Lainaus käyttäjältä: SKN - 11.07.15 - klo:10:19

Lainaus käyttäjältä: Make - 11.07.15 - klo:10:17

Lainaus käyttäjältä: SKN - 10.07.15 - klo:22:49

Lainaus käyttäjältä: Agraaari - 10.07.15 - klo:22:48

sopivaa esikasviii jurrtiiilleeee  2016.........egegegegegeg

Totta, mut se nostaminen hirvittää..

Ei niitä enää käsin nosteta. Onneksi ei enää Jukollakaan. 

Joo vai?

Mitäs muuten noi urakoitsijat ottaa hehtaarilta nostosta?

Eniten asiassa huolettaa ja hirvittää se sotkeminen...

Asiassa oot, eikös SamiT tallannut peltonsa tehokkaasti jurttia kokeillessa, kun sattui kelit "kohdilleen". Jurtti vähän sama kuin peruna, maa huutaa hoosiannaa. Hyvä perunasato imee vieläpä kaikki ravinteetkin maasta, sekä pilaa maan rakenteen hienoksi pölyksi. Plussaa että kivet lähtee, jos sellaisia on
[/quote]

Rakenteen pilaa peruna kyllä, mutta jännä juttu tuo ravinteiden vienti. 50kg typpitasolla ei ohraa meinannu saada millään pysymään pystys muutaman perunavuoden jälkeen. 30 vuotta pottua viljeltiin. Nyt kolmas vuosi ilman ja aina vaan ne vanhat perunamaat puskee hullun lailla.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 10.07.15 - klo:22:34

TOS-maksua en ole maksanu vieläkään, jotai karhua se persereikä sieltä lähetteli. Eipä oo vielä intrumilta tullu postia.

Siemenhomot vaan lihottaa kukkaroaan. Olis kiva tietää miten ens vuoden sertiskeida tekee kauppansa, varsinkin ohra. Vinkuuko nää kyltymättömät euronymfot hooveekoota avuks ja myyntilupaa 60% itävälle hilseelle???

Jalla jalla, raha piilee sertisäkin alla...

Oon funtsannut, että pitäiskö siirtyä pelkästään sertisiemenen käytöön, kun on alkanut viduddamaan jokakeväinen ja -syksyinen siementavaran kanssa puljaaminen.

Keväällä lajitteluun ja peittaamiseen menee aikaa, jonka vois käyttää tuottavamminkin.  Lisäharmia aiheuttaa siementavaran säilytys, se vie siilotilaa, ja kun jää kylvöjen  jälkeen ylimääräistä siementä, pitäisi sekin johonkin varastoida, ja taas tarvitaan siilotilaa,  tai jos varastoi suursäkeissä, niin hiiret ja rotat ennen pitkää nakertavat niihin reikiä, se on koettu.  Lisäksi tätä  hyvin itävää siementä  pitää jättää varastoon siltä varalta, että syksyllä ei hyvin itävää siementä saakaan, taas tarvitaan ylivuotiselle siemenelle varastotilaa, ja kyllä ilmeisesti sen ylivuotisenkin siemenen itävyys ajan mittaan laskee,  liekö esim. 3 vuoden päästä itävyys enää samalla tasolla kuin "uutena"?

Sitten pitäisi vielä erikseen kasvattaa itselleen se tos-siemen, siihen pitää valkata sopivat hukkakaurattomat ja ensimmäisinä kylvettävät ja siten myös ekoina puitavat lohkot, ettei mee myöhäiseen ja mahdollisesti märkään syksyyn se siementavaran  puiminen, pitää lannoittaa maltillisesti, ettei mee lakoon, ruiskuttaa niin, ettei tuu tallomisjälkiä ja aikanaan puidessa vihreitä jyviä,  eli kasvusto pitää olla tasaisesti tuleentunutta, mielellään vielä tautiaineita reippaasti, että on terve kasvusto,  sitten vielä kuivurilla pitää olla tarkkana, ettei kuivaa liian kuumalla ilmalla ja pitää huoli, ettei vieraita lajeja sekaanu siementavaraan,  kaiken kaikkiaan siis vaativaa ja stressaavaa puuhaa tuo tossinkin kasvatus itselle, mutta kaikki kun olis sertiä, vois vaan keskittyä myyntitavaran kasvattamiseen, ei tarvis huolehtia muusta, ja loppuis se siementavaran kanssa puljaaminen keväisin ja syksyisin.  Kyllä tälläisestä huolettomuudesta ja stressittömyydestä vois vähän lisähintaa maksaakin, ja vois aina syksyisin myydä kaiken mitä pelloilta irti lähtee, vielä sekin, että raakatossia  kun varaa itselleen, niin sitä pitää varata reilusti enemmän, mitä tarve on, koska itävyydet on puidessa tuntemattomia, ja lähteehän lajittelussakin pois enemmän tai vähemmän, ja tuo lajittelujätekin on johonkin saatava pois käsistä, metsään se on useimmiten vietävä, ellei joku sian tai kanan kasvattaja sitä armollisesti suostu pikkurahalla hyvää  hyvyyttään ostamaan, useimmiten ei suostu, koska heitäkin on lähietäisyydellä jo aika vähän.  Tässä vielä yksi pointti, joka puhuu kokonaan sertin käyttöön siirtymisen puolesta.

Tuata joo. Siilotilaa tarvii ja se mulllakin vähä hankalaa. Ylivuotiseksi en pysty pitää. Hukkakaurattomat lohkot joo, mutta tarvittaes voit ohralla ja vehnällä varmistaa asian axialilla. Esim. Tämän vuoden brage iti peitattuna 94%. Kuivauslämpötila 105C. Lajittelujätteelle sain hintaa 80€/t. Rahtilajittelu+peittaus maksoi aika tarkkaan 100€/t sis. aineet tasolajittelijalla ja mun aikaa kului noin tunti/6t siementä. Säkitys vaakan päällä. Muuten ei tarttisi paikalla olla, mutta säkitys on mun hommaa!

Ekat braget tulos tähkälle. Muistaakseni 7.5 kylvetty. Ceylonit pukannu tähkän kokonaan pihalle. Ekoista bjarneista pilkistää tähkä siellä täällä. 4.5 kylvetty. Viimeiset ohrat taitaa olla hätinä lipulla...

Kuinka Agrismartiin lisätään naapureiden tilatunnukset ja pellot? Omat siellä jo on, mutta noiden omien kartoilla tee niinkään mitään, tarttis tietää muiden pinta-aloja kun ruiskuttelee tyyliin "tiiäthän sää ne pellot" 

Miten muilla on pelannut tuo Agrismartin tiedonkeruun GPS-antenni? Automaattiohjaus ei kadota singaaliaan "koskaan", tuon agrismartin karttoja kun jälkeenpäin kattoo, ihan häröjä tekee ts. toimii vain silloin tällöin, taitaa olla puolet ajasta hukassa vaikka aukeaa on kilometritolkulla joka suuntaan eikä mitään maastoesteitä kuten mäkiä tms.? Optimaaliset olosuhteet ja silti satelliitit ilmeisesti hukassa. Virta oli aluksi hukassa ko. purkista mutta nyt virta tulee ja purkki toimii. Jotenkin.

Peltolohkot.fi. Pirun kätevä Kun muille ruiskuttaa. Hieno ajaa kun kysyy pinta-alaa niin se on joku 8-9ha. Hukataanko hehtaarin aineet, vai jätetäänkö jotain ajamatta... Ehkä sillä 600/600 hardilla ja summis ajaen se pinta-ala ei oo ollu niin tärkeä, kun ei se kuitenkaan täsmää ajettuun määrään, mutta gepsillä ja kunnon ruiskulla se menee kyllä justiin!

25 vuotta nostettiin jukolla perunaa ja joka vuosi löytyi uusia nippoja 

Noin 4bar ja reilu kymppi. Tulee jo turhan paljon hienoa sumua joukkoon jos nostaa tuosta painetta. Niis täydellisis olosuhteis onnistuu toki noinkin.

Käytössä sininen ilmapötkö ja lila idk. Pääasias ajot lilalla ja vesimäärä 130l/ha. Pötköllä sitten olosuhteiden mukaan 170-250l/ha. Idk vois olla sininenkin niin vois pitää vauhtia vähän enemmän. Isoilla lohkoilla tuntuu hyvissä olosuhteissa 10km/h aika matelulta... Olisko tripletis kolmas suutin keltainen viuhka. En oo vissiin ikinä käyttänyt... Kaksoisviuhkan vois hommata sen tilalle.

>7 tai 8 järjestelmä ja laillinen sellainen

Mitä eroa on mielestäsi laillisella ja laittomalla Windowsilla?

Jos puhutaan sellaisesta josta aktivointia ei ole crackkamalla ohitettu?

 

Windows kyllä antaa päivittää piraatinkin kymppiin. Saavat nekin vuosimaksujen piiriin...

Eilen reilu 26ha kylvöön. Yöllä kone parkkiin, tarkistus ennusteista ei sadetta tälle päivää. Aamulla 07.00 ylös ***** sielä sataa. Hurjat 3ha olis ollu äestettynä, mutta ei millään kehdannu enää lähteä kun 20h oli ollu jo liikentees. Nyt vituttaa...

Tälläsenä keväänä varpajyrä on se viimeinen varuste äkeeseen ,jälkihara 15 kertaa parempi ainakin moreeni ja multamailla ei kuoretu.
Tarmo jämerä runko suuret kestävillä navoilla olevat pyörän takaavat todella hyvän kylvöalustan.Eikä tuki niin kuin nämä vanhat merkit pakkaa tekemään.

