http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/01/kauhavalla_romahti_navetan_katto_2325246.html

Tuossa kuvassa näyttää minusta kovasti tummalta tuo kattotuoli. Liekö ollut kovasti kosteutta ullakkotilassa ja laho tehnyt tehtävänsä? 

Navetan katolla oleva lumi romahdutti talon katon, joka kaatoi navetan seinät. Eihän tuollaista satu edes piirretyissä.

http://www.ts.fi/online/kotimaa/192501.html

Ennenmuinoin kattopiirustukset tehtiin tupakkiaskin kanteen, ei ikinä romahduksia.

Nyt piirrellään tietokoneilla, jatkuvasti sortumia.

Olisiko niin, että käytännön työntekijä ymmärtää enemmän näistä asioista kuin kapunkilainen pullamössösuunnittelijasukupolvi?

Vain isot katot romahtavat vaikka ne suunnitellaan samoille lumikuormille kuin pienemmätkin.

Hei haloo.

Kymmeniä vuosia, jopa satavuotta vanhoja suuleja, seisomassa väärällään, kuin vorssan kahden nähtävyyden nauru, mutta lumikuorman kyllä kestävät.

Jossain on vikaa.

voi eemeli raukka kun elät taas ihan täysin menneisyydessä.

Tulipa vaan tuolla käytännön puuhissa sellainenkin mieleen, että mikähän mahtaa olla esimerkiksi ilmastoinnin osuus kattojen sortumisissa, siis näissä suurissa sikaloissa ja broilerihalleissa ym. laajoissa katoissa. Alipaineinen ilmastointi-> imuroidaan kattoa alas!  Siis jos luukut on pienellä, ja puhallin pyörii teholla, halliinhan tulee alipaine. No se sitten jonkinmoisen lumikuorman kanssa  vetää välipohjaa alaspain.
En tiedä laskinko oikein, mutta toimituksella sain tuloksen, että oman tuotantorakennuksen tiettyyn osaan kohdistuisi 6000 kg:n vaikutus 0.01 bar alipaineella!  Se on helppo uskoa, kun ajattelee että joskus saa ulko-ovea kiskoa auki kun on alipaine sisällä?  Niin, että jos esimerkiksi ilmastoinnissa on jotakin vikaa, tai väärin säädetty, niin ei se ainakaan sitä lumikuorman aiheuttamaa kuormaa helpota!!!!

Tulipa vaan tuolla käytännön puuhissa sellainenkin mieleen, että mikähän mahtaa olla esimerkiksi ilmastoinnin osuus kattojen sortumisissa, siis näissä suurissa sikaloissa ja broilerihalleissa ym. laajoissa katoissa. Alipaineinen ilmastointi-> imuroidaan kattoa alas!  Siis jos luukut on pienellä, ja puhallin pyörii teholla, halliinhan tulee alipaine. No se sitten jonkinmoisen lumikuorman kanssa  vetää välipohjaa alaspain.
En tiedä laskinko oikein, mutta toimituksella sain tuloksen, että oman tuotantorakennuksen tiettyyn osaan kohdistuisi 6000 kg:n vaikutus 0.01 bar alipaineella!  Se on helppo uskoa, kun ajattelee että joskus saa ulko-ovea kiskoa auki kun on alipaine sisällä?  Niin, että jos esimerkiksi ilmastoinnissa on jotakin vikaa, tai väärin säädetty, niin ei se ainakaan sitä lumikuorman aiheuttamaa kuormaa helpota!!!!

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=75958&lan=sv

Tapaukset 3 ja 4 arvuuteltiin alipainetta.

http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2521.pdf

Tapaus J on porsitussikalasta ja siinä on korvausilmalle aika mutkikas reitti. Sinänsä lämpötilan tasamiseksi oikein hyvä järjestely, mutta jospa pyryttää umpeen?

Yleensä ilmanvaihdon alipaine on kai 10-40 Pa. Suurin numero jonka löysin oli Fancomin erään puhaltimen 380 Pa. Se vastaisi 39 kg neliömetrille. Oma lukunsa on ovien aukomisesta syntyvät nopeat muutokset. Mikään voima ei rakennusaikaisen nosturin jälkeen vaikuta kattoa nostavasti, vaan kaiki mahdollinen koko ajan alaspäin. Suuret runkoleveydet ovat antaneet suunnittelijoille vapauden osastojen sijoittelussa ja sikalaneliöitä saadaan runsaasti suhteessa seinäneliöihin. Niistä maksetaan hintaa romahtavina kattoina. Leveillä rungoilla kattotuolien, asennuksen ja tuennan laadulla on vaatimukset toiseen potenssiin verrattuna kapeisiin koppeihin.

Imevän paskavaunun saa imettyä lyttyyn. Ei mikään ihme jos tehokkaalla ilmanvaihdolla saman voisi tehdä sikalalle 

No en mää sitten ihan väärin laskeskellu, enkä ole asiallani yksin. En ole missään vaiheessa huomannut, että kukaan kattotuolivalmistaja olisi edes kysellyt ilmastointitapaa, saati kuormitusta. Lumikuormat vain, ja tuulikuormat!
Kattotuoleja on tullut vuosien saatossa useista eri firmoista, eikä tuollaiseen ole yksikään valmistaja käsittääkseni varautunut. Aluskaton materiaalia ja eristepainoja kyllä on kyselty, muttei koskaan alapuolista alipainetta!

Kyllä ne kattotolin tekijät tuntuu olevan ihan pihalla kuin lumiukko. Itse kyselin kuinka he ovat ottaneet huomioon mahdolliset palosuojaukset. Omassa tapauksessa esim 16m runkoleveydessä 2* gyprok
tekisi n.3800kg, eikä yhtään kantavaa väliseinää 160 neliön alalla. Vastaus oli vain epämääräistä
jupinaa suunittelijalta.

No en mää sitten ihan väärin laskeskellu, enkä ole asiallani yksin. En ole missään vaiheessa huomannut, että kukaan kattotuolivalmistaja olisi edes kysellyt ilmastointitapaa, saati kuormitusta. Lumikuormat vain, ja tuulikuormat!
Kattotuoleja on tullut vuosien saatossa useista eri firmoista, eikä tuollaiseen ole yksikään valmistaja käsittääkseni varautunut. Aluskaton materiaalia ja eristepainoja kyllä on kyselty, muttei koskaan alapuolista alipainetta!

Todella viisaasti ajateltu. Ehkä tällainen tekijä on se joka ns. "katkaisee kamelin selän". Ehkä "alipainekammio" tiivistyy lumesta, ilman tuloaukot tukkeutuvat jäästä. Kun lämpö nousee saa puhallin käskyn pyöriä vinhasti ja alipaine laskee nopeasti ja hyvin alas.

Eikös tämä romahtanut ollut kylmäpihatto.Naulauslevyt eivät koskaan saisi joutua navettailman kanssa tekemisiin ne syöpyvät ja naulankäret lahottavat pieneltä alalta puun ja sitten lähdetään alaspäin.Jos tarkkoja ollaan naulauslevyillä koottuja kattotuoleja ei saisi karjasuojiin laittaa ollenkaan,mutta tästä on joustettu ja tuloksia on jo nähtävillä.

Eikös tämä romahtanut ollut kylmäpihatto.Naulauslevyt eivät koskaan saisi joutua navettailman kanssa tekemisiin ne syöpyvät ja naulankäret lahottavat pieneltä alalta puun ja sitten lähdetään alaspäin.Jos tarkkoja ollaan naulauslevyillä koottuja kattotuoleja ei saisi karjasuojiin laittaa ollenkaan,mutta tästä on joustettu ja tuloksia on jo nähtävillä.

Rosterilevyllisiä taakstooleja saa rahalla, muistaakseni lisähinta on aika suolainen.

Ei se loppupeleissä niin hirveä se hintaero ole, itselle laitoin paska-altaan päälle katon, sen kattotuolien naulauslevyt oli haponkestävästä, eikä hintaerosta ihan halvausta saanu, mutta onpahan pysynyt kyllä katto paikoillaan.

Puu ei lahoa mutta musta rauta ruostuu ja häviää muutamassa vuodessa on se myrkyllinen ilmapiiri.

Puu palaa kyllä

Lainaus käyttäjältä: sirkussonni - 30.01.11 - klo:15:32

No en mää sitten ihan väärin laskeskellu, enkä ole asiallani yksin. En ole missään vaiheessa huomannut, että kukaan kattotuolivalmistaja olisi edes kysellyt ilmastointitapaa, saati kuormitusta. Lumikuormat vain, ja tuulikuormat!
Kattotuoleja on tullut vuosien saatossa useista eri firmoista, eikä tuollaiseen ole yksikään valmistaja käsittääkseni varautunut. Aluskaton materiaalia ja eristepainoja kyllä on kyselty, muttei koskaan alapuolista alipainetta!

Todella viisaasti ajateltu. Ehkä tällainen tekijä on se joka ns. "katkaisee kamelin selän". Ehkä "alipainekammio" tiivistyy lumesta, ilman tuloaukot tukkeutuvat jäästä. Kun lämpö nousee saa puhallin käskyn pyöriä vinhasti ja alipaine laskee nopeasti ja hyvin alas.

Kuplahallit pysyvät ylhäällä ilmanpaineen vaikutuksesta ja romahtelevat kun puhaltimet pysähtyvät. Tuskin kuitenkaan navetat imevät itseään kasaan, aina jostakin tulee korvausilmaa.