Kyllähän ontuvat lehmät on hoidettava heti. Osa taitaa olla aika välinpitämättömiä. Melkein menee eläinrääkkäyksen puolelle, jos sorkkia ei hoideta ja elukat kulkee köyryssä. Ruokinnalla on aika suuri merkitys. Ktm87:lla oli hyvä neuvo tuo, että joku ulkopuolinen vilkaisemaan. Vieraan silmä huomaa yleensä kaikki poikkeavuudet.

Oleellistahan tuosa on, että miten on hoijjettu, ja miten pian on tarkotus tulla noutaja, jos hoito ei tehoa. Eihän sitä heti kannata teurastaa, jos hoito päälä, ja kaikki mahollinen tehty, katottava jokupäivä että auttaako esim. antibiottikuuri.

- Niinpä, ei taida olla hoidettu mitenkään, ainakaan isäntä ei ole ottanu mitään kantaa asiaan kun kerroin että olis hoidettavaa/poistettavia. Yksi lehmä meni lakkoon, ei noussu enää ylös, sekin taatusti siksi että jalat meni liika pahaksi. Kyllä pitäis pikkusen aikasemmin lopettaa tommoset. Tällä tilalla on lehmiä semmonen lauma että yksittäisiä sorkkaongelmaisia ei varmaankaan ruveta ihmeemmin hoitamaan? Lääkäri tuonne pitää saada noita elukoita ja niiden liikkumista kattomaan.

Lainaus käyttäjältä: CARINA2 - 02.01.13 - klo:22:31

Oleellistahan tuosa on, että miten on hoijjettu, ja miten pian on tarkotus tulla noutaja, jos hoito ei tehoa. Eihän sitä heti kannata teurastaa, jos hoito päälä, ja kaikki mahollinen tehty, katottava jokupäivä että auttaako esim. antibiottikuuri.

- Niinpä, ei taida olla hoidettu mitenkään, ainakaan isäntä ei ole ottanu mitään kantaa asiaan kun kerroin että olis hoidettavaa/poistettavia. Yksi lehmä meni lakkoon, ei noussu enää ylös, sekin taatusti siksi että jalat meni liika pahaksi. Kyllä pitäis pikkusen aikasemmin lopettaa tommoset. Tällä tilalla on lehmiä semmonen lauma että yksittäisiä sorkkaongelmaisia ei varmaankaan ruveta ihmeemmin hoitamaan? Lääkäri tuonne pitää saada noita elukoita ja niiden liikkumista kattomaan.

***Mitä isompi tila niin sitä isompi hyöty omasta sorkkapukista. Mitä ennemmin ontuviin tarttuu niin sitä pienemmillä tappioilla säästytään. Itse laitan sorkkakengän tosi herkästi.

Tällä kyseisellä tilalla jälkihoito ei tosin yksin auta vaan itse olosuhteisiin pitäisi puuttua. Olen edelleen sitä mieltä et nämä raapattomat avokouru pitäis lailla kieltää, vaikka tiedän myös onnistuneita ratkaisuja.

Lainaus käyttäjältä: Katriina - 03.01.13 - klo:10:45

Lainaus käyttäjältä: CARINA2 - 02.01.13 - klo:22:31

Oleellistahan tuosa on, että miten on hoijjettu, ja miten pian on tarkotus tulla noutaja, jos hoito ei tehoa. Eihän sitä heti kannata teurastaa, jos hoito päälä, ja kaikki mahollinen tehty, katottava jokupäivä että auttaako esim. antibiottikuuri.

- Niinpä, ei taida olla hoidettu mitenkään, ainakaan isäntä ei ole ottanu mitään kantaa asiaan kun kerroin että olis hoidettavaa/poistettavia. Yksi lehmä meni lakkoon, ei noussu enää ylös, sekin taatusti siksi että jalat meni liika pahaksi. Kyllä pitäis pikkusen aikasemmin lopettaa tommoset. Tällä tilalla on lehmiä semmonen lauma että yksittäisiä sorkkaongelmaisia ei varmaankaan ruveta ihmeemmin hoitamaan? Lääkäri tuonne pitää saada noita elukoita ja niiden liikkumista kattomaan.

