Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Tietty vapaarajahan siinä on, muistaakseni 20 % pätötehosta, mikä vastaa tehokerrointa 0,96. Ja tämä nimenomaan induktiivisella puolella eli loistehon kulutusta. Loistehon tuottaminen verkkoon päin on tyystin kielletty.
Vaihdettiin uusi hihna ylöön niin onkohan se nyt vielä liian löysällä vai minkä takia terälaput kilkattaa toisiinsa kiinni. Lautaset käänneltiin sellasiin asentoihin, että vierekkäisten lautasten terät tulee eri aikaan teräpalkin päälle eli ei ottais yhteen, mutta kun koneen käynnistää niin jo alkaa kilkatus ja kipinöinti. Ohjesäännön mukaan hihnan kireys kuitenkin pitäis olla sellanen, että yhdestä lautasesta kun pitää kiinni, niin toista on voitava helpohkosti käsin pyörittää.
No, noissa hihnavehkeissä pitäisi lautasten olla eri korkeudella, eli vuorotellen ylempänä ja alempana. Menikö lautaset varmasti oikeaan järjestykseen, ettei ole samalla korkeudella olevat vierekkäin?
Hammaspalkeissa sitten homma perustuu tuohon lautasten asentoon toisiinsa nähden, ei sitä hihnavedolla voikaan noin toteuttaa kun ne hihnat luistaa joka tapauksessa.
Joskus terälappuja voi joutua taivuttelemaan esim. isolla jakarilla, jos ovat vääntyneet kiviin osuessa. Siinäkin sama periaate eli saada korkoero vierekkäisten lautasten terälapuille, jolloin toisiinsa osuminen tulee mahdottomaksi vaikka sattuisivat kohtaamaan.
Valtran sivuilta löytyy lehtistötiedote kuvineen. HiTechiä näyttää pukkaavan...
http://valtra.fi/news/press/2580.asp
Elektronisella liitäntälaitteella varustetuissa loisteputkivalaisimissa ("ohuet T5-putket") tehokerroin on lähellä ykköstä, sillä niissä ei ole kuristinta, joka kuluttaisi loistehoa. Sen sijaan ne aiheuttavat yliaaltoja, koska liitäntälaite on käytännössä suuritaajuinen hakkuri, joten valaisimen ottama virta on kaukana siniaallosta. Vähän sama asia kuin taajuusmuuttajalla syötetty moottori ei ota verkosta loistehoa, mutta aiheuttaa sinne yliaaltoja.
Syntyykö siinä tehoa tyhjästä? Eli jos momentti nousee kierrosten laskiessa niin eikös se pyri noudattamaan samaa kaavaa kuin vakiotehoinen polttomoottori? Teho=momentti*kierrosnopeus?
Tuossa tapauksessa teho nousee. Momentti kasvaa suhteessa nopeammin kuin pyörimisnopeus pienenee. Oikosulkukoneen (teollisuuden yleisin moottori) ottama virta riippuu jättämästä (tahtinopeus - tod. pyörimisnopeus). Kun jännite pysyy vakiona, kasvaa myös teho. Tämä tietysti edellyttää, että verkko kykenee syöttämään kasvaneen tehon. Mikäli sähkömoottoria syöttää pieni dieselgeneraattori, rajoittaa sen max. teho tottakai myös sähkömoottorin tehon kasvua ja sitä kautta momentin kasvua kuormituksen kasvaessa. Jostainhan sen lisätehon olisi tultava...
Jos mittailemaan alkaa, niin tuon koko ketjun kountohan selviää kerralla kun mittaa lämmitysjohdon pistokkeen tapeista tuon vastuksen. Siis panssarijohto paikoillaan vastuksessa ja liitosjohto kiinni siinä panssarijohdossa. Jos löytyy häikkää, niin paikantaa vian sitten mittaamalla osan kerrallaan.
Jos tietää vastuksen tehon, niin tuon vastuksen vastusarvon voi laskea kaavalla R = U*U/P. Esim. jos kilowatin vastus, niin ohmeja pitäs löytyä 230V*230V/1000W = 52,9 ohm. Ihan pilkulleen laskettu arvo ja mitattu arvo ei varmasti ikinä kohtaa, mutta jos suuruusluokka kohillaan niin vastuksen pitäs olla kunnossa. Niin ja tuo mittaus siis vaiheen ja nollan väliltä...
