Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: kylmis - 01.09.10 - klo:21:40
-
Tässä on pidempään suunniteltu metsäkärry+kuormain yhdistelmän hommaamista ja nyt alkaisi olla asialle henkisesti kypsä. Olen päättänyt, että kerran urani aikana tuollaisen yhdistelmän ostan ja sen pitää sitten kestää meikäläisen eläkeikään asti.
Nyt olisi pohdintojen jälkeen tullut kalkkiviivoille Kesla 204T+9T ja Kronos 4000L+100H. Kumpikin paketti tulee sisältämään hydraulisen esiohjauksen. Kommenttia saisi tuttuun tapaan esittää, ne jotka noista jotain tietää. Kummassakin on puolensa. Mielestäni Kesla tuntuu järeämmältä ja paremmalta kuormaimelta, mutta kärry taas aika hemppali. Kronoksen nosturi vähän köykäisempi, mutta kärri tukevamman oloinen. En kuitenkaan rupea noita kahta yhdistelemään.
Käyttö tulisi olemaan omassa käytössä kaikkea mahdollista nostelua ja kuskausta. Energiapuuta ensisijaisesti. Ei saisi kyllä vierastaa tukkejakaan, kun noita myrskykaatoja joutuu korjailemaan.
-
Just täällä oli juttua sähköisestä ohjauksesta ja mä kyl laittasin sellaisen, kun hintakaan ei ollu paha.'
Muuten näkemykseni noista kamppeista sama ku sulla. Itsellä ajos hydr. ohjauksella nokanpaketti ja sillä mennään, mut jos uutta laittasin niin kesla olis vahvoilla.
-
Itellä ollu ny 2v. juurikin tommonen kesla,tosin kärrynä "tuunattu" jusmara.
Kuormaimesta ei oo kyllä pahaa sanottavaa.
Kronoksen paketti kyl kans houkutti,mutta köyhyys ratkaisi keslan eduksi.
Saiskohan sitä keslan kärryä leveillä kuorkin pyörillä ois pikkusen ketterämpi kiipeilemään....
-
Keslan ottaisin.
-
"Mielestäni Kesla tuntuu järeämmältä ja paremmalta kuormaimelta, mutta kärry taas aika hemppali. Kronoksen nosturi vähän köykäisempi, mutta kärri tukevamman oloinen. En kuitenkaan rupea noita kahta yhdistelemään."
Puhuit ylempänä pitkän aikavälin sijoituksesta. Omasta mielestä noista sais yhdistämällä varmasti mieluisan yhdistelmän. Siis Keslan kuormain ja Kronoksen kärry. Muuta ei tarvitse tehdä, kun Keslan kolmipiste sovitteille kiinnikkeet. Häviää tosin noi "paketti" tarjoukset..
Mites Nokka? Pärjää varmasti tälläisessa maatilaluokassa. Esim. 4372+mv921.
-
Paketin edut häviää. Kronos olisi 3 tonnia edullisempi. Mää en tota Nokkaa kommentoi, etten pahoita kenenkään mieltä ;)
-
Mielestäni Kesla tuntuu järeämmältä ja paremmalta kuormaimelta, mutta kärry taas aika hemppali.
Pitää paikkansa myös kolmen vuoden kokemuksella ko. paketista. Kärryn käyttöohjeessa jopa kielletään noin ison kuormaajan asennus, mutta silti myyvät pakettina. Suosittelen 10T kärryä.
Kärry on kuitenkin käyttöä kestänyt toistaiseksi, lienee hyvää materiaalia ja järkevästi tehty. Ja onhan se kevyt vetää pienellä traktorilla. Aika herkkä kaatumaan, mutta siihen kai auttaisi renkaiden suolatäyttö järeää runkoa tehokkaammin. Kaksirunkoista jäin kuitenkin hieman kaipaamaan, niin tukevaa, että kevyempien puiden kuormaus onnistuisi jossain tilateissa myös ilman tukijalkoja.
Mutta kuormain on hyvä, ja varmasti kestää. Yksi letku on särkynyt, kun oli laitettu "slim line" letku, en tiedä käyttävätkö niitä vielä. Itselläni on poronsarviventtiilit, nekin siksi, että rikkoutuvia osia olisi vähemmän. On toimiva ratkaisu, kun ne mahtuu valmetin koppiin hyvin, ja Keslan venttiilipöydän ojennusvarsi on hyvä apu asennettaessa. Hydraulinen esiohjaus on sekin kai hyvä (mutta kallis) vaihtoehto, jos takaikkunalla ei ole venttiilipöydälle tilaa.
-
Patun isäntälinjan kärryt on kyllä taidokas esimerkki siitä, miten vähistä tarpeista voi metsäkärrin ylipäänsä tehdä. Eipä siinä mitään. Minusta ajavat kyllä asiansa, vaikka ei renkaat talvella pyöriskään. Toimiihan se rekenä.
-
Minä olin hieman samanlaisessa tilanteessa n. vuosi sitten. Yhdistelmäksi tuli lopulta käytetty kun vedon hinta on niin julmettu.
Ehdottomasti suosittelen joko 10 t keslan kärriä 18" renkailla tai isommilla tai sitten yhdistele se kronoksen kärri ja keslan nosturi! Näin on minunkin paketissa, patun nosturi ja kronoksen vetävä kärri.
-
Minulla on juuri tuo Kronoksen paketti. Työn laatuun olen erittäin tyytyväinen, hitsaustyö on hallussa (jota ei ainakaan voi Nokasta sanoa..), kärryn yksityiskohdat kuten tukijalka ja puomiohjaus läpimietitty, kouran painopiste purkaessa ja lastauksessa on just oikea tolppiin nähden. Vanteet ovat reunasuojatttuja ja maalaus laadukas.
Kraana on liian pieni, suurimmat tyvitukit jäävät maahan ja tarvis hieman enemmän pelivaraa paalien keruun. Kuivahko olkipaali nousee mutta jos sen päälle sataa niin jää maahan. Jos kone seisoo mäessä vinossa, yksituubikääntö ei jaksa kääntää isoja tukkeja kärryyn. Tingin koosta koska otin sähköohjauksen kun penkki ei käänny. Sinänsä oikea päätös ja paluuta ei öljyohjaukseen ole enää. Teknisesti ei kraanassa ole mitään vikaa, koura on hyvä, mutta kokoluokka saisi olla esim. EVI 565, sillä saisi suursäkin ylös. Rankojen ja kuidun nostoon riittää kyllä, mutta kun ne ajot eivät ole niitä raha-ajoja ::) Kokonaisuudessaan vieläkin yksi parhaimpia ostoja mitä taloon on tehty.
-
plompsahtaako keslan paketin hinta isommalla kärryllä (12 tn)
kannattaa huomioida keslan paketissa kuormaimen jalusta, tarkemmin
sanoen tukijalat, teleskoopit muuten hyvät, mut perskeles,kun
aina takarenkaassa kiinni, jos aisankääntöä käyttää ja muutenkin kääntyy,
rengasrikon vaara!, eli sammakkojaloilla mielummin,ostohetkellä
kaiketi suurinpirtein samanhintaset.
se kärry, 9tn keslan kärry ykspalkkirunkosena vetelä, mielummin
12 tn kärry, kaataa tuo kärryn huojuminen äkkiä koko
kärry/kuormaajapaketin
(omakohtaista kokemusta patu 925// patu 12tn kärry, tuo 925
aika painava kuormaaja, nykyään brunetista tehdyn kärryn aisalla)
kuormaajana kesla aika hyvä ja kestävä.
millanen traktori paketin eteen tulee..
takasiltasovitteet kans yks harkinnan arvoinen tolle kokoluokalle.
-
Evi 565 ja 10 t. kärry "kyllä lähtee" Voimaa on riittävästi ja kouraan sopii paali.
-
Laitoin pari vuotta sitten Keslan 204T + 9 tn vaunupaketin. Mausteeksi 4. pankkopari ja lisälohko poronsarviventtiilistön keskelle aisaohjauksen hallintaan (on muuten tosi näppärä). Muuta venttiilistövaihtoehtoa en edes harkinnut, nyt on paketti traktoriin kytkettävissä 2 minuutissa. Veturina 51 hv pikkuneliveto.
Kokonaisuudessaan olen ko. pakettiin tyytyväinen.
-
Kärryn edessä varmaankin valumötti 95 tai 120hv neliveto. En tiedä tuoko Keslan 10t paljonkaan lisää vakautta, koska samalla yksipalkkisella rungolla se on kuin pienempikin malli. Lisäksi renkaat on kuvista päätellen jotenkin kapeamman oloiset. Pitää kai vielä kysellä tuo kuormaaja ja kärry erikseen. Kärryyn pitää siis hitsailla jonkinlaiset korvakkeet nosturia varten? Takasiltaan en kuormainta laita, menee liian hankalaksi. Hydraulinen esiohjaus mielestäni riittävä. Täyssähköinen nosti hintaa melkoisesti. Uskoisin, että esiohjattu on jo riittävän kätevä. Keslalla on joku tarjous siitä ja hintavaikutus luokkaa tonni.
Jos kriteeriksi asettaa hyvän kärryn, sammakonreisijalat ja tarpeeksi väkevän kuormaimen, niin homma kallistuisi melkein 5000:n Kronoksen suunnalle. Tämä menisi kyllä yli siitä mitä olen ajatellut. Keslaa voisi miettiä siltä pohjalta, että ajelee asiallisen kokoisia kuormia. Pitkää matka-ajoakaan ei ole tiedossa. Pienemmällä kärryllä on myös sujuvampaa puikkia metsässä.
Olisi viikonloppuna tarkoitus käydä Metkossa, täytyy siellä selvitellä lisää.
-
Veturina 51 hv pikkuneliveto.
Herran jestas!! Mistä sellasia saa ja minkä merkkinen??
-
Itsekkin rakennuttaisin ennemin sekasikiön kärri+kuormainpaketin kuin alkaisin ostamaan yhdistelmää. Ensisijaisesti haeskelisin ajan kanssa käytettyä yhdistelmää, pidemmän päälle se olisi varmasti huolettomampi ratkaisu kuin nuo melkein "hinnat alkaen" paketit vaikka kuin uusia ovatkin.
Hakin mv 92 on ihan pätevä kärri kokoluokassaan, oma kärri koeponnistettu sahapuukuormilla ja pienemmilla kuormilla liikennetraktorinopeuksilla. Tiedän pari Keslan kärriä jotka ovat kypsyneet paljon vähemmällä rasittamisella.
Kaikki on toki suhteellista. Tuttu metsätalousyrittäjä ajaa vajaat 1000 mottia hankintapuuta tienvarteen vuosittain 80 luvun alussa kyläsepän rakentamalla kärrillä ja hakin 29H yhdistelmällä. Mieli kuulemma tekisi parempaa, mutta järki sanoo että vähemmälläkin pärjää ja kalusto täyttää tehtävänsä.
Itse suosittelisin kuormaimeen: nelisylinterikääntö, vähintään 6,5 m ulottuvuutta, 40 kn nostovoimaa, hydr esiohjaus. Ja kärriin: kaksipalkkirunko, n. 10t kantavuus ja renkaat 500 ja mielellään isommalla kuin 15,5" koolla. Samassa kokoluokassa ainakin Hakin kärreissä säästää painossa n. 200 kiloa kun ottaa kärrin kaksipalkkisella rungolla.
-
Komppaan Hervastia tuossa käytetyn etsimisessä.
Jos se Nokka/Hakki ei nyt täysin kirosana olisi niin tuossa : http://www.mascus.fi/Maatalous/Kaytetyt-Metsaperavaunut-kuormaimella/Hakki-4469+MV122HD/465acd5a-3353-4830-8b6e-d6c98bb3d616.html
Mulla melkolailla vastaava ajossa. Omassa vaan kaari tukijalat, 22,5" renkaat ja hyd. eo.
Esimerkin kärry on jotain ihan muuta kun Keslan 9-10T +rullaveto joka ei koskaan turhaan mukana ole. 4469 kuormaimella ei ole lisä nostotehoa vielä tähän mennessä tullut ikävä.
Ja nyt menee jo kauas "metsään" alkuperäisestä kysymyksestä. ;D
-
[/quote]
Herran jestas!! Mistä sellasia saa ja minkä merkkinen??
[/quote]
Ja vain 3-pyttynen... Zetor 5245 vuodelta 91. Ei ole ruuvattu, mutta voimaa tuntuisi olevan paljon enemmän kuin tuo 51hv ja erittäin sitkeävetoinen kone. Ollut uudesta talossa ja edelleen talon eniten käytetty traktori. Erinomainen kampe nykysetkoihin verrattuna.
-
Kolmipyttyset on sitkeävetoisia!!
-
Kärryn edessä varmaankin valumötti 95 tai 120hv neliveto. En tiedä tuoko Keslan 10t paljonkaan lisää vakautta, koska samalla yksipalkkisella rungolla se on kuin pienempikin malli. Lisäksi renkaat on kuvista päätellen jotenkin kapeamman oloiset. Pitää kai vielä kysellä tuo kuormaaja ja kärry erikseen. Kärryyn pitää siis hitsailla jonkinlaiset korvakkeet nosturia varten? Takasiltaan en kuormainta laita, menee liian hankalaksi. Hydraulinen esiohjaus mielestäni riittävä. Täyssähköinen nosti hintaa melkoisesti. Uskoisin, että esiohjattu on jo riittävän kätevä. Keslalla on joku tarjous siitä ja hintavaikutus luokkaa tonni.
Jos kriteeriksi asettaa hyvän kärryn, sammakonreisijalat ja tarpeeksi väkevän kuormaimen, niin homma kallistuisi melkein 5000:n Kronoksen suunnalle. Tämä menisi kyllä yli siitä mitä olen ajatellut. Keslaa voisi miettiä siltä pohjalta, että ajelee asiallisen kokoisia kuormia. Pitkää matka-ajoakaan ei ole tiedossa. Pienemmällä kärryllä on myös sujuvampaa puikkia metsässä.
Patun/keslan 12 tn kärryn ykspalkkirunkopalkki isompaa ja ainevahvuudeltaan järeämpää, samaten "optinen" harha
tuon 12 tn renkaiden kapeus, 15*18" samanlevynen kun 400, mut
korkeampi, kiipee ihan eri tavalla esteen/kannon yli kun 400
keslan 12 tn raideleveys leveämpi, tukevampi kärry,
kun kuormaaja aisalla.
niin , nää kuormaimet, kuormaajat laippasovitteisia, ainakin
saman kokoluokan kesla/kronos samalla laippamitoituksella
(reikäjaolla), eli keslan kuormain käy kronoksen pukkiin
(varmista kumminkn reikäjako,voi olla vm. koht eroa)
-
Metkossa tosiaan Kronoksen kaveri kertoi, että suomalaisilla valmistajilla on nyt ollut sopimus jonkinaikaa, että kuormain/kärryjen yhdistäminen eri merkkien välillä on standardisoitu. Joten reikäjaon täsmätessä homman pitäisi onnistua.
Koko ajan homma tarkentuu ja suunnitelmat muuttuu, kun uutta faktaa tippuu pöytään. Kärri homma tässä ehkä kuitenkin vielä närästää. Soittelin parille kaverille, jotka ovat Keslan kevyemmillä kärryillä ajaneet rahtia. Eivät pitäneet kärryä mitenkään kaatumisherkkänä. Luulisin, että tämä homma on kuormasta ja kuskistakin kiinni. Tuo 12 tonnin kärry on aika raskas. Mulla on ollut aina tapana, että tarpeetonta painoa ei perässä vedetä. Joten tämä tuntuu hiukan liian painavalta ratkaisulta. Näkemyksiä on tietysti monia.
Hydraulinen esiohjaus alkoi epäillyttää aika lailla, kun haastattelin yhtä kaveriani, joka oli tuollaisella nelitonnisella ajanut. Kuulemma liian äkkinäinen. Aikaisemmin Patu, jossa oli valvoilin ohjaus ja pelasi paljon pehmeämmin. Nyt käsittääkseni kummassakin merkissä Finnrotorin ohjaus. Sitten kun tätä viereistä suunnittelijan vetämää keskustelua on seurannut, niin alkoi tuntua siltä, että ei se poronsarvi välttämättä ihan huono olekkaan :)
-
Tohon kärrykokooon vaikuttaa tosi paljon kuormaajan koko
(lue omapaino), mulla tuo patun 925 paino noin 1400kg ja kärry
vähä vähempi, lisäks painopiste suht korkealla,kuormaajan tolppa
korkea, kaatu pari kertaa vuodessa vaikka kuinka tarkasti ajo,
ei tullut kyllä mitään vaurioita kuormaajaan.
maastokin vaikuttaa oleellisesti, jos sivukalttoa ja joutuu
käyttään aisankääntöä alarinteen suuntaan, melko varmasti nokillaan,
tyhjänä, kuorma vakauttaa.
-
Eivät pitäneet kärryä mitenkään kaatumisherkkänä. Luulisin, että tämä homma on kuormasta ja kuskistakin kiinni.
Ei se kaadu kun on jo pohjalla muutama puu. Kun ajaa urissa kaarteeseen niin traktorista ja vetokoukun sijoituksesta riippuen kärry oikoo enemmän tai vähemmän. Kun samalla ajaa puomiohjauksen ulos tappiin asti ja sisäteli nousee hangen päälle, on koko tyhjän yhdistelmän paino siellä ulkokaarteen puolella. Tällöin kärry saattaa niiata, jos sisäpuolen renkaat eivät jaksa painua hangesta läpi.
Vetopuomi suorassa tai jo muutaman puun paino muuttaa tilannetta oleellisesti. Kärryn saa renkailleen tukijalalla mutta eka kerta se voi hieman säikäyttää. Kyljelleen se ei kaadu, jos nyt ei laskettelurinnettä yritä poikkipäin. Yksirunkoisella voi säätää telin traktorin uriin sopivaksi, mutta koska kaikki järkevät ostavat kuitenkin kaksipalkkisen, on hyvä tietää tämä etukäteen.
Tuo Kronos 100H täyteen lastattuna ottaa jo 25-35 tukkia, joten kokonaispaino on jo yli 5 tonnia enkä minä ainakaan kaipaa yhtään lisää keskikokoisen maataloustraktorin perään metsään, hajoaa renkaat jos ei muuta. Hakerankoja haluaisi tietysti saada vähän enemmän mukaan.
-
Joo, se on ihme juttu kun mikään ei riitä. Halusin tunkea 5000:n kuormaajan 100:lle kärrylle. Kronos antoi luvan, jos renkaita levennetään pykälällä. Sitten hinta nousikin sen 120:n tasolle. Viittinyt enää siinä vaiheessa vetää sitä Kesla 204:ää mukaan, joka painaa saman verran kuin viistonninen ja jota istutettiin siihen 100:sen aisalle ;D Kyllä toi Kronoksen satanen on jo aika järeä noille käsitellyille variaatiloille.
-
Itse suosittelisin kuormaimeen: nelisylinterikääntö, vähintään 6,5 m ulottuvuutta, 40 kn nostovoimaa, hydr esiohjaus. Ja kärriin: kaksipalkkirunko, n. 10t kantavuus ja renkaat 500 ja mielellään isommalla kuin 15,5" koolla. Samassa kokoluokassa ainakin Hakin kärreissä säästää painossa n. 200 kiloa kun ottaa kärrin kaksipalkkisella rungolla.
Minä taas olen ollut tyytyväinen 2-sylinterikääntöön. On käsittääkseni nopeampi kääntymään, ja kun kuormain on kärryn keulalla, tukijaloilla saa tavallisesti kaltevuudet oikaistua. Kesla 204T nostovoima on tähän saakka riittänyt kaikissa tilanteissa, eli nostaa sellaiset tukit jotka kouraan mahtuu. Jos ei kokonaan ilmaan, niin toisesta päästä kärryn päälle ja vetämällä kyytiin.
Leveistä renkaista tulee haittapuolena kärryn leveneminen samalla mitalla, eli aivan pienistä väleistä ei enää mahdu. 400 leveillä olen pärjännyt, mutta ehkä halkaisijaltaan suuremmat valitsisin, jos siihen olisi varaa.
-
Juu en minäkään varsinaisesti moiti oman 6400p hakin käännön voimaa, hyvin riittää suhteessa kuormaimen muuhun tehoon. Toki kun kuormain saisi muuten olla voimakkaampi (paalien nosto lähinnä ongelma) niin samalla kääntömomenttia pitäis saada hieman lisää. Taannoin purin em. 29H hakin käännön tiivisteiden vaihtamiseksi, tuossa mallissahan on kuiva, rasvavoideltu kääntölaite. Vaikka kuormaimella oli ikää, niin työstetyt pinnat olivat virhettömiä. Eli johtopäätös; rakenne on useimmiten ihan riittävä maatilakuormaimiin. Puun nostelussa tuokin kuormain piisaa, vaikkakin kikkailua ei voi välttää jos haluaa kaikki puut kyytiin. Tosin kaikki ne on tähän asti kyytiin nousseet.
Kaikkihan on toki suhteellista, omassa yhdistelmässä kärri painaa 1200 kiloa ja kuormain n. 750 muistaakseni.
-
Itse suosittelisin kuormaimeen: nelisylinterikääntö, vähintään 6,5 m ulottuvuutta, 40 kn nostovoimaa, hydr esiohjaus. Ja kärriin: kaksipalkkirunko, n. 10t kantavuus ja renkaat 500 ja mielellään isommalla kuin 15,5" koolla. Samassa kokoluokassa ainakin Hakin kärreissä säästää painossa n. 200 kiloa kun ottaa kärrin kaksipalkkisella rungolla.
Herää kysymys, että miksi ??? Teliä eikä pankkoja ei voi siirtää, kuormanpurku hankalanpaa. Ja rungolla ei ole puun ajossa niin suurta merikitystä muutenkaan, koska puut itsessään kantaa. Aika radikaalisti pystyy muuttamaan siirrettävällä telillä kärrin käyttäytymistä, ja varsinkin kun on kääntyvä aisa. Itse en näe tässä systeemissä muuta vikaa, kuin sen ettei ole järeämpään kalustoon saatavana näitä ominaisuuksia.
-
Herää kysymys, että miksi Teliä eikä pankkoja ei voi siirtää, kuormanpurku hankalanpaa. Ja rungolla ei ole puun ajossa niin suurta merikitystä muutenkaan, koska puut itsessään kantaa.
Monikäyttöisyys. Kaksipalkkirungolla voi kuljettaa paaleja poikittain, betonirumpuja, metrin saunapuut, muita isoja esineitä joita siirtää tilapäisesti pihalla ja lisäksi kaksipalkkirunko näyttää paljon paremmalta ja suojaa puomituubeja paremmin.
Jäykempi se voi olla, huomaa tien päällä vedettäessä kun teli jarruttaa minkä ehtii. Kuorman purku ei ole ongelma kun pankot ovat merkkivehkeissä sijoitettu niin että kouran painopiste osuu oikeaan paikkaan lähes koko ajan. Katsoin myös yksipalkkista mutta tämä 100H on kyllä kaikin puolin parempi. Tuo ettei sovi ajouriin pätee vain jyrkässä karteessa, mutta uria ajettaessa voi talloa leveämmän mutkan auki.
-
Itse suosittelisin kuormaimeen: nelisylinterikääntö, vähintään 6,5 m ulottuvuutta, 40 kn nostovoimaa, hydr esiohjaus. Ja kärriin: kaksipalkkirunko, n. 10t kantavuus ja renkaat 500 ja mielellään isommalla kuin 15,5" koolla. Samassa kokoluokassa ainakin Hakin kärreissä säästää painossa n. 200 kiloa kun ottaa kärrin kaksipalkkisella rungolla.
Herää kysymys, että miksi ??? Teliä eikä pankkoja ei voi siirtää, kuormanpurku hankalanpaa. Ja rungolla ei ole puun ajossa niin suurta merikitystä muutenkaan, koska puut itsessään kantaa. Aika radikaalisti pystyy muuttamaan siirrettävällä telillä kärrin käyttäytymistä, ja varsinkin kun on kääntyvä aisa. Itse en näe tässä systeemissä muuta vikaa, kuin sen ettei ole järeämpään kalustoon saatavana näitä ominaisuuksia.
Samaa mieltä. En myöskään ymmärrä näitä 2-palkkirunkojen kehuskelijoita. Omat kokemukset on, että 2-palkkirunkoiset vaunut eivät ole niin pitkäikäisiä mitä 1-palkkirunkoiset. 1-palkkirunkoisessa on esim. paljon vääntöjäykempi (ei ole hitsisaumoja, mitä vääntö rasittaa) mitä 2-palkkirunkoinen, kun kuormaajalle kurotetaan esim. sivusta maksimi ulottuvuudelta.
Joskus olen kuullut, että 2-palkkirunkoinen vaunu on tukevampi eikä kaadu niin herkästi. Se ei taas mene ainakaan minun järkeeni, että miksi. Jos vaunun kuormatilan leveys on yhtä leveä, painopiste samalla korkeudella ja kokonaisleveys on sama, niin ei ole mitään merkitystä onko vaunu 1 vai 2-palkkirunkoinen... Mikäli olen väärässä niin perustelkaa :D
-
Itse suosittelisin kuormaimeen: nelisylinterikääntö, vähintään 6,5 m ulottuvuutta, 40 kn nostovoimaa, hydr esiohjaus. Ja kärriin: kaksipalkkirunko, n. 10t kantavuus ja renkaat 500 ja mielellään isommalla kuin 15,5" koolla. Samassa kokoluokassa ainakin Hakin kärreissä säästää painossa n. 200 kiloa kun ottaa kärrin kaksipalkkisella rungolla.
Herää kysymys, että miksi ??? Teliä eikä pankkoja ei voi siirtää, kuormanpurku hankalanpaa. Ja rungolla ei ole puun ajossa niin suurta merikitystä muutenkaan, koska puut itsessään kantaa. Aika radikaalisti pystyy muuttamaan siirrettävällä telillä kärrin käyttäytymistä, ja varsinkin kun on kääntyvä aisa. Itse en näe tässä systeemissä muuta vikaa, kuin sen ettei ole järeämpään kalustoon saatavana näitä ominaisuuksia.
Samaa mieltä. En myöskään ymmärrä näitä 2-palkkirunkojen kehuskelijoita. Omat kokemukset on, että 2-palkkirunkoiset vaunut eivät ole niin pitkäikäisiä mitä 1-palkkirunkoiset. 1-palkkirunkoisessa on esim. paljon vääntöjäykempi (ei ole hitsisaumoja, mitä vääntö rasittaa) mitä 2-palkkirunkoinen, kun kuormaajalle kurotetaan esim. sivusta maksimi ulottuvuudelta.
Joskus olen kuullut, että 2-palkkirunkoinen vaunu on tukevampi eikä kaadu niin herkästi. Se ei taas mene ainakaan minun järkeeni, että miksi. Jos vaunun kuormatilan leveys on yhtä leveä, painopiste samalla korkeudella ja kokonaisleveys on sama, niin ei ole mitään merkitystä onko vaunu 1 vai 2-palkkirunkoinen... Mikäli olen väärässä niin perustelkaa :D
(http://a.imageshack.us/img411/3548/img7428y.jpg)
(http://a.imageshack.us/img829/8254/img7429w.jpg)
Olkoon nyt yksipalkkirunkoinen vaikka 5xkestävämpi kuin tämä jarrullinen metsäkärryni niin enpä taitaisi vaihtaa, ainakaan päittäin. ;D
Mitä tulee kaatumisherkkyyteen kuormattaessa... ...niin mainitsemiesi kriteereiden ollessa samat väittäisin kevyemmän kärryn olevan herkempi kaatumaan. Mikäli olen väärässä niin kuuntelen mielelläni perustelusi.
Paljonkos ne muuten pyytävät edellämainituista metsäpaketeista?
-
1-palkkirunkoisessa on esim. paljon vääntöjäykempi (ei ole hitsisaumoja, mitä vääntö rasittaa) mitä 2-palkkirunkoinen, kun kuormaajalle kurotetaan esim. sivusta maksimi ulottuvuudelta.
Eikös sen pitäisi olla päivastoin, palkki toimii kuten vääntöjousi? Kaksipalkki on lähes täysin jäykkä. Mikäli hitsisaumat pettävät näin pienissä ja kevytkäyttöisissä kärryissä on kone ollut talossa liian kauan tai on valittu väärä merkki. Kyllä näistä hajoaa paljon muuta ennen rungon saumoja.
Joskus olen kuullut, että 2-palkkirunkoinen vaunu on tukevampi eikä kaadu niin herkästi. Se ei taas mene ainakaan minun järkeeni, että miksi. Jos vaunun kuormatilan leveys on yhtä leveä, painopiste samalla korkeudella ja kokonaisleveys on sama, niin ei ole mitään merkitystä onko vaunu 1 vai 2-palkkirunkoinen... Mikäli olen väärässä niin perustelkaa
Painopiste tyhjänä on alemmalla 2-p kuin 1-p kärryssä. Tuohon kaatumiseen liittyen tämä on yhdentekevää, koska tukijalat ovat kuitenkin maassa kuormaa tehdessä. Napistahan ne nousee ja laskee joten ei se maksa mitään ylimääräistä käyttää niitä. Turhaa sitä on rasittaa rakenteita tavalla jolle se ei ole tarkoitettu.
Lisäksi 2-p kärryn jälleenmyyntiarvo on paljon korkeampi kuin 1-p. Tai 10v päästä kun kuormain on väljä kovasta käytöstä 2-p kärryyn voi asentaa isomman kuormaimen. Mutta toisaalta, hankkikaa niin paljon yksipalkkisia kuin mahdollista, tämähän pitää mun 2-p kärryn arvoa yllä kun käytettyjä ei ole 10v päästä markkinoilla. ;)
-
Samaa mieltä. En myöskään ymmärrä näitä 2-palkkirunkojen kehuskelijoita. Omat kokemukset on, että 2-palkkirunkoiset vaunut eivät ole niin pitkäikäisiä mitä 1-palkkirunkoiset. 1-palkkirunkoisessa on esim. paljon vääntöjäykempi (ei ole hitsisaumoja, mitä vääntö rasittaa) mitä 2-palkkirunkoinen, kun kuormaajalle kurotetaan esim. sivusta maksimi ulottuvuudelta.
Nyt heräsi kysymys että kuinkas tämä yksi palkki on kiinnitetty teliin ym., kun siinä ei ole hitsisaumoja? Valurautainen metsäkärry? ;)
-
Nyt heräsi kysymys että kuinkas tämä yksi palkki on kiinnitetty teliin ym., kun siinä ei ole hitsisaumoja? Valurautainen metsäkärry? ;)
No siihen ympärille on pultattu sellainen panta, ja se on kyllä tukeva rakenne, ainakin Keslassa, ja sallii siis telin ja pankkojen paikan siirtelyn vapaasti, kun pultteja löysää. Hitsiä on pelkästään runkopalkin etupäässä. Eli väsymismurtumia ei itse runkopalkkiin normaalisti tule.
Kaatumisherkkyys kuormattaessa ei ole ongelma, silloinhan käytetään tukijalkoja, ja jos ne unohtuu, kuorma vain laskeutuu maahan, eikä kärry kaadu. Mutta ajettaessa tyhjänä kevyt yksipalkkinen on herkkä kaatumaan, jos kuormaaja on kovin painava. Kuormaaja heiluu melkoisesti jo käsivoimin, ja kaarteessa keskipakoisvoima heittää kärryn nurin. Samoin, jos unohtaa tukijalat ja kääntää puomin sivulle. Näitä kyllä oppii muutaman kaadon jälkeen varomaan, ja kuormaajan ei yleensä pitäisi kaatumisesta särkyä. "Sammakko" -mallisista tukijaloista on etua kaatunutta kärryä pystyyn nostaessa.
Saattaahan kevyet kaksipalkkiset kaatua yhtä hyvin, niistä minulla ei ole kokemusta.
-
Nyt heräsi kysymys että kuinkas tämä yksi palkki on kiinnitetty teliin ym., kun siinä ei ole hitsisaumoja? Valurautainen metsäkärry? ;)
No siihen ympärille on pultattu sellainen panta, ja se on kyllä tukeva rakenne, ainakin Keslassa, ja sallii siis telin ja pankkojen paikan siirtelyn vapaasti, kun pultteja löysää. Hitsiä on pelkästään runkopalkin etupäässä. Eli väsymismurtumia ei itse runkopalkkiin normaalisti tule.
Jep. Ei ole väsymismurtumia minunkaan kärryssäni, vaikka onkin sellainen heikompi kaksipalkkinen.
-
No tämä on nyt niitä makuasioita, joista VOI kiistellä ;) Ite ainakin arvostan yksipalkkisessa ehkä eniten pankkojen liikuttelun helpoutta ja sitä, että niitä on helppo lisätä esim. jälkeenpäin mihinkä kohtaan vaunua vaan.
Yksipalkkiset rungon seinämävahvuus on monestikin vähintään tuplat verrattuna kaksipalkkisiin. Tämä tekee sen, että runko on varmastikin vääntöjäykkä eikä mitään jousi-ilmiötä tapahdu.
Sitä en kyllä vieläkään ymmärrä miksi kaksipalkkisessa olisi tyhjänä muka painopiste alempana, mitä yksipalkkisessa. Voihan se toki näin olla, mutta sitten palkit itsessäänkin on kyllä alempana.
Paino tosiaankin vaikuttaa kyllä siihen kaatumiseen. Yllättävän suuria eroja löytyy painoista eri vaunuvalmistajien välillä. Tarkoitan eroilla nyt juuri samoissa kantavuuksissa olevaa vaunua.
Esim. 9 tonnin vaunuissa painot vaihtelee yleisimmeillä merkeillä 1000kg-1800kg. Muutama vuosi sitten muutama valmistaja "muutti tarroilla" 8-tonnin kantavuuden 9 tonniin. Se selvittänee joitakin eroja...
-
Ihmeen hyvin nämä kasitonniset on silti urakoitsijoilla kestäneet. Ilmeisesti kuorman kantavuuden kanssa ei tule ongelmia, vaan se on paremmin tämä huojumisilmiö, joka aiheuttaa harmia.
Sitten hiukan vaihtelua kärryjen sotaan. Voiko noita kuormainvalmistajien ilmoittamia öljyntuottotarpeita pitää uskottavina. Tarjolla olisi 48 litran pumppu.
Kesla 30-60 litraa
Kronos 40-80 litraa
Pitääkö tämä käsittää niin, että traktorissa joutuu pitämään Kronoksen kanssa kierroksia kohollaan jotta kuormaimella saa liikettä aikaiseksi.
-
No tämä on nyt niitä makuasioita, joista VOI kiistellä ;) Ite ainakin arvostan yksipalkkisessa ehkä eniten pankkojen liikuttelun helpoutta ja sitä, että niitä on helppo lisätä esim. jälkeenpäin mihinkä kohtaan vaunua vaan.
Yksipalkkiset rungon seinämävahvuus on monestikin vähintään tuplat verrattuna kaksipalkkisiin. Tämä tekee sen, että runko on varmastikin vääntöjäykkä eikä mitään jousi-ilmiötä tapahdu.
Sitä en kyllä vieläkään ymmärrä miksi kaksipalkkisessa olisi tyhjänä muka painopiste alempana, mitä yksipalkkisessa. Voihan se toki näin olla, mutta sitten palkit itsessäänkin on kyllä alempana.
Paino tosiaankin vaikuttaa kyllä siihen kaatumiseen. Yllättävän suuria eroja löytyy painoista eri vaunuvalmistajien välillä. Tarkoitan eroilla nyt juuri samoissa kantavuuksissa olevaa vaunua.
Esim. 9 tonnin vaunuissa painot vaihtelee yleisimmeillä merkeillä 1000kg-1800kg. Muutama vuosi sitten muutama valmistaja "muutti tarroilla" 8-tonnin kantavuuden 9 tonniin. Se selvittänee joitakin eroja...
Minulle on arvoitus miksi pankkoja pitäisi jälkikäteen lisäillä? Enkä ole vielä kokenut että niitä pitäisi ihmeemmin siirtääkään. Tuossa omassa metsäkärryssäni on 4 pankkoparia ja lisäksi vielä yksi tyhjä pankkoparin paikka mikäli tarvetta siirtelyyn (tai pankkojen lisäilyyn) tulisi. Huomautettakoon vielä että helppohan tuohonkin on noita pankkoja lisäillä jälkikäteenkin vaikka 12 pariin, mutta mitä järkeä siinä nyt olisi? Tai vielä helpompaa:olisin voinut Antilta Palmsesta tilata juuri niin monta pankkoparia kuin haluan. Ai niin mutta sehän ei olekaan jälkikäteen, sorry. :-[
Yksipalkkisen kärryn kestävyyttä ja jäykkyyttä puolustellaan kovin. Miksiköhän tikaportaissa on kaksi "palkkia" , eikä vai yksi palkki jossa pienat. Kun se yksi palkki olisi niin paljon tukevampikin ::) Eivätkä ajokonevalmistajatkaan ilmeisesti ole kuulleet yhden palkin eduista?
Kaksipalkkisessa painopiste VOI olla yksipalkkista alempana esimerkiksi siten, että siihen olisi käytetty enemmän terästä.
-
No tämä on nyt niitä makuasioita, joista VOI kiistellä ;) Ite ainakin arvostan yksipalkkisessa ehkä eniten pankkojen liikuttelun helpoutta ja sitä, että niitä on helppo lisätä esim. jälkeenpäin mihinkä kohtaan vaunua vaan.
Yksipalkkiset rungon seinämävahvuus on monestikin vähintään tuplat verrattuna kaksipalkkisiin. Tämä tekee sen, että runko on varmastikin vääntöjäykkä eikä mitään jousi-ilmiötä tapahdu.
Sitä en kyllä vieläkään ymmärrä miksi kaksipalkkisessa olisi tyhjänä muka painopiste alempana, mitä yksipalkkisessa. Voihan se toki näin olla, mutta sitten palkit itsessäänkin on kyllä alempana.
Paino tosiaankin vaikuttaa kyllä siihen kaatumiseen. Yllättävän suuria eroja löytyy painoista eri vaunuvalmistajien välillä. Tarkoitan eroilla nyt juuri samoissa kantavuuksissa olevaa vaunua.
Esim. 9 tonnin vaunuissa painot vaihtelee yleisimmeillä merkeillä 1000kg-1800kg. Muutama vuosi sitten muutama valmistaja "muutti tarroilla" 8-tonnin kantavuuden 9 tonniin. Se selvittänee joitakin eroja...
Minulle on arvoitus miksi pankkoja pitäisi jälkikäteen lisäillä? Enkä ole vielä kokenut että niitä pitäisi ihmeemmin siirtääkään. Tuossa omassa metsäkärryssäni on 4 pankkoparia ja lisäksi vielä yksi tyhjä pankkoparin paikka mikäli tarvetta siirtelyyn (tai pankkojen lisäilyyn) tulisi. Huomautettakoon vielä että helppohan tuohonkin on noita pankkoja lisäillä jälkikäteenkin vaikka 12 pariin, mutta mitä järkeä siinä nyt olisi? Tai vielä helpompaa:olisin voinut Antilta Palmsesta tilata juuri niin monta pankkoparia kuin haluan. Ai niin mutta sehän ei olekaan jälkikäteen, sorry. :-[
Yksipalkkisen kärryn kestävyyttä ja jäykkyyttä puolustellaan kovin. Miksiköhän tikaportaissa on kaksi "palkkia" , eikä vai yksi palkki jossa pienat. Kun se yksi palkki olisi niin paljon tukevampikin ::) Eivätkä ajokonevalmistajatkaan ilmeisesti ole kuulleet yhden palkin eduista?
Kaksipalkkisessa painopiste VOI olla yksipalkkista alempana esimerkiksi siten, että siihen olisi käytetty enemmän terästä.
Ymmärrän kyllä mitä ehkä pyrit tällä asialla kertomaan, mutta eiköhän tuossa perävaunussa tuolla telillä, renkailla sekä kytkemisellä traktoriin ole jonkinlainen merkitys siinä pystyssä pysymiseen ja tukemiseen ja sellaisia ei ainakaan minun käyttämistäni tikapuista ole vielä löytynyt ;)
Niitä pankkoja taas on hyvä siirrellä tilanteen mukaan, jos ja kun ajettavana on usein lyhyempääkin tavaraa. Telin siirtoa nyt harvemmin tarvitsee tehdä, mutta mikäli meinaa tulla aisapainoisia kuormia (tai päinvastoin) niin se asia on ainakin helppo korjata.
No joo.. omasta puolestani annan nyt asian olla. Tehkööt jokainen omat päättelynsä.
No tuon painopisteperustelun hyväksyn kyllä, mutta koominen on sekin sinänsä. Asia siis riippuu painosta eikä palkkien määrästä. Ihme kyllä tietämäni kaksipalkkiset vaunut (Hakki) ovat yksipalkkisia (Kesla, Patruuna) kevyempiä vastaavissa kokoluokissa, joten tiedä sitten miten ne sitä terästä käyttää.
Tuo Kylmiksen mainitsema kuormaajan öljyntuotto suositus on kyllä mielenkiintoinen juttu... Vaihtelut on tosiaan suuret.
Kronos voi tosiaan vaatia vähän kierroksia hyvin toimiakseen.
-
[/quote]
Ymmärrän kyllä mitä ehkä pyrit tällä asialla kertomaan, mutta eiköhän tuossa perävaunussa tuolla telillä, renkailla sekä kytkemisellä traktoriin ole jonkinlainen merkitys siinä pystyssä pysymiseen ja tukemiseen ja sellaisia ei ainakaan minun käyttämistäni tikapuista ole vielä löytynyt ;)
Niitä pankkoja taas on hyvä siirrellä tilanteen mukaan, jos ja kun ajettavana on usein lyhyempääkin tavaraa. Telin siirtoa nyt harvemmin tarvitsee tehdä, mutta mikäli meinaa tulla aisapainoisia kuormia (tai päinvastoin) niin se asia on ainakin helppo korjata.
No joo.. omasta puolestani annan nyt asian olla. Tehkööt jokainen omat päättelynsä.
[/quote]
Miten olet ratkaissut metsäperävaunusi kytkemisen traktoriin?Minä olen kytkenyt ne aina vetokoukkuun.
Motiivina minulla yksipalkkisuus/kaksipalkkisuus-keskustelussa ei suinkaan ole vaunun pystyssäpysyminen vaan uskomukseni siitä että kaksipalkkinen on kestävämpi, vaikka päinvastaistakin yritetään todistella. Mainittakoon nyt että minulla on ollut yksipalkkinenkin kärry. Tai oikeastaan kaksikin yksipalkkista kärryä, ensimmäinen ja viimeinen.
Kuten tuossa kerroinkin, pystyy minunkin kärryssäni vaihtamaan pankkojen paikkaa, vieläpä todella helposti.
-
Tässä on pidempään suunniteltu metsäkärry+kuormain yhdistelmän hommaamista ja nyt alkaisi olla asialle henkisesti kypsä. Olen päättänyt, että kerran urani aikana tuollaisen yhdistelmän ostan ja sen pitää sitten kestää meikäläisen eläkeikään asti.
Nyt olisi pohdintojen jälkeen tullut kalkkiviivoille Kesla 204T+9T ja Kronos 4000L+100H. Kumpikin paketti tulee sisältämään hydraulisen esiohjauksen. Kommenttia saisi tuttuun tapaan esittää, ne jotka noista jotain tietää. Kummassakin on puolensa. Mielestäni Kesla tuntuu järeämmältä ja paremmalta kuormaimelta, mutta kärry taas aika hemppali. Kronoksen nosturi vähän köykäisempi, mutta kärri tukevamman oloinen. En kuitenkaan rupea noita kahta yhdistelemään.
Käyttö tulisi olemaan omassa käytössä kaikkea mahdollista nostelua ja kuskausta. Energiapuuta ensisijaisesti. Ei saisi kyllä vierastaa tukkejakaan, kun noita myrskykaatoja joutuu korjailemaan.
Paljonko em. metsäpaketeista joutuisi maksamaan?
-
Ymmärrän kyllä mitä ehkä pyrit tällä asialla kertomaan, mutta eiköhän tuossa perävaunussa tuolla telillä, renkailla sekä kytkemisellä traktoriin ole jonkinlainen merkitys siinä pystyssä pysymiseen ja tukemiseen ja sellaisia ei ainakaan minun käyttämistäni tikapuista ole vielä löytynyt ;)
Niitä pankkoja taas on hyvä siirrellä tilanteen mukaan, jos ja kun ajettavana on usein lyhyempääkin tavaraa. Telin siirtoa nyt harvemmin tarvitsee tehdä, mutta mikäli meinaa tulla aisapainoisia kuormia (tai päinvastoin) niin se asia on ainakin helppo korjata.
No joo.. omasta puolestani annan nyt asian olla. Tehkööt jokainen omat päättelynsä.
[/quote]
Miten olet ratkaissut metsäperävaunusi kytkemisen traktoriin?Minä olen kytkenyt ne aina vetokoukkuun.
Motiivina minulla yksipalkkisuus/kaksipalkkisuus-keskustelussa ei suinkaan ole vaunun pystyssäpysyminen vaan uskomukseni siitä että kaksipalkkinen on kestävämpi, vaikka päinvastaistakin yritetään todistella. Mainittakoon nyt että minulla on ollut yksipalkkinenkin kärry. Tai oikeastaan kaksikin yksipalkkista kärryä, ensimmäinen ja viimeinen.
Kuten tuossa kerroinkin, pystyy minunkin kärryssäni vaihtamaan pankkojen paikkaa, vieläpä todella helposti.
[/quote]
Kokemusta tuntuu sinulta löytyvän vaikka millä mitalla, mutta pankkojen ja telien pantakiinnityksistä et sattunut tietämään... ;D
Tuota vetokoukku asiaa en edes kommentoi..
-
Itselle tärkein juttu on se, että yksipalkissa telin saa siirtää maaston ,ja ajettavan puutavaran mukaan semmoseen kohtaan ,että painojakauma, ja ketteryys on optimi. Minusta se on aika merkittävä etu.
-
Ymmärrän kyllä mitä ehkä pyrit tällä asialla kertomaan, mutta eiköhän tuossa perävaunussa tuolla telillä, renkailla sekä kytkemisellä traktoriin ole jonkinlainen merkitys siinä pystyssä pysymiseen ja tukemiseen
Kokemusta tuntuu sinulta löytyvän vaikka millä mitalla, mutta pankkojen ja telien pantakiinnityksistä et sattunut tietämään... ;D
Tuota vetokoukku asiaa en edes kommentoi..
[/quote]
Jos nyt aivan rehellisiä ollaan niin kyllä minulla oli aavistus kiinnitystavasta. Kunhan nyt kuittailin metsävaunusta jossa ei ole (heikentäviä) hitsaussaumoja. :o Mutta liitähän Sinä kuva tänne niin minäkin sivistyn. Se hitsausten puuttuminen kiinnostaa enemmänkin...
Kommentoi nyt ihmeessä kun traktoriin kytkemisellä on kerran merkitystä. ;)
-
No voi nyt ristus ku täällä on yksinkertasta porukkaa!
Onhan sillä traktoriin kytkennällä merkitystä siinä, kun teit niitä loistavia vertailuja niihin tikapuihin. Jos perävaunu on kytkennässä traktoriin, niin eipä se pääse se vaunun etuosa liikkumaan poikittaissuunnassa niinkuin ne sinun tikapuusi, jotka eivät ole sidoksissa mihinkään.
Huono oli ehkä ilmauksenikin, mutta kaikki lähti sinun vielä huonommasta vertauksestasi! ;D
En osaa tarkemmin tuota juttua selittää, mutta jos vielä kaivelee, niin laita tänne vaikka osoite, niin lähetän sulle rautalankaa!
-
No voi nyt ristus ku täällä on yksinkertasta porukkaa!
Onhan sillä traktoriin kytkennällä merkitystä siinä, kun teit niitä loistavia vertailuja niihin tikapuihin. Jos perävaunu on kytkennässä traktoriin, niin eipä se pääse se vaunun etuosa liikkumaan poikittaissuunnassa niinkuin ne sinun tikapuusi, jotka eivät ole sidoksissa mihinkään.
Huono oli ehkä ilmauksenikin, mutta kaikki lähti sinun vielä huonommasta vertauksestasi! ;D
En osaa tarkemmin tuota juttua selittää, mutta jos vielä kaivelee, niin laita tänne vaikka osoite, niin lähetän sulle rautalankaa!
No hyvä että tänne saatiin yksi järjen jättiläinenkin ::)
Osaatko muuten keskimääräistä fiksumpana jannuna selittää miksi ajokoneiden kuormatilassa on useampi kuin yksi palkki?
-
Enpä ole itseäni "järjen jättiläiseksi" tituleerannut, joten hieno juttu, jos olen tehnyt noin suuren vaikutuksen. ;)
Eiköhän noissa ajokoneissa ole nuo koko runkoratkaisut jo jotain aivan erilaisia, mitä normaaleissa metsäperävaunuissa. Johtuu pitkälti jo siitä, että ohjaamo on kytkettynä runkoon nivelen avulla. En ole niitä niin paljoa seurannut, että alkaisin niistä väittelemään, mutta ainakaan löytämäni malliston perusteella on turha vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä metsäperävaunuihin.
Kuvien perusteella niissäkin on vain yksi tosi leveä palkki tai sitten jonkinlainen kotelorakenne (voi olla 2-palkkinenkin) mutta muutenkin rakenne huomattavasti jytkympi mitä metsäperävaunuissa. Ei siis voida verrata keskenään.
Nyt ehdottaisin paluuta viestin alkuperäiseen aiheeseen, jottei karata vielä enempää sivuteille. ;D
-
http://www.ponsse.fi/machineimages/6fae01ff1bc261913319c40393c487d9.jpg
-
Vähän lainaan tätä keskustelua. Nyt tarjous sekä Kesla 203t ja Kronos 4000 kuormaimista. Pari juttua askarruttaa. Kuormaimet suurinpiirtein saman tehoisia. Painoa Keslassa 1030 kg ja Kronoksessa 770 kg. Aika iso ero? Kevyempi voisi olla parempi kärryn aisalle. Tuotto suositus mietityttää myös. Kesla 30-60l ja Kronos 40-80l. Valtra 600 turbo - pumppu 37 l/min. Meneekö hitaaksi? Mistähän muuten tuo tuottosuositus ero, kun voimat ovat suurin piirtein samat, eli sylintereiden koossa ei voi olla isoa eroa? Wikarin miehet tykkää liukkaammista liikkeistä? Traktorissa kyllä kaasupoljin myös takana, jolloin hetkellisesti voi nostaa kierroksia paljonkin, jos joku liike sitä vaatii.
-
Jos jommassa kummassa EI ole laajakulmaniveltä taittonivelessä niin älä ota sellaista ja jos jommassa kummassa on neliputkinen kääntö niin ehdottomasti sellainen.
Tuottosuositukset riippuvat kyllä käyttäjästä ja venttiilipöydästä. Kehnompi käyttäjä ja mekaaninen lohko niin mieluummin tuotot tuolta alapäästä, mutta jos esiohjattu lohko ja kokeneempi käyttäjä niin ei tahdo riittää tuo yläsuosituskaan pumpulle.
-
Joo, näitä asioita tuli paljon pohdittua hetki sitten. Parin vuoden käytön jälkeen olen hankintaani hyvin tyytyväinen.
Mulla on traktorissa 48 litran pumppu ja se on aika hidas tyhjäkäynnillä. Hiukan nostan kierroksia kuormaajan käytössä. Silti aika rauhalliset liikkeet. Saisi olla nopeampi.
Laajakulmanivel varmaan hyvä, mutta en sen etuja osaa puolustaa, kun en ole koskaan toisentyyppistä kuormainta käyttänyt. 203T:n ehdoton hyvä puoli on, että taittopuomin voi kääntää kasalle nostopuomin päälle ja laskea kuorman päälle. Tässä 204:ssa, tämä laajakulmanivel estää tuon taiton. Lopputulos on, että kuormaajalle ei tahdo keksiä fiksua asentoa kuorman ollessa täysi. Sitten joutuu maantiellä päivystämään sähkölinjoja jne.
250kg:n painoerolla on varmaan jotain merkitystä. Minulla on 9 tonnin kärry ja sen yhteensopivuutta kuormaajan kanssa pelkäsin tosi paljon silloin pari vuotta sitten. Käytännössä tämä on pelannut yhteen ihan hyvin, sillä edellytyksellä, että kuormaajaa käytettäessä jalat lasketaan aina maahan. Kuormallakin jalat ilmassa kuormaaminen tuntuu keljulta. En tykkää yhtään.
2 tuubia on tuntunut riittävältä. 4:ää tuubia kaipaa kait enemmän rinnemaastossa?
-
Komppaan Nuffieldmasteria.
Tuoton tarpeessa on iso ero riippuen siitä tekeekö käyttäjä yhtä vai neljää liikettä samaan aikaan.
Kun homma sujuu ja pöytä on hyvä, niin nosto-taitto-kääntö-jatke_sisään on ihan normaali yhdistelmä... mahdollisesti vielä kouran pyöritys lisäksi :-)
Yhtenä päivänä katselin kun osaaja kuormasi pyöröpaaleja tukkinosturilla siihen rekkaan. Kävi kateeksi vaikka en itsekään mikään tumpelo lajissa ole. Siinä ei kauaa helpipaali ilmassa huilinut kun seuraava tuli perään... Muutaman kymmenentuhannen paalin kokemus Vapolle niin kyllä sen huomaa.
Oli hienosti toimiva pumppu-pöytä-yhdistelmä. Kuormantunteva ja uudehko Foresteri juu.
-
Keslasta on tarjous vain hydraulisella esiohjauksella. Kronoksesta molemmilla siis myös mekaanisella. Aiempaa käyttökokemusta löytyy mekaanisesta, eli ei ihan opettelemaan nollasta lähdetä.
-
Laajakulmanivel varmaan hyvä, mutta en sen etuja osaa puolustaa, kun en ole koskaan toisentyyppistä kuormainta käyttänyt. 203T:n ehdoton hyvä puoli on, että taittopuomin voi kääntää kasalle nostopuomin päälle ja laskea kuorman päälle. Tässä 204:ssa, tämä laajakulmanivel estää tuon taiton. Lopputulos on, että kuormaajalle ei tahdo keksiä fiksua asentoa kuorman ollessa täysi. Sitten joutuu maantiellä päivystämään sähkölinjoja jne.
250kg:n painoerolla on varmaan jotain merkitystä. Minulla on 9 tonnin kärry ja sen yhteensopivuutta kuormaajan kanssa pelkäsin tosi paljon silloin pari vuotta sitten. Käytännössä tämä on pelannut yhteen ihan hyvin, sillä edellytyksellä, että kuormaajaa käytettäessä jalat lasketaan aina maahan. Kuormallakin jalat ilmassa kuormaaminen tuntuu keljulta. En tykkää yhtään.
2 tuubia on tuntunut riittävältä. 4:ää tuubia kaipaa kait enemmän rinnemaastossa?
Laajakulman etuja on tasainen liikenopeus ja voima laajalla nivelen liikealueella.
Tuota kuljetusasentoa tulee joskus itsekin kaivattua, tukkikuormassa saa hyvin sinne pöllinhäntiin kouran kiinni, mutta lyhyet kuitu- ja sekasilppukuormat ovat hankalia. Onneksi itse ajan 99% vain metsässä joten tielle ei kauhean usein tarvitse tulla seikkailemaan.
Kärryn runko on aika kovilla jollei tukijalkoja käytä. Oma kärry senverran hintelä, että luultavasti vääntyisi kieroksi kerrasta jos kuorma päällä käyttäisi täydet nostovoimat ilman jalkoja, tyhjänä tietysti vaan kaatuu. Kyllä jonkun pienen rankanipun nostaa, mutta kuution koivutyveä ei uskalla kokeilla :-(
-
Keslasta on tarjous vain hydraulisella esiohjauksella. Kronoksesta molemmilla siis myös mekaanisella. Aiempaa käyttökokemusta löytyy mekaanisesta, eli ei ihan opettelemaan nollasta lähdetä.
Paljonko jää hintaa keslalle hydraulisella esiohjauksella?
-
Tuohon ei taida olla yksiselitteistä vastausta, kun vaihdossa tarjottu vanhaa. Varmaan 14t paikkeilla hinta suoralla.
-
On tullut pyöriteltyä 203 keslalaista jo 10v taisi olla sarjan ensimmäinen,vielä on hitsaamaton kouraa lukuun ottamatta.Tämä on jo 3 saman pajan kampe,1800 ja 425 olivat liian hentoja käyttööni.Tämä on sentään peli edellisiin verrattuna.
-
Millanen pumppu pölkyn traktorissa?
-
Mulla on 203T ja alustakoneena MF275, peruspumpun 35 l ei oikein riitä mutta yhdistetty tuotto 63 litraa on jo suht riittävä. Vanha kuormain oli Patu 545 joka tuntui liikkuvan 35 litralla yhtä hyvin kuin tuo uusi 63 litralla. Kuormaimeen olen tyytyväinen, vanha oli yli 10 vuotta eikä hitsattu mistään, joku tappi ja silmälaakeri meni.
-
Evin saa omalla pumpulla 66 litran maksaa 2500 ja 80 litran 3500.Säiliö hyvin rakennettu a-rungon alaosaan ei kenenkään tiellä.Kolmas Evi vuodesta 82 ja kaikissa oma pumppu .
-
miten muuten noilla nivelaisoilla olevilla kärryillä on tuo veto pumpulle tehty? ite aatellu laittaa pumppupaketti keslan alle aisalle, kun palaxin olis aikas sopiva!
-
Tuo Evin pumppuratkaisu on minun mielestäni tosi hyvin toteutettu. Jos nyt pitäisi pakettia ostaa, niin tähän tutustuisin tarkemmin...
http://www.evimet.com/pumppuvarustus.jpg
-
Onko kukaan asennellut jälkeenpäin prioriteettiventtiiliä 100-sarjan Valtraan? Millainen homma hinnaltaan ja työltään mahtaa olla? Sillä saisi 55l/min, joka varmaa olisi jo ihan riittävä.
-
Vähän lainaan tätä keskustelua. Nyt tarjous sekä Kesla 203t ja Kronos 4000 kuormaimista. Pari juttua askarruttaa. Kuormaimet suurinpiirtein saman tehoisia. Painoa Keslassa 1030 kg ja Kronoksessa 770 kg. Aika iso ero? Kevyempi voisi olla parempi kärryn aisalle. Tuotto suositus mietityttää myös. Kesla 30-60l ja Kronos 40-80l. Valtra 600 turbo - pumppu 37 l/min. Meneekö hitaaksi? Mistähän muuten tuo tuottosuositus ero, kun voimat ovat suurin piirtein samat, eli sylintereiden koossa ei voi olla isoa eroa? Wikarin miehet tykkää liukkaammista liikkeistä? Traktorissa kyllä kaasupoljin myös takana, jolloin hetkellisesti voi nostaa kierroksia paljonkin, jos joku liike sitä vaatii.
Tsekkaappas huvikseen Farmin 4670 vaihtoehtona. On aikas kiinnostava mitä näyttelyissä kattonut ja varmasti ominaisuuksia noiden verrokkien verran. Suosittelen pikaisen silmäyksen kattoneena.
-
Noista nivelistä en muistanut aiemmin kommentoida. Se ominaisuus tosiaan vaikuttaisi hyvältä, jos saa puomin käännettyä, kuten Keslassa, kuljetusasentoon. Nykyisessä aina vähän kikkailua, mihin sen laskee, että olisi tukevasti, mutta ei keräisi kaikkia sähkölankoja. Laajakulmanivelellä tietysti sitten muut hyvät ominaisuudet.
-
miten muuten noilla nivelaisoilla olevilla kärryillä on tuo veto pumpulle tehty? ite aatellu laittaa pumppupaketti keslan alle aisalle, kun palaxin olis aikas sopiva!
Se kuule heitetään (pumppu ja kertoja) suoraan voa akselille .Ei mitään nivelaksiloita väliin.
-
Joissain vanhemmissa pikkuvetäjissä on sitten vo-akseli korkeussuunnassa niin lähellä vetokoukkua, että kun ajaa etupyörät tömpyrän päälle niin ottaa kertojapaketti aisaan kiinni.
Aikoja sitten wanhalla 165S:llä oli peräkärry perässä ja laajakulma-akseli välissä. Edes se laajakulman nivellimppu ei mahtunut siinä oikein olemaan, vaan jurskahteli aisaan jos maasto ei ollut ihan tasaista.
-
Noista nivelistä en muistanut aiemmin kommentoida. Se ominaisuus tosiaan vaikuttaisi hyvältä, jos saa puomin käännettyä, kuten Keslassa, kuljetusasentoon. Nykyisessä aina vähän kikkailua, mihin sen laskee, että olisi tukevasti, mutta ei keräisi kaikkia sähkölankoja. Laajakulmanivelellä tietysti sitten muut hyvät ominaisuudet.
Tuo kouran saaminen rankakuorman päälle tukevasti ja mahdollisimman matalalle on vaativa tehtävä .Itse olen päätynyt siihen ratkaisuun että rankakuorman teen noin metrin irti etusermistä sitten kouran saa mukavasti kuorman päälle.Pikkusen pitää olla tarkka kun tekee kuormaa kun ei voi etusermiä vasten laittaa.Kuitenkin rankakasa on ihan sortissaan kun viitsii olla tarkkana.Kuormain on Evi 565 jossa laajakulmanivel puomistossa.
-
Tuo Evin pumppuratkaisu on minun mielestäni tosi hyvin toteutettu. Jos nyt pitäisi pakettia ostaa, niin tähän tutustuisin tarkemmin...
http://www.evimet.com/pumppuvarustus.jpg
Kierroksia ei paljon traktorissa tarvi olla kun kuormaus käy noin 1000-1200.
-
Tosiaan pumppu -kertojapaketti tulee voa akseliin suoraan. Ferguissa (niissä malleissa joissa traktori näyttää sivuprofiililtaan paskaa tikistävältä sialta) sekä tonnisarjan fordeissa on varmasti ongelmana tuo voa:n paska sijoitus lähelle vetokoukkua. Leylandissa ja Nuffieldissa on tämä otettu jo v. 48 huomioon, se peräreppu konstruktio kun on alunperin tarkoitettu lähinnä hinattavia koneita varten. Sopii akselit pyörimään aisan päällä.
Miksi kuormaimen kuormanpäälle saaminen on ongelmana maataloushäräkkeissä, jos 99% metsäkoneiden nostureista on laajakulmanivel tyyppiä?
Itsellä on patussa melkolailla samanlainen pumppupaketti kuin tuossa evin tehdasversiossa.
-
Siis mitäh ette saa nosturia kuorman päälle mahtumaan? :o
Senku heittää nosturin pitkäks ja tipauttaa kuorman päälle ei se sen vaikeempaa oo
-
Tuo Evin pumppuratkaisu on minun mielestäni tosi hyvin toteutettu. Jos nyt pitäisi pakettia ostaa, niin tähän tutustuisin tarkemmin...
http://www.evimet.com/pumppuvarustus.jpg
Kierroksia ei paljon traktorissa tarvi olla kun kuormaus käy noin 1000-1200.
Minun pitikin kysyä tästä, että pelaako peräti tyhjäkäyntikierroksilla.
-
Siis mitäh ette saa nosturia kuorman päälle mahtumaan? :o
Senku heittää nosturin pitkäks ja tipauttaa kuorman päälle ei se sen vaikeempaa oo
Ei oo, ei. Ja jos kouran heiluminen pelottaa, voihan investoida jarrulliseen riipukkeeseen. Tai pitkällä maantietaipaleella jopa käydä sitomassa vähän kiinni.
-
Keslassa on sellainen ominaisuus, että kun taittopuomin oikaisee ja nosturi pitäisi laskea kuorman päälle, niin taittopuomin ja nostopuomin yhtymäkohdassa tulee letkunippu esille. Jos nosturin laskee siitä kasan päälle, niin letkut ottavat kuormaan kiinni. Tämä on tuntunut niin ilkeältä, että en ole tätä kuljetustapaa sen takia käyttänyt. Ongelma tulee siitä, että letkunippu menee nostopuomin päässä olevan tapin alakautta. En ole katsonut toimisiko paremmin, jos letkut olisi laitettu tapin yläpuolelta.
Metsäkoneet on ihan eri asia kuin maatalousrimpulat. Painoa ja vakautta löytyy eri tavalla. Ei voi verrata keskenään.
-
Siis mitäh ette saa nosturia kuorman päälle mahtumaan? :o
Senku heittää nosturin pitkäks ja tipauttaa kuorman päälle ei se sen vaikeempaa oo
Mutku sitte tulee puolet hienosta kuormasta alas :-(
Ja sit kuorma on niin sekasin ja on niin hikikin...
Nimimerkki 'toista kuormaa en tältä lenkiltä hae'.
;D ;D ;D
-
Metsäkoneet on ihan eri asia kuin maatalousrimpulat. Painoa ja vakautta löytyy eri tavalla. Ei voi verrata keskenään.
Ja mehtäkonneilla ei kuletella kuormia maantiellä.
Ohan se aina vähä asettelua kuormaajan kans, ku tielle lähtee. RKP:n pilkissä ku oli vielä sylkky puomin alapuolella, niin parempi jättää täyteen kuormaan pieni kolo keskelle, mihin sai kuormaajan puotettua. Kouraki jos pääsi heilumaan vapaasti, saato litistää nipat rotaattorin päältä.
http://www.pottupellossa.fi/gallery/albums/userpics/rankakuorma_05062003.jpg
Roonoksen 5000:lla puomin asettelussa sitte vaivana puomin päässä olevat letkut; roikkuvat puomin kylestä liki pöllien päitä kun yletin lyhyellä...
-
Meidän kuormaajassa se ainakin renkkuu siihen malliin, että kuorma on ihan sekaisin, jos ei koura ole missään kiinni. Jos ottaa kiinni joidenkin pidempien rankojen päähän, niin kuorma on myös sekaisin, ellei laita kuormaliinoja. Jos laskee kuorman päälle, niin taittopuomin nivel jää turhan korkealle. Kun taasen jättää kuormaimen esim. kesällä pidemmäksi aikaa parkkiin, niin se useinmiten retkahtaa jonnekin suuntaan, kun koura lähtee aukeamaan. Ellei sido jotenkin kiinni. Meidän kuormaimessa ei viitsi vetää nosturia aivan nippuun varastoinnin ajaksi, koska kouran letkut joutuvat ikävään väänteeseen.
-
Nyt en ihan ymmärrä laajakulma-miesten ongelmaa.. miksi ette käännä taittopuomia pääpuomin alle, vähän niinkuin näin (http://matson.1g.fi/kuvat/Maatalous/Talvea%20-11%20%20-12/IMG_1055.jpg/_medium.jpg)? Vai onko puomin saaminen kaksinkerroin vain hakkien ylivoimaa? :o
-
Kun tuokin kuorma laitetaan täyteen - kukkurassa yksi pöllivarvi tappien päiden yläpuolelle - niin tilanne vähän hankaloituu :-/
Kyllähän vajailla kuormilla jopa Foresterikin tuohon taipuu, mutta täydellä pokalla ei enää onnistu.
-
Jos tarvitsee saada täysi kuorma omassa mettävärkissä tehtyä tieajoon, niin pitää viimeiset pari nippua pistää hieman taaemma, että sermin taakse jää kouran mentävä tila. Sinne kun kouran jatkeella sujauttaa niin taipuu todella matalaksi koko yhdistelmä. Tuolla kaupoin kuormalla ei ole kyllä mitään asiaa tieliikenteeseen.
