Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 30.01.11 - klo:16:28

Lainaus käyttäjältä: sirkussonni - 30.01.11 - klo:15:32

No en mää sitten ihan väärin laskeskellu, enkä ole asiallani yksin. En ole missään vaiheessa huomannut, että kukaan kattotuolivalmistaja olisi edes kysellyt ilmastointitapaa, saati kuormitusta. Lumikuormat vain, ja tuulikuormat!
Kattotuoleja on tullut vuosien saatossa useista eri firmoista, eikä tuollaiseen ole yksikään valmistaja käsittääkseni varautunut. Aluskaton materiaalia ja eristepainoja kyllä on kyselty, muttei koskaan alapuolista alipainetta!

Todella viisaasti ajateltu. Ehkä tällainen tekijä on se joka ns. "katkaisee kamelin selän". Ehkä "alipainekammio" tiivistyy lumesta, ilman tuloaukot tukkeutuvat jäästä. Kun lämpö nousee saa puhallin käskyn pyöriä vinhasti ja alipaine laskee nopeasti ja hyvin alas.

Kuplahallit pysyvät ylhäällä ilmanpaineen vaikutuksesta ja romahtelevat kun puhaltimet pysähtyvät. Tuskin kuitenkaan navetat imevät itseään kasaan, aina jostakin tulee korvausilmaa.

Mutta jos ei tule 

eikös navetoissa, joissa elukoita sisällä ole ylipaine?   ainakin lehmät päästelevät sen verta kaasuja että tuluksia ei tyynellä paljon uskalla raapia!

Joku osaa laskea tereettisen maximin.

Ne joilla alipaineilmastointi eläinsuojassa ovat sen kokeneet, joillakin ilmoilla vaan siitä ovesta saa vetää ihan tosissaan.  Tuskin kuitenkaan tuo alipaine tuulikuormaa voittaa, tietty se kohdistuu koko katon alalle, tuulikuorma ei.

Onhan siinäkin aika ero painossa, onko katossa 600 jaolla ruoteet alapohjassa vaiko esim 32mmx100 200 jaolla. Eräässä POMO navetassa oli aikas kova alapohjan laudoitusvaatimus tuulikuormasidontaan ja nyrjähdysjäykistykseen sanoi isäntä, kun asiaa ääneen ihmettelin.

eikös navetoissa, joissa elukoita sisällä ole ylipaine?   ainakin lehmät päästelevät sen verta kaasuja että tuluksia ei tyynellä paljon uskalla raapia!

Navetoissa on ylipaine, tuo alipainesysteemi taitaa olla yleisempi sikaloissa ja kanaloissa. En mee kyllä sanomaan varmasti.

Joskus.. Olen ollut töissä alipainesikalassa. Ovea piti todella repiä auki! Kahdella kädellä ja jalka vasten karmia. Luulen että oveen kohdistui varmaan 30-40 kilon veto/neliö, mutta enpäs tajunnut mitata. Sama voima kohdistuu rakennuksen jokaiseen sisäneliöön.

Onhan siinäkin aika ero painossa, onko katossa 600 jaolla ruoteet alapohjassa vaiko esim 32mmx100 200 jaolla. Eräässä POMO navetassa oli aikas kova alapohjan laudoitusvaatimus tuulikuormasidontaan ja nyrjähdysjäykistykseen sanoi isäntä, kun asiaa ääneen ihmettelin.

Samoin sekin varmaan vaikuttaa, että onko ristikot 1200 vai 900 jaolla. Usein jako on suunniteltu juuri tuon harvemman mukaan, mutta ei ne muutama ristikko niin paljoa maksa, ettei voisi tiheämpään laittaa.

Ylen uutisisa:
Osasto: JämijärviEtusivu > Artikkeli
Emakkosikalan katto romahti Jämijärvellä
julkaistu tänään klo 07:41, päivitetty tänään klo 09:52
Korvenkyläntiellä sijaitsevan sikalan laajennusosan katto on romahtanut Jämijärvellä. Päivystävän palomestarin mukaan katon alle on jäänyt noin 100 emakkosikaa.

Kyseessä on noin kolme vuotta vanhan sikalan laajennusosa, jonka katosta noin 500 neliötä on sortunut. Pelastuslaitos poistaa parhaillaan lunta katon ehjältä osalta. Lisäsortuman vaaraa ei kuitenkaan enää ole.

Sortunut katto lepää sikalan karsinoiden varassa. Satakunnan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Antti Teelmäki uskoo, että suurimmalla osalla sioista ei ole hengenvaaraa.

- Osa on tietenkin loukkaantunut ja saattaa olla kuolleitakin sikoja, palomestari arvioi.

Rakennuksen raivaustyöt ovat käynnissä. Teelmäen mukaan siat pystytään evakuoimaan suuren sikalarakennuksen muihin tiloihin.

Katon romahduksen syynä on todennäköisesti lumikuorma. Päivystävän palomestarin mukaan lunta ei kuitenkaan ole katolla huomattavaa määrää.

- Ei tämä kovin valtava massa näytä olevan, ne on vaan nämä nykypäivän rakenteet sellaisia, että ne tuo näitä yllätyksiä, Teelmäki sanoo.

Romahdus tapahtui yön aikana ja se huomattiin noin puoli seitsemältä aamulla. Paikalla on useita pelastuslaitoksen yksiköitä.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 31.01.11 - klo:08:25

eikös navetoissa, joissa elukoita sisällä ole ylipaine?   ainakin lehmät päästelevät sen verta kaasuja että tuluksia ei tyynellä paljon uskalla raapia!

Navetoissa on ylipaine, tuo alipainesysteemi taitaa olla yleisempi sikaloissa ja kanaloissa. En mee kyllä sanomaan varmasti.

Kyllä ainakin meillä on alipaineilmastointi navetassa, oli jo edellisessäkin.

Alipaineella se luonnollinen ilmastointikin toimii, jonkin verran tietenkin myös läpituuletuksena. Ylipaine sisällä ajaa kosteutta rakenteisiin.

Tuulikuorma pyrkii kaatamaan sivusuunnassa. Tuulen puoleiseen lappeeseen tulee kuormaa alaspäin ja toiseen lappeeseen tulee noste, jos tuulee sivusta.

Turuus:

http://www.ts.fi/online/kotimaa/194474.html

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 31.01.11 - klo:08:43

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 31.01.11 - klo:08:25

eikös navetoissa, joissa elukoita sisällä ole ylipaine?   ainakin lehmät päästelevät sen verta kaasuja että tuluksia ei tyynellä paljon uskalla raapia!

Navetoissa on ylipaine, tuo alipainesysteemi taitaa olla yleisempi sikaloissa ja kanaloissa. En mee kyllä sanomaan varmasti.

Kyllä ainakin meillä on alipaineilmastointi navetassa, oli jo edellisessäkin.

Oho! Siellä onkin hyviä myyntimiehiä 

http://www.lapinkansa.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194665180124/artikkeli/teollisuushallin+katto+romahti+saarijarvella.html

Joo, ei nää nykyajan hallit ole samanlaisia kuin ennen, kun ne tehtiin ilman insinöörien laskelmia ...

Suomessa rakentaminen on nykyään  kehitysmaa-tasoista, katot sortuu ja talot homehtuvat.

Ennen tehtiin kunnon katot eikä mitään h--tin ristikoita, kunnon kivijalka oli itsestäänselvyys.