Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 3 4 [5] 6 7 ... 18

Viestit - tohtori

Niin, kerroin että tuotan energialaitteillani ekosähköä nyt putket punaisina.

Juuri sen verran. Että TVO OL-3 konkurssityömaalla riittää MINUN SÄHKÖÄ.

Noin 330 000W vuorokauden ympäri TODELLISTA PERUSSÄHKÖÄ.

Eli 330kW* 24h= 7 920kWh/päivä.

TVO saakin olla ikionnellinen. Että kykenen tuottamaan PÄIVÄSSÄ sähköä yhtä paljoin. Kun TVO ja Fennovoima OL-3 , OL-4 ja Fennovoima-1  10 vuodessa YHTEENSÄ! ; )))

 Minusta on MELKOISEN rapsakkaa, että tilanne on tämä! Koska TVO tekee SUPO rikollistensa kanssa KAIKKENSA. Että saisivat TÄMÄNKIN sähkönsaannin pysähtymään. Ettei työmaalle saataisi jatkossa enää EDES VALOJA!

Mutta olisiko parempi tehdä vertailua jo valmistuneiden laitosten välillä. OL-1 tekee samanverran sähköä puolessa minuutissa, mitä nuo sinun hyrräsi päivässä. OL-2 samaten. Eli sillä pienellä saarella tehdään Arton mahtavien voimalaitosten päivätuotanto viidessätoista sekunnissa. Eiköhän siitä liikene jo työmaavaloihinkin vähän.
  Siis, mikä on tämän hetkinen tuotto arvto paneeleilla ja mitä sillä voidaan tehdä?

 Jos tuo yllä oleva kysymys on liian vaikea niin olis parempi olla energia-asioista hipi hiljaa.

Artohan vastasi tuossa yllä kysymykseesi. Vesivoimala toimii täydellä kapasiteetilla, aurinkovoimala ei tuota mitään.
Onko Arto joutunut supon kuulusteluun kun on niin hiljaista?
Joo sekava kuva jäi tuosta neste-jutusta. Pitänee tavata uudestaan. Vielä ei ole onneksi mennyt Fordin lohkoja puhki vaikken alkuperäisnesteitä ole niihin laittanut. Vai puhuttiinko jutussa niistä -600 sarjan lohkoista seiskyt luvun loppupulikkaan ajoilta?

96 tuli oltua engelsmannien maassa kesätöissä ja silloin opettelivat tätä metristä järjestelmää (sitä en tiedä siirtyivätkö siihen lopulta) ja useammankin kerran naureskeltiin, kun meni pikkaisen vanhemman asentajan kanssa ajatukset ristiin, kun  se mulle antoi mittoja, minkä mukaan piti rautaa katkoa. Ei sattunut aina ihan metrit ja millit oikeaan lokeroon. Ei kun uusiksi...

Eikös ne jenkitkin vielä mittaile gallonoilla, busheleilla, eekkereillä, paunoilla ja jossain dieettiohjelmassa (britti?) taisi olla kivikin painomittana. Kyllä se hevosvoima vaan on hevosvoima, ei siitä mihinkään pääse. kW on sähkömoottoreita varten.

Parempi pysyä vain SI-järjestelmän perusyksiköissä ja ilmottaa teho kg*m^2/s^3 Ei pääse sitten tulemaan mitään yksikkösekaannuksia esim kiihtyvyyden laskemisessa.
Onko Valtra muuten ollu miesten töissä ollenkaan? Se on edelleen dieselmoottorin hyvinvoinnille tärkeää että sillä tehdään muutakin kun käytetään tyhjäkäyntiä puutavaranosturin kanssa.
Linnavuoren koneissa ei onneksi taida olla DPF suodatinta. Se ei kyllä tuollaista öljynpolttoa kestäisi.
Kurpitsan puintia.
Ei tulis ihan ekana mieleen tämäkään homma puimurilla.
https://www.youtube.com/watch?v=NptrUEdmVg8

Minkähän näköinen on Claasi sisältä tuon jälkeen? Saattaa kaikesta huolimatta kaivata vesipesua...

Ja mikä oli kosteusprosentti puidessa kun kärryssä lainehti kurpitsasoppa?
Tapio Kuulan työhuone oli Espoon keilaniemessä. Hän myös asui Espoossa. Suuren osan vapaa-ajastaan vietti Virroilla. Tiettävästi hän ei koskaan käynyt Loviisan reaktorikammiossa.
Kyllä minä käytän tasauspyörästönlukkoja aina kyntäessä. Se tuo datatronicin mukaan säästöä polttoaineenkulutukseen noin 5-10%, pyörän luisto vähenee vastaavasti suurinpiirtein saman verran. Eihän siihen nappiin tarvitse koskea, koska päisteessä vapautuu automaattisesti nostolaitetta nostaessa. Näin siis kohta 30v vanhassa koneessa. Onko teillä kyntöaurat niin alimitoitettuja, ettei pyörän luistoa esiinny?
kyllä kai hammaslukko edessä nyt on vähintä mitä voi traktorilta vaatia.
Ai SUPO ei lainkaan tykkää siitä. Kun kerron miten TVO:lla ASEA opetti. Ettei yhdenkään reaktorin tuottamasta energiasta edes 25% mene tuotantoon, vaan meren lämmitykseen ja tappamiseen.

Tai, kun Porin tuulivoimaloille kaupunki kertoo 47% vuosipysyvyyksiä. Eli yli tuplasti enemmän, kuin ASEA mukaan yhdelläkään ydinreaktorilla!