***Mitä isompi tila niin sitä isompi hyöty omasta sorkkapukista. Mitä ennemmin ontuviin tarttuu niin sitä pienemmillä tappioilla säästytään. Itse laitan sorkkakengän tosi herkästi.

Tällä kyseisellä tilalla jälkihoito ei tosin yksin auta vaan itse olosuhteisiin pitäisi puuttua. Olen edelleen sitä mieltä et nämä raapattomat avokouru pitäis lailla kieltää, vaikka tiedän myös onnistuneita ratkaisuja.

Lantakoneen, siis raapan omistavana avokourunavetan hallitsijana olen joskus ihmetellyt, että miksi noissa suuremmissa yksiköissä on jätetty raappa pois? Siinä kun rahan säästökin hankintakuluissa on mielestäni kovin pieni?

Tuli vaan mieleen et jos todellakin kalkin puute aiheuttaa sorkkaongelmia niin ongelma on todella helposti korjattavissa .

Asiallista keskustelua lisää .

Nimittäin helpointa tässä työssä on poistaa liikakasvu pois . Mutta auta armias kun tulee sorkkavälin liikakasvua , syylää , sorkkaalueenihotulehdusta , sorkkavälinihotulehdusta ja sitä kautta ajotulehdusta niin huumori alkaa loppua .

Kyllä siinä huumori on koetuksella lehmänomistajallakin, jos ajotulehdus iskee karjaan. Kuparisulfaatti on pop.

Lainaus käyttäjältä: apemies - 03.01.13 - klo:10:54

***Mitä isompi tila niin sitä isompi hyöty omasta sorkkapukista. Mitä ennemmin ontuviin tarttuu niin sitä pienemmillä tappioilla säästytään. Itse laitan sorkkakengän tosi herkästi.

Tällä kyseisellä tilalla jälkihoito ei tosin yksin auta vaan itse olosuhteisiin pitäisi puuttua. Olen edelleen sitä mieltä et nämä raapattomat avokouru pitäis lailla kieltää, vaikka tiedän myös onnistuneita ratkaisuja.

Lantakoneen, siis raapan omistavana avokourunavetan hallitsijana olen joskus ihmetellyt, että miksi noissa suuremmissa yksiköissä on jätetty raappa pois? Siinä kun rahan säästökin hankintakuluissa on mielestäni kovin pieni?

Mä en käsitä miten hiivatissa tuo vois olla toimiva ratkaisu. Luulis että kokonaisrakennuskustannuksiin suhteutettuna hyvin pieni säästö raapan poisjättämisestä tulis aika pian mitätöidyksi noiden sairastapausten takia. Ainakin mulle on väitettu että terveiden lehmien pitäminen olis myös taloudellista...

Eihän tommonen makaamaan jääny enää edes lypsä mitään. Sen kohtalo on kyllä Honkajoki. Avokouruses pitää kyllä olla raappa ja parin tunnin käyntivälit. muuten ne sotkee ittesä hännilläänkin. Ja sorkissa kulkee sitä pa...a sinne parsiinkin. Tota betonialuetta täytys löytyä joka navetasta. Se vähentää kyllä sorkanleikkuun tarvetta paljon. Tulee sitä luonnollista kulumista mutta sen alustan pitää olla tarpeeksi puhdas ja kuiva. Niitä jalkoja tulee tarkkailla koko ajan. Mä leikkelen niitä joka viikko. Ostin heppaosaston hyllystä hyvän vuolupuukon ja terävät hohtimet. Kiertelen navetassa päivällä tai illalla ja leikkelen niillä hohtimilla lehmien maatessa niitä pohjia suoriksi. Ei pääse syntymään niitä ruuveja kun on ajoissa leikkaamassa ne kiilat pois. Sitten vielä noissa vaivasissa on sekin että ne terveet lehmät ei päästä niitä huonojalkasia syömään vaan ne pusketaan pois.