Tuala roopin reunalla on sekä tarmo 450, että esa-tume 4800. Tua tarmo on kyllä äkeen irvikuva. Sillä ei kyllä tee yhtään mitään. Ihan liian kevyt ja koko ajan jostakin tukos. Esa-tume on siihen verrattuna oikeasti äes! Välis oli tume nordicci joka kai muuten ihan ok äes, mutta ei oikein soveltunu multamaille. Potilan masteri nyt ja siinä on jo vähä äkeen makua...

Joku riderin reuhka tuos on pihas. Leikkuu alkoi tasan siitä mihin viime syksynä loppui. Kädet pies työkalut kädes. Kävin sitte tänään ostamas tällaisen:http://www.husqvarna.com/fi/products/robotic-mowers/automower-320/

Otan kesällä terassilla kaljaa ja katton kun kesäkeijo leikkaa. Vedän muuten varuiksi suursäkkilisen yykutosta tuohon pihaan...

Mun pellolla eitirpuuset pesi. haisoo liikaa kananpaskalta

Ihan hyvältä näyttää rukiit ja vehnät. Palazzot kylvettiin muistaakseni elo-syyskuun vaihtees kynnettyyn. Kovasti on kevään edetes petrannu.
Vehnät kylvettiin kahdes eräs. Syyskuun puolivälis ja syyskuun lopus. Ei juuri eroa havaittavis. Myöhemmin kylvetys ceylonia ja magnifikkiä samalla lohkolla. Ei minkäänlaista eroa havaittavis vaikka tietää...

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 02.05.15 - klo:11:52

Lainaus käyttäjältä: 42 - 02.05.15 - klo:10:57

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 02.05.15 - klo:08:45

Lainaus käyttäjältä: SKN - 02.05.15 - klo:08:39

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 02.05.15 - klo:08:23

Esimerkkinä tosiaan se tilanne että samantehoisissa nupeissa toinen vaatii 50 heppaa lisää koska painoa on sen 4 tonnia enemmän.

50heppaa neljään tonniin? Tarkotakko jotain syväjankkuria vai mitä???

Ei vaan sitä että kun ottaa 90 luvun joku 100 heppanen raktorin ja sitten tämän päivän 150 heppasen mikä on varustettu 74 vaihteella ja etukuormaajalla sekä lisäpainotuksella jne niin vetoteho onkin asiakkaan pettymykseksi sama koska sen uuden omapaino on niin paljon suurempi. Tästä olisi hyvä saada jotain dataa kun uuden hankintaa suunnittelee.

Mutta eikös painavampi traktori pysty vetämään suuremman vetovastuksen omaavaa laitetta kuin saman tehoinen kevyempi hötterö.

Maatiellä ylämäkeen on tietty eri juttu, mutta eihän sitä ylämäkeä aina ole – ainakaan kaikilla.

Mulla on kyllä vähän eri kokemus näistä. Ylämäissä koneet auttamatta hyytyy ja hyvin harvoin pito loppuu. Siksi teho painosuhde on hyvin oleellinen kun miettii työkoneen tehoja. Toki en teekään juuri ollenkaan puhtaita vetohommia vaan raskaimmissa hommissa on aina paljon hydrauliikan ja ulosoton käyttöä. Sillä on iso merkitys että jaksaako kone mennä vastamäkeen samaa vauhtia kuin tasaisella vai joutuuko kepittää paljon pienemmälle.

Lisäksi alkuperäiseen problematiikkaan niin se säästää paljon polttoainetta jos 80% töistä pystyy tekemään kevyellä raktorilla ja vain niihin 20% töistä lisäilee sitten puntit ympäriinsä että saavuttaa tarpeellisen lisäpainon.

Kyllä on tullut huomattua että vakio 47,7kg/hv on liikaa.. Mutta optimoitu 34kg/hv menee aivan eri tavalla tuolla kaupunkiliikenteen seassa varsinkin ylämäissä

Tää 27kg/hv jaksaa mennä taajaman ulkopuolellakin 

Mulla oli joku perus 12v pumppu. Jos oikein muistan niin nestemäärä oli joku 50l/ha ja 3bar paineella. 2 viuhkasuutinta/vannas. Mulla ne suuttimet oli vantaas, koska alunperiin koneen rakentanut istutti suoraan idätyslaatikoista. Siellä oli siis pari miestä kaatelemas laatikoita koneen päällä istutuksen aikana. Paras paikka suuttimille olis varmaan säiliös elevaattorin alkupääs. Toinen suutin vähä alaviistoon ja toinen toisesta suunnasta yläviistoon. Sekoitus on kyllä melkein välttämätön.