Tämä selvä. Siirrytäänpä käsittelemään näitä salatumpia ammattifaktoja siis Yotube kanaville. Jossa SUPO vaikutukset on OLEELLISESTI PIENEMPIÄ!

Kukaan ei väittänyt etteikö suurin osa ydinvoimalan lämpötehosta menisi meren lämmittämiseen. Käyttökertoimessa tällä osuudella ei kuitenkaan ole mitään merkitystä. Esim OL 1 ja 2 ovat sähköteholtaan 880MW laitoksia, ja ne myös tuottavat 880MW sähkötehoa keskimäärin 50 viikkoa vuodesta. Parin viikon huoltoseisokit on ajoitettu kesälle niinkuin varmaan sähkömiehenä tiesitkin. Reaktorin lämpöteho on kuitenkin noin 3x suurempi kuin sähköksi saatava teho, eli karkeasti merta lämmitetään noin 1800MW teholla per laitos.

Eikös olekkin Arto hienoa että meillä on näin mahtavaa ydinenergiaa, joka toimii 35% hyötysuhteella ja 95% käyttökertoimella läpi vuoden eikä kalojenkaan tarvi palella.
http://www.tvo.fi/tuotantoenergiatehokkuus

Tuulivoiman teoreettinen maksimihyötysuhde on 59%. Tämä siis ilman minkäänlaisia kitka tai lämpöhäviöitä. Luku saadaan puhtaasti matemaattisesti liikkuvan ilmamassan talteenotettavasta liike-energiasta. (virtausta ei voida kokonaan pysäyttää tai saatava energia putoaisi nollaan ilman kiertäessä propellin) Virtausta on hidastettava juuri oikea määrä, jotta liike-energiaa saadaan talteen, mutta ilmanpaine myllyn edessä ei nouse niin suureksi että se ohjaisi yhe suuremman osan ilmasta turbiinin ohi. Tuohon kun ynnätään ilmavirran pyörteilyä, laakerikitkoja, vaihteiston häviöitä, generaattorin häviöitä niin päästään ydinvoimaa aavistuksen parempaan hyötysuhteeseen, noin 40%, käyttökerroin luokkaa 15-45% riippuen asennuspaikasta ja säästä.

Yhteenvetona: 1000MW asennettua ydinvoimaa tuotta 8300GWh sähkö vuodessa valtakunnan verkkoon, 1000MW asennettua tuulivoimaa tuottaa 1300-4000GWh sähköä vuodessa riippuen asennuspaikasta ja säästä. Tämän lisäksi ydinvoimala lämmitti reippaasti merivettä ja tuulivoimala jonkin verran harakoiden varpaita. Tuulivoiman tuotantoa olisi ollut mahdollista säätää tuosta lukemasta alaspäin, ei ylöspäin, mutta koska tuulivoiman tuottajat saivat niin hyvät tuet valtiolta, eivät he halunneet säätää voimaloidensa tehoa.
Parempi Ursuksen tonkima syksyllä kuin huippukyntäjän muokkaama keväällä ?

https://www.youtube.com/watch?v=4EwDB5Qbm-k

-SS-

Ottamatta kantaa homman järkevyyteen niin eikö näissä neuvostokoneissa ole tasauspyörästön lukkoja?
Viikko 43 jää historiaan. Jolloin Suomessa on ensimmäisen kerran ENEMMÄN tuulivoimaa, kuin epävarmaa ydinvoimaa!

Sikälikin kiinnostava tilanne. Että 10 vuotta täysin epäonnistuneen OL-3 KAIKKI menetetyt tuotannot korvaantuvat jo tuulivoimaloilla!

Porin 47% vuosipysyvyyden tuulivoimat ja offshore yksinkertaisesti RÄJÄYTTI Suomen ydinharhaiset todellisuuteen!

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/Sivut/Tuulivoima2.aspx?beginDate=20171023&endDate=20171029&showChart=1&showTable=0

Tuulivoiman tuotanto Arton hehkuttamalla viikolla 43. Keskimäärin 555MW, eli alle kolmasosa vajaalla teholla toimineesta ydinvoimasta. Nythän ydinvoimaa puskee jälleen takuuvarmasti 2500MW.

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/default.aspx
Kerroppas pulunpanija, pyöriikö nykyisissä tuulivoimaloissa generaattori vain samaa vauhtia ropellin kanssa, jos niissä ei muka mitään vaihteistoa ole?
Ja tuskin vaihteistot mitään ääntä koskaan on pitäneet muissa vehkeissä kun Valmeteissa  :D

* Niin sehän se juuri ON suoravedon idea. Että kaikki pyörii yhtenä palana! Vain YKSI liikkuva osa = äänetön, halpa, kevyt , yksinkertainen laite.

* Vaihteiston hampaat hankaa ja resonoi keskenään. Sotkee öljyn äänekkäästi kaasuja ja pyörteitä. Hukkaan menee kymmeniä prosentteja energiaa. Hampaiden muoto muuttuu ja siksi niiden ikäkin on YDINVOIMALAN turbiinien luokkaa 7y!

* On TÄYSIN TYHMÄÄ tehdä vaihteita. Kun sen voi tehdä, kuten meidän vesivoimalassakin. SUORALLA ongelmattomallla VEDOLLA! Jopa Metajussikin tajuaa asian pointtini! ; ))

Kaikkien alojen suvereeni asiantuntija Arto voisi tarkistaa koneensuunnittelukirjasta planeettavaihteiston hyötysuhteen.

Vai oliko tämä taas sitä Arton tarkoitukseen sopivaa prosenttilaskua
Sivuja: 1 ... 3 4 [5] 6 7 ... 18