On tossa tullu ajankuluksi mietittyä että nykyinen navetta ei välttämättä tuo eläkepäiviä joