Tavanomaisen kasvinviljelyn tilanne on vaikea. Tilanne eteni 2009 hintapiikistä heikkenevään suuntaan, ja uusi tukikausi viimeisteli etelän teollisen viljantuotannon kriisin. Tästä on näkyvissä mm. Maaseudun Tulevaisuuden arkistosta saman tilan lausuntoja:
27.8.2013: "Kun on tällainen pinta-ala, on selvää, ettei kaikkialta saada huippusatoa.
Siihen on vain asennoiduttava... Kaikkiaan pidän alan näkymiä ihan hyvinä.
Maatalouspolitiikka on mitä on, eikä se tule siitä muuttumaan.
Oleellista on saada tämä viljeleminen sellaiseksi että se kannattaa."
13.9.2016: Suomen suurimman tilan isäntä keskittyy tuottavaan viljelyyn, ei "hömppäheinien" tuottamiseen
4.5.2017: "On tyhmää tuottaa sellaista, mitä joutuu väkisin myymään"
4.5.2017: "Luomukurssi tai konkurssi""
23.3.2018: "Olen ollut tehoviljelyn kannattaja ja yrittänyt saada mahdollisimman
suuren sadon. Se ei ole viljan hinnan takia tällä hetkellä mahdollista"
(Nico Ahlqvist, Maaseudun Tulevaisuus)
Ulosmenotie, eli teollinen luomuviljely, on nyt näkyvillä, mutta tähän ei kannata pientilan erehtyä peesailemaan: koska viljelykasvia on ehkä vain kolmasosa pinta-alasta, edes jonkinkokoisen käsiteltävän vuosisadon puitteissa kokonaisalaa pitäisi olla yli 100 ha. Jos kokoluokka ei ihan riitä, silloin on pakko ottaa käyttöön eläinluomu. Salon seudulla myös lampaat ovat tulleet luomuun siirtyville tiloille siten, että Salo on nyt nopeasti kasvanut Suomen suurimmaksi lammaspitäjäksi ! ( MT 14.03.2018)
Joo tavan harrastelijan on nyt viimeinen aika laittaa niin paljon öljykasvia kuin mahdollista, viimeisetkin palstat, joissa ei vielä ole ollut, niin rypsille. Valkuaiskasvia, papua, hernettä tai vihannekseksi katsottavaa tarhahernettä. Maisemapeltoa tai vastaavaa riistaversiota. Ja tietenkin kuminaa, ei ollut kuminasopimusten tarjonta ainakaan okrassa mitenkään kiivasta, sokerijuurikkaan oli, olisivat siltä seisomalta tehneet sopimuksia. Mutta saahan kuminaa viljellä sellaisenaankin. Sokerijuurikasta ei oikein, 10-12 vuotta kestää , että saa pikkutraktorilla vantaanterän maahan menemään.
Nyt muuten on viimeiset hetket tehdä useammanvuotinen sokerisopimus, koska tarjottu hinta on vielä parempi. Sokerin hinta on syöksymässä alas, karppausbuumin ja keinomakeutusaineiden takia. Hyvä sato päiväntasaajan maissa lisää hinnan laskupaineita. Sokeriruokopohjaiset biopolttoaineet eivät kiinnosta enää, maissiviina on halvempaa.
Isot sadot ja kuluttajien terveystietoisuus sotkivat sokerin markkinat – suomalaisyhtiö haluaa lisätä kotimaista tuotantoa - Suomessa hintojen lasku ei heti vaikuta viljelijöihin. (HS)
Monin paikoin Pohjois-Amerikassa on markkinaperusteisessa viljanviljelyssä havaittu, että talvivehnä - talviohra - kaura eivät ole tuottavia muuten kuin kaksoissatomuodossa, että samana vuonna korjataan vielä soijasato.
Voihan sitä odottaa, jos mahdollisesti 2019 kolmas katovuosi nostaisi ohran hintaa vitosella. (Not gonna happen !) Tai sitten keksii jonkun useammansatasen lisälannoitus/kasvinsuojeluohjelman, jolla saa vielä 500 kiloa lisää kuustonnariinsa. On sitten ensi vuoden päällikkösadolla jos nyt ainakin miehekkäämpää tehdä tappiota.
-SS-