Se mikä tässä luomuhössötyksessä paistaa silmiin, on nimenomaan tuo hössötys ja debatti viljelytapojen paremmuudesta. Jopa tuosta uskonnosta voidaan puhua.
Kyllähän se nyt niin on, että niin kauan kun emme satarosenttisesti pysty esim. fosforia kierrättää, joudumme sitä tavalla tai toisella peltoon laittaa kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Ennen pitkää joudumme toteamaan, että ruokaa ei riitä kaikille suille. Joskin sitä ei voida tälläkään hetkellä kanavoida oikein nykyiselle maailman väestölle.
Ennenhän kaikki tuotanto oli ns. luomutuotantoa, mutta silloin tilat olivat pienempiä tai työvoimaa oli suhteessa huomattavasti enemmän verrattuna nykyisiin tiloihin. Samoilla työntekijämäärillä nykypäivänä ruoan hinta kohoaisi niin suureksi, ettei siihen ole kenelläkään varaa. Tottakai, nykytekniikalla voimme rakentaa älykkäitä koneita esim. rikkakasvien torjunnassa, mutta se ei auta siihen, että ravinteiden kierrätys voitaisiin toteuttaa nykylogistiikalla.
Jokainen tila pitäisi olla omavarainen niin, että pelloilta sadon mukana kulkeutuvat ravinteet saadaan takaisin, joko tuotantoeläinten paskana tai lopputuotteen ihmisen paskana. Se ei käytännössä, eikä edes teoriassa ole mahdollista.
Tuotantotapakeskustelu pitäisi muuttaa järkevään ja avoimeen keskusteluun, eikä linnoittauduta pieniin ryhmiin heittelemään kiviä toisten puolelle.
Omasta mielestä nykyinen "luomu" on enemmänkin brändi, kuin tuotantotapa. Yaralta saa keinotekoisesti tuotettuja hivenravinteita, jotka "hyväksytään" luomutuotantoon. Mitäs luomua siinä sitten enää on?
Ja loppujen lopuksi, mikä se luomu edes on? Kuka sen on edes keksinyt? Lannoitteena ei saa käyttää ihmisten teollisesti tuottamaa typpilannoitetta. No, okei viehän se energiaa se typen kiteyttäminen. Entäs tuo radioaktiivinen Cesium-137 isotooppi, jonka ihminen on omilla toilailuillaan saanut leviämään ympäristöönsä. Hyväksytäänkö se sitten osana luomutuotantoa vai kulkevatko isännät Geigermittarit käsissä peltoa ympäriinsä? Ei se luomu ole niin selvää kauraa, kuin voisi olettaa.
Tieteellä ja tekniikalla saamme hyviä apuvälineitä myös ruuan tuotantoon. Mutta niitä pitää käyttää harkiten, eikä toisaalta heti tyrmätä niitä ja polteta noitarovioilla.
Apulannoista sen verran, että jos niissä ei kauheesti radioaktiivisia isotooppeja ole, niin ei ne sen kummoisempia alkuaineita oo kuin vaikka paskassa.