No onkos tämä kumimatto hyvä käytävillä ja raappa siinä ei taida sorkka kulua.?

No onkos tämä kumimatto hyvä käytävillä ja raappa siinä ei taida sorkka kulua.?

Meillä on kompromissina ruokintakäytävät ja ruokintaparret kumimatolla ja makuuparsien välissä betonikäytävät. Robottien edessä ja poikkikäytävillä ritilää ilman mitään mattoja.

http://www.youtube.com/watch?v=itH1AbEkdLg

Sekä kumi- että betonikäytävien puhtaus/kuivuus on aika lailla tuossa videossa olevaa luokkaa näin talvella kun väkisin on vähän kosteaa navetassa. Kesällä voi olla että varsinkin laidunnettessa lantakäytävät käyvät liiankin kuiviksi (ajatellen raappojen toimintaa).

Jos haluaa että lehmien sorkat eivät koskaan kastu, ne pitää melkein pitää parsinavetassa kesät talvet. Jos ajatellaan vaikka luonnossa olevia paikkoja jossa lehmä tai hirvi voi jalkojaan kastelematta käydä juomassa, niin aika hiljaista voi olla.

Pihatossa on pientä jalkaongelmaa ollut parilla wanhalla ja/tai paksulla parsinavettalehmällä, turhan märältä kestukuivikkeelta (oli märkä talvi viime vuonna) tulleilla hiehoilla ei ole ollut mitään ongelmaa. Tuntuu pari pientä olevan turhankin nopeassa kunnossa poikimisen jälkeen

Lainaus käyttäjältä: mah - 04.01.13 - klo:06:12

Lainaus käyttäjältä: apemies - 03.01.13 - klo:10:54

***Mitä isompi tila niin sitä isompi hyöty omasta sorkkapukista. Mitä ennemmin ontuviin tarttuu niin sitä pienemmillä tappioilla säästytään. Itse laitan sorkkakengän tosi herkästi.

Tällä kyseisellä tilalla jälkihoito ei tosin yksin auta vaan itse olosuhteisiin pitäisi puuttua. Olen edelleen sitä mieltä et nämä raapattomat avokouru pitäis lailla kieltää, vaikka tiedän myös onnistuneita ratkaisuja.

Lantakoneen, siis raapan omistavana avokourunavetan hallitsijana olen joskus ihmetellyt, että miksi noissa suuremmissa yksiköissä on jätetty raappa pois? Siinä kun rahan säästökin hankintakuluissa on mielestäni kovin pieni?

Mä en käsitä miten hiivatissa tuo vois olla toimiva ratkaisu. Luulis että kokonaisrakennuskustannuksiin suhteutettuna hyvin pieni säästö raapan poisjättämisestä tulis aika pian mitätöidyksi noiden sairastapausten takia. Ainakin mulle on väitettu että terveiden lehmien pitäminen olis myös taloudellista...

Hei.

Ei ole kustannustekijä ollenkaan. Lannan kolaukseen käytettävä traktori/pienkuormaaja maksaa helposti saman mitä automaattinen raappajärjestelmä. Lisäksi kone tarvii kuskin.
Tärkein syy manuaaliseen lannanpoistoon on se, että hyvällä ilmanvaihdolla olevassa verhoseinänavetassa sisälämpötila putoaa pakkaselle, kun ulkopuolella mennään alle - 20 C. Tuolloin automaattikaapimet lakkaavat toimimasta, tehtyään ensin lantakäytävistä luistinratoja. Manuaalinen kolaus toimii, koska lantamäärä käytävällä säilyttää lämpönsä pitempään. Lisäksi tosi kylmällä voidaan siirtyä kuivalantaan. Toki on mahdollista käyttää automaattiraappoja siten, että vain kylmimmät kuukaudet kolataan traktorilla. Tätäkin tehdään.
Toinen syy on se, että automaattikaapimet itsessään aiheuttavat sorkkavaurioita. Vaikka lehmät "tottuvat" raappoihin (pakkohan niiden on), ovat ne silti häiriötekijä lehmän olohuoneessa. Varsinkin nujakointitilanteissa lehmät saattavat kompastella kaapimiin. Lisäksi pitkien lantakäytävien alapäässä raappa kuljettaa edellään lietevallia, jossa epäonninen lehmä saa nilkkoihin asti ylettyvän sorkkakylvyn. Mikäli jalassa on tällöin valmiiksi haava niin kohta jo onnutaan. Lantavallista pääsee erilleen laittamalla useampia poikkikuiluja, mutta lisäkustannus voi olla huomattava.

