Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Astral - 01.12.11 - klo:19:50
-
Kaikkihan varmaankin huomasivat MaasTullin takasivun jutun jossa melko suoraan kerrottiin kyntämisen lisäävän kiintoaineksen huuhtoutumista vesistöihin?
Voidaanko tästä vetää johtopäätös että kynnetystä myös ravinteet samaan rahaan siirtyvät sinne vesistöihin. Suuri osa ravinteistahan on sitoutuneena maahiukkasiin jotka siis muokkaamattomilla lohkoilla pysyvät paremmin paikallaan. Samoin myöskin veden liike häiriintyi kynnöstä joten oliskohan se aika kaikkien ottaa askel eteenpäin ja siirtyä viljanviljelyssä vallan suorakylvöön?
250 litraa polttoainetta / 40ha rypsiä kylvettynä kaikkinee toimenpiteineen viime keväänä. 1900kg/ha kuivattu ja punnittu keskisato samalta alalta. ;)
Silmiä auki nyt ihmiset ;D
-
Kyntö puolustaa paikkaansa;
Poistaa homeet, rikat
parantaa mini vesi taloutta
tietyillä maalajeilla lämpenee nopeemmin keväällä , myös kevät kynnön edut mittavat
puhumattakaan erikoisviljelyistä kuten porkkana, Juurikas, peruna jne jne
8)
-
Mä luin ko. jutun.
Tuo on vaan pohjustusta syyskyntökiellolle yms. ikävälle-> ensin tutkitaan ja sitten hutkitaan. Eroosioherkille maille aletaan maksamaan erityistä kyntämättömyystukea ja muut jäävät nuolemaan näppejään :P
Mä en ole huomannut pienintäkään eroosiota syyskynnetyillä pelloilla. Toimiva salaojitus varmaan auttaa asiassa. Eniten maata poistuu varmaan kuraisten traktorinpyörien mukana ::)
Mutta hienoa että suorakylvöstä on hyviä kokemuksia :)
-
Mä luin ko. jutun.
Tuo on vaan pohjustusta syyskyntökiellolle yms. ikävälle-> ensin tutkitaan ja sitten hutkitaan. Eroosioherkille maille aletaan maksamaan erityistä kyntämättömyystukea ja muut jäävät nuolemaan näppejään :P
Mä en ole huomannut pienintäkään eroosiota syyskynnetyillä pelloilla. Toimiva salaojitus varmaan auttaa asiassa. Eniten maata poistuu varmaan kuraisten traktorinpyörien mukana ::)
Mutta hienoa että suorakylvöstä on hyviä kokemuksia :)
Joharan kanssa sammaa mieltä taas,,,,,,
8)
-
Koko tarina oli täyttä propagandaa. Noita Maastullin juttuja täytyy osata suodattaa ihan joka asiassa.
-
Tossa jutussa mainittiin että kiintoainesta ja ravinteita poistuu myös salaojia pitkin. Olisikin ehkä parempi jos edes osa vedestä kuivuisi pellon pinnasta. Kynnetty pelto kuivuu mukavasti, haihdunta on varmasti suurempaa kuin muokkaamattomalta maalta. Voisikin tehdä uuden tutkimuksen jonka mukaan kynnetty pelto päästää vähemmän vettä salaojien kautta järviä saastuttamaan ;)
Ja tuollainen Milkon mainitsema pellon muoto. Ei sieltä mitään maata ojiin valu. Päisteet voi vaikka kyntää keväällä jos haluaa vielä varmistaa valumattomuuden.
Löpöä muokkaukset kyllä kuluttavat :-[ Se on ainoa peruste miksi suorakylvö kiinnostaa edes vähän.
-
Ootte kaikki väärässä :D
Paitsi Johara ton aineenkulutuksen kanssa
-
Ootte kaikki väärässä :D
Paitsi Johara ton aineenkulutuksen kanssa
Ja sää oot oikeassa siinä että 250 l löpöä 40 hehtaarille on vähän ja satotasosi on varsin kohtuullinen 8) Ja työ on käynyt nopeasti.
Mutta siinä olet väärässä jos yleistät kaikkien kynnettyjen maiden kärsivän eroosiosta.
Esimerkki. Muuan palopuhuja 90-luvulla esitelmöi että jokaiselta hehtaarilta valuu 3 kuutiota maata ojiin vuodessa. Jos tämä olisi ihan totta niin jokaiselle hehtaarille pitäisi tuoda maata paikkaamaan näitä vaurioita joka vuosi tuon verran. Mutta ? Kuka on ikinä paikannut ? Mä en ole ainakaan vielä ikinä paikannut pelloille tulleita eroosion aiheuttamia koloja.
Eroosiota tapahtuu avo- ja valtaojien pohjissa. Ja niitä pohjia ei vähääkään kiinnosta millä menetelmällä peltoja on viljelty ;)
-
Ja tuollainen Milkon mainitsema pellon muoto. Ei sieltä mitään maata ojiin valu.
Niin siis tarkoitin että on kynnettyä sisään päin aina sen verran kaukaa ojasta että ojan reunassa on sellainen parikymmentä senttiä leveä alue 5-10 senttiä korkeammalla kuin pelto. Ainakin seuraavaan ojankaivuun asti...
Juu. Tuota minäkin tarkoitin :o
-
Maalaji kysymys.itellä hiesuja ja kyntö on oikeastaan ainoa toimiva.Kokeiltu on kaikkia.Vuokralle on tullut useitakin vuosia suorakylvettyjä lohkoja.Maa on niin tiivistä että vesi seisoo pinnalla,olipa yks suo lohko jota ei oltu voitu vuosiin kylvää kokonaan.Kynnön jälkeen ei mitään ongelmaa.Suo velloo puimurin alla mutta kantaa.
-
Ootte kaikki väärässä :D
Paitsi Johara ton aineenkulutuksen kanssa
Ja sää oot oikeassa siinä että 250 l löpöä 40 hehtaarille on vähän ja satotasosi on varsin kohtuullinen 8) Ja työ on käynyt nopeasti.
Mutta siinä olet väärässä jos yleistät kaikkien kynnettyjen maiden kärsivän eroosiosta.
Esimerkki. Muuan palopuhuja 90-luvulla esitelmöi että jokaiselta hehtaarilta valuu 3 kuutiota maata ojiin vuodessa. Jos tämä olisi ihan totta niin jokaiselle hehtaarille pitäisi tuoda maata paikkaamaan näitä vaurioita joka vuosi tuon verran. Mutta ? Kuka on ikinä paikannut ? Mä en ole ainakaan vielä ikinä paikannut pelloille tulleita eroosion aiheuttamia koloja.
Hep, olen paikannut eroosion tekemiä "ojia" ja paikkailen oletettavasti ensi keväänäkin. Isoilla lohkoilla pintavesiä tulee niin paljon, että ojien kaivuun tai muuten pientareiden rikkomisen seurauksena vesi voi tehdä näillä tasaisilla mailla pahaakin jälkeä löytäessään paikan mistä pääsee ojiin.
Varsinkin perunapelloilla ollut isojakin ongelmia, keväisin ollut mittaviakin maansiirtotöitä kun ojia tullut pitkin peltoja.
Silti, suorakylvö ei näillä mailla toimi lainkaan. Hieman raskaammilla mailla toimiikin loistavasti, MOT :) Kyntö kevyttä työtä, muokkaaminen lähinnä pellon lievää tiivistämistä ja satotasoissa tonnien erot...
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Hankkeet/Ruukki/Tietopankki/Rehuvilja-hanke/MuokkausTulokset2009_timolotjonen.pdf
-
Eiköhän tuo juttu käy vain pohjustukseksi tulevalle turvemaiden kyntökiellolle, joka on tulossa. Kaikkee hienoo ne keksii kyllä, kun pitää oikein palkkaa vastaan keksiä kaikenlaista jäynää.
-
Mutta siinä olet väärässä jos yleistät kaikkien kynnettyjen maiden kärsivän eroosiosta.
Esimerkki. Muuan palopuhuja 90-luvulla esitelmöi että jokaiselta hehtaarilta valuu 3 kuutiota maata ojiin vuodessa. Jos tämä olisi ihan totta niin jokaiselle hehtaarille pitäisi tuoda maata paikkaamaan näitä vaurioita joka vuosi tuon verran. Mutta ? Kuka on ikinä paikannut ? Mä en ole ainakaan vielä ikinä paikannut pelloille tulleita eroosion aiheuttamia koloja.
Eroosiota tapahtuu avo- ja valtaojien pohjissa. Ja niitä pohjia ei vähääkään kiinnosta millä menetelmällä peltoja on viljelty ;)
Tottakai se oikeasti on noin mutta täällä nyt tuntuu olevan muotia olla tasan yhtä mieltä tietystä asiasta :D
Sen verran on huomannu et hiuesavilla ainaski humuksen määrä lisääntyy aika pirusti ja sellaset lähteenomaset märät 2x2m rutakot on hävinny tyystin. Liekö sitten niin tiivis pinnasta et vesi jakaantuu tasasesti siellä maan alla ;D
-
Ootte kaikki väärässä :D
Paitsi Johara ton aineenkulutuksen kanssa
Ja sää oot oikeassa siinä että 250 l löpöä 40 hehtaarille on vähän ja satotasosi on varsin kohtuullinen 8) Ja työ on käynyt nopeasti.
Mutta siinä olet väärässä jos yleistät kaikkien kynnettyjen maiden kärsivän eroosiosta.
Esimerkki. Muuan palopuhuja 90-luvulla esitelmöi että jokaiselta hehtaarilta valuu 3 kuutiota maata ojiin vuodessa. Jos tämä olisi ihan totta niin jokaiselle hehtaarille pitäisi tuoda maata paikkaamaan näitä vaurioita joka vuosi tuon verran. Mutta ? Kuka on ikinä paikannut ? Mä en ole ainakaan vielä ikinä paikannut pelloille tulleita eroosion aiheuttamia koloja.
Hep, olen paikannut eroosion tekemiä "ojia" ja paikkailen oletettavasti ensi keväänäkin. Isoilla lohkoilla pintavesiä tulee niin paljon, että ojien kaivuun tai muuten pientareiden rikkomisen seurauksena vesi voi tehdä näillä tasaisilla mailla pahaakin jälkeä löytäessään paikan mistä pääsee ojiin.
Varsinkin perunapelloilla ollut isojakin ongelmia, keväisin ollut mittaviakin maansiirtotöitä kun ojia tullut pitkin peltoja.
Silti, suorakylvö ei näillä mailla toimi lainkaan. Hieman raskaammilla mailla toimiikin loistavasti, MOT :) Kyntö kevyttä työtä, muokkaaminen lähinnä pellon lievää tiivistämistä ja satotasoissa tonnien erot...
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Hankkeet/Ruukki/Tietopankki/Rehuvilja-hanke/MuokkausTulokset2009_timolotjonen.pdf
Kun nyt muistelen niin olen minäkin täyttänyt eroosiokuoppia. Tosin pelto oli 3-vuotias nurmi. Kevättulva kaivoi ojan pellolle. Se oli kynnetty siis joskus 4 vuotta sitten, jos siinä oli syy ;D
-
En taas enään äkkiä löytänyt sitä lehteä pinosta mutta eikös siinä tutkija ollut kuitenkin aika varovainen johtopäätöksissä.
Mutta siitä eroosiosta, menkääs katsomaan salaojan laskuaukon päähän minkä väristä ulosvirtaava vesi on. Monesti melkoisen harmaata, ainakaan en sitä ihan suoraan joisi kuten sadevettä voisi. Eroosiota sekin on vaikka pellon pinnalla ei varsinaisia eroosio jälkiä näkyisikään. Eri juttu sitten paljonko sitä sieltä tulee.
-
Eiköhän tuo juttu käy vain pohjustukseksi tulevalle turvemaiden kyntökiellolle, joka on tulossa. Kaikkee hienoo ne keksii kyllä, kun pitää oikein palkkaa vastaan keksiä kaikenlaista jäynää.
