Tukiuudistuslinjoilla oli myös Anttila eilen Seinäjoella ja Halkilahti tänään SalonSeudun Sanomissa. Tarkemmin kun noihin uudistushaluihin tutustuu niissä tarkoitetaankin pelkästään yksimahaisia.    Maidon  ja naudanlihan tukipolitiikka meinataan edelleen pitää ennallaan. 
Tämä tukisysteemi pitäisi kerran kahdassakymmenessä vuodessa rakentaa uudelleen kokonaan puhtaalta pöydältä tai sitten lopettaa kokonaan ja katsoa ketkä pärjäävät omillaan.

eikai olosuhde haittoja etsitty pullonpohjia katselemalla

Pääosin vasta illan pimennyttyä. 

Me etelän maidontuottajat kävimme C-alueella tutustumassa olosuhdehaittoihin. Kolmen päivän etsiskelystä huolimatta emme sellaisia kuitenkaan havainneet. 
Suurkiitokset isäntäväille kun pääsimme tutustumaan mielenkiintoisiin kohteisiin.

Maalattu 6" raakalauta.

Jos ruotsalaiset ja baltit tulevat vahvemmin Suomen maitomarkkinoille ne alkavat lobbaamaan enemmän Suomen kansallisia tukia vastaan.

Autonvaihto on halpaa emännänvaihtoon verrattuna. 

Comfort hyttiseen Natikkaan mahtuu 15 hyttiin. 

Eiköhän kuitenkin tarvitse hyväksyä jäähdyttelijöiden saattohoito. Vaikea on viisikymppisen viljelijän enää muutakaan työtä saada. Rakennemuutosta tuo tietenkin jonkinverran hidastaa.
Laajentaneiden tilojen pitäisi pidemmälllä aikavälillä saada kustannuksensa kuriin eikä tuudittautua ikuisiin tukiin.

Eikös se oo juuri alkamassa uudelleen lapsiperheelliseksi?

Naapurissa siiryttiin parresta robotille keväällä. Isäntä meinasi, että ensimmäiset kaks viikkoa oli yhtä helvettiä. Oli tullu useemman kerran mieleen, että kaikkeen hulluun sitä ryhtyy. Lehmät seisoi parsissa ja huusi ruokaa ja lypsyä. Kolme miestä repi lehmiä pois parsista, ajoi lypsylle ja syömään. Hiehot oppi nopeasti, mutta vanhojen lehmien kans oli runsaasti työtä. Tuola lehmät ei ollu laiduntanu, joten ruhjeita tuli paljon välien selvittelyn johdosta. Siirto pihattoon onnistuis luultavasti parhaiten kesällä, kun lehmät on laitumella neuvotellu arvojärjestyksen ja jalat on tottunu liikkumiseen. Ensimmäisen vuoden aikana puolet vanhoista lehmista tuntuu menevän teuraaksi/Honkajoelle, joten hiehoja pitää olla runsaasti. Nyt kun lehmät ollu robotilla reilut puolivuotta ongelmia on lähinnä vanhoilla lehmillä, joiden jalat aristaa. Vahvemmat ajaa nämä pois syömästä, joten niitä pitää ottaa sairaskarsinaan syömään lypsyn jälkeen.

Meillä ulkoilutettiin parsinavettalehmiä laitumella viimeisenä talvena kun pihattoa rakennettiin. Viimeisenä iltapäivänä lehmät olivat pitkään ulkona, sitten viimeinen lypsy parsinavetassa ja lypsyn jälkeen yöksi pihattoon. Ei ollut pahemmin välienselvittelyjä pihatossa.
Viikonpäästä tuosta päivästä tulee kuluneeksi 8 vuotta. 

Mistä se Junkkari oikeen hajoo, kun mulla on ollut semmonen jo 6 vuotta, ei vielä ole tarvinnu esabbia tarvinnu mihkään kohtaan. Tosin oon ajanukki vasta n. 3000 ha. Ainut särkynyt kohta on huuhtelusäiliön kahva, joka jääty pari vuotta sitten. Triankkeli puomit on kuin uudet. Katastuskin oli pelkkä läpihuuto, melkein pyysi ostaa.

Tää Junkkari oli vuodelta 2001. Triangelipuomi saattaisi kestää, jos se olisi saumoista muutakin kuin heftattu. Kolmantena käyttövuotena alkoi jatuva saumojen paikkailu. Viimekesänä repesi koko puomin nostosysteemi. Koskaan ne puomit ei oikein ole osuneet niihin kuljetustukiin. 6 km/h tuolle puomille sopiva vauhti, senjälkeen alkaa lepattaa.

tilatuen tasatuki jääny näköjään kokonaan huomijotta

jostae syystä 

a= 247

b=196

c=153

/ha  vähä vaehtellee riippuven kasvista

oesko näessä näköjään vähä viilaamista

LFA:

a=169

b, c1= 219

c2-4 = 234

Oikeasti peltotukien pitäis nousta enemmän pohjiseen mentäessä, siellä se luonnonhaitta on.

Eiköhän appeen sekoittajilla Suomessa oo rypsit tai rapsit vaunuissaan. Niiden pitäisi vielä olla GMO-vapaita.

Junkkaria kannatta ainakin välttää, jossei halua jokapäiväisiä hitsausharjoituksia.

Jos velka syntyy sikaloita rakentamalla tulee myös poistoja. Poistojen synkronointi lyhennysten suhteen on sitten taloussuunnittelua.
Maanosto on sitten oma lajinsa