Kerran hörtökuormaa tien levennys hakkuussa valmet 840:llä ajaessa laskin hakkuupään ja nosturin kuorman taakse suoraksi. Laanipaikalla nostallin kouran ylös ja samassa katkesi 2 kappaletta kolmenvartin letkuja kun perhana en huomannut yli kuorman niiden jääneen nalkkiin hörtöihin. Kerkesi siittä motoletkutuksesta ruilahtaa ölppändeeliä melekoisesti ennenkuin sain nosturin oikeaan kohtaan jotta sai letkut vaihdettua...
-
Ei tuollaista puolikasta kuormaa viitsi lähteä kuskaamaan pitkää matkaa. Vanhassa kuormaimessa myös se ominaisuus, ettei se taitu kovin kasaan. Kyseessä kuitenkin vm-87 nosturi. Kärry myös sen verran lyhyt, että ei mahdollisuutta jättää ylänippuja taa.
-
Evin 10 t kärryssä on 4 pankkoa ja pituutta taitaa olla eniten koko luokassaan eli kuorman voi siirtää taaksepäin huoletta.Nykyään taitaa olla kolmi pankkoinen.
-
Kun tuokin kuorma laitetaan täyteen - kukkurassa yksi pöllivarvi tappien päiden yläpuolelle - niin tilanne vähän hankaloituu :-/
Kyllähän vajailla kuormilla jopa Foresterikin tuohon taipuu, mutta täydellä pokalla ei enää onnistu.
Esimerkkikuva oli vähän huono, kuormain taipuu täysin kaksinkerroin niin että riipuke pökkää pääpuomiin.. eli täysillä pankoilla on puomisto vielä vaakatasossa ja vasta siitä yli mentäessä alkaa nousta pystympään.
Hah, ensimmäinen (ja viimmeinen?) asia missä hakki olikin muita parempi :D
-
Meikäläisellä käytössä Keslan 202T+9T, hydraulisella esiohjauksella. Tässä yhdistelmässä ei ainakaan mitään moitittavaaa kuluneiden kolmen vuoden perusteella.
Tosin kuormaimessa ei kai ole koskaan liikaa ulottuvuutta... Niin ja hydraulinen aisankääntö on kyllä ihan ehdoton.
Käytettyä yhdistelmää ei ainakaan kannata hankkia. 20 vuotta vanhoista pyydetään vielä järkyttäviä hintoja...
-
Kun tuokin kuorma laitetaan täyteen - kukkurassa yksi pöllivarvi tappien päiden yläpuolelle - niin tilanne vähän hankaloituu :-/
Kyllähän vajailla kuormilla jopa Foresterikin tuohon taipuu, mutta täydellä pokalla ei enää onnistu.
Esimerkkikuva oli vähän huono, kuormain taipuu täysin kaksinkerroin niin että riipuke pökkää pääpuomiin.. eli täysillä pankoilla on puomisto vielä vaakatasossa ja vasta siitä yli mentäessä alkaa nousta pystympään.
Hah, ensimmäinen (ja viimmeinen?) asia missä hakki olikin muita parempi :D
Mulla oli aikanaan kaksikin eri Hakkia, ja niistä jäi ihan positiivinen kuva, viimeinen kai joku 3970 tms. Kumpikin lähti ihan täydessä työkunnossa, ilman tiedossa olevaa isompaa remonttitarvetta.Letkujen suojaus ja sijoittelu nyt oli mitä oli, ja vakiokourista meni muutamia tappeja poikki, mutta mitään isompaa harmia ei koskaan ollut. Geometriaa ei oikein osaa arvostella kun ei saman sarjan kuormaimia ole muita ollut, tuohon moto-Foresteriin tai Logmeriin ei kannata lähteä vertaamaan. Jos ei noita semipro rautoja olisi jäänyt käsiin niin 4475 olisi luultavasti nytkin aisalla.
Tuosta kuljetusasennosta vielä, mulla on kuormaaja kiinni hiukan matalammalla (omatekemä sovitus..) joten ero taitaa johtua lähinnä siitä. Ja onhan tuo tuplaketjujatke vähän massiivisempi tekele....
-
Ittellä ollut käytössä vuodesta -97 matsonin mallisen kuormaimen seuraaja, eli 3164 Hakki ja samanlaisia mietteitä on sen suhteen mielenpäällä kuin metsäjussilla. Tuonaikaiset hakin kourat oli ihan pa$koja, suoraan sanoen ja letkujen suojia on joutunut parantelemaan. Koura vaihtui leveämpään ja kärriin pallorenkaiden tilalle kuvioidut pallorenkaat vanteet vahvistettuna. Kärri on 9t kaksipalkkinen, siitä on hitsattu nosturisovitetta ja aisanohjauksen sylinterin kiinnitystä vahvemmaksi. Muutenhan tuo on kestänyt rasitukset hyvin. Tehoja puuttuu kuormaimesta rankasti, mutta ompahan tuolla joka pölli kyytiin noussut, vaikka joskus tuntuu isompien kourallisten nostelu vähä nysväämiseltä.
Kylälle tuli Nokan 4472 ja ihan fiksulta kuormaimelta se vaikutti, siinä olisi varmaan ainesta maatilan yleiskuormaimeksikin. Vakiokoura tais olla kuitenkin hieman vaatimaton kooltaan jos paalien nosteluun kuormainta haluaisi käyttää. Suoralla kaupalla pelkkää kuormainta hankkiessa vois Hakki olla yksi vaihtoehto Keslan, Ronoksen ja Ranabin seurassa :D
Ja hakin puomi taittuu suht hyvin isonkin kuorman päälle, kun kouran laittaa "lepoasentoon" etummaisesta karikasta kuorman keskelle päin ja taittaa puomin suoraan kuorman päälle. Vähän ne kouranletkut saattavat jäädä puomin alle, mutta suojaspiraali on tähän asti estänyt vahingot, samaten kuin kuormainta takana pitkänä pidettäessä. Ja jatkotolpillahan on mittaa n. 40 senttiä.
-
Kesla on nyt tulossa. Mitäs tuollainen hydraulinen esiohjaus vaatii traktorin hydrauliikalta? Kuormaajahan tarvitsee itsessään paineen ja paluun, mutta tarviiko esiohjaus vielä jotain?
-
Esiohjaus vaatii myös vapaan paluun.
-
Eli pelkän paluun? No sen voinee T-haaralla kytkeä traktorin vapaaseen paluuhun kuormaimen voimapuolen paluun kanssa.
-
A93:een hitsasin hydrauliöljyn täyttöputken varteen uuden yhteen vapaanpaluun liittimelle, kun en halunnut ottaa sitä riskiä että lohkolta tuleva paluuöljy häiritsisi kahvoilta tulevaa virtausta. Tuo oli sikäli houkutteleva toteuttaa, kun putki lähti helposti irti jolloin sitä oli helppo hitsata.
Jos lohkon paluupuolelta tulee yhtään painetta kahvojen paluuseen, niin se voi aiheuttaa ongelmia, kuten kahvojen jäykistymistä käytössä.
-
Eli vastaventtiili vähintään väliin. Tai oma paluu.
-
Tee kokonaan oma paluu. Tämän tyyppisen jutun kanssa joku joutui taistelemaan taannoin.
-
Siis mitäh ette saa nosturia kuorman päälle mahtumaan? :o
Senku heittää nosturin pitkäks ja tipauttaa kuorman päälle ei se sen vaikeempaa oo
Samaa mieltä ei mikään ongelma ole – taittopuomia vähän taittaa ja tunkee sen karikan ja kuoman väliin – koura voi riippua vapaasti – ei toki käy ahtaassa paikassa.
-
Siis mitäh ette saa nosturia kuorman päälle mahtumaan? :o
Senku heittää nosturin pitkäks ja tipauttaa kuorman päälle ei se sen vaikeempaa oo
Samaa mieltä ei mikään ongelma ole – taittopuomia vähän taittaa ja tunkee sen karikan ja kuoman väliin – koura voi riippua vapaasti – ei toki käy ahtaassa paikassa.
Näillä kavereilla ei taida olla kokemusta ajosta maantiellä liikenteen seassa rankakuormalla. :D
-
Siis mitäh ette saa nosturia kuorman päälle mahtumaan? :o
Senku heittää nosturin pitkäks ja tipauttaa kuorman päälle ei se sen vaikeempaa oo
Samaa mieltä ei mikään ongelma ole – taittopuomia vähän taittaa ja tunkee sen karikan ja kuoman väliin – koura voi riippua vapaasti – ei toki käy ahtaassa paikassa.
Näillä kavereilla ei taida olla kokemusta ajosta maantiellä liikenteen seassa rankakuormalla. :D
Nyt kun tulit siihen, niin pitää kysyä, että kumman kokoinen pumppu sinulla on Evin kärryssä. 66 vai 80 litrainen? Näitä pumppuja näyttää olevan myynnissä mm. Farmilaitteella, joten ei liene iso homma koota omaa pakettia osistakaan.
-
Siis mitäh ette saa nosturia kuorman päälle mahtumaan? :o
Senku heittää nosturin pitkäks ja tipauttaa kuorman päälle ei se sen vaikeempaa oo
Samaa mieltä ei mikään ongelma ole – taittopuomia vähän taittaa ja tunkee sen karikan ja kuoman väliin – koura voi riippua vapaasti – ei toki käy ahtaassa paikassa.
Näillä kavereilla ei taida olla kokemusta ajosta maantiellä liikenteen seassa rankakuormalla. :D
Nyt kun tulit siihen, niin pitää kysyä, että kumman kokoinen pumppu sinulla on Evin kärryssä. 66 vai 80 litrainen? Näitä pumppuja näyttää olevan myynnissä mm. Farmilaitteella, joten ei liene iso homma koota omaa pakettia osistakaan.
Kronoksen pumppu ja säiliö paketti oli -07 kun kärry yhdistelmää hankittiin sen varran edullinen että silloin tuumattiin ettei kannata ruveta itse rakentelemaan.
-
En ole valmistajan hintoja kysellyt, mutta Farmilaitteella Pn60 tyyppinen pumppu 465e. Jonkinlainen säiliö 250-400e + letkutuksia.
-
Siis mitäh ette saa nosturia kuorman päälle mahtumaan? :o
Senku heittää nosturin pitkäks ja tipauttaa kuorman päälle ei se sen vaikeempaa oo
Samaa mieltä ei mikään ongelma ole – taittopuomia vähän taittaa ja tunkee sen karikan ja kuoman väliin – koura voi riippua vapaasti – ei toki käy ahtaassa paikassa.
Näillä kavereilla ei taida olla kokemusta ajosta maantiellä liikenteen seassa rankakuormalla. :D
Sammakostako ennustit ?
Turhaa tuollainen kommentointi – olisit laittanut jokin järkevän syyn – niin ja kokemusta löytyy.
-
Samaa mieltä ei mikään ongelma ole – taittopuomia vähän taittaa ja tunkee sen karikan ja kuoman väliin – koura voi riippua vapaasti – ei toki käy ahtaassa paikassa.
Tästä voi liikennettä valvova virkahenkilö omata oman vahvan mielipiteensä :-)
Omat tieajot ovat kyllä lähinnä metsäautotieluokan teillä, välillä viety vähän villimpiäkin virityksiä... ei juuri onneksi ole asvaltille asiaa kuorman kanssa ollut, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Ja silloin on oikein sidottu kuormaa ja etsitty valojakin ja kolmio jostain. Ja pokaa rajoitettu niin että kyllä se pilkkikin sinne päälle silloin mahtuu.
Kerran vein pikkutiellä lavetillisen 3 m kuitua - pöllit poikittain.
