Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: mike - 22.01.09 - klo:19:36
-
Olen tänään todennut itse traktorin saavuttaneen teknisen kehityksen huipun
koeajettuani erään suuren ja maineikkaan maataloustraktorin valmistajan tuotteen.
Olen saavuttanut henkisen täydellisyyden ja valaistunut,herännyt siihen
todellisuuteen että on olemassa vain yksi vaihtoehto ja jos niin käy että
Handetonttu ja Weijo minua vääriin valintoihin yrittävät johdattaa niin sinä
Ranskalainen kaunotar muistuta minua sillä heikolla hetkellä ja vie minut
jälleen uudelleen valoon ettei minua johdettaisi harhaan ja pimeyteen.
aaamen 8)
-
MF voi hyvinkin olla teknisen kehityksen huippua, mutta se orjuuttaa jos itellä ei ole korjaustaitoa :o
Ei muuta kun se nuotio alle ja aamen
piti muokata tekstiä, vilisee kirotus vihreitä nää mun heitot
-
Helepommalla pääsee kun sitoo köyden traktoriin ja toiseen päähän poijun.
Ajaa keväällä jäälle odottamaan jäitten sulamista.
Poiju sen takia ettei kesällä aja perämoottorin potkuria siihen riemuun.
-
ei oo ajanu fendiä ;)
-
MF voi hyvinkin olla tenkisen kehityksen huippua, mutta se orjuuttaa jos itellä ei ole korjaustaitoa :o
Ei muuta kun se nuotio alle ja aamen
Mike puhui Tenkasen kehityksen huipusta ja tarkoitti Hemaisevan seksikästä pörröpäätä. Sama pörröpää joka löytyy Keskon kaikista katalogeista. Valtra- ja JD-miesten tekis miäli runkhata mutta kunnei kehtoo. Luulee Verkkumiehet pian johta rahtorin kuvalle runkhaa.
Nykyisin muuten ex-raitiovaununkuljettaja.
-
MF voi hyvinkin olla tenkisen kehityksen huippua, mutta se orjuuttaa jos itellä ei ole korjaustaitoa :o
Ei muuta kun se nuotio alle ja aamen
Mike puhui Tenkasen kehityksen huipusta ja tarkoitti Hemaisevan seksikästä pörröpäätä. Sama pörröpää joka löytyy Keskon kaikista katalogeista. Valtra- ja JD-miesten tekis miäli runkhata mutta kunnei kehtoo. Luulee Verkkumiehet pian johta rahtorin kuvalle runkhaa.
Nykyisin muuten ex-raitiovaununkuljettaja.
Jaa että mike olis koestanu pörröpäätä, jonkinlaista edistystä sekin tietysti olis.
-
Taasko se mike sotki housunsa.
-
Oletko koe ajanut 2009 dyna vt ja dyna 6 mallit.
Kauniisti lausuttu.
Snif
-
liekkö yhtä tempperamenttisia kaikki Ranskattaret,naiset,autot ja akkolaiset ;)
-
liekkö yhtä tempperamenttisia kaikki Ranskattaret,naiset,autot ja akkolaiset ;)
yhtä karvasia kaikki ::)
-
Oletko koe ajanut 2009 dyna vt ja dyna 6 mallit.
Kauniisti lausuttu.
Snif
Kyllä.7480 vt ja 6475 dyna-6 olen sanaton,Perkinsin Tier3 moottori kyllä kävi komiasti.
Te moukat paitsi kaksi valaistunutta,taidatte olla Tom of Finland miehiä kaikki olette vähintään koeajaneet Valmetin ei tuollaisia pöljiä muuten tule,Handetonttukin pilattu jo pienenä 565:n ulinalla. ;D
-
Olen tänään todennut itse traktorin saavuttaneen teknisen kehityksen huipun
koeajettuani erään suuren ja maineikkaan maataloustraktorin valmistajan tuotteen.
Olen saavuttanut henkisen täydellisyyden ja valaistunut,herännyt siihen
todellisuuteen että on olemassa vain yksi vaihtoehto ja jos niin käy että
Handetonttu ja Weijo minua vääriin valintoihin yrittävät johdattaa niin sinä
Ranskalainen kaunotar muistuta minua sillä heikolla hetkellä ja vie minut
jälleen uudelleen valoon ettei minua johdettaisi harhaan ja pimeyteen.
aaamen 8)
valaistus tosiaan...
dynaVT on sittenkin mehuvetoinen...
teräksinen voimalinja ei ole katkeamaton... öljy siirtää sittenkin tehon kartaanilta...
mehulinko... ;D
-
Olen tänään todennut itse traktorin saavuttaneen teknisen kehityksen huipun
koeajettuani erään suuren ja maineikkaan maataloustraktorin valmistajan tuotteen.
Olen saavuttanut henkisen täydellisyyden ja valaistunut,herännyt siihen
todellisuuteen että on olemassa vain yksi vaihtoehto ja jos niin käy että
Handetonttu ja Weijo minua vääriin valintoihin yrittävät johdattaa niin sinä
Ranskalainen kaunotar muistuta minua sillä heikolla hetkellä ja vie minut
jälleen uudelleen valoon ettei minua johdettaisi harhaan ja pimeyteen.
aaamen 8)
valaistus tosiaan...
dynaVT on sittenkin mehuvetoinen...
teräksinen voimalinja ei ole katkeamaton... öljy siirtää sittenkin tehon kartaanilta...
mehulinko... ;D
-baatoksen päiväunia...
-
sama mikä rakkori kunhan siinä on vaihekepakko jolla käsky välitetään mekaanisesti voimansiirtoon. ;D
-
Kyllä.7480 vt ja 6475 dyna-6 olen sanaton,Perkinsin Tier3 moottori kyllä kävi komiasti.