Raapattomassa navetassa lantakäytävllä pitää olla tarpeeksi leveyttä. Tällöin lantamäärä käytävällä ei kasva kohtuuttomaksi, yleensä lantaa on käytävällä keskimäärin sentin vahvuudelta. Parsien takana on eniten ja keskikäytävällä ja syöntialueella vähiten. Usein 10-20% käytävän pinnasta on vielä puhtaana. Tämä siis on tilannejuuri ennen lannan poistoa (2 x päivässä),  eli suurimman osan ajasta möllikät käppäilevät puhtaammalla pinnalla.

Perstuntumalta (ja kohta kolmen vuoden kokemuksella) sanoisin, että sorkkaterveys ei ole kiinni ainoastaan lannanpoistotavasta, mitään mahdottomia sorkkaongelmia ei meillä ole ollut, vaikka lannan poisto on tuo 2 x päivässä. Pitää koputtaa puuta.
Veikkaisin (ahterin tuntumalla edelleen), että mikäli lypsää 2 kertaa päivässä, automaattiraappa on parempi. Jos lypsää 3 kertaa päivässä, kannattaa pukata traktorilla.

No onkos tämä kumimatto hyvä käytävillä ja raappa siinä ei taida sorkka kulua.?

Ei ainakaan liikaa kasva sorkat jos kumimatto käytävillä .

Hei.

Ei ole kustannustekijä ollenkaan. Lannan kolaukseen käytettävä traktori/pienkuormaaja maksaa helposti saman mitä automaattinen raappajärjestelmä. Lisäksi kone tarvii kuskin.
Tärkein syy manuaaliseen lannanpoistoon on se, että hyvällä ilmanvaihdolla olevassa verhoseinänavetassa sisälämpötila putoaa pakkaselle, kun ulkopuolella mennään alle - 20 C. Tuolloin automaattikaapimet lakkaavat toimimasta, tehtyään ensin lantakäytävistä luistinratoja. Manuaalinen kolaus toimii, koska lantamäärä käytävällä säilyttää lämpönsä pitempään. Lisäksi tosi kylmällä voidaan siirtyä kuivalantaan. Toki on mahdollista käyttää automaattiraappoja siten, että vain kylmimmät kuukaudet kolataan traktorilla. Tätäkin tehdään.
Toinen syy on se, että automaattikaapimet itsessään aiheuttavat sorkkavaurioita. Vaikka lehmät "tottuvat" raappoihin (pakkohan niiden on), ovat ne silti häiriötekijä lehmän olohuoneessa. Varsinkin nujakointitilanteissa lehmät saattavat kompastella kaapimiin. Lisäksi pitkien lantakäytävien alapäässä raappa kuljettaa edellään lietevallia, jossa epäonninen lehmä saa nilkkoihin asti ylettyvän sorkkakylvyn. Mikäli jalassa on tällöin valmiiksi haava niin kohta jo onnutaan. Lantavallista pääsee erilleen laittamalla useampia poikkikuiluja, mutta lisäkustannus voi olla huomattava.

Raapattomassa navetassa lantakäytävllä pitää olla tarpeeksi leveyttä. Tällöin lantamäärä käytävällä ei kasva kohtuuttomaksi, yleensä lantaa on käytävällä keskimäärin sentin vahvuudelta. Parsien takana on eniten ja keskikäytävällä ja syöntialueella vähiten. Usein 10-20% käytävän pinnasta on vielä puhtaana. Tämä siis on tilannejuuri ennen lannan poistoa (2 x päivässä),  eli suurimman osan ajasta möllikät käppäilevät puhtaammalla pinnalla.

Perstuntumalta (ja kohta kolmen vuoden kokemuksella) sanoisin, että sorkkaterveys ei ole kiinni ainoastaan lannanpoistotavasta, mitään mahdottomia sorkkaongelmia ei meillä ole ollut, vaikka lannan poisto on tuo 2 x päivässä. Pitää koputtaa puuta.
Veikkaisin (ahterin tuntumalla edelleen), että mikäli lypsää 2 kertaa päivässä, automaattiraappa on parempi. Jos lypsää 3 kertaa päivässä, kannattaa pukata traktorilla.

Näinhän se on

Lainaus käyttäjältä: apemies - 03.01.13 - klo:10:54

Lainaus käyttäjältä: Katriina - 03.01.13 - klo:10:45

Lainaus käyttäjältä: CARINA2 - 02.01.13 - klo:22:31

Oleellistahan tuosa on, että miten on hoijjettu, ja miten pian on tarkotus tulla noutaja, jos hoito ei tehoa. Eihän sitä heti kannata teurastaa, jos hoito päälä, ja kaikki mahollinen tehty, katottava jokupäivä että auttaako esim. antibiottikuuri.

- Niinpä, ei taida olla hoidettu mitenkään, ainakaan isäntä ei ole ottanu mitään kantaa asiaan kun kerroin että olis hoidettavaa/poistettavia. Yksi lehmä meni lakkoon, ei noussu enää ylös, sekin taatusti siksi että jalat meni liika pahaksi. Kyllä pitäis pikkusen aikasemmin lopettaa tommoset. Tällä tilalla on lehmiä semmonen lauma että yksittäisiä sorkkaongelmaisia ei varmaankaan ruveta ihmeemmin hoitamaan? Lääkäri tuonne pitää saada noita elukoita ja niiden liikkumista kattomaan.

***Mitä isompi tila niin sitä isompi hyöty omasta sorkkapukista. Mitä ennemmin ontuviin tarttuu niin sitä pienemmillä tappioilla säästytään. Itse laitan sorkkakengän tosi herkästi.

Tällä kyseisellä tilalla jälkihoito ei tosin yksin auta vaan itse olosuhteisiin pitäisi puuttua. Olen edelleen sitä mieltä et nämä raapattomat avokouru pitäis lailla kieltää, vaikka tiedän myös onnistuneita ratkaisuja.

Lantakoneen, siis raapan omistavana avokourunavetan hallitsijana olen joskus ihmetellyt, että miksi noissa suuremmissa yksiköissä on jätetty raappa pois? Siinä kun rahan säästökin hankintakuluissa on mielestäni kovin pieni?

Olisiko kuitenkin säästynyt raha todella huomattava. Lisäksi ei ole mitään ilmiötä että lehmät voisi jotenkin huonommin navetassa missä ei ole raappoja tai ritilää. Paljonkohan tulee neljän robotin käytävien raapat oikeasti maksamaan. Lisäksi huollettavien kohteiden määrä räjähtää 10 vuoden päästä käsiin kun joka paikka rupee renaa.

Olisiko kuitenkin säästynyt raha todella huomattava. Lisäksi ei ole mitään ilmiötä että lehmät voisi jotenkin huonommin navetassa missä ei ole raappoja tai ritilää. Paljonkohan tulee neljän robotin käytävien raapat oikeasti maksamaan. Lisäksi huollettavien kohteiden määrä räjähtää 10 vuoden päästä käsiin kun joka paikka rupee renaa.

Eiköhän tuo viimeinen lause ole se varsinainen syy jättää raapat pois.
Nimimerkki 12 vuotias pihatto.