selittämään tarkastajallekkin.

Lainaus käyttäjältä: KAri - 17.07.11 - klo:11:28

Lainaus käyttäjältä: Mä - 17.07.11 - klo:11:15

Lainaus käyttäjältä: Husokki - 17.07.11 - klo:10:22

Lainaus käyttäjältä: Mä - 16.07.11 - klo:23:52

Syksyllä 3tn (lue 5-6tn) broiskun lantaa ja keväällä typpeä sen mitä paperit antaa myöten! Mukava kun ei tartte syksyllä tuhrata kylvökonetta apulannalla!

Käytät siis tonneja etkä kuutioita? Onko sulla sitten vaaka vai arvioitko vaan?

Tonneja wisuunkin syötetään! Lanta-analyysistähän se kuutiopaino selviää. Kilon tai litran tarkkuuteen tuos hommas ei pääse kuitenkaan...

Itse ainakin oon ymmärtänyt, että kiloina ravinteetkin mitataan - ei litroina  
Lähelle kahdellahan kilot saa kertoa, niin päästään motteihin. Paino varmaan vaihtelee melko paljon eri kohdissa lantaa - ja eri erissäkin. Sopivasti ollut helteitä viimeisinä kasvupäivinä/viikkoina, niin tulee enemmän vettä sekaan painoks - näin olen ymmärtänyti. Saivartelua sinällään kummalla mittayksiköllä asiaa mittaa, kunhan tietää minkä verran yrittää ravinteita laittaa.

Mulla on ainakin semmonen lanta-analyysi missä on ravinteet imoitettu /tn ja /m3. Kuutiopainot vaihtelee aika paljon.
Viranomaiset taitaa pelata kuutioilla, ainakin ympäristötuen mukainen lannoitus -oppaassa puhutaan kuutioista. Pääasia kuitenkin, että itse tietää määrät ja pystyy tarvittaessa selittämään tarkastajallekkin.

Arpapeliä se aina on. Täydellistä yrittää, mutta sekundaa pakkaa välillä tulemahan. Paras on kun yhdes talos lykättiin paperi käteen että tuolle lohkolle 3,3m3/ha ja tuolle 4,2m3/ha... Oli pakko sanoa että mä oon ehkä paras levittäjä tällä alueella, mutta tuohon minäkään en pysty 

Lainaus käyttäjältä: Husokki - 17.07.11 - klo:11:46

Lainaus käyttäjältä: KAri - 17.07.11 - klo:11:28

Lainaus käyttäjältä: Mä - 17.07.11 - klo:11:15

Lainaus käyttäjältä: Husokki - 17.07.11 - klo:10:22

Lainaus käyttäjältä: Mä - 16.07.11 - klo:23:52

Syksyllä 3tn (lue 5-6tn) broiskun lantaa ja keväällä typpeä sen mitä paperit antaa myöten! Mukava kun ei tartte syksyllä tuhrata kylvökonetta apulannalla!

Käytät siis tonneja etkä kuutioita? Onko sulla sitten vaaka vai arvioitko vaan?

Tonneja wisuunkin syötetään! Lanta-analyysistähän se kuutiopaino selviää. Kilon tai litran tarkkuuteen tuos hommas ei pääse kuitenkaan...

Itse ainakin oon ymmärtänyt, että kiloina ravinteetkin mitataan - ei litroina  
Lähelle kahdellahan kilot saa kertoa, niin päästään motteihin. Paino varmaan vaihtelee melko paljon eri kohdissa lantaa - ja eri erissäkin. Sopivasti ollut helteitä viimeisinä kasvupäivinä/viikkoina, niin tulee enemmän vettä sekaan painoks - näin olen ymmärtänyti. Saivartelua sinällään kummalla mittayksiköllä asiaa mittaa, kunhan tietää minkä verran yrittää ravinteita laittaa.

Mulla on ainakin semmonen lanta-analyysi missä on ravinteet imoitettu /tn ja /m3. Kuutiopainot vaihtelee aika paljon.
Viranomaiset taitaa pelata kuutioilla, ainakin ympäristötuen mukainen lannoitus -oppaassa puhutaan kuutioista. Pääasia kuitenkin, että itse tietää määrät ja pystyy tarvittaessa selittämään tarkastajallekkin.

Arpapeliä se aina on. Täydellistä yrittää, mutta sekundaa pakkaa välillä tulemahan. Paras on kun yhdes talos lykättiin paperi käteen että tuolle lohkolle 3,3m3/ha ja tuolle 4,2m3/ha... Oli pakko sanoa että mä oon ehkä paras levittäjä tällä alueella, mutta tuohon minäkään en pysty 

Ja vielä vaatimatonkin. Yleensä olen antanut urakoitsijalle vaan tilauksen että "tämä kasa tähän ojien väliin"