Te moukat paitsi kaksi valaistunutta,taidatte olla Tom of Finland miehiä kaikki olette vähintään koeajaneet Valmetin ei tuollaisia pöljiä muuten tule,Handetonttukin pilattu jo pienenä 565:n ulinalla. ;D
MOUKKA?, PÖLJÄ? just joo.... Olisit ajanu nuo vehkeet kenalleen toisiaan vasten olisit voinu kuunnella kuinka V12 käy :D
-
tuoppa se dyna sitte ko se on sun vetämään paria turvekärryy nevalle kesäks.PS paljon sammuttimia ja mehua mukaan.
-
tuoppa se dyna sitte ko se on sun vetämään paria turvekärryy nevalle kesäks.PS paljon sammuttimia ja mehua mukaan.
***Sää oot nätti!
-
tuoppa se dyna sitte ko se on sun vetämään paria turvekärryy nevalle kesäks.PS paljon sammuttimia ja mehua mukaan.
Oletkos pienenä ilman pipoa paljon pihalla ollut?
Mene sinä vaan sinne nevalles.
-
totuus tekee joskus kipeää
-
Fendtin portaaton laatikko on AINA askeleen edellä Massikan portaatonta, koska Fendt sen on kehittänyt ja on konsernin (Agco) premium merkki.
Vertaa auto puolella VW eli kaikki uudet asiat tulee ensin Audiin(Fendt) sitte Volkkariin(MF) ja joskus ehkä Skodaan tai Seatiin.(Valtra)
Onhan toki hinnassakin eroa.
-
ja silloinhan luotettavuus, käyttömukavuus,taloudellisuus.varaosien hinta ja saatavuus (silloin harvoin kun tarvitaan) ja hinta/laatu suhde on parhaimmillaan valtrassa!!! siis kaikki mitä tosi töissä arvostetaan...
-
ja silloinhan luotettavuus, käyttömukavuus,taloudellisuus.varaosien hinta ja saatavuus (silloin harvoin kun tarvitaan) ja hinta/laatu suhde on parhaimmillaan valtrassa!!! siis kaikki mitä tosi töissä arvostetaan...
***icefarmer on sexy! :-* :-* :-*
-
ja silloinhan luotettavuus, käyttömukavuus,taloudellisuus.varaosien hinta ja saatavuus (silloin harvoin kun tarvitaan) ja hinta/laatu suhde on parhaimmillaan valtrassa!!! siis kaikki mitä tosi töissä arvostetaan...
Tärkeitä asioita nämä kaikki ,mutta valtralla ei kyllä mitään tekemistä kehitysen kärjen kanssa.
Esim verattuna Deereen Valtra pääsi N-sarja advansella samalle tasolle missä JD oli n10v sitte.
Tietysti uutta kehittäesä voi tulla hazardejaki kuten Autopower,mutta siitä Valtra miesten ei kannata huuella.
Valtrasa samoja vollottavia hammaspyöriä on sekotettu 20 vuotta kepeillä joita on yhtä monta ku vaihteita.
-
eihän ajamisen mukavuutta voi kiistää näiden portaattomien uusien koneiden kohdalla merkistä riippumatta mutta ko niitä ruvetaan kiusaamaan äärirajoilla 30n helteessä alkaa ongelmat ja ku menee rikki ni korjataan pitkään ja hartaasti. valtrasta meni laakeri laatikosta (13180h ajettu 8400) sunnuntaina ja maanantaina kone oli töissä.että aina ei kolme keppii haitaks kunhan on pätevä kuski...
-
Niin valtra on sun taivas?Monelle muulle se on lähempänä helvettiä.
-
Niin valtra on sun taivas?Monelle muulle se on lähempänä helvettiä.
suolahden son..a... ;D ;D ;D ;D
-
ja silloinhan luotettavuus, käyttömukavuus,taloudellisuus.varaosien hinta ja saatavuus (silloin harvoin kun tarvitaan) ja hinta/laatu suhde on parhaimmillaan valtrassa!!! siis kaikki mitä tosi töissä arvostetaan...
***icefarmer on sexy! :-* :-* :-*
Se on omilla äärirajoillaan aivan IHQ ;D
-
:)suolla seulotaan jyvät akanoista joka kesä =valmis vaihtaan merkkiä jos riskimpi,luotettavampi,mukavampi,komeampi,taloudellisempi,helppohoitoisempi löytyy ja nämä ominaisuudet pitää löytyä samasta paketista
-
ja silloinhan luotettavuus, käyttömukavuus,taloudellisuus.varaosien hinta ja saatavuus (silloin harvoin kun tarvitaan) ja hinta/laatu suhde on parhaimmillaan valtrassa!!! siis kaikki mitä tosi töissä arvostetaan...
***icefarmer on sexy! :-* :-* :-*
Kyllä se timppa on tuosta paljo karppiintunut 13180 tunnin jälkeen,sateen hakkaama lehmänjätös.
(http://xdb.xanga.com/8f18363331139150323701/z111961363.jpg)
-
:)suolla seulotaan jyvät akanoista joka kesä =valmis vaihtaan merkkiä jos riskimpi,luotettavampi,mukavampi,komeampi,taloudellisempi,helppohoitoisempi löytyy ja nämä ominaisuudet pitää löytyä samasta paketista
Ei se suotakaan tartte kun on hyötyä muistakin ominaisuuksista kuin tikusta jolla voi vauhtia säätää :)
-
mitähän eukkos sanoo ku pistit sen kuvan tänne!!??
-
Esim verattuna Deereen Valtra pääsi N-sarja advansella samalle tasolle missä JD oli n10v sitte.
...tasolle, jolle MF nousi 3000-sarjallaan jo -86 syksyllä.