Se turvemaiden kyntökielto ,josta nyt on puhuttu, koskee vain sellaisia peltoalueita jotka ei vielä 2011 ole ilmoitettu pelloksi. Tällä siis lähinnä torpataan raivausta!
-
Olisikohan tähänkin ratkaisuna nurmi ;) 8)
-
Aina eroosiota tapahtuu, kun vähäkin pellon pintaa rikotaan, myös suorakylvössä. Siinä lisäksi on ongelmana lisääntynyt kasvinsuojeluaineiden käyttö(ongelmarikat, viljan taudit) ja fosforin rikastuminen maan pintaan(koska ei muokata). Vähentynyt polttoainekustannukset siis siirtyvät kasvinsuojeluaineisiin.
Kynnön eroosiota pitäsi verrata syksyllä kevytmuokattuihin. Ihan silmällä huomaa lautasmuokatun lohkon eroosion, kun mullat suoraan virtaavat pintaa pitkin ojiin, ei sellaista näy kyntöpelloilta. Kynnön suunta myös ratkaseen, rinteitä kun ei kynnä mäen suuntaan, niin eroosio vähenee. Toisaalta jyrkkiä rinteitä ei pitäsi lainkaan muokata millään tavalla, parasta olisi pistää ne nurmiviljelyyn ja vain harvoin uudistaa.
-
Kynnön eroosiota pitäsi verrata syksyllä kevytmuokattuihin. Ihan silmällä huomaa lautasmuokatun lohkon eroosion, kun mullat suoraan virtaavat pintaa pitkin ojiin, ei sellaista näy kyntöpelloilta. Kynnön suunta myös ratkaseen, rinteitä kun ei kynnä mäen suuntaan, niin eroosio vähenee. Toisaalta jyrkkiä rinteitä ei pitäsi lainkaan muokata millään tavalla, parasta olisi pistää ne nurmiviljelyyn ja vain harvoin uudistaa.
Olin joskus vuosikymmen sitten kuuntelemassa Eila Turtolaa, joka hämmensi silloista kevytmuokkaus/kasvipeitteisyysinnostusta puhumalla painannevedestä, eli siitä tilasta, joka vedelle jää pellon pintaan ennenkuin se lähtee virtailemaan pintavirtailuna lähintä avo-ojaa etsien. Salaojan vesi on kuitenkin kohtuullisesti suodatettua pintavaluntaan verrattuna, noin vesiensuojelunäkökulmasta.
Eli ne kynnön edut tulevat juuri tuolla nestorin kertomalla kuvioinnilla, ei sillä perinteisellä "aurat valtaojaan" -aloituksella.
Petri
-
Kynnön eroosiota pitäsi verrata syksyllä kevytmuokattuihin. Ihan silmällä huomaa lautasmuokatun lohkon eroosion, kun mullat suoraan virtaavat pintaa pitkin ojiin, ei sellaista näy kyntöpelloilta. Kynnön suunta myös ratkaseen, rinteitä kun ei kynnä mäen suuntaan, niin eroosio vähenee. Toisaalta jyrkkiä rinteitä ei pitäsi lainkaan muokata millään tavalla, parasta olisi pistää ne nurmiviljelyyn ja vain harvoin uudistaa.
Olin joskus vuosikymmen sitten kuuntelemassa Eila Turtolaa, joka hämmensi silloista kevytmuokkaus/kasvipeitteisyysinnostusta puhumalla painannevedestä, eli siitä tilasta, joka vedelle jää pellon pintaan ennenkuin se lähtee virtailemaan pintavirtailuna lähintä avo-ojaa etsien. Salaojan vesi on kuitenkin kohtuullisesti suodatettua pintavaluntaan verrattuna, noin vesiensuojelunäkökulmasta.
Eli ne kynnön edut tulevat juuri tuolla nestorin kertomalla kuvioinnilla, ei sillä perinteisellä "aurat valtaojaan" -aloituksella.
Petri
"Aurat valtaojaan"-alotus on ollut kiellettyä ehdoissa ties kuinka kauan ja silti uusia pykäliä sorvataan ajatuksella, että alotus lähtee aina sieltä ojasta? >:(
Ja jos mitätön määrä viljelijöistä rikkookiin pykäliä, niin täytyykö sitä pakosti syyttää siitä kaikkia ja "kieltää" kyntö kaikilta, varmuuden vuoksi?
Miten voidaan yleistää (syken toimesta) jonkin poikkeavan tilanteen tahi alueen valumaa koskemaan niin innokkaasti koko viljeltyä alaa? Ku se on niin pal helpompaa?
Onko jossain linkkiä tutkimuksiin, jossa kyntö selkeästi, oikeinkin suoritettuna, on lisännyt eroosiota ja että kokeen tulos kattaa kaiken suomessa viljelykäytössä olevan pellon? Muutenhan ei voida yleistää, että kyntö ainoastaan lisää eroosiota Suomen olosuhteissa.
-
Lypsybotti toivottavasti luki ajatuksella tekstini, jossa mielestäni en todellakaan asettunut kyntöä vastaan eroosiosyistä, pikemminkin päinvastoin. Se, että kevytmuokkauksella/kasvipeitteisyydellä yhä saa lisäpinnoja ympäristötuessa, johtuu (edelleen Eila Turtolaa kuunnelleena) siitä, että tälle ohjelmakaudelle toimenpiteitä määrättessä asia oli tutkimuksessa erittäinkin ristiriitais-kiistanalainen, jolloin "jo vakiintunutta käytäntöä" (lue: edellisen ohjelmakauden tekstejä) ei haluttu muuttaa. Jos vaikka olisi jouduttu taas vatkaamaan takaisin seuraavalle ohjelmakaudelle. Alunperin homma tuli mukaan ympäristötukeen enemmän ulkomaisten tutkimusaineistojen pohjalta.
Toivottavasti nyt on tarpeeksi meikäläisestä ilmastostakin olevaa tutkimusdataa; työryhmäthän parhaillaan istuvat ja valmistelevat tuota seuraavaa kautta.
Petri
-
Se turvemaiden kyntökielto ,josta nyt on puhuttu, koskee vain sellaisia peltoalueita jotka ei vielä 2011 ole ilmoitettu pelloksi. Tällä siis lähinnä torpataan raivausta!
Niinpä, mutta eiköhän ne saa sen sitten hetken päästä laajennettua taas koskemaan aiemminkin raivattuja. ;)
-
Lypsybotti toivottavasti luki ajatuksella tekstini, jossa mielestäni en todellakaan asettunut kyntöä vastaan eroosiosyistä, pikemminkin päinvastoin. Se, että kevytmuokkauksella/kasvipeitteisyydellä yhä saa lisäpinnoja ympäristötuessa, johtuu (edelleen Eila Turtolaa kuunnelleena) siitä, että tälle ohjelmakaudelle toimenpiteitä määrättessä asia oli tutkimuksessa erittäinkin ristiriitais-kiistanalainen, jolloin "jo vakiintunutta käytäntöä" (lue: edellisen ohjelmakauden tekstejä) ei haluttu muuttaa. Jos vaikka olisi jouduttu taas vatkaamaan takaisin seuraavalle ohjelmakaudelle. Alunperin homma tuli mukaan ympäristötukeen enemmän ulkomaisten tutkimusaineistojen pohjalta.
Toivottavasti nyt on tarpeeksi meikäläisestä ilmastostakin olevaa tutkimusdataa; työryhmäthän parhaillaan istuvat ja valmistelevat tuota seuraavaa kautta.
Petri
Luin kyllä, ja kirjoituksen kohdistinkin niille "kevytmuokkaus kaiken pelastajana"-uskoville...
Se on juu tuo ilmasto.
Kuten "tiedetään" niin nyt vasta on lämmennyt ihmisen toimesta poikkeuksellisesti ja
siten täytyy huomioida kuinka läpenevät vuosikymmenet lisäävät huuhtoumaa...
Se on juu, kun se oli jo -30 ja -40 luvuilla lauhaa, ja se on sieltä asti noussut lämpö, niin kumma kun ei maissi ole jo pääviljelykasvi Suomessa. Muu ei selitä kuin ihmisen co2. Jep jep. (Sinänsä mielenkiintoista, että historiallisesta lämpötiladatasta laskien nousukulma jokaiselle lämmenneelle jaksolle, kulma on ollut joka nousussa SAMA. Jos co2 on niin merkittävä tekijä, niin eikö nousun olisi pitänyt olla jyrkempi viimeisimmässä tapauksessa kuin edellisissä jaksoissa? Ja ennekuin edes mietit aerosoleja, niin ei, nekään eivät riitä selittämään erojen puutetta uusimpien havaintojen mukaan...)
Ja kopiompa törkeesti...
Tuolta poimintoja, http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=6613&lan=fi
Vuonna 1936:
Lainaa:
Lokakuun sademäärä oli normaaliarvoa hiukan suurempi, sade tuli ajoittain lumena, joka peitti maan koko maassa. Marraskuussa, jolloin lämpötila oli 3-4ºC tavallista korkeampi ja jolloin satoi aivan vähän, lumi suli Etelä-Suomessa aina Kainuuta myöten. Joulukuu oli 5-7ºC normaalia lämpimämpi ja lumitilanne jäi muuttumattomaksi vuoden loppuun saakka.
Vuonna 1932:
Lainaa:
Vuoden alkaessa oli maa jo kauan ollut kaikkialla lumen peittämä. Tammikuu oli erikoisen lämmin, 5-6 ºC yli normaalin. Kuukauden aikana lumi väheni huomattavasti, maan lounaisosassa se paikoitellen suli kokonaan...
...Kesä jatkui normaalia huomattavasti lämpimämpänä, alkukesä oli kuiva, myöhemmin sateinen, eritoten maan itä- ja pohjoisosissa. Myöskin syksy oli lämmin, joulukuussa lämpömäärä nousi useilla seuduilla ennätysmäisiin lukuihin. Lokakuussa oli sadetta runsaasti, seuraavina kuukausina vähän. Suurin osa sademäärästä oli vesisadetta. Pohjoisessa pysyvä lumipeite oli muodostunut lokakuun lopussa. Etelässä maa pysyi paljaana vuoden loppuun. Vesistöt jäätyivät maan pohjois- ja keski-osissa marraskuussa., Etelä-Suomessa paljon myöhemmin, monin paikoin vasta tammikuun puolivälissä.
Vuoden 1924 alussa:
Lainaa:
...mistä paikoin johtui huomattaviakin vahinkoja, m.m. Kymijoella, missä laajoja viljelysalueita joutui veden alle ja jään peittoon. Tällainen, tähän vuoden aikaan epätavallinen vesirikkaus riippui edellisen syksyn runsaasta sademäärästä ja leudosta säästä...
...Kun järvialtaat vuoden alussa olivat tavallista enemmän täysiä ja niihin leudon talven aikana vesi yhä lisäytyi...
1934:
Lainaa:
Koko vuoden ajan lämpömäärä oli normaalia korkeampi. Tammikuussa keski-lämpömäärä oli paikoitellen yli 8ºC normaali-arvon yläpuolella
1943:
Lainaa:
Talvi 1942 -43 oli lauha ja runsassateinen. Lumen sulaminen alkoi varhain, Etelä-Suomessa jo helmikuussa.
1949:
Lainaa:
Talvi 1948-49 oli harvinaisen leuto. Keski- ja Etelä- Suomessa satoi ajoittain vettä ja vesi nousi talven aikana useissa vesistöissä
(http://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2009/03/akasofu_ipcc.jpg)
-
Kyntö lisää eroosiota savimailla, erityisesti viettävillä. Karkeilla mailla ei niin suurta eroa. Suorakylvöllä ei karkeilla mailla saada vastaavaa hyötyä ympäristönäkökulmasta. Karkeiden maiden suorakylvö on aika +- nolla, nimittäin juolavehnä viihtyy. Suorakylvö lisää maaperän kasvihuonekaasupäästöjä.
Turvemaiden kynnön välttämisellä halutaan vähentää maaperän kasvihuonekaasupäästöjä, erityisesti N2O.
-
Kyntö puolustaa paikkaansa;
Poistaa homeet, rikat
parantaa mini vesi taloutta
tietyillä maalajeilla lämpenee nopeemmin keväällä , myös kevät kynnön edut mittavat
puhumattakaan erikoisviljelyistä kuten porkkana, Juurikas, peruna jne jne
8)
Tero on oikeassa. Hieman huvittaa viljelijät, jotka on rummuttaneet lautasmuokkauksen perään.
Sitten kun seuraavan kerran pistetään kultivaattori perään ja aletaan muokkailemaan, niin jouset on aika
kireällä... Tai aletaan kyntään, niin viilu on niin pötkömäistä, kiiltävää, tiivistä... mistäköhän mahtaa
johtua ? ;D ;D
-
Mihkään tavara häviä kyntöpelloilta, kunhan penkat pitää ja maa-aines ei karkaa ojiin.
-
Mihkään tavara häviä kyntöpelloilta, kunhan penkat pitää ja maa-aines ei karkaa ojiin.
Kyllähän sitä savimailta saattaa hävitä pahimmillaan jopa tuhansia kilogrammoja/ha vuoteen. Eroosiota tapahtuu myös salaojien kautta. Puhutaan vaan semmoisesta suuruusluokasta, jota ei näe, että se tapahtuu juuri ja nyt. Kukaan ei ehkä huomaa, että nyt on talven aikana lähtenyt 1 mm poikkeen.
-
Voin ihan kokemuksesta sanoa että karkeammillakin mailla tapahtuu eroosiota. Nuo jokiranta hietikot parempi kyntää keväällä ja siltikin rankat sateen tekee huomattavia uomia peltoon kun on noita rinteitä. Ja jos taas on oikein kuivaa ja hietaisia peltoja niin tuuli saattaa liikuttaa maata huomattavasti kun on paljaana. Ongelmat tietenkin näissä lähinnä silloin kun ei ole vielä kasvustoa päällä. Monivuotiset kasvit tässä mielessä aika hyvä ratkaisu tällaisilla lohkoilla vaikka viljalla tulisikin vähintään kohtuullisia satoja :-\
-
Mihkään tavara häviä kyntöpelloilta, kunhan penkat pitää ja maa-aines ei karkaa ojiin.
Kyllähän sitä savimailta saattaa hävitä pahimmillaan jopa tuhansia kilogrammoja/ha vuoteen. Eroosiota tapahtuu myös salaojien kautta. Puhutaan vaan semmoisesta suuruusluokasta, jota ei näe, että se tapahtuu juuri ja nyt. Kukaan ei ehkä huomaa, että nyt on talven aikana lähtenyt 1 mm poikkeen.
Siinä tapauksessa sitä lähtee kyntämättömiltäkin sekä kevytmuokatuilta erityisesti. Ja niiltä pintaa pitkin enemmän kuin kynnöksiltä. Edellyttäen, että penkat pitää. Kynnöksillä vesi uppoaa hetimmiten maan koloihin, kyntämättömillä ei niin helposti.
-
Mihkään tavara häviä kyntöpelloilta, kunhan penkat pitää ja maa-aines ei karkaa ojiin.
Kyllähän sitä savimailta saattaa hävitä pahimmillaan jopa tuhansia kilogrammoja/ha vuoteen. Eroosiota tapahtuu myös salaojien kautta. Puhutaan vaan semmoisesta suuruusluokasta, jota ei näe, että se tapahtuu juuri ja nyt. Kukaan ei ehkä huomaa, että nyt on talven aikana lähtenyt 1 mm poikkeen.
Siinä tapauksessa sitä lähtee kyntämättömiltäkin sekä kevytmuokatuilta erityisesti. Ja niiltä pintaa pitkin enemmän kuin kynnöksiltä. Edellyttäen, että penkat pitää. Kynnöksillä vesi uppoaa hetimmiten maan koloihin, kyntämättömillä ei niin helposti.
Kyllähän aina muokkaamattomassa on sitä juurimassaa ja sateiden tullen jo itänyttä kasvustoakin sen verran että aika hyvin on maahiukkaset jossain kiinni.
Eihän rinteiseltä nurmelta mitään lähde sateella verrattuna muokattuun
-
Kyllähän sitä savimailta saattaa hävitä pahimmillaan jopa tuhansia kilogrammoja/ha vuoteen. Eroosiota tapahtuu myös salaojien kautta. Puhutaan vaan semmoisesta suuruusluokasta, jota ei näe, että se tapahtuu juuri ja nyt. Kukaan ei ehkä huomaa, että nyt on talven aikana lähtenyt 1 mm poikkeen.
Jos salaojien kautta kulkeutuisi maata tuhansia kg/ha vuodessa, niin tukkonhan ne salaojat menisi alta aikayksikön. Ja näkyisi se putken päästä jos sieltä kiintoainetta tulisi veden mukana.
Jos savipelto on aakee laakee, ja kynnetty, niin sadevedet jää kynnökseen ja suodattuu salaojien kautta pois. Asia erikseen jyrkät rinnepellot missä osa vedestä voi valua peltoa pitkin ojiin.
Suurin osa eroosiota tapahtunee piiriojien ja valtaojien reunoissa, joissa maata murenee ja valuu pikkuhiljaa ojan pohjalle. Muokkaustavalla ei ole mitään merkitystä tähän tapahtumaan.
-
Tässä ameriikan setä havainnollistaa maan rakenteen merkitystä vesitaloudelle.
Vasemmalla puolen on pitkään suorakylvettyä maata, oikealla intensiivisen vihannesviljelyn maata, joka muokataan vuosittain.
Jos nyt ei puututa menetelmiin, niin luulisin että multava ja kasvinjätteitä sisältävä maa toimii paremmin kasvualustana.
Keinot saa jokainen itse valita.
http://www.youtube.com/watch?v=CEOyC_tGH64
-
Penkkojen pidolla on suurin merkitys.
-
Penkkojen pidolla on suurin merkitys.
Jännä ku kaikissa opuksissa neuvotaan muotoilemaan maa niin että vesi pääsee poistumaan pellolta... ???
-
Riisinviljelijä..
-
Tässä ameriikan setä havainnollistaa maan rakenteen merkitystä vesitaloudelle.
Vasemmalla puolen on pitkään suorakylvettyä maata, oikealla intensiivisen vihannesviljelyn maata, joka muokataan vuosittain.
Jos nyt ei puututa menetelmiin, niin luulisin että multava ja kasvinjätteitä sisältävä maa toimii paremmin kasvualustana.
Keinot saa jokainen itse valita.
http://www.youtube.com/watch?v=CEOyC_tGH64
Ei lisättävää.. :D
-
Penkkojen pidolla on suurin merkitys.
Jännä ku kaikissa opuksissa neuvotaan muotoilemaan maa niin että vesi pääsee poistumaan pellolta... ???
Jännää juu.
-
Jännää juu.
Ei koske luomua?
-
Jännää juu.
Ei koske luomua?
Enempi koskee. Kaikki sapuska halutaan pitää pellon puolella!
Apupaskan levittäjt ei niin oo tarkkoja. Pistävät usseemman kerrankin keväisin uudet lannoitteet kun ensin ukkoskuurot vie kaiken pelloilta jokiin.
-
Tässä ameriikan setä havainnollistaa maan rakenteen merkitystä vesitaloudelle.
Vasemmalla puolen on pitkään suorakylvettyä maata, oikealla intensiivisen vihannesviljelyn maata, joka muokataan vuosittain.
Jos nyt ei puututa menetelmiin, niin luulisin että multava ja kasvinjätteitä sisältävä maa toimii paremmin kasvualustana.
Keinot saa jokainen itse valita.
http://www.youtube.com/watch?v=CEOyC_tGH64
Sopis olla vasen myös luomunurmea ja oikea janatuisen keinoa ;)
-
Tässä ameriikan setä havainnollistaa maan rakenteen merkitystä vesitaloudelle.
Vasemmalla puolen on pitkään suorakylvettyä maata, oikealla intensiivisen vihannesviljelyn maata, joka muokataan vuosittain.
Jos nyt ei puututa menetelmiin, niin luulisin että multava ja kasvinjätteitä sisältävä maa toimii paremmin kasvualustana.
Keinot saa jokainen itse valita.
http://www.youtube.com/watch?v=CEOyC_tGH64
Sopis olla vasen myös luomunurmea ja oikea janatuisen keinoa ;)
Maamurujen kestävyys ja huokostilavuus on homman nimi. Kestäviä muruja syntyy mikrobitoiminnan ansiosta, ei muokkaamalla. Suomessakin käytetään sadesimulaattoria häirrintymättömien maanäytteiden tutkimiseen.
Kynnetyn maan vedenimemiskyky on usein näennäistä ja pinnan sijasta vaakasuuntaista virtausta tapahtuukin jankon päällä.
-
Mihkään tavara häviä kyntöpelloilta, kunhan penkat pitää ja maa-aines ei karkaa ojiin.
Kyllähän sitä savimailta saattaa hävitä pahimmillaan jopa tuhansia kilogrammoja/ha vuoteen. Eroosiota tapahtuu myös salaojien kautta. Puhutaan vaan semmoisesta suuruusluokasta, jota ei näe, että se tapahtuu juuri ja nyt. Kukaan ei ehkä huomaa, että nyt on talven aikana lähtenyt 1 mm poikkeen.
Siinä tapauksessa sitä lähtee kyntämättömiltäkin sekä kevytmuokatuilta erityisesti. Ja niiltä pintaa pitkin enemmän kuin kynnöksiltä. Edellyttäen, että penkat pitää. Kynnöksillä vesi uppoaa hetimmiten maan koloihin, kyntämättömillä ei niin helposti.
Kyllähän aina muokkaamattomassa on sitä juurimassaa ja sateiden tullen jo itänyttä kasvustoakin sen verran että aika hyvin on maahiukkaset jossain kiinni.
Eihän rinteiseltä nurmelta mitään lähde sateella verrattuna muokattuun
Viljan sängeltä kyllä lähtee pintaahuuhdellen ja kevytmuokatulta erityisesti, koska vesi ei pääse laskeutumaan kyntövakoihin rauhoittumaan. Myös syysviljat pärjäävät keskimäärin paremmin kynnöksillä kuin suorakylvettyinä siksi, että vedellä on enemmän tilaa maan sisällä ja ilmakin kiertää hyvin.
-
Tänä syksynä on vettä satanut sairaasti V-S:ssa.
Täälläkin eräällä pellolla oli "kohotetut" reunat, ja kun vettä
(siis ei lunta) on tullut lähes päivittäin, niin vesivarasto oli pellolla suuri.
Tämä reuna petti, kun vesi kaivoi uria reunoihin ja kun urat suurenivat,
niin vettä sun muuta tulee koko ajan vesistöön. Paljon.
Kyntöurat on jo olleet aikoja sitten täynnä näiden sateiden
jälkeen, jonka seurauksena kynnetyillä mailla eroosio on kova.
Näin Lounais-Suomen savisilla rinnepelloilla.
Suorakylvöpelloilta (10 vuotta suorakylvetty) ei tällaisia veden kuluttamia kohtia löydy.
Tosin on niilläkin jokin raja veden tulolle, missä kohden alkaa vettä tulvimaan.
Luomutilalla on aina heinää ja viherkesantoa jolloin maan rakenne
on paremmassa kunnossa, ja eroosiokin lienee pienempi.
-
Viljan sängeltä kyllä lähtee pintaahuuhdellen ja kevytmuokatulta erityisesti, koska vesi ei pääse laskeutumaan kyntövakoihin rauhoittumaan. Myös syysviljat pärjäävät keskimäärin paremmin kynnöksillä kuin suorakylvettyinä siksi, että vedellä on enemmän tilaa maan sisällä ja ilmakin kiertää hyvin.
Sun kyntövakos vetää sen kolme litraa tilavuudeltaan ja reilulla sadekuurolla se siit 10 litrasta taitaa mennä se 7 sillon yli ihan kaikkine hiukkasineen
Hyväkuntoinen suorakylvetty maa vetää ihan yhtälailla ellei enemmänkin sitä vettä ja toimii ihan yhtä hyvin syysviljoilla.
Taitaa vaan vituttaa eniten se että joku tekee kahella kerralla sellasen kasvuston mihin sun tarvii mennä 7-8 kertaa ;)
-
Viljan sängeltä kyllä lähtee pintaahuuhdellen ja kevytmuokatulta erityisesti, koska vesi ei pääse laskeutumaan kyntövakoihin rauhoittumaan. Myös syysviljat pärjäävät keskimäärin paremmin kynnöksillä kuin suorakylvettyinä siksi, että vedellä on enemmän tilaa maan sisällä ja ilmakin kiertää hyvin.
Sun kyntövakos vetää sen kolme litraa tilavuudeltaan ja reilulla sadekuurolla se siit 10 litrasta taitaa mennä se 7 sillon yli ihan kaikkine hiukkasineen
Hyväkuntoinen suorakylvetty maa vetää ihan yhtälailla ellei enemmänkin sitä vettä ja toimii ihan yhtä hyvin syysviljoilla.
Taitaa vaan vituttaa eniten se että joku tekee kahella kerralla sellasen kasvuston mihin sun tarvii mennä 7-8 kertaa ;)
Mistäs ne vesilammikot suorakylvöpelloilla sitten johtuvat? Viljat mustuvat ja kuolevat pystyyn jos hiukan kun pelto on notkolla. Tässä sellaisia näkymiä on ollut useana vuonna peräkkäin. Ja kyntö lisääntyy silminnähden.
-
Mistäs ne vesilammikot suorakylvöpelloilla sitten johtuvat? Viljat mustuvat ja kuolevat pystyyn jos hiukan kun pelto on notkolla. Tässä sellaisia näkymiä on ollut useana vuonna peräkkäin. Ja kyntö lisääntyy silminnähden.
Varmaanki kahdesta asiasta, ammattitaidottomuudesta ja huonorakenteisesta maasta. Noin äkkii vois kuvitella.
Sä ku jaksat aina mainostaa sitä luomutouhussa aikaavievää maanparannusprojektii tuosta lannoteviljelystä ni samaa vois sit sanoo et suorakylvös menee aikaa et saadaan korjattuu kyntämisellä lintattu savi.
-
Mistäs ne vesilammikot suorakylvöpelloilla sitten johtuvat? Viljat mustuvat ja kuolevat pystyyn jos hiukan kun pelto on notkolla. Tässä sellaisia näkymiä on ollut useana vuonna peräkkäin. Ja kyntö lisääntyy silminnähden.
Varmaanki kahdesta asiasta, ammattitaidottomuudesta ja huonorakenteisesta maasta. Noin äkkii vois kuvitella.
Sä ku jaksat aina mainostaa sitä luomutouhussa aikaavievää maanparannusprojektii tuosta lannoteviljelystä ni samaa vois sit sanoo et suorakylvös menee aikaa et saadaan korjattuu kyntämisellä lintattu savi.
Oikeassa olet ensimmäiseen kohtaan. Olen aina sanonut, että suorakylvö ei ole täpinäreiskojen laji. Vaan jonain keväinä joillekkin pelloille ei kannattaisi suorakylvää ollenkaan. Sen huomaa joskus tarkempienkin isäntien jäljestä. Vaan kun joillakin alkaa olla reilut neljäkin sataa viljahehtaaria laajalla alueella, niin siinä ei aina joka aarille ajatella parasta suorakylvöhetkeä ja kierre huonompaan on valmis.
Kyntö on yhtä lailla hermolaji siinä kuin suorakylvökin. Kynnöllä voi lintata maata tai sitten ei! Valinta on reiskan itsensä. Kynnön etuna on isompi vesivarasto syksyllä sekä keväällä sekä huomattava kestorikkojen torjunta. Suorakylvöpeltojen puintiaikojen uria pitää kuitenkin joskus tasoitella jollakin muokkauksella. Kyntö siinä tekee monta hyvää kerralla. Kevytmuokkaukset ovat hätäisten ja laiskojen laji. Laiskuus siinäkin mielessä, ettei keväällä ole niin kiire tallaamaan.
-
Mitäkä hel:tin puintiurat. Urat ja rypeminen loppui jo vuosia sitten. Tämmöisenä vähäsateisena kesän (650mm kasvukaudella) en onnistunut rypemään edes ensimmäisen vuoden nurmipellolla, saati sitten ruiskutuksissa tai puinnissa. Tosi hankalaa oli kylvää syysvehnää, polttoainetta paloi 7l/ha ja kasvusto oli niin pahaa ,että oli pakko ruiskuttaa talvituhoja vasten. Kyllä harmitta kun ei keksi syytä kyntää.
-
Mistäs ne vesilammikot suorakylvöpelloilla sitten johtuvat? Viljat mustuvat ja kuolevat pystyyn jos hiukan kun pelto on notkolla. Tässä sellaisia näkymiä on ollut useana vuonna peräkkäin. Ja kyntö lisääntyy silminnähden.
Varmaanki kahdesta asiasta, ammattitaidottomuudesta ja huonorakenteisesta maasta. Noin äkkii vois kuvitella.
Sä ku jaksat aina mainostaa sitä luomutouhussa aikaavievää maanparannusprojektii tuosta lannoteviljelystä ni samaa vois sit sanoo et suorakylvös menee aikaa et saadaan korjattuu kyntämisellä lintattu savi.
Oikeassa olet ensimmäiseen kohtaan. Olen aina sanonut, että suorakylvö ei ole täpinäreiskojen laji. Vaan jonain keväinä joillekkin pelloille ei kannattaisi suorakylvää ollenkaan. Sen huomaa joskus tarkempienkin isäntien jäljestä. Vaan kun joillakin alkaa olla reilut neljäkin sataa viljahehtaaria laajalla alueella, niin siinä ei aina joka aarille ajatella parasta suorakylvöhetkeä ja kierre huonompaan on valmis.
Kyntö on yhtä lailla hermolaji siinä kuin suorakylvökin. Kynnöllä voi lintata maata tai sitten ei! Valinta on reiskan itsensä. Kynnön etuna on isompi vesivarasto syksyllä sekä keväällä sekä huomattava kestorikkojen torjunta. Suorakylvöpeltojen puintiaikojen uria pitää kuitenkin joskus tasoitella jollakin muokkauksella. Kyntö siinä tekee monta hyvää kerralla. Kevytmuokkaukset ovat hätäisten ja laiskojen laji. Laiskuus siinäkin mielessä, ettei keväällä ole niin kiire tallaamaan.
Mahdollisesti syy huonoihin tuloksiin löytyy sieltä pellon historiasta. Kaverillani samanlaisia maita, mutta olleet viljalla 40 vuotta ja saaneet keväällä kivikoneesta ja sian lietteestä hoitoja. Maan rakentessa oli vielä 5 vuoden jälkeen tosi iso ero omiini. Nyt tilanne on alkanut korjaantua ,kun on käytetty viherlannoitus nurmia. Jos maan rakennetta on pilattu vuosikymmeniä ,niin ei sitä suorakylvölläkään saa korjattua muutamassa vuodessa.
-
Mitäkä hel:tin puintiurat. Urat ja rypeminen loppui jo vuosia sitten. Tämmöisenä vähäsateisena kesän (650mm kasvukaudella) en onnistunut rypemään edes ensimmäisen vuoden nurmipellolla, saati sitten ruiskutuksissa tai puinnissa. Tosi hankalaa oli kylvää syysvehnää, polttoainetta paloi 7l/ha ja kasvusto oli niin pahaa ,että oli pakko ruiskuttaa talvituhoja vasten. Kyllä harmitta kun ei keksi syytä kyntää.
Et taida kulkea pihapiiriäsi kauempana! Aakeilla laakeilla on mielenkiintoisia ja opettavaisia tapauksia kun kiertelee maakunitia. Matkailu avartaa! ;)
Mutta jos olet onnistunut pitkällä ajanjaksolla aitosuorakylvössä, niin hyvä niin, oikein hyvä! Yleisesti ottaen ongelmia näyttää riittävän. Oli se sitten pelloista ja säistä tai isäntien korvienvälistä kiinni, mutta viljapelloilla muokkaaminen ja kyntö ovat hurjasti lisääntyneet muutaman viime vuoden aikana. Ruåttissa juuri kukaan ei enää harrasta aitosuorakylvöä. Lisääntyneet tilojen pinta-alat tehdään lähes samassa aikataulussa kuin ennenkin ja siinä mennään vaikkei koko pelto olisikaan ''valmis''.
-
>>>>Mahdollisesti syy huonoihin tuloksiin löytyy sieltä pellon historiasta. Kaverillani samanlaisia maita, mutta olleet viljalla 40 vuotta ja saaneet keväällä kivikoneesta ja sian lietteestä hoitoja. Maan rakentessa oli vielä 5 vuoden jälkeen tosi iso ero omiini. Nyt tilanne on alkanut korjaantua ,kun on käytetty viherlannoitus nurmia. Jos maan rakennetta on pilattu vuosikymmeniä ,niin ei sitä suorakylvölläkään saa korjattua muutamassa vuodessa.
***Asiaa. Joku viisas on ilmaissut, että savikoiden parantaminen kestää yhtä kauan kuin niitä on pilattu. Omia kokemuksia on lähes jokaisesta maalajista. Kolmenkymmenen vuoden nurmikierto ja viimeiset parikymmentä vuotta apilaa enenevässä määrin ovat tehneet hyvää työtä pahimmillakin tinttasavilla. Kyntö on helppoa ja vaivatonta. Kun kelin vielä valitsee, niin vakorenkaan liippaava vaikutus jää hyvin pieneksi ja polttoaineen kulutus on kohtuullista. Kun otetaan hyödyksi myös kestorikkojen torjunta, niin kyntö alkaa näyttämään kustannukseltaan edulliselta kylvöalustan perustamiselta eteenkin tasaisilla, vesitaloudellisesti haastavilla, alueilla.
-
Mitäkä hel:tin puintiurat. Urat ja rypeminen loppui jo vuosia sitten. Tämmöisenä vähäsateisena kesän (650mm kasvukaudella) en onnistunut rypemään edes ensimmäisen vuoden nurmipellolla, saati sitten ruiskutuksissa tai puinnissa. Tosi hankalaa oli kylvää syysvehnää, polttoainetta paloi 7l/ha ja kasvusto oli niin pahaa ,että oli pakko ruiskuttaa talvituhoja vasten. Kyllä harmitta kun ei keksi syytä kyntää.
Olet oikeassa.
Suorakylvöpellolla ei tule puintiuria, koska pelto kantaa paremmin ja vesi häipyy peltoon ja salaojiin.
Näin se on.
Märkänäkin syksynä.
Tämä on myös rahtipuimurikuskin toteamus.
-
Mitäkä hel:tin puintiurat. Urat ja rypeminen loppui jo vuosia sitten. Tämmöisenä vähäsateisena kesän (650mm kasvukaudella) en onnistunut rypemään edes ensimmäisen vuoden nurmipellolla, saati sitten ruiskutuksissa tai puinnissa. Tosi hankalaa oli kylvää syysvehnää, polttoainetta paloi 7l/ha ja kasvusto oli niin pahaa ,että oli pakko ruiskuttaa talvituhoja vasten. Kyllä harmitta kun ei keksi syytä kyntää.
Et taida kulkea pihapiiriäsi kauempana! Aakeilla laakeilla on mielenkiintoisia ja opettavaisia tapauksia kun kiertelee maakunitia. Matkailu avartaa! ;)
Kannattais sunkin käydä kotipihaa kauempana sieltä **ika**n peräkulmilta.
Jos suorakylvö epäonnistuu, niin juorut kulkevat läpi maakunnan, mutta kun
tulee hyvä oras, niin se on vaan tuuria.
Suorakylvö on vaikea laji, vaikeampi kuin perinteinen kyntökierto.
Mulle on aivan sama, lisääntykö muokkaus jossain.
Hyvä suorakylväjä pistää itsensä ja maineensa peliin,
ongelmia tietysti on, mutta niihin haen kokoajan ratkaisuja
Vln sopii myös suorakylvöön, mutta ei sitä tarvitse kyntää saadakseen siitä hyödyn.
-
Mitäkä hel:tin puintiurat. Urat ja rypeminen loppui jo vuosia sitten. Tämmöisenä vähäsateisena kesän (650mm kasvukaudella) en onnistunut rypemään edes ensimmäisen vuoden nurmipellolla, saati sitten ruiskutuksissa tai puinnissa. Tosi hankalaa oli kylvää syysvehnää, polttoainetta paloi 7l/ha ja kasvusto oli niin pahaa ,että oli pakko ruiskuttaa talvituhoja vasten. Kyllä harmitta kun ei keksi syytä kyntää.
Olet oikeassa.
Suorakylvöpellolla ei tule puintiuria, koska pelto kantaa paremmin ja vesi häipyy peltoon ja salaojiin.
Näin se on.
Märkänäkin syksynä.
Tämä on myös rahtipuimurikuskin toteamus.
Mitä ne sellaiset pellot sitten ovat , joita ei ole syksyllä kynnetty ja kuitenki keväällä kylvettyjä, sitten kasvusto mustuu ja kuolee syksyyn mennessä?
Juuri noilla pelloilla viime syksynäkin oli paljon märkyydestä johtuneita puimurin jälkiä, toiset matalampia toiset syvempiä.
Perämetsiltä kun lähdetään, niin avoimin ja oppivaisin silmin katsellaan maisemaa. ;) Perämetsäläisten etuna on sekin kuin ossuspankeilla edellisen laman aikaan; pärjäsivät kun eivät vielä olleet ehtineet tehdä virheitä katastrofin ollessa päällä''. ;D
-
<<<<Suorakylvö on vaikea laji, vaikeampi kuin perinteinen kyntökierto.
Mulle on aivan sama, lisääntykö muokkaus jossain.
Hyvä suorakylväjä pistää itsensä ja maineensa peliin,
ongelmia tietysti on, mutta niihin haen kokoajan ratkaisuja
Vln sopii myös suorakylvöön, mutta ei sitä tarvitse kyntää saadakseen siitä hyödyn.
****Totta puhut. Suorakylvö on vaikea laji useimmille Suomen tasaisille pelloille. Mutta miksi pitää käydä vaikeimman kautta. Tasaisille pelloille käy muutenkin kyntö hyvin valumienkin takia. Vesi kulkee hitaasti pois maahuokosten sekä pitävien penkkojen läpi. Samalla saadaan ainakin pääosin yksi tai kaksi myrkytystä poistaa listalta (kestorikkojen sekä kasvitautien, jotka ovat suorakylvöissä lähes rutiinia, joillakin useamman kerran kasvukaudessa).
-
Mitäkä hel:tin puintiurat. Urat ja rypeminen loppui jo vuosia sitten. Tämmöisenä vähäsateisena kesän (650mm kasvukaudella) en onnistunut rypemään edes ensimmäisen vuoden nurmipellolla, saati sitten ruiskutuksissa tai puinnissa. Tosi hankalaa oli kylvää syysvehnää, polttoainetta paloi 7l/ha ja kasvusto oli niin pahaa ,että oli pakko ruiskuttaa talvituhoja vasten. Kyllä harmitta kun ei keksi syytä kyntää.
Olet oikeassa.
Suorakylvöpellolla ei tule puintiuria, koska pelto kantaa paremmin ja vesi häipyy peltoon ja salaojiin.
Näin se on.
Märkänäkin syksynä.
Tämä on myös rahtipuimurikuskin toteamus.
Mitä ne sellaiset pellot sitten ovat , joita ei ole syksyllä kynnetty ja kuitenki keväällä kylvettyjä, sitten kasvusto mustuu ja kuolee syksyyn mennessä?
Juuri noilla pelloilla viime syksynäkin oli paljon märkyydestä johtuneita puimurin jälkiä, toiset matalampia toiset syvempiä.
Perämetsiltä kun lähdetään, niin avoimin ja oppivaisin silmin katsellaan maisemaa. ;) Perämetsäläisten etuna on sekin kuin ossuspankeilla edellisen laman aikaan; pärjäsivät kun eivät vielä olleet ehtineet tehdä virheitä katastrofin ollessa päällä''. ;D
Menee jankuttamiseksi vaan ei haittaa.
Märkä lätäkkö ja viljan mustuminen johtuu
-huono ojitus
-peltoa on suorakylvetty vain muutama vuosi
-kylvö liian aikaisin (monena vuonna)
-kylväjän hutiloiminen
apila puuttu viljelykierrosta
Nuo puimurin urat viestivät huonosta veden poistumisesta.
Mä en puolusta suorakylvöä ehdoin tahdoin, enkä suosittele
sitä kenellekään. Jokainen tekee oman valintansa
Jos suorakylvö menee mahdottomaksi, niin sitten kokeillaan kylvöä.
Muutaman vuoden olen suorakylvänyt,ja joskus se
M:n lain mukaan varmasti epäonnistuu.
-
<<<<Suorakylvö on vaikea laji, vaikeampi kuin perinteinen kyntökierto.
Mulle on aivan sama, lisääntykö muokkaus jossain.
Hyvä suorakylväjä pistää itsensä ja maineensa peliin,
ongelmia tietysti on, mutta niihin haen kokoajan ratkaisuja
Vln sopii myös suorakylvöön, mutta ei sitä tarvitse kyntää saadakseen siitä hyödyn.
****Totta puhut. Suorakylvö on vaikea laji useimmille Suomen tasaisille pelloille. Mutta miksi pitää käydä vaikeimman kautta. Tasaisille pelloille käy muutenkin kyntö hyvin valumienkin takia. Vesi kulkee hitaasti pois maahuokosten sekä pitävien penkkojen läpi. Samalla saadaan ainakin pääosin yksi tai kaksi myrkytystä poistaa listalta (kestorikkojen sekä kasvitautien, jotka ovat suorakylvöissä lähes rutiinia, joillakin useamman kerran kasvukaudessa).
Tuo tautiruiskutus ei ole suorakylvössä sen tarpeellisempaa kuin muussa viljelyssäkään.
Mutta jos kasvusto on sen näköistä, että potentiaalia hyvään satoon
löytyy, niin silloin ruiskutus.
Kyntöä ja voimakasta muokkausta seuraa runsas hiilidioksidin vapautuminen.
Tässä yksi syy kyntämättömyyteen.
-
Mikäs siin on kun ens ollaan niin suorakylväjiä ja se on ainoa totuus.
Sit aletaan luomuilemaan ja tietysti kauhea kyntäminen alkaa, mikä taas on ainoa oikea totuus.
:D
-
Mikäs siin on kun ens ollaan niin suorakylväjiä ja se on ainoa totuus.
Sit aletaan luomuilemaan ja tietysti kauhea kyntäminen alkaa, mikä taas on ainoa oikea totuus.
:D
Kaikesta huolimatta meikä kylvää suorakylvönä vajaan puolet koko alasta vuosittain. 8) Nurmet saavat joka toinen vuosi suorakylvönä Unia Idealilla kolme kiloa valkoapilan siementä. Silloin tällöin myös lisäksi alsiketta, nurminataa ja timoteitä. Kyntöä about 5-15% alasta vuosittain.
-
Nurmien keski-ikä nyt 7 vuotta. Pitkäkierto viljelyä aloitellessa täydensin joka toinen vuosi, mutta nyt vuosien jälkeen, olen siirtynyt täydentämään joka vuosi . Täydennys on aloitettava toisesta vuodesta lähtien , että timo lyhytikäisenä kasvina ei ehtisi harventua. Simenseosta kuluu 6-7kg.
-
Mikäs siin on kun ens ollaan niin suorakylväjiä ja se on ainoa totuus.
Sit aletaan luomuilemaan ja tietysti kauhea kyntäminen alkaa, mikä taas on ainoa oikea totuus.
:D
Kaikesta huolimatta meikä kylvää suorakylvönä vajaan puolet koko alasta vuosittain. 8) Nurmet saavat joka toinen vuosi suorakylvönä Unia Idealilla kolme kiloa valkoapilan siementä. Silloin tällöin myös lisäksi alsiketta, nurminataa ja timoteitä. Kyntöä about 5-15% alasta vuosittain.
Oikealla tiellä olet, siitä se alkaa! Vähitellen laajennat suorakylvön viljapuolellekin. Minulla kyntöprosentti lienee 20 kieppeillä.
-
Suunta on hyvä. Oma kyntöprosentti on tänä vuonna poikkeusellisen suuri, sen ollessa 2,33%.
-
Mikäs siin on kun ens ollaan niin suorakylväjiä ja se on ainoa totuus.
Sit aletaan luomuilemaan ja tietysti kauhea kyntäminen alkaa, mikä taas on ainoa oikea totuus.
:D
Kaikesta huolimatta meikä kylvää suorakylvönä vajaan puolet koko alasta vuosittain. 8) Nurmet saavat joka toinen vuosi suorakylvönä Unia Idealilla kolme kiloa valkoapilan siementä. Silloin tällöin myös lisäksi alsiketta, nurminataa ja timoteitä. Kyntöä about 5-15% alasta vuosittain.
Hyvä ihminen.... mää tarkoitan tietysti viljanviljelyä. Jokkut luomunurmien täydennyskylvöt on ihan eri asia.
Viljanviljely luomusuorakylvönä on mahdottomuus. Sitä paskaruohon määrää....
-
Mikäs siin on kun ens ollaan niin suorakylväjiä ja se on ainoa totuus.
Sit aletaan luomuilemaan ja tietysti kauhea kyntäminen alkaa, mikä taas on ainoa oikea totuus.
:D
Kaikesta huolimatta meikä kylvää suorakylvönä vajaan puolet koko alasta vuosittain. 8) Nurmet saavat joka toinen vuosi suorakylvönä Unia Idealilla kolme kiloa valkoapilan siementä. Silloin tällöin myös lisäksi alsiketta, nurminataa ja timoteitä. Kyntöä about 5-15% alasta vuosittain.
Hyvä ihminen.... mää tarkoitan tietysti viljanviljelyä. Jokkut luomunurmien täydennyskylvöt on ihan eri asia.
Viljanviljely luomusuorakylvönä on mahdottomuus. Sitä paskaruohon määrää....
Just näin; voi sitä paskaruohon määrää ilman kyntöä. Sama juttu suorakylvöillä; voi sitä paskaruohon määrää ilman kyntöä. Sanoisin vielä, että; voi sitä myrkyn määrää, jotta määrän paskaruohot saa hävitettyä suorakylvöiltä!
-
Mikäs siin on kun ens ollaan niin suorakylväjiä ja se on ainoa totuus.
Sit aletaan luomuilemaan ja tietysti kauhea kyntäminen alkaa, mikä taas on ainoa oikea totuus.
:D
Kaikesta huolimatta meikä kylvää suorakylvönä vajaan puolet koko alasta vuosittain. 8) Nurmet saavat joka toinen vuosi suorakylvönä Unia Idealilla kolme kiloa valkoapilan siementä. Silloin tällöin myös lisäksi alsiketta, nurminataa ja timoteitä. Kyntöä about 5-15% alasta vuosittain.
Oikealla tiellä olet, siitä se alkaa! Vähitellen laajennat suorakylvön viljapuolellekin. Minulla kyntöprosentti lienee 20 kieppeillä.
Ei se mihinkään ala, sitä on jatkunut jo pitkään. Timppa vastaskin jo tuohon luomun suhde viljanviljelyyn.
-
Just näin; voi sitä paskaruohon määrää ilman kyntöä. Sama juttu suorakylvöillä; voi sitä paskaruohon määrää ilman kyntöä. Sanoisin vielä, että; voi sitä myrkyn määrää, jotta määrän paskaruohot saa hävitettyä suorakylvöiltä!
0,7l/ha glyfoa ennen kylvöä ja sit kasvunsääteiden ja hivenien kanssa ihan normaali rikka-aine. Ei musta mitenkää ihmeellisii määriä myrkkyä. Ihan samoja aineita sitä käytetään noissa kyntöpiireissä.
Mut helvetti sitä naftankulutuksen määrä ku sitä maata vatkataan eestaas...
-
Just näin; voi sitä paskaruohon määrää ilman kyntöä. Sama juttu suorakylvöillä; voi sitä paskaruohon määrää ilman kyntöä. Sanoisin vielä, että; voi sitä myrkyn määrää, jotta määrän paskaruohot saa hävitettyä suorakylvöiltä!
0,7l/ha glyfoa ennen kylvöä ja sit kasvunsääteiden ja hivenien kanssa ihan normaali rikka-aine. Ei musta mitenkää ihmeellisii määriä myrkkyä. Ihan samoja aineita sitä käytetään noissa kyntöpiireissä.
Mut helvetti sitä naftankulutuksen määrä ku sitä maata vatkataan eestaas...
Kaikki on niin suhteellista; luomussa kolmas-neljäsosa lepovuorossa/vuosi: niitto, kolmasosalle: normaali kylvömuokkaus, kolmasosalle lisäksi 1-2 kvick-up käsittelyä, jonka jälkeen pelto on kylvöalustalla. Plus tietenkin kyntö, jolla torjutaan edellämainitusti rikkoja. En kyllä sanoisi mitään tavallisuudesta poikkeavaa helvetillistä naftan kulutusta keskimäärin olevan. Näin vakiintuneilla luomutiloilla. Meikäläisellä nyt nykytilanteessa vielä huomattavasti vähemmän peltoviljelyn osalta.
Tavanomaisesta siirryttäessä luomuun, on yleensä niin mittavia rikka- sekä maan rakenneongelmia ym, että siinä siirtymäkaudella kyllä tarvitaan enemmän naftankärytystä. Vika ei tietenkään ole luomun !!! Tavanomainen ryöstöviljely aiheuttaa maalle pitkäaikaisen ongelman toipuakseen kokonaan luonnolliseen, biologiseen kasvukykyynsä.
Omat ajonsa suorakylvökoneen omistajillakin näyttää olevan, ainakin tänä päivänä. Ensinnäkin mainitsemasi myrkytykset tuskin keskiarvona riittävät, 2-3 ajoa/kasvukausi. Sen verran meikäkin silmillään näkee vielä. Lisäksi vielä nuo viljan tapot glyfolla pari viikkoa ennen puintia, yäk.
Vaikuttaa noin yleisesti, että harvassa ovat aitosuorakylväjät. Vrt edellisiä osioita. Sanoisin, että suorakylvökoneen omistajien pelloista yleensä yhteensä korkeintaan viidennes on aitoa suorakylvöä, kolme viidesosaa kevytmuokataan syksyllä ja keväällä uudestaan, viidesosa kynnetään. Tämä nyt on ''suorakylvön'' realismia Suomessa tänä päivänä. Vai näetkö sataa metriä kauemmas omasta tontistasi? ;D
-
Edelliseen vastauksena, että on tosiaan hyvä käydä välillä kylillä kysymässä mitä minulle kuuluu...
Tällä irkkufirmalla on minusta kohtuullisen järkevä näkemys eri muokkausmenetelmistä ja milloin niitä käytetään, suorasta kyntöön.
Heidän koneensa toimii kaikissa vaihtoehdoissa eikä ole kovinkaan erikoinen rakenteeltaan.
Ja nyt ei olla kuivan ilmaston alueilla.
Katsokaa väliotsikot kohdasta Seed Bed Preparation
http://www.moore-unidrill.com/arable-unidrills.aspx
-
Just näin; voi sitä paskaruohon määrää ilman kyntöä. Sama juttu suorakylvöillä; voi sitä paskaruohon määrää ilman kyntöä. Sanoisin vielä, että; voi sitä myrkyn määrää, jotta määrän paskaruohot saa hävitettyä suorakylvöiltä!
0,7l/ha glyfoa ennen kylvöä ja sit kasvunsääteiden ja hivenien kanssa ihan normaali rikka-aine. Ei musta mitenkää ihmeellisii määriä myrkkyä. Ihan samoja aineita sitä käytetään noissa kyntöpiireissä.
Mut helvetti sitä naftankulutuksen määrä ku sitä maata vatkataan eestaas...
On se älytöntä se naftankulutus. Mulla menee 15-20l/ha sängeltä kylvökuntoon. Niin joo ja mä kylvän 20t€ kylvinkoneella. 100 hehtaarilla menee siis noin 1500-2000€ enemmän löpöön vrt suorakylvö. Kannattais varmaan ostaa se 50t€ suorakylvökone! 15-20 vuotta saa polttaa naftaa tuohon kylvinkoneiden hinnaneroon huomioimatta korkokustannusta.
-
Just näin; voi sitä paskaruohon määrää ilman kyntöä. Sama juttu suorakylvöillä; voi sitä paskaruohon määrää ilman kyntöä. Sanoisin vielä, että; voi sitä myrkyn määrää, jotta määrän paskaruohot saa hävitettyä suorakylvöiltä!
0,7l/ha glyfoa ennen kylvöä ja sit kasvunsääteiden ja hivenien kanssa ihan normaali rikka-aine. Ei musta mitenkää ihmeellisii määriä myrkkyä. Ihan samoja aineita sitä käytetään noissa kyntöpiireissä.
Mut helvetti sitä naftankulutuksen määrä ku sitä maata vatkataan eestaas...
On se älytöntä se naftankulutus. Mulla menee 15-20l/ha sängeltä kylvökuntoon. Niin joo ja mä kylvän 20t€ kylvinkoneella. 100 hehtaarilla menee siis noin 1500-2000€ enemmän löpöön vrt suorakylvö. Kannattais varmaan ostaa se 50t€ suorakylvökone! 15-20 vuotta saa polttaa naftaa tuohon kylvinkoneiden hinnaneroon huomioimatta korkokustannusta.
Hyvä näkökulma. En tiedä ainoatakaan suorakylvömenetelmään siirtynyttä sekä suorakylvökoneen ostanutta, joka ei olisi joutunut päivittämään myös hevostaan pari kolme pykälää suuremmaksi hintaan; ties mitä! Ettei yksin se kylvökoneen hinta. ;)
-
Just näin; voi sitä paskaruohon määrää ilman kyntöä. Sama juttu suorakylvöillä; voi sitä paskaruohon määrää ilman kyntöä. Sanoisin vielä, että; voi sitä myrkyn määrää, jotta määrän paskaruohot saa hävitettyä suorakylvöiltä!
0,7l/ha glyfoa ennen kylvöä ja sit kasvunsääteiden ja hivenien kanssa ihan normaali rikka-aine. Ei musta mitenkää ihmeellisii määriä myrkkyä. Ihan samoja aineita sitä käytetään noissa kyntöpiireissä.
Mut helvetti sitä naftankulutuksen määrä ku sitä maata vatkataan eestaas...
On se älytöntä se naftankulutus. Mulla menee 15-20l/ha sängeltä kylvökuntoon. Niin joo ja mä kylvän 20t€ kylvinkoneella. 100 hehtaarilla menee siis noin 1500-2000€ enemmän löpöön vrt suorakylvö. Kannattais varmaan ostaa se 50t€ suorakylvökone! 15-20 vuotta saa polttaa naftaa tuohon kylvinkoneiden hinnaneroon huomioimatta korkokustannusta.
Hyvä näkökulma. En tiedä ainoatakaan suorakylvömenetelmään siirtynyttä sekä suorakylvökoneen ostanutta, joka ei olisi joutunut päivittämään myös hevostaan pari kolme pykälää suuremmaksi hintaan; ties mitä! Ettei yksin se kylvökoneen hinta. ;)
Naapurin entisellä suorakylväjällä meni sadon kuivuussa vähempi löpöä kuin kylvössä, muutamana vuonna, cultipakkailu kääntänyt tilanteen...
-
[quote author]
Hyvä näkökulma. En tiedä ainoatakaan suorakylvömenetelmään siirtynyttä sekä suorakylvökoneen ostanutta, joka ei olisi joutunut päivittämään myös hevostaan pari kolme pykälää suuremmaksi hintaan; ties mitä! Ettei yksin se kylvökoneen hinta. ;)
[/quote]Taas pieleen. Meillä isompi polle seisoo täyttövaunun edessä tai tekee jotakin muuta hanttihommaa kun pienempi vetää suorakylvintä.
Eihän siinä ole kiirekään kun pelto ajetaan vain kertaalleen.
Jutun juju on paljolti siinä ettei kuljeteta koko kevään kylvötarpeita mukana vaan täytetään kone välillä pellon laidalla olevasta kärrystä. Ei ole kovin raskasta hommaa traktorille.
Isossa maailmassa pitävät kai koneen mitoitusohjeena 100 ha/työleveysmetri. Sillä perusteella ei kiinteät kustannukset karkaa.
Porukkakoneena 3-4 -metrinen tulee yllättävän halvaksi.
-
Nyt ei jaksa lainailla ku joutuu moneen vastaamaan.
Ensteks. Tollanen 3m suorakylvin menee vähä helvetin paljo pienemmällä veturilla ku 5-siipiset aurat vaikkapa. Toisekseen, noi mainitsemani ruiskutukset on aivan riittävät, kesästä/sadosta riippuen tautiaineen jako kertaan tai kahteen, kuten normaalissakin viljelyssä.
Kolmanneks. En nää tontistani sataa metriä kauemmaks ku oma tontti on sen verran iso et joutuu autolla ajamaan et näkee naapurien viljelykset mut sivutöissä tulee tota Suomee kierrettyy ihan riittävästi ni kyllä sen silmä kertoo et kuka osaa suorakylvää ja kuka ei.
Naftankulutus sitä luokkaa et ku laskee et ruiskutuksen menee 40ha:lla sen neljä tuntii sataheppasella ja 130-heppanenki vei melkeen koko tankin (240l) mpö ku rypsi tolle alalle kylvettiin.
Ettet säkään kyllä hande juuri hevon*****akaan tiedä suorakylvöstä jos en mäkään luomusta.
Eikä ole mitään huilivuorosia, mitkä laskee naftankulutusta per vuos/ha.
-
On se älytöntä se naftankulutus. Mulla menee 15-20l/ha sängeltä kylvökuntoon. Niin joo ja mä kylvän 20t€ kylvinkoneella. 100 hehtaarilla menee siis noin 1500-2000€ enemmän löpöön vrt suorakylvö. Kannattais varmaan ostaa se 50t€ suorakylvökone! 15-20 vuotta saa polttaa naftaa tuohon kylvinkoneiden hinnaneroon huomioimatta korkokustannusta.
Mut onhan sulla muokkaimessakin pääomaa kiinni? Totta kyllä on, että usein "unohdetaan" laskea se korkokustannus. Muuten näyttäisi huonolta laskelmat ;D. Pätee monesti vain omalle 50 ha pläntille UUDEN suorakylvinkoneen ostajalle tai Fendtti-miehelle ;). Kimppakoneitahan ei voi ostaa, "se naapurin risto en enemmän VM-miehiä, mut mulle ei kelpaa kuin Räpid". Mutta mihinkäs muuhunkaan sitä tosi-täppäri rahaa sijoittaisi, kun eihän muita harrastuksia ole kuin koneet ;D
-
[quote author]
Hyvä näkökulma. En tiedä ainoatakaan suorakylvömenetelmään siirtynyttä sekä suorakylvökoneen ostanutta, joka ei olisi joutunut päivittämään myös hevostaan pari kolme pykälää suuremmaksi hintaan; ties mitä! Ettei yksin se kylvökoneen hinta. ;)
Taas pieleen. Meillä isompi polle seisoo täyttövaunun edessä tai tekee jotakin muuta hanttihommaa kun pienempi vetää suorakylvintä.
Eihän siinä ole kiirekään kun pelto ajetaan vain kertaalleen.
Jutun juju on paljolti siinä ettei kuljeteta koko kevään kylvötarpeita mukana vaan täytetään kone välillä pellon laidalla olevasta kärrystä. Ei ole kovin raskasta hommaa traktorille.
Isossa maailmassa pitävät kai koneen mitoitusohjeena 100 ha/työleveysmetri. Sillä perusteella ei kiinteät kustannukset karkaa.
Porukkakoneena 3-4 -metrinen tulee yllättävän halvaksi.
[/quote]
*****Muutaman vuoden aitosuorakylvöä kokeilleet alkavat ostaa vielä kylvökoneen ja isomman traktorin lisäksi muokkarin, hirmuisen hinattavan ruutan, sitten kultivaattorin ja uuden pyörä-äkeen sekä vielä perään uudet kyntöaurat. Siinä sitten ihmetellään mitenkä tässä näin kävikään. Ja agrikauppias nausreskelee loosissaan!!! ;D ;D ;D Suorakylvö on agribusineksen salajuoni ja salaliitto koneteollisuuden sekä monsanton kanssa. Valitettavasti ns suorakylvö on kalliiksi käynyt!
Merkittävä yleinen rahtiajo noilla vehkeillä ei oikein jaksa ottaa tuulta purjeisiin kulunkien jakamiseksi. Tuhannen hehtaarin kohteita Suomessa ei juuri nykyisellään ole näille vermeille. Eikä kevätkään riitä noille kylvöille.
-
Parisataa hehtaaria / kolmemetrinen kone näyttää jo toimivan noilla toisilla, meillä pienemmät kuviot ja pikkuinen käytetty suorakylvin.
Vanhat muokkauskauden koneet jätin itselle, niillä pärjää hyvin kun ei enää tarvitse koko alaa työstää pitkän kaavan mukaan.
Rahaa niissä ei sanottavasti ole kiinni, aurat ehkä 3, pyörivä äes 1, jousiäes 1, kylvölannoitin1,5 k€, ruisku 2k€ ja silleen.
Lantaa mullataan, kalkitaan, ojitetaan kuten ennenkin. Traktorit ovat kohtuullisen kokoisia kun työhuiput jäävät matalaksi. Vaikuttaa jonkin verran ylläpitokuluihin.
Ei mallikelpoista touhua mutta käy se näinkin.
Se myönnetään että suorakylvössä virheiden korjausmahdollisuudet ovat joskus vähissä, aivan kuten luomussakin.
-
Toi suorakylvö on sellainen työmenetelmä, että ei siitä oikein voi kiistellä, kun toiset saa homman toimimaan ja toiset ei. Lähtökohta on varmaankin sama kuin luomussa. Hemmetisti idealismia ja kustannussäästöt silmissä. Sitten törmätään ongelmiin ja siinä vaiheessa sitten punnitaan luonteenlujuutta, että kestääkö kokeiluvaiheen takaiskut ja pääsee hommassa eteenpäin vai lyökö hanskat tiskiin.
Hiukka ihmettelen LH:n negatiivista asennetta suorakylvöä kohtaan, koska minun mielestäni kyseessä on ihan samanlainen vippaskonsti viljely kuin luomukin.
-
Toi suorakylvö on sellainen työmenetelmä, että ei siitä oikein voi kiistellä, kun toiset saa homman toimimaan ja toiset ei. Lähtökohta on varmaankin sama kuin luomussa. Hemmetisti idealismia ja kustannussäästöt silmissä. Sitten törmätään ongelmiin ja siinä vaiheessa sitten punnitaan luonteenlujuutta, että kestääkö kokeiluvaiheen takaiskut ja pääsee hommassa eteenpäin vai lyökö hanskat tiskiin.
Hiukka ihmettelen LH:n negatiivista asennetta suorakylvöä kohtaan, koska minun mielestäni kyseessä on ihan samanlainen vippaskonsti viljely kuin luomukin.
Totta alkupuoli. Kumpikaan ei ole täpinäreiskojen laji.
Ei minulla ole negatiivista asennetta viljojen aitosuorakylvöön. Myrkkyjen lisääntyvään ja yksipuoliseen (monsanton) käyttöön kylläkin. Ja näitä kahtahan ei voi erottaa toisistaan. Haluan vain tuoda esiin erilaisia näkökulmia suorakylvöuskovaisille. Olen jo alusta lähtien tälle palstalle kirjoittaessani (arkisto) sanonut, että suorakylvö on parasta, mitä tavanomaiselle tuotantotavalle on tapahtunut pitkiin aikoihin, mutta ei sitäkään kritiikittä voi niellä. Muuten menee pieleen.
Tähän ketjuun tuntuvat kirjoittavan vain suorakylvössä mielestään onnistuneet ja pienin panoksin siihen päässeet. Keskimääräinen totuus maakunnissa vain on toinen.
Jos esitystapani vetää asiat toisinaan äärilaitaan häiritsee, niin sitten pitää siirtyä ''pupunettiin''. Äärilaitaan vetäminen vain saa opponenttien veren liikkeelle ja keskustelu saa luonnon monimuotoisemman ja lajirunsaamman käsittelyn. Ei pidä vetää hernettä nenään vähästä ja valittaa siitä vaan uutta juttua perusteluineen kehiin. Astraali on juuri menettämässä malttinsa pienestä vastoinkäymisestään. ;)
-
Kuten huomaat, olen hyvin suuttunut...
Tosta glyfosaatin kanssa suttaamisesta olen minäkin huolestunut. Onko tosiaan niin, että suorakylvössä on pakko vetää glyfoa järjestelmällisesti koko alalle, joka kevät. Siltä nimittäin tuntuu, kun keskustelua seuraa ja ihmisten juttuja kuuntelee. Mielestäni juolavehnän pitäisi päin vastoin pysyä helpommin aisoissa, kun maata ei muokata ja ei ole käytössä muokkauskoneita joiden mukana juuret siirtyvät uusille paikoille. Mielestäni kasvinsuojelun pitäisi pysyä hanskassa ihan perusrikkamyrkyillä ja glyfoa sitten oikeaan tarpeeseen.
Tuo muokkauskoneiden lisääntyminen suorakylvökoneiden hankinnan jälkeen vaatisi melkein lisää tutkimusta. Onko niin, että suorakylvössä toimiva ojitus nousee vielä suurempaan merkitykseen kuin tavanomaisessa viljelyssä. Elikkä sen sijaan, että suorakylväjä ostaa muokkauskalustoa, hänen pitäisikin tehdä täydennysojia. En tiedä ketään, joka olisi tälle tielle lähtenyt. Tuntuu siltä, että ojien tekeminen on tänä päivänä hyvin harvinaista. Sitten maalajikysymykset on myös hankala juttu. Tiivisperäisiä savia on aika hankala sovittaa suorakylvöön ellei ojitus ja maan rakenne ole kunnossa. Melkein voisi sanoa niin, että ensin kannattaa laittaa maanrakenne viljelyteknisillä konsteilla kuntoon ennenkuin alkaa harkita suorakylvöä.
-
Jos esitystapani vetää asiat toisinaan äärilaitaan häiritsee, niin sitten pitää siirtyä ''pupunettiin''. Äärilaitaan vetäminen vain saa opponenttien veren liikkeelle ja keskustelu saa luonnon monimuotoisemman ja lajirunsaamman käsittelyn. Ei pidä vetää hernettä nenään vähästä ja valittaa siitä vaan uutta juttua perusteluineen kehiin.
Keskustelua keskustelusta:
Totuus on harvoin äärilaidoissa, ne näkökannat on aika nopeasti paukutettu pöytään. Elämä todellisuudessa on niitä harmaasävyjä, joista keskustelu jää helposti tuon mustavalkoisen räiskinnän jalkoihin.
Itse suorakylvöstä kovinkaan paljon ymmärtämättä jaan aika lailla kylmiksen huolen. Kohta olemme niin riippuvaisia glyfosaatista, että löytyi sen vaikutuksista mitä negatiivista tahansa, ei vain ole enää varaa perääntyä.
Petri
-
Kuten huomaat, olen hyvin suuttunut...
Tosta glyfosaatin kanssa suttaamisesta olen minäkin huolestunut. Onko tosiaan niin, että suorakylvössä on pakko vetää glyfoa järjestelmällisesti koko alalle, joka kevät. Siltä nimittäin tuntuu, kun keskustelua seuraa ja ihmisten juttuja kuuntelee. Mielestäni juolavehnän pitäisi päin vastoin pysyä helpommin aisoissa, kun maata ei muokata ja ei ole käytössä muokkauskoneita joiden mukana juuret siirtyvät uusille paikoille.
Eihän juolavehnä olekaan se ongelma suorakylvössä, se on tavanomaisen viljelyn ongelma. Ainakin keveillä mailla kaikkien muiden heinien kanssa ongelmaa ilman ruiskutusta, puntarpää, lauhat, nurmikat, timotei mätästävänä ym.
Ruiskutuksessä jäävä hauki karmean näköinen, esimerkkejä löytyy suorakylvöpelloilta. Viime kesänä oli kasitien varressa hyväkasvuisella pellolla loistava esimerkki, kolmion mallinen vihreä läiskä missä kasvoi vain noita rikkaheiniä, ohra oli tukehtunut täysin. Omatkin esimerkit samanlaisia, turha yrittää ilman rounduppia. Kovemmilla mailla onnistuu, jo Hht maalla ongelmat vähäisempiä "koeruuduissa".
Kesällä ongelmaa voi paikata hukkakaura aineilla, mutta onhan se kallista hupia mutta ainoa mahdollisuus saada satoa.
Kyntämällä noilla mailla pärjää ilman jokavuotista rounduppia, pesäkekäsittely tai ojanlaitojen kiertäminen riittää. Itsellä suorakylvettynä syysvehnää, osa lapiorullaäkeellä muokattua ja sitten suoraan kynnökselle kylvettyä. Keväällä ei ole yhtään suorakylvettävää, johtuen ojituksista ja peltojen yhdistämisistä. Osalle maista toimii loistavasti, ja mikä parasta, ne maat sattuu olemaan kauimmaiset lohkot.
-
Toimiva ojitus ja hyvä pH on savilla tärkeimmät kriteerit kun siirrytään suorakylvöön. Helpoimmin kyntöanturan varmaan saa rikottua jankkurikylvöllä (joku syväjuurinen kasvi) jonka jälkeen riittää että huolehditaan siitä ettei peltoon mennä vääriin vuodenaikoihin ja yleensäkin koitetaan välttää suuria pinta-/ akselipainoja eli kevyet koneet ja aina kuiva maa.
Syysviljojen suorakylvö kyllä onnistuu tälläseen maahan ja sillon vältetään se vuotinen glyforuiskutus. Periaatteessa kevään ruiskutuksen voi tarvittaessa hoitaa muillakin tehoaineille mutta glyfo halvimpana on saanu nyt siinä jalansijaa.
Ainakaan tällä seudulla sitä suorakylväjien koneenostovimmaa ei ole näkynyt vaan äkeet, jyrät ja aurat on laitettu vaihdossa ja trakoritkin seuraavassa vaihdossa vaihtunu astetta pienemään ja mikä parasta, nykyään yhä enemmän kiinnitetään huomiota just siihen kokonaispainoon ja pintapainoon eli kevyitä neloskoneita leveillä pyörillä. Faktaahan on se että yli kuuden tonnin massalla varustettu kone on tälläsellä normaailkokosella tilalla turha viedä pellolle.
Just kävin käpyttelemäs kesäsellä rypsipellolla niin onhan se hienoa tilskiä menemään siellä ku on tasasta eikä upota, eikä popon pohjat oo ollenkaan savessa ku tulee pois. Naapurin kultivoitu sen sijaan oli sellasta nilkkaan asti upottavaa lervaa joka tarttuu joka paikkaan kiinni eikä varmastikaan omaa minkäänlaista elämää.
Tiedä sit mistä johtuu mutta lintuja harvemmin on noilla kynnetyillä vaan lähinnä nurmilla ja sängillä ne viihtyy, olisko pieneliöiden ja lierojen kans jotain tekemistä sit? ;)
-
Toimiva ojitus ja hyvä pH on savilla tärkeimmät kriteerit kun siirrytään suorakylvöön. Helpoimmin kyntöanturan varmaan saa rikottua jankkurikylvöllä (joku syväjuurinen kasvi) jonka jälkeen riittää että huolehditaan siitä ettei peltoon mennä vääriin vuodenaikoihin ja yleensäkin koitetaan välttää suuria pinta-/ akselipainoja eli kevyet koneet ja aina kuiva maa.
Syysviljojen suorakylvö kyllä onnistuu tälläseen maahan ja sillon vältetään se vuotinen glyforuiskutus. Periaatteessa kevään ruiskutuksen voi tarvittaessa hoitaa muillakin tehoaineille mutta glyfo halvimpana on saanu nyt siinä jalansijaa.
Ainakaan tällä seudulla sitä suorakylväjien koneenostovimmaa ei ole näkynyt vaan äkeet, jyrät ja aurat on laitettu vaihdossa ja trakoritkin seuraavassa vaihdossa vaihtunu astetta pienemään ja mikä parasta, nykyään yhä enemmän kiinnitetään huomiota just siihen kokonaispainoon ja pintapainoon eli kevyitä neloskoneita leveillä pyörillä. Faktaahan on se että yli kuuden tonnin massalla varustettu kone on tälläsellä normaailkokosella tilalla turha viedä pellolle.
Just kävin käpyttelemäs kesäsellä rypsipellolla niin onhan se hienoa tilskiä menemään siellä ku on tasasta eikä upota, eikä popon pohjat oo ollenkaan savessa ku tulee pois. Naapurin kultivoitu sen sijaan oli sellasta nilkkaan asti upottavaa lervaa joka tarttuu joka paikkaan kiinni eikä varmastikaan omaa minkäänlaista elämää.
Tiedä sit mistä johtuu mutta lintuja harvemmin on noilla kynnetyillä vaan lähinnä nurmilla ja sängillä ne viihtyy, olisko pieneliöiden ja lierojen kans jotain tekemistä sit? ;)
Nuista tipuista, täysin puoluellinen ja objektiiviton näkemys, ei kynnetyllä luomu palstalla noin kolmesataa, kynnetyllä luomupellolla noin viisikymmentä ja kynnetyllä tav. om. melkein kaksi. Siis lokkeja, muokatessa, vihervarpusia rypsipellolla ei tarviis näkyä...
-
Kylmis, olet hyvin kärryillä suorakylvön vaatimista tarpeista. Astraali kuvittelee, ettei kukaan muu kuin suorakylvössä syvällä sisällä oleva tiedä asiasta mitään. Meikä asuu peltoaukean reunalla, jossa kaikki mahdollinen on ollut kokeilussa. Katson ympärilleni myös kulkiessani maakunnassa. 93% enemmän luomuviljelijät näkevät tavanomaisten touhuja kuin päinvastoin. Mitä tasaisempaa, sen hankalampaa on suorakylvöjen kanssa.
Glyfosaatin kanssa läträäminen vain on tullut hurjan yleiseksi, joillakin niin keväin kuin syksyin samalla lohkolla. Pienet määrät eivät toimi ja isot maksavat. Kun glyfo ennemmin tai myöhemmin kielletään, niin aitosuorakylväjät ovat siinä samassa polvillaan. Ennemmin kuitenkin, johtuen monsanton maailmanvallasta, glyfo tulee tehottomaksi ja ''nesteessä'' on kaikille aitosuorakylväjille valmis.
-
Suorakylvön yleistymistä rajoittaa pers´aukisuus.
50000€ kylvinkoneeseen ei vaan kaikilla ole mahdollisuuksia.
:D
-
Kylmis, olet hyvin kärryillä suorakylvön vaatimista tarpeista. Astraali kuvittelee, ettei kukaan muu kuin suorakylvössä syvällä sisällä oleva tiedä asiasta mitään.
Niin siis sullahan ei ollenkaan ole samaa olettamusta luomusta ;D
Mites niin tasasella pitäis olla hankalaa suorakylvön kanssa? Paremmin tollanen tasanen hiuesavi pelaa ku sellaset savinöölit.
0,7l/ha on ainaki tähän asti (11vuotta) riittäny keväisin eikä syksyllä ole sen suurempaa tarvetta ollu torjua niin juolavehnää kun muitakaan kasveja. Kahtena syksynä on ollu ruisku perässä ja sillonkin lopeteltu nurmia ja vesakon reunoja.
Glyfo kun tulee tehottomaks niin eiköhän sitä vaan sillon vaihdeta tekniikkaa tai aineita ja todeta et siitä eteenpäin mennään niillä. Siihen asti pysytään parhaaks mahdollisuudeks todetulla ladulla
-
Paremmin tollanen tasanen hiuesavi pelaa ku sellaset savinöölit.
Ei ainakaan mun hiuesavet pelannut suorakylvöllä. Niin kellastu sateen jälkeen eikä olkimassa hajonnut.
Ainiin mut mähän en osannut suorakylvää ja ojituksessakin oli vikaa...
-
[quote author=landehande link=topic=3
Glyfosaatin kanssa läträäminen vain on tullut hurjan yleiseksi, joillakin niin keväin kuin syksyin samalla lohkolla. Pienet määrät eivät toimi ja isot maksavat. Kun glyfo ennemmin tai myöhemmin kielletään, niin aitosuorakylväjät ovat siinä samassa polvillaan. Ennemmin kuitenkin, johtuen monsanton maailmanvallasta, glyfo tulee tehottomaksi ja ''nesteessä'' on kaikille aitosuorakylväjille valmis.
[/quote]
Eihän tässä ole totuuden häivääkään.
Glyfoa ei huvita 'läträtä' joka välissä vaan sopivan pieni määrä oikeaan aikaan.
Tehoaa kyllä oikein käytettynä.
Glyfoa ei kielletä, vaikutus maailmanlaajuisesti olisi kestämätön elintarvikehuollolle.
Suorakylvö edellyttää kasvinvuorotusta kuten muukin valistunut viljely, mukaan luettuna luomu.
Monsanton patentit ovat rauenneet aikoja sitten, se ei määrää glyfon käytöstä.
Sinänsä aine on halpa, joten hinta ei ole esteenä käytölle mutta ei se myöskään anna aihetta yliannostukseen. Ruiskutusvesikin on halpaa ja silti sen käyttö pidetään niin pienenä kuin mahdollista.
-
>>>>>Glyfoa ei kielletä, vaikutus maailmanlaajuisesti olisi kestämätön elintarvikehuollolle.
Suorakylvö edellyttää kasvinvuorotusta kuten muukin valistunut viljely, mukaan luettuna luomu.
>>>>Mitä kasvinsuojelumyrkkyä ei ole tähän asti kielletty? Valtava agribusines suostuu glyfon kieltoon heti kun joku korvaava aine on keksitty. Yllättävän hitaasti kehittely sujuu. Pelkäänpä, että mittavia vahinkoja saadaan aikaiseksi viljely- ym luonnolle ennenkuin kielto saadaan aikaiseksi.
Maailmanlaajuisesta elintarvikehuollosta tällä palstalla on kirjoitettu palstametreittäin ja glyfon tärkeys on osoittautunut korvaamattomaksi vain mielikuvutuksettomille yksinkertaistajille. Elintarviketuotannon riittävyydelle tämän hetken väestölle glyfolla ei ole merkitystä. Se on poliittinen ja varastoinnista johtuva ongelma. Glyfon ympärillä vain pyörii mittava kone- ja kemianteollisuuden sekä kasvinjalostuksen busines geenipatentteineen. Kaupan rattaiden rasvaukselle so osakkeenomistajille glyfo on myös tärkeä.
-
Ainiin mut mähän en osannut suorakylvää ja ojituksessakin oli vikaa...
Nii, mut sehän kato taas ei oo mun vika ;D
Ei vaan, ootko miettiny oikeasti et mikä siinä mättää? Jos kellastuu niin sillonhan vesitalous on kuralla ja sillon lähtisin etsimään vikaa joko maan rakenteesta (pH?) tai kyntöanturasta. Monestihan kyntö tekee juuri sen verran vesitilaa että saadaan se sadevesi mahtumaan mutta eikös se taas kerro sen että kyntökerroksen alapuolella ei vesi liiku ollenkaan niinkuin pitäis?
Ehkä kokeeks syväjuurista kasvia kasvuun ja sittenkun juuristo on täysin kehittyny niin kaivaen reilu puol metriä syvä monttu ja katsoo että mihinkä asti se juuristo menee?
Pika-avuks tollasessa kannattais varmaanki lähtee kokeilemaan jotain syväjuurista kasvia jankkurikylvöllä ja reilua kalkitusta. Jankkuri sen verran syvälle et varmasti ollaan kyntöanturasta läpi.
Otahan muutama kappale maanäytteitä niin että ensin pinnasta kymmeneen senttiin, toinen kymmenestä 20 senttiin ja kolmas vielä 20:stä 30 senttiin. Jos kahdessa vikassa on suuria heittoja niin sanoisin että ton 20 sentin jälkeen se oikea ongelma alkaakin vasta
-
Ainiin mut mähän en osannut suorakylvää ja ojituksessakin oli vikaa...
Nii, mut sehän kato taas ei oo mun vika ;D
Ei vaan, ootko miettiny oikeasti et mikä siinä mättää? Jos kellastuu niin sillonhan vesitalous on kuralla ja sillon lähtisin etsimään vikaa joko maan rakenteesta (pH?) tai kyntöanturasta. Monestihan kyntö tekee juuri sen verran vesitilaa että saadaan se sadevesi mahtumaan mutta eikös se taas kerro sen että kyntökerroksen alapuolella ei vesi liiku ollenkaan niinkuin pitäis?
Ehkä kokeeks syväjuurista kasvia kasvuun ja sittenkun juuristo on täysin kehittyny niin kaivaen reilu puol metriä syvä monttu ja katsoo että mihinkä asti se juuristo menee?
Pika-avuks tollasessa kannattais varmaanki lähtee kokeilemaan jotain syväjuurista kasvia jankkurikylvöllä ja reilua kalkitusta. Jankkuri sen verran syvälle et varmasti ollaan kyntöanturasta läpi.
Otahan muutama kappale maanäytteitä niin että ensin pinnasta kymmeneen senttiin, toinen kymmenestä 20 senttiin ja kolmas vielä 20:stä 30 senttiin. Jos kahdessa vikassa on suuria heittoja niin sanoisin että ton 20 sentin jälkeen se oikea ongelma alkaakin vasta
Joo niin on, mutta mielenkiintoista kuinka kaikki ongelmat poistuivat juolavehnästä lähtien kun kyntää ja lanta ei oikein multaannu suorakylvökoneella.
-
Joo niin on, mutta mielenkiintoista kuinka kaikki ongelmat poistuivat juolavehnästä lähtien kun kyntää ja lanta ei oikein multaannu suorakylvökoneella.
Jos ei naftankulutusta ja ylimäärästä työaikaa laske ongelmaks ni sithän asia on kunnossa. Lanta ei kyllä multaannu juu