Negatiiviset kokemukset ehkä johtuvat eräänlaisesta ulkopuolisuudesta. Kuminanviljely taitaa edelleenkin olla keskittynyttä sinne toiminnan alkulähteiden tienoille. Jotta viljelyalaa saadaan teolliseen toimintaan riittävästi, on kerättävä myös ulkopuolisia uusia viljelijöitä, jotka toimivat kiertävänä reservinä. Kymmenen vuotta sitten viljan hinnan kivutessa ala laski jonkin verran, ja houkuttelu oli aktiivista:
Kumina viljelykasvina – uusia sopimusviljelijöitä tarvitaan(Urakointiuutiset, 13.1.2009)
Tuoreehko esitys kuminan markkinatilanteesta:
Kuminan markkinatilanteesta ja luomutuotannon tarpeesta"
*Hinta ollut 1 €/kg tuntumassa 2014-2016
*Samaan aikaan rehuvilja 100-130 €/tn
* Tarjonta lisääntynyt väistämättä
*Erityisesti Baltian maista/Venäjältä
*Uusia toimijoita
*Pieni laatupreemio suomalaisella, mutta trendille ei voi mitään"
Sitten sujuvasti lopussa vinkkiä uuteen trendiin:
luomukumina ja öljyhamppu.Aina aliarvioidaan tukien merkitystä täkäläisessä viljelypolitiikassa. Kuitenkin, tähän mennessä kaikki "häiriöt" ovat nimenomaan tuista lähtöisin olleet, häiriö on melko nopeasti poistunut, kun on tehty maksimialasäännöksiä, lopetettu tukimuoto tai alennettu, tai määrätty korjuuvelvoite.
-SS-