-
eihän ajamisen mukavuutta voi kiistää näiden portaattomien uusien koneiden kohdalla merkistä riippumatta mutta ko niitä ruvetaan kiusaamaan äärirajoilla 30n helteessä alkaa ongelmat ja ku menee rikki ni korjataan pitkään ja hartaasti. valtrasta meni laakeri laatikosta (13180h ajettu 8400) sunnuntaina ja maanantaina kone oli töissä.että aina ei kolme keppii haitaks kunhan on pätevä kuski...
Onhan sutjakasti vaihdettu. Juuri viikolla otin loodasta rattaat esiin, meni kaksi päivää purkamiseen. Tunnit on valtroilla monesti viisinumeroisia, ei taida dyna päästä moisiin tuntimääriin. Meilläkin ykköskoneessa reipas 17000 tuntia ja vielä mennään pitkälle...
-
Esim verattuna Deereen Valtra pääsi N-sarja advansella samalle tasolle missä JD oli n10v sitte.
...tasolle, jolle MF nousi 3000-sarjallaan jo -86 syksyllä.
Tämähän oli se mallisarja joka miltei lopetti massikan myynnin.
Oli kyllä edistyksellinen massikaksi ,vaihteet sivulla(valmetisa tais olla 10v ennen),ergonomia ja melu kohdallaan.
Muuten samaa kastia autopowerin kanssa.
Nykyäänhän massikasa on sisun kone ja fendtin voimalinja eli OK kone jos punanen väri on sydäntä lähellä(esim puoluepolit.syyt) ;)
-
belarus v.1962: Nelivetomallissa oli automaattisesti kytkeytyvä, kitkalukolla varustettu neliveto. Nostolaite oli 2-toiminen. Nostovoimaksi ilmoitettiin Suomessa 2000 tai 2500 kg, Ulkopuolisen hydrauliikan pikaliittimet sen sijaan oli vakiona toisin kuin useimmissa muissa traktoreissa 60-luvulla.
david-brown v.1971: Neliportainen Hydra Shift -pikavaihteisto tuli markkinoille vuonna 1972. Se oli saatavissa vain takavetomalleihin. Suomeen Hydra Shift tuli vasta vuonna 1976. Kahteen peräkkäiseen planeettapyörästöön perustuva Hydra Shift oli aikaansa edellä ja nykyisistä neliportaisista pikavaihteista se jää jälkeen oikeastaan vain siinä, että suunnanvaihdon jälkeen lähdetään aina liikkeelle ko. alueen pienimmällä pykälällä.
deutz v.1958: Etuakseli oli jousitettu. deutz v.1974:Isompi INtrac 2005 esiteltiin vuodelle 1974. Siinä sai ensiesittelynsä Deutzin 5-sylinterinen moottori (80 hv). Linden 2-nopeusalueinen hydrostaattinen voimansiirto mahdollisti 40 km/h nopeuden.
Fendt v.1980: Farmer 300-sarja esiteltiin heti 80-luvun alussa. Traktorissa oli paljon edistyksellistä tekniikkaa. Jo aikaisemmissa Farmereissa oli ollut turbiinikytkin ja kaksitoiminen nostolaite. Uutta sen sijaan oli 40 km/h nopeus, erilliset etujarrut ja 750 r/min säästövoimanotto. Ohjaamo oli huomattavasti aikaisempaa kehittyneempi.
fendt v.1995: Vuonna 1996 alkoivat edellissyksynä esitellyn Fendt Favorit 926 Varion toimitukset. Maailman ensimmäisessä portaattomassa voimansiirrossa yhdistettiin mekaaninen ja hydraulinen voimansiirto sekä kehittynyt ohjauselektroniikka. Voimansiirrossa oli kaksi nopeusaluetta 0-36 km/h ja 0-50 km/h. Traktoria ohjattiin joystickillä, jonka työntäminen eteenpäin lisäsi nopeutta ja vetäminen taakse hidasti. Suunta vaihtui liikuttamalla joystickia sivulle. Elektroniikan avulla voitiin pitää esim. nopeus tai moottorin kierrosluku vakiona. Kiihtyvyyttä voitiin säätää kuljettajan halun mukaan neljään vaihtoehtoon.
ford v.1964: lisävarusteena oli edistyksellinen hydraulisesti valittava Select-O-Speed. Se perustui kolmeen planeettapyörästöön, joista servokäyttöisten jarruhihnojen ja monilevykytkimien avulla saatiin 10+2 vaihdetta ilman kytkimen käyttöä.Select-O-Speedin yhteydssä kaikkiin malleihin oli saatavana riippumaton 1000 r/min voa ja ajovoimanotto. Hydrauliikka toimi kaikissa malleissa kytkimestä riippumatta. Hydrauliikan toimintoja olivat vetovastuksen tasain, portaaton asennonsäätö ja nostonopeuden säätö.4000:ssa ja 5000:ssa oli taka-akselin päässä planeettavälitykset ja jarrut olivat öljykylpyiset levyjarrut.
john-deere v.1967: Saman vuoden lopussa esiteltiin pienet 20-sarjan traktorit 820-1120. Teholuokat olivat 32, 37, 44 ja 49 hv. Vaihteisto oli aivan uusi. Suomeen tuotiin suurinta 1120:aa, jossa oli 1020:n tavoin suljettu ja aikanaan erittäin tehokas hydraulijärjestelmä. Mallisto poikkesi vain vähän vastaavista amerikkalaisista malleista 820-1520.