Tuli kerralla koko pino, ja tie oli sellainen että eipä siinä olisi kohtaamaan mahtunut vaikka olisi ollut pitkittäinkin.
-
Samaa mieltä ei mikään ongelma ole – taittopuomia vähän taittaa ja tunkee sen karikan ja kuoman väliin – koura voi riippua vapaasti – ei toki käy ahtaassa paikassa.
Tästä voi liikennettä valvova virkahenkilö omata oman vahvan mielipiteensä :-)
Omat tieajot ovat kyllä lähinnä metsäautotieluokan teillä, välillä viety vähän villimpiäkin virityksiä... ei juuri onneksi ole asvaltille asiaa kuorman kanssa ollut, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Ja silloin on oikein sidottu kuormaa ja etsitty valojakin ja kolmio jostain. Ja pokaa rajoitettu niin että kyllä se pilkkikin sinne päälle silloin mahtuu.
Kerran vein pikkutiellä lavetillisen 3 m kuitua - pöllit poikittain.
Tuli kerralla koko pino, ja tie oli sellainen että eipä siinä olisi kohtaamaan mahtunut vaikka olisi ollut pitkittäinkin.
No joo ei tietysti saa olla liian leveä kuorma ( 2,60 ) en tiedä miten tuo sitten lasketaan jos koura on karikkalinjan ulkopuolella, mutta kuorman kok lev ei ylitä 2,60 ?
-
Kai se muuten meneekin, mutta jos se on yli 20 cm traktorin sivulinjan ulkopuolella, niin ulkoneva osa pitäiis kai merkitä noilla punaraidoilla. Isolla vetäjällä ja kapella kärryllä ja kouralla voi olla ihan laillinenkin.
Tuolta lainattua:
http://www.autokanta.com/@Bin/191419/Konepuolen_lainsaadanto2008.pdf
Ulkonevat osat ja laitteet
Kun traktoriin tai moottorityökoneeseen on liitetty työväline (työkone tai laite), joka ulottuu
yli 0,2 metriä ajoneuvon suurinta leveyttä vastaavan pituussuuntaisen pystytason ulkopuolelle
tai jos ajoneuvon tai työvälineen leveys on suurempi kuin 2.6 metriä, on ulkonevat osat
merkittävä sekä eteen että taaksepäin vuoroittaisin punaisin ja keltaisin juovin. Ulkonevat osat
on lisäksi varustettava eteenpäin suunnatuin valkoisin ja taaksepäin suunnatuin punaisin
heijastimin.
-
Kai se muuten meneekin, mutta jos se on yli 20 cm traktorin sivulinjan ulkopuolella, niin ulkoneva osa pitäiis kai merkitä noilla punaraidoilla. Isolla vetäjällä ja kapella kärryllä ja kouralla voi olla ihan laillinenkin.
Tuolta lainattua:
http://www.autokanta.com/@Bin/191419/Konepuolen_lainsaadanto2008.pdf
Ulkonevat osat ja laitteet
Kun traktoriin tai moottorityökoneeseen on liitetty työväline (työkone tai laite), joka ulottuu
yli 0,2 metriä ajoneuvon suurinta leveyttä vastaavan pituussuuntaisen pystytason ulkopuolelle
tai jos ajoneuvon tai työvälineen leveys on suurempi kuin 2.6 metriä, on ulkonevat osat
merkittävä sekä eteen että taaksepäin vuoroittaisin punaisin ja keltaisin juovin. Ulkonevat osat
on lisäksi varustettava eteenpäin suunnatuin valkoisin ja taaksepäin suunnatuin punaisin
heijastimin.
Hyvä vastaus + saa
-
Siis mitäh ette saa nosturia kuorman päälle mahtumaan? :o
Senku heittää nosturin pitkäks ja tipauttaa kuorman päälle ei se sen vaikeempaa oo
Samaa mieltä ei mikään ongelma ole – taittopuomia vähän taittaa ja tunkee sen karikan ja kuoman väliin – koura voi riippua vapaasti – ei toki käy ahtaassa paikassa.
Näillä kavereilla ei taida olla kokemusta ajosta maantiellä liikenteen seassa rankakuormalla. :D
Nyt kun tulit siihen, niin pitää kysyä, että kumman kokoinen pumppu sinulla on Evin kärryssä. 66 vai 80 litrainen? Näitä pumppuja näyttää olevan myynnissä mm. Farmilaitteella, joten ei liene iso homma koota omaa pakettia osistakaan.
66 litranen on omassa riittää erittäin hyvin.
-
Samaa mieltä ei mikään ongelma ole – taittopuomia vähän taittaa ja tunkee sen karikan ja kuoman väliin – koura voi riippua vapaasti – ei toki käy ahtaassa paikassa.
Tästä voi liikennettä valvova virkahenkilö omata oman vahvan mielipiteensä :-)
Omat tieajot ovat kyllä lähinnä metsäautotieluokan teillä, välillä viety vähän villimpiäkin virityksiä... ei juuri onneksi ole asvaltille asiaa kuorman kanssa ollut, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Ja silloin on oikein sidottu kuormaa ja etsitty valojakin ja kolmio jostain. Ja pokaa rajoitettu niin että kyllä se pilkkikin sinne päälle silloin mahtuu.
Kerran vein pikkutiellä lavetillisen 3 m kuitua - pöllit poikittain.
Tuli kerralla koko pino, ja tie oli sellainen että eipä siinä olisi kohtaamaan mahtunut vaikka olisi ollut pitkittäinkin.
No joo ei tietysti saa olla liian leveä kuorma ( 2,60 ) en tiedä miten tuo sitten lasketaan jos koura on karikkalinjan ulkopuolella, mutta kuorman kok lev ei ylitä 2,60 ?
Ihan tosi ei se siellä kuormassa pysy jollei sitä purista rankojen ympärille.
-
A93:een hitsasin hydrauliöljyn täyttöputken varteen uuden yhteen vapaanpaluun liittimelle, kun en halunnut ottaa sitä riskiä että lohkolta tuleva paluuöljy häiritsisi kahvoilta tulevaa virtausta. Tuo oli sikäli houkutteleva toteuttaa, kun putki lähti helposti irti jolloin sitä oli helppo hitsata.
Jos lohkon paluupuolelta tulee yhtään painetta kahvojen paluuseen, niin se voi aiheuttaa ongelmia, kuten kahvojen jäykistymistä käytössä.
Onko sinulla siinä pikaliitin vai kierrätkö kierteitettyyn liittimeen? Paluuletkussa on naaraskierre ja ohjekirjasta ymmärtäisi, että liittännässä ei saisi olla mitään virtausta jarruttavaa. Hidas vain asentaa, jos aina pitää avaimella kiertää kiinni ja irrotettuna tulpata letkunpää jollain, ettei öljyä valu letkusta.
-
Kyllähän sitä kaikkea on tullut tuolla tiellä kuljeteltua, tuolle kuormalle lentävät vähän pyöritteli päätään, kun odotin valtatielle pääsyä, mutta kai niillä oli jotain oikeaa tekemistä ;D
-
Kyllähän sitä kaikkea on tullut tuolla tiellä kuljeteltua, tuolle kuormalle lentävät vähän pyöritteli päätään, kun odotin valtatielle pääsyä, mutta kai niillä oli jotain oikeaa tekemistä ;D
Ei kai siinä muuta vikaa kuin mahdollisesti paino suhteessa vetäjään..
Sidonta ja valot voi puuttua pienestäkin kuormasta.
Tuli mieleen menneiltä hyviltä ajoilta kun kuorma-autoilijalla oli tuolta kanavalta kerättyjä, pinnaltaan jo hiukan kuivaneita uppotukkeja täysperä tapit täynnä ja jouset nurin. Paikalle osuneet poliisit pysäyttivät heti alkumatkassa. Virkamiehillä ei vaan ollut vaakaa mukana, mutta arvuuttelivat siinä sitten keskenään että onko siinä paljon ylikuormaa kun aika korkea oli kuorma. Kuski siinä katteli aikansa ja perusteli rauhalliseen tyyliinsä "Eihän siinä voi mitenkään olla, vanhoja kuivasia ja köykäisiä pöllejä, kattokaas nyt kun on kuoretkin jo lähteneet..."
Tämä perustelu meni läpi ei-paikallisille poliiseille. Kuski aloitti sitten siinä levennyksellä rauhallisen kettinkien ja liinojen kiristelyn kun ei uskaltanut lähteä siitä samantien liikkeelle, olisivat pian kiinnostuneet uudelleen kun Sisu kykeni taakkansa alla saamaan aikaan lähinnä savua eikä juurikaan liikettä :-)
Kuorma oli kyllä aikanaan punnittu (Kymin?) tehtaalla, mutta en muista enää tonneja. Oli se kai jonkinlainen ennätys ollut siihen aikaan. Taitaa uppopuu olla aika tarkkaan tonni per kuutio.
-
Noitahan sattuu, tuossa oli yks tuttu rekkakuski ottanu viljarekan tyynytehtaalta täyteen tyynyjä ja innokkaat sinipukuiset otti levähdysalueelle, "ompas täällä pressut kireällä" kuski oli todennu, että niinpä näkyy ja ei kun vaakat auton alle, siiten oli alkaneet ihmetellä, onko näissä jotain vikaa, kun kuormaa vaakojen mukaan 1500 kiloa ;D tuli vasta puheeksi, että tyynyjähän siellä, oli kuulemma sen jälkeen tutkittu joka lamppu ja heijastin todella tarkkaan ennen matkan jatkumista ::)
-
Onko sinulla siinä pikaliitin vai kierrätkö kierteitettyyn liittimeen? Paluuletkussa on naaraskierre ja ohjekirjasta ymmärtäisi, että liittännässä ei saisi olla mitään virtausta jarruttavaa. Hidas vain asentaa, jos aina pitää avaimella kiertää kiinni ja irrotettuna tulpata letkunpää jollain, ettei öljyä valu letkusta.
Joku suht suora 1/2" ulkokierteellinen tötsä siihen tuli hitsattua, oiskohan ollut kulmamallinen liitin hieman pilkottuna. Siinä tuli niin sopivasti lähtö urosmalliselle pikaliittimelle taaksepäin ja virtaus lähtee hieman alaspäin kohti öljytilaa. Tuon sai tehtyä ihan huolella koska öljyntäyttöputken, jossa alkuperäinenkin paluu on, sai irrotettua.
Tuo kun on kahvojen paluu, niin virtaukset todella pieniä, 1/2" pikaliitin riittää ruhtinaallisesti. Pääasia tuossa paluussa on se, että se pöydän paluuliiitos, jossa liikkuu enempi öljyä, ei pääse vaikuttamaan kahvojen paluuliittimeen.
Klapikauppias on näköjään myös koeponnistanut hakkikärrinsä. Joskus itsekin tullut sahapuukuormilla syyllistyttyä samaan.
nm. "kahta reissua en sahalle tee" :D
-
Tuo kärry on tullu ponnistettua monesti, siihen on vielä yli puolenmetrin jatkot kuitupuun ajoavarten. Ihmeen hyvin on kestänyt, ainoastaan tuo kuormaaja meinas kaatua, kun se parikytmillinen plootunpala, missä nosturin jalusta on kiinni alkoi irrota runkopalkeista, onneksi huomasin kun alkoi heilua, eikä ehtiny vääntää mitään. Nykyään sillä ei paljoa siirretä kuormia, mutta nostellaan kasasta pöydälle kuitua reipas tuhat kiintoa vuodessa.