http://www.tiede.fi/blogit/skeptikon_paivakirja/aurinkoenergian_paastot_ja_saastotAurinkoenergian päästöt ja säästötYdinvoima on vähentänyt hiilidioksidipäästöjä Suomessa ja monessa muussa maassa huomattavan paljon jo yli 30 vuoden ajan. Esimerkiksi Ranskan sähköntuotannon hiilipäästöt ovat maan bruttokansantuotteeseen nähden pienet. Ydinvoimaa rakennettiin paljon jo 1970-luvulla, joten kumulatiiviset vaikutukset ovat tähän mennessä suuret. Uusiutuviakaan vaihtoehtoja ei siihen aikaan juuri ollut, joten ne maat jotka eivät rakentaneet ydinvoimaa, ovat käyttäneet paljon fossiilisia.
Nyt tilanne on tietenkin toinen, kun tuuli- ja aurinkovoima ovat tulleet edes jossain määrin hintakilpailukykyisiksi. Mutta kuinka paljon aurinkosähkö on tähän mennessä vähentänyt kasvihuonekaasujen päästöjä korvaamalla fossiilista sähköntuotantoa?
Yllättävä vastaus on, että aurinkosähkö on lisännyt hiilidioksidipäästöjä.
Tähän mennessä aurinkopaneelit eivät nimittäin ole tuottaneet yhtään nettowattituntia energiaa. Niiden valmistamiseen on kulunut enemmän energiaa kuin mitä ne ovat koskaan tuottaneet, ja ne energiapanokset ovat luonnollisesti olleet voittopuolisesti fossiilisia. Hyvä uutinen on, että käänne on tapahtunut, ja nyt aurinko tuottaa nettoenergiaa. Kestää kuitenkin vuosia, ennen kuin aurinkoenergia-ala on maksanut energiavelkansa takaisin, ja sen voi laskea lopulta tuottaneen jotakin positiivista.
Nämä faktat huomioonotettuna on aika erikoista, että edistyksellisissä piireissä on vuosikaudet pidetty aurinkosähköä jo riittävän kehittyneenä teknologiana, jotta sen käyttöönottoon kannattaisi uhrata tukirahoja, eikä ainoastaan tulevaisuuden teknologisena lupauksena, johon kannattaa investoida tutkimusrahaa.
Lisäksi olisi aika vihdoin keskustella hieman vivahteikkaammin kuin vain siitä, kuinka paljon energiaa vuoden aikana jokin tietty teknologia tuottaa. Aurinkosähkö aiheuttaa Saksassa lähinnä ongelmia. Sitä on rakennettu kuluttajien / veronmaksajien valtavilla tukiaisilla suuria määriä. Saksassa ei kuitenkaan aurinko paista sen enempää kuin Suomessakaan, ja se paistaa väärään aikaan eli kesällä. Aurinkoisena kesäviikonloppuna Saksa joutuu ajamaan kaiken muun sähköntuotannon alas ja dumppaamaan sähkönsä naapurimaihin. Käsittääkseni joskus käy niinkin, että Hollannissa joudutaan ajamaan siksi ydinvoimala alas. Tällaisessa toiminnassa ei ole ilmaston kannalta mitään järkeä. Tuuli- ja aurinkovoima ovat myös tehohäiriköitä, jotka aiheuttavat suuria ongelmia sähköverkolle.
Aurinkosähkö on järkevä ratkaisu sähköverkon ulkopuolella. Sähköverkon piirissä se on mielekäs siellä, missä aurinkoiset päivät ovat lämpimiä ja sähköä kuluu asuntojen ja toimistojen jäähdyttämiseen. Siis esimerkiksi Etelä-Kaliforniassa tai Kanarialla. Suomessa kuten osin Saksassakin energiaa tarvitaan ennen kaikkea lämmityskaudella, ja jäähdyttäminen on marginaalista. Meillä veronmaksajien tukema laajamittainen aurinkosähkön asentaminen johtaisi (ja on Saksassa jo johtamassa) siihen, että fossiilisia polttavat voimalaitokset tarvitsevat veronmaksajien tukia toimiakseen vara- ja huippuvoimana lämmityskaudella. Ei tolkun tolkkua.
Ihan kaikki aurinkoenergia ei ole älytöntä. Suomalainen Solixi on jossain määrin järjellinen ratkaisu suomalaisen pientaloasujan lämmitystarpeisiin. Kehittäjä on minusta oikeassa muutamassa keskeisessä kohdassa:
- Suomessa on järkevämpää ottaa auringosta hyvällä hyötysuhteella lämpöä ja odottaa hyvän hyötysuhteen aurinkosähkön teknologian kehittymistä vielä vuosikymmenen tai pari. Lämpöä on myös paljon helpompi varastoida kuin sähköä. Lämminvesivaraaja antaa lämpöä yölläkin.
- Kalliita komponentteja ei kannata tuhlata vaan keskittämällä valoa halvoilla peileillä käytetään pinta-ala järkevimmin hyödyksi
- Suomessa pitää voida suunnata paneelit ja peilit vuodenajan ja kellonajan mukaan
- Kesälläkin tarvitaan lämmintä vettä, ja lämmityskausi on pitkä. Tällaisen järjestelmän voi mitoittaa niin, että vain aivan lämpimimmät kuukaudet lämpöä jää hieman yli, ja talven pakkasilla aurinko täydentää muuta lämmitystä.
- Vaikka aurinkolämmön saanti ja tarve eivät vastaakaan toisiaan, eivät ne nyt sentään aivan vastakkaisiin ajankohtiinkaan osu. Tuotannon pohja osuu joulun alle, yleensä Suomessa sähkön ja lämmön kysyntähuippu on vasta kuukautta tai paria myöhemmin. Talvisin kylmintä on yleensä korkeapaineen vallitessa, jolloin aurinko paistaa.