820:n teho nousi jo seuraavana vuonna 35 hevosvoimaan. Muiden mallien tehoja lisättiin vuonna 1971. Samalla 1120:aan sai lisävarusteena hydraulisen LS-pikavaihteen.Amerikkalaisista isoista malleista 4020:aa valmistettiin myös Saksassa vuodesta 1969 lähtien. USA:ssa se oli esitelty aikaisemman 4010:n seuraajaksi vuonna 1965. 4-portainen Power Shift -vaihteisto oli tuolloin uutta tekniikkaa. Perusvaihteisto oli kuitenkin 8+2 Syncro-Range. Tasauspyörästön lukkoa käytettiin hydraulisesti jalkapolkimella.Vuonna 1968 esitelty 4520 oli eräs ensimmäisistä turboahdetuista traktoreista ja se oli kaikilta osin suurempi ja järeämpi kuin 4020. Vielä sitäkin massiivisempi oli kuitenkin 8,7-litraisella moottorilla varustettu 5020. Hydrauliikan tuotto oli markkinoiden suurimpia ja hydraulipumppuna oli säätötilavuuspumppu. Tunnustelu tapahtui vetovarsista. Ohjaus oli hydrostaattinen ja öljykylpyiset levyjarrut hydraulitoimiset
massey-ferguson v.1962: Kesällä 1962 tuli 35 X, jossa teho oli nostettu 45 hevosvoimaan ja vakiona oli tasauspyörästön lukko. Hydraulinen Multi Power -pikavaihde tuli lisävarusteeksi.Euroopassa merkittävämpi malli oli 5,2-litraisella nelosella varustettu ranskalaisvalmisteinen 1080. Sen teknisiä eroja pienempiin MF-malleihin olivat 12" yksilevykytkin, hydrostaattinen ohjaus, valurautavanteet ja alusta alkaen öljykylpyiset jarrut. 1080 oli pienempiin MF-traktoreihin verrattuna akseliväliltään huomattavan pitkä. Polttoainesäiliöt oli sijoitettu ohjaamon lattian alle. Tasalattiaisessa ohjaamossa vaihdevivut oli sijoitettu kojelautaan ja ohjauspyörä oli säädettävissä pituus- ja korkeussuunnassa. Vuonna 1971 tuli nelivetomalli, jossa neliveto oli vauhdissa kytkettävä ja voima välitettiin keskellä olevalla akselilla.
Juttua on aikalailla pätkitty mutta eiköhän tämä lukemalla tajua jokainen valtterikuski miten paljon ajasta jäljessä valtteri on aina ollut verrattuna muihin koneisiin... esim. koneen valmistus alkoi vasta 50-luvun puolella, eka synkrolaatikko 60-luvulla (muilla tuolloin jo ps-vaihteistoja), no vuonna 79 saatiin kaikkien valde-miesten iloksi pikavaihde. No eipä sekään ollut kuin mekaaninen ja alentava. valtsu teki ekan 6-sylinterisen koneen vain reilu puolivuosisataa jäljessä muista v.1975 mallissa 1502´muissa ominaisuuksissa taisi olla vielä pientä hienosäätöä,,,
onhan valtterikin saanut teknistä etumatkaa viimevuosikymmenenä kiinni ollen enää "vaivaiset kymmenen vuotta" muita kuten m-f,j-d ja fendt:ia perässä.
tekstissä oli lainauksia sivustolta www.konedata.net faktat voi tarkastaa sieltä.
-
eipä tuu äkikseltään yhtään maatilan työtehtävää mieleen mikä ei onnistuis keppivaihteisella koneella.isännät täällä parkuu suomalaisen maatalouden puolesta ja samalla lähetetään satojatuhansia ulkomaillee.tosin tämäki tilanne paranee ko ulkomerkeissäkin aletaan ainavain enempi käyttämään SUOMALAISIA moottoreita
-
Esim verattuna Deereen Valtra pääsi N-sarja advansella samalle tasolle missä JD oli n10v sitte.
...tasolle, jolle MF nousi 3000-sarjallaan jo -86 syksyllä.
Tämähän oli se mallisarja joka miltei lopetti massikan myynnin.
Oli kyllä edistyksellinen massikaksi ,vaihteet sivulla(valmetisa tais olla 10v ennen),ergonomia ja melu kohdallaan.
Muuten samaa kastia autopowerin kanssa.
Nykyäänhän massikasa on sisun kone ja fendtin voimalinja eli OK kone jos punanen väri on sydäntä lähellä(esim puoluepolit.syyt) ;)
Verkun myynnin lähes lopetti 6100 sarja,90-luvun alussa 3000-sarja jäi vanhaksi vaikka laittoivat 4-portaisen pikavaihteen.Nykyään lähes puolissa ei ole sisun konetta ja voimansiirto on omaa dyna-4ja-6.
Jos on punanen vatran lippis pääs onko punikki??jos konehalli on maalattu punamullalla onko punikki?ajaako punikit punaisilla valtroilla(valmet-05sarja)
-
eipä tuu äkikseltään yhtään maatilan työtehtävää mieleen mikä ei onnistuis keppivaihteisella koneella.isännät täällä parkuu suomalaisen maatalouden puolesta ja samalla lähetetään satojatuhansia ulkomaillee.tosin tämäki tilanne paranee ko ulkomerkeissäkin aletaan ainavain enempi käyttämään SUOMALAISIA moottoreita
eipä ole itellänikään yhtään kepitöntä konetta, on vain power syncron, powrquard ja autoquard+ ja neljä muuta harrastekonetta joissa ei ole edes synkroja...
pointti olikin se ettei valtraa voi kehua ainakaan millään teknisellä kehityksellä. Jokainen saa ajaa ajonsa millä tahtoo.
-
Yllättävän paljon noita tom of finlandin miehiä löytyy,Pottupellostako tänne siirtyneet?
Ja mitä eukkooni tulee niin valmetista se aina puhuu eikö sen näe päältä?
No icefarmer,mitä aiot vastata? 8)
-
power syncron, powrquard ja autoquard+
***Mitä lienevät??? Erilaisia kondomimerkkejä?
-
eipä tuu äkikseltään yhtään maatilan työtehtävää mieleen mikä ei onnistuis keppivaihteisella koneella.isännät täällä parkuu suomalaisen maatalouden puolesta ja samalla lähetetään satojatuhansia ulkomaillee.tosin tämäki tilanne paranee ko ulkomerkeissäkin aletaan ainavain enempi käyttämään SUOMALAISIA moottoreita
Suolla ny sama mikä laatikko ja vaihteisto-ne jotka ajaa pelloilla ja tiellä pitkät päivät nopeus muuttuu kaiken aikaan ja vielä pitäis olla tehokkaan tuottoisa-niin siinä portaaton on ehdoton. sorry ny vaan valumöntin omistajat-valtun "kehitys" on vaan jäljessä.
-
power syncron, powrquard ja autoquard+
***Mitä lienevät??? Erilaisia kondomimerkkejä?
ainakin jotain vähintään yhtä seksikästä! ;D
-
tuossa pitkässä sepustuksessa oli paljon hienoja edistyksellisiä traktoreita joista en ikäni puolesta omaa ajokokemuksia. mutta eivät ole kovin yleisiä suomessa. veikkailempa että johtuu huonoista talviominaisuuksista... ku vertaa tuota 35:STA verkkua saman ajan valluun niin näkkee kokeilematta että vallu kulkee hanges ilman ketjuja paremmin ku verku ketjuilla.mitä tulee tähän kehityksen kärjessä kulkemiseen toivon että valtra kulkis jatkossakin aavistuksen terävintä kärkeä perässä ja valmistais niitä luotettavia/taloudellisia/monipuolisia/helppohoitoisia traktoreita joita tosi töissä tarvitaan ja jättäs nämä "tee naapuri kateelliseks" himmelit muille
-
No voihan prkl tätä keskustelun tasoa taas.
Pitäähän se ny jotenki koittaa saada naapuri kateelliseksi ja oma imago korkeaksi navetanedessä seisovilla hienoilla vehkeillä.
Kumma juttu, sitten kun ei olla tekemisissä maatalouden kans niin näkemykset koneista muuttuu.. Yhtälö aika selvä.
Koneet käytön mukaan niinkuin olen jo monesti maininnu. Ilimanaikuista jaamailua..
-
täyttä asiaa tuohan oli kaikki mutta ei nyt sotketa tuki/vero/rahotusasioita tänne palstalle ku täällä kaikki on vähän herkkänahkasia.... ja niille varmaan on joku oma palsta.väitellään vaan raktoreista...itte miettiny et ko sais verkun hytin jd voimansiirron hallittavuuden ja valtran voimakkuuden,kestävyyden, ja huolto+varaosaketjun yhteen ois kyseessä pätevä peli
-
On Valteemilläkin ollut teknistä edistystä.
Valmetin satasarjan malleista ensimmäinen oli vuonna 1967 esitelty 900. 700-1100 olivat monessa suhteessa edistyksellisiä traktoreita. Ohjaamo oli tehdasasennettu, kumiholkein vaimennettu ja lämmityslaitteella varustettu. Ohjaamo oli kylläkin kovin kapea ja näkyvyys puutteellinen.. Ohjaus oli hydrostaattinen. Vaihteisto oli täysin synkronoitu ja vaihdevivut oli sijoitettu sivulle. Vetovastustunnustelu toimi vetovarsien välityksellä. 900:sta ja 1100:sta oli saatavana myös nelivetomallit, jotka oli suunnattu lähinnä urakointikäyttöön.
Syksyllä 1971 korvattiin 500 edistyksellisellä 502:lla. Sen ohjaamo oli aikanaan markkinoiden hiljaisin ja kuljettajan työskentelyoloihin oli muutenkin kiinnitetty huomiota. Lämmityslaite oli tehokas, mutta tuuletus puutteellinen. Muita muutoksia 502:ssa olivat pidempi välirunko, täysin uusi nostolaite ja hydrostaattinen ohjaus.
Lähde on myös Konedata
Ominaisuuksia, joissa 05-sarja edusti aikansa kärkeä oli nostovoima (4000 kg) ja välirunkoon sijoitettu peräti 180 litran polttoainesäiliö. Vaihteisto oli monen kilpailijan tavoin 8+4 -vaihteinen. Lisävarusteena toimitettiin malliin 705 alentavaa pikavaihdetta
-
Ursuksessa oli Crystalin tavoin muutamia kehittyneitä ominaisuuksia: tasalattiainen ohjaamo, hydraulinen pikavaihde ja vetovarsitunnustelu. Ohjaamon meluksi 80-luvun alun 6-sylinterisissä malleissa ilmoitettu 78-79 dB ei pitäne paikkansa, sillä myöhemmissä malleissa lukemat ovat huomattavasti suurempia. Ohjaus mainitaan joissakin lähteissä hydrostaattiseksi, mutta koska siinä on mekaaninen yhteys, oikeampi termi on hydraulisesti tehostettu. Ursuksen maantienopeus jäi selvästi alle kolmenkympin, mutta vuodesta 1980 lähtien saatavilla oli myös Transporter-vaihteisto, jolla huippunopeus oli 38 km/h. Muutos oli toteutettu Suomessa kääntämällä pikavaihde ylentäväksi.
Vaihdevivut oli viety keskilinjalta istuimen kummallekin puolelle taivuttamalla pitkät vivut mutkille. 6-sylinterisissä oli nostolaitteen apusylinteri, joka tuli vuodelle 1979 myös 4-sylinterisiin. Samaan aikaan ajovalot siirtyivät sivuilta maskiin. De Luxe -malleissa oli vakion lisäksi mm. ilmakompressori, etupainot, apumiehen istuin ja takavetomalleissa etuakselin jousitus ja suuremmat eturenkaat.
kiistelemään en ryhdy, koska tuo valmet/valtra asia herättää n.40% suomalaisista traktoristeista yhtä voimakkaita tunteen purkauksia kuin jenkkisotilas muslimimaassa.
Mutta kun asetetaan faktat pöytään on valmet/valtra ollut monissa asioissa muita jäljessä. Eri asia on tietenkin metsäominaisuudet, joita täällä lakeudella ei ilman takamettiä oikeen osata arvostaa.
on myös totta että valden huolto ja varaosat ovat parhaasta päästä suomenmaassa. Myyjien asenne on sen sijaan erittäin huono eikä muita kuin valtran miehiä edes meinata palvella.
Niin vielä sen verran että kun suokoneista puhutaan oli zetor/ursus ja fiat suosituimmat nevakoneet 80 ja 90 luvuilla ja taidettiin siellä isoilla sameillakin tehdä töitä...
-
Esim verattuna Deereen Valtra pääsi N-sarja advansella samalle tasolle missä JD oli n10v sitte.
...tasolle, jolle MF nousi 3000-sarjallaan jo -86 syksyllä.
Tämähän oli se mallisarja joka miltei lopetti massikan myynnin.
Oli kyllä edistyksellinen massikaksi ,vaihteet sivulla(valmetisa tais olla 10v ennen),ergonomia ja melu kohdallaan.
Muuten samaa kastia autopowerin kanssa.
Nykyäänhän massikasa on sisun kone ja fendtin voimalinja eli OK kone jos punanen väri on sydäntä lähellä(esim puoluepolit.syyt) ;)
Et puhunu tarkasti toimivasta sähköisesti ohjatusta nostolaitteesta mitään...
Muuten... Ei yksin vaihdekepin sijoittelu tee traktorista hyvää. En alkais vertaamaan 3000-sarjan lootaa 10 vuotta vanhempien valtujen lootiin. On sen verran suuri ero, ja kumpaisellakin on ihan tarpeeksi tehny töitä. Melun suhteen ei voi edes verratakaan... Tuohon ajankohtaan muuten osuu muutenkin traktorikaupan romahdus entisestä yli 10000 koneen vuosimyynnistä. Ei varmaan helpottanu alkuvuosina myyntiä isäntien ennakkoluulot sähköistä nostolaitetta kohtaan. Nyt kaikilla merkeillä on likimain sama systeemi. Täytyy toki aina muistaa vertailuissa sekin, ettei vertaa eri aikakauden koneita toisiinsa.
Verkun myynnin lähes lopetti 6100 sarja,90-luvun alussa 3000-sarja jäi vanhaksi vaikka laittoivat 4-portaisen pikavaihteen.Nykyään lähes puolissa ei ole sisun konetta ja voimansiirto on omaa dyna-4ja-6.
Jos on punanen vatran lippis pääs onko punikki??jos konehalli on maalattu punamullalla onko punikki?ajaako punikit punaisilla valtroilla(valmet-05sarja)
Osansa tuon lisäksi oli myös markkinoinnilla. 1992 JD siirtyi Agritekiltä arkimarketin ketjuun ja useasti oli nähtävissä, että, jos halus ostaa Fergun, se piti ostaa väkisin. Ensisijaisesti myyjät tarjos JD:tä j MF:n markkinointi jätettiin vähemmälle. Toinen syy on toki tuo 6100-sarjan muut ongelmat.
Loppujen lopuksi 4-portainen pikavaihde ei ole toki nykymittapuunkaan mukaan vielä ihan vanhanaikainen.
-
huhuja kuulu että jd osti verkun ulos agrista isolla rahalla... ja alkuaikoina puhuttiin että väliraha naurettavan pieni jos muulla vaihto jd:een... se siitä. minkalaisia lähtemään käyntiin nämä uudet jd.t jos ja kun joutuu pakkaseen jättään ja tarkeneeko hytissä?
-
30-sarja lähtee käyntiin ilahduttavan hyvin ;D omassa 6630:ssa ainakin tarkenee hyvin, ja lasitkin pysyvät auki kun on viimein saatu puhallusta myös 8)sivulaseille.
-
onkos jd kovin peräpainoinen ku kylillä kuiskitaan ja kysellään lisäpainotelineitä... kait koskee vain trak. ilman ek:ta. valtraahan haukutaan kovin etupainoseks. massikka taitaa olla tässä tapauksessa kovin neutraali
-
Kukaan ei tunnu muistavan Valtran sigma poweria. Muistaakseni Valtrassa ensimmäisenä tämä lisäteho-ominaisuus. Nykyisellään lähes kaikissa muissakin merkeissä. Toinen aika merkittävä uutuus oli käsijarru suunnanvaihtimessa. Sitäkin jotkut matkineet. Yläajovalot kans aika hyvä juttu.
Ja kyllähän portaaton voimansiirto on hieno asia. Mullakin seuraava kone portaaton, kun vaihdon aika tulee. Ei sitä pikavaihteiden nytkyttelyä enää sit jaksa.
Onkohan Fendtiin tulossa uutta koppia milloin? On aika ankea tämä nykyinen. Siis pienempiin, kuin 936. Muuten voisi olla ihan ok.
-
Mun JD 5820 lähte kyllä hyvin käyntiin. Jos käyttää sähköistä imusarjahehku niin ainakin -20 lähtee vielä käyntiin. Jos ei käytä hehku saa jo -5 pyörittää vähän aika ennen kuin lähtee käyntiin.
Tässä JD:n 5020 sarjassa on vakiona lohkolämmitin lisäks peräöljynlämmitin. Peräöljylämmitin on minun mielestä hyvä varuste etukuormaajatraktorissa, varsinkin karjatilalla missä tarvitaan kuormaaja jos ei nyt päivittäin niin ainakin useasti viikossa. Kun käynnistyksen jälkeen varovasti käyttää kuormaaja että saa sylintereistä jäykkää öljyä pois, niin voi heti aloittaa rehu ym. kuormaustyöt. Lämmin konehalli mihin mahtuis kuormaajatraktori olis tietysti paras ratkaisu, mutta semmonen ei meiltä löydy ja siksi meidän kuormaajatraktori on talvella melkein aina "roikassa".
Ilman ek:ta 5820 on mun mielestä kyllä aika peräpainoinen. Rehunteossa vedän silppurivaunua maatalousvetolaitteella ja kuormaaja on silloin toisen traktorin keulalla. Kuormaajan sijasta JD:n nokalla on silloin kaks 200 l happopönttöä, ilman happopöntöt keulapainot olis kyllä tarpeen.
-
onkos jd kovin peräpainoinen ku kylillä kuiskitaan ja kysellään lisäpainotelineitä... kait koskee vain trak. ilman ek:ta. valtraahan haukutaan kovin etupainoseks. massikka taitaa olla tässä tapauksessa kovin neutraali
6630 premiumilla 5-siipiset kvernelandin paluu-aurat ainakin nousee kivasti ilman mitään erikoista huojuntaa, painoa on keulilla 300kg. Ilmankin niitä on kyntö onnistunut.
6900 varustettuna kuikan q65 kuormaajalla on ainakin melkoisen tasapainoinen yhistelmä, voi nostaa niin paljon kuin kuikka nostaa vaimennin päällä.
-
oon katellu kans että isojen aurojen kans meinaa jd;n keula hyppiä ja tuntus että kärryn kans valtra etevämpi etenemään ja etuakseli tuntuu kestävän kuormaamisen paripyörillä mutta takapainosta ei haittaa.salliiko jd kuormaamisen paripyörien kans? ja tuo SIGMA POWER on kytkettynä päälle aika monessa vallussa ikuisesti
-
on käytetty 6900:ssa paripyöriä kuormaimen kanssa ilman mitään ongelmia. Ollut kyllä muutenkin äärimmäisen hyvä kone. Viat: ilmastoinnin kompura, koukun lukko, 1 öljyvuoto, oven tiiviste. tunteja takana 5500 ja vuosimalli on 97
-
sehän menny sitte niikö pitääki
-
huhuja kuulu että jd osti verkun ulos agrista isolla rahalla... ja alkuaikoina puhuttiin että väliraha naurettavan pieni jos muulla vaihto jd:een... se siitä. minkalaisia lähtemään käyntiin nämä uudet jd.t jos ja kun joutuu pakkaseen jättään ja tarkeneeko hytissä?
Emmä isoista rahoista tiä, mutta kai ne vähän painosti päästäkseen ainoaksi merkiksi...
-
onkos jd kovin peräpainoinen ku kylillä kuiskitaan ja kysellään lisäpainotelineitä... kait koskee vain trak. ilman ek:ta. valtraahan haukutaan kovin etupainoseks. massikka taitaa olla tässä tapauksessa kovin neutraali
EI TUA JONTIKKA MIKÄÄ KEVYT NOKKANNNE OO, MUUTOON VAA HANKKIVAT JÄRKIJÄÄ NUA ETUNOSTOLAITTEET JA PARINTONNIN PUNTIN NOKKAA ETTE LÄHÄRE LENTOO!
-
onkos jd kovin peräpainoinen ku kylillä kuiskitaan ja kysellään lisäpainotelineitä... kait koskee vain trak. ilman ek:ta. valtraahan haukutaan kovin etupainoseks. massikka taitaa olla tässä tapauksessa kovin neutraali
EI TUA JONTIKKA MIKÄÄ KEVYT NOKKANNNE OO, MUUTOON VAA HANKKIVAT JÄRKIJÄÄ NUA ETUNOSTOLAITTEET JA PARINTONNIN PUNTIN NOKKAA ETTE LÄHÄRE LENTOO!
hyvin tuo 6320 kantaa 1200kg kultivaattoria vaikka on pelkkä kuormain nokassa mutta perse on keviä kun kuormaimella nostellaa harjaa :P
-
onkos jd kovin peräpainoinen ku kylillä kuiskitaan ja kysellään lisäpainotelineitä... kait koskee vain trak. ilman ek:ta. valtraahan haukutaan kovin etupainoseks. massikka taitaa olla tässä tapauksessa kovin neutraali
EI TUA JONTIKKA MIKÄÄ KEVYT NOKKANNNE OO, MUUTOON VAA HANKKIVAT JÄRKIJÄÄ NUA ETUNOSTOLAITTEET JA PARINTONNIN PUNTIN NOKKAA ETTE LÄHÄRE LENTOO!
hyvin tuo 6320 kantaa 1200kg kultivaattoria vaikka on pelkkä kuormain nokassa mutta perse on keviä kun kuormaimella nostellaa harjaa :P
6420 jd kantaa 3 metristä hevan nostolaite muokkaria mukisematta, etukuormain tosin on mutta varustelevy tyhjänä ;D ;D (samoin etupainot puuttuu)
-
Aivan uunituoretta tietoa! Kuulin varmalta taholta, Valtra on paras traktorimerkki. ;D
-
onkos jd kovin peräpainoinen ku kylillä kuiskitaan ja kysellään lisäpainotelineitä... kait koskee vain trak. ilman ek:ta. valtraahan haukutaan kovin etupainoseks. massikka taitaa olla tässä tapauksessa kovin neutraali
EI TUA JONTIKKA MIKÄÄ KEVYT NOKKANNNE OO, MUUTOON VAA HANKKIVAT JÄRKIJÄÄ NUA ETUNOSTOLAITTEET JA PARINTONNIN PUNTIN NOKKAA ETTE LÄHÄRE LENTOO!
hyvin tuo 6320 kantaa 1200kg kultivaattoria vaikka on pelkkä kuormain nokassa mutta perse on keviä kun kuormaimella nostellaa harjaa :P
6420 jd kantaa 3 metristä hevan nostolaite muokkaria mukisematta, etukuormain tosin on mutta varustelevy tyhjänä ;D ;D (samoin etupainot puuttuu)
Ottaa siitä sitten selvää... 5465 ilman etukuormainta käsitteli nelisiipistä paluuauraa ongelmitta, ja nykyisellä 5465:lla kuormainhommis ei oo tarvinnu takapainoa käyttää. Ihan ilmiselvä neutraali sitten.
-
onkos jd kovin peräpainoinen ku kylillä kuiskitaan ja kysellään lisäpainotelineitä... kait koskee vain trak. ilman ek:ta. valtraahan haukutaan kovin etupainoseks. massikka taitaa olla tässä tapauksessa kovin neutraali
EI TUA JONTIKKA MIKÄÄ KEVYT NOKKANNNE OO, MUUTOON VAA HANKKIVAT JÄRKIJÄÄ NUA ETUNOSTOLAITTEET JA PARINTONNIN PUNTIN NOKKAA ETTE LÄHÄRE LENTOO!
hyvin tuo 6320 kantaa 1200kg kultivaattoria vaikka on pelkkä kuormain nokassa mutta perse on keviä kun kuormaimella nostellaa harjaa :P
6420 jd kantaa 3 metristä hevan nostolaite muokkaria mukisematta, etukuormain tosin on mutta varustelevy tyhjänä ;D ;D (samoin etupainot puuttuu)
Ottaa siitä sitten selvää... 5465 ilman etukuormainta käsitteli nelisiipistä paluuauraa ongelmitta, ja nykyisellä 5465:lla kuormainhommis ei oo tarvinnu takapainoa käyttää. Ihan ilmiselvä neutraali sitten.
Kevytkeulanen se on, kuuspyttynen 10-sarjalainen etutassut liki ilmassa kun perässä Potilan nostolaiteäes, SK 450 tyypiltään. Äjes taitaa painaa rapiat 1000 kg, painopiste tosin etäällä ::) Mut 500 kg keulapainoja auttoi asiaan ja kasvoi vetotehotkin mukavasti. Mielestäni kevytkeulaisuus on paree kuin kevytperäisyys
-
Mitähän haittaa on kevyestä nokasta ???Nokkapuntit antaa kivasti suojaa etupäähän ja kuormaajan kans ei tule liian etupainoiseksi.
-
Mitähän haittaa on kevyestä nokasta ???Nokkapuntit antaa kivasti suojaa etupäähän ja kuormaajan kans ei tule liian etupainoiseksi.
juu samaa itsekkin ihmetellyt ja kevyestä traktorista saa painavan mutta päinvastoin on paha touhuta ;D
-
onkos jd kovin peräpainoinen ku kylillä kuiskitaan ja kysellään lisäpainotelineitä... kait koskee vain trak. ilman ek:ta. valtraahan haukutaan kovin etupainoseks. massikka taitaa olla tässä tapauksessa kovin neutraali
EI TUA JONTIKKA MIKÄÄ KEVYT NOKKANNNE OO, MUUTOON VAA HANKKIVAT JÄRKIJÄÄ NUA ETUNOSTOLAITTEET JA PARINTONNIN PUNTIN NOKKAA ETTE LÄHÄRE LENTOO!
hyvin tuo 6320 kantaa 1200kg kultivaattoria vaikka on pelkkä kuormain nokassa mutta perse on keviä kun kuormaimella nostellaa harjaa :P
6420 jd kantaa 3 metristä hevan nostolaite muokkaria mukisematta, etukuormain tosin on mutta varustelevy tyhjänä ;D ;D (samoin etupainot puuttuu)
Ottaa siitä sitten selvää... 5465 ilman etukuormainta käsitteli nelisiipistä paluuauraa ongelmitta, ja nykyisellä 5465:lla kuormainhommis ei oo tarvinnu takapainoa käyttää. Ihan ilmiselvä neutraali sitten.
Kevytkeulanen se on, kuuspyttynen 10-sarjalainen etutassut liki ilmassa kun perässä Potilan nostolaiteäes, SK 450 tyypiltään. Äjes taitaa painaa rapiat 1000 kg, painopiste tosin etäällä ::) Mut 500 kg keulapainoja auttoi asiaan ja kasvoi vetotehotkin mukavasti. Mielestäni kevytkeulaisuus on paree kuin kevytperäisyys
Niin ei toi kuusvitonen nyt niin kauheen kevytkeulainen oo, kun ottaa huomioon, että ES-80 painaa suunnilleen 1400 eikä painopiste oo vetokartun kohdalla. On totta, että kevyen keulan kans pärjää helpommin kuin kevyen perän kans. Mites se menikään se herja valluista? Peräpää kevyt silloin kun ei sais olla ja keula kevyt silloon, ku pitäs pysyy maas...
-
suolla vallulla saa kiertää ympyrää muiden merkkien ympärillä ja nauraa makeasti ku ne ui... että on siitä iloa ku on sekkä nokka että perä keveitä
-
suolla vallulla saa kiertää ympyrää muiden merkkien ympärillä ja nauraa makeasti ku ne ui... että on siitä iloa ku on sekkä nokka että perä keveitä
kyllä sekin sinne uppoo samalla tavalla tai oikeastaan nokka edellä :o
-
suolla vallulla saa kiertää ympyrää muiden merkkien ympärillä ja nauraa makeasti ku ne ui... että on siitä iloa ku on sekkä nokka että perä keveitä
kyllä sekin sinne uppoo samalla tavalla tai oikeastaan nokka edellä :o
valmeteissa on todettu sitä kaatumatautiakin... vaimitäsenytoli ;D ;D
-
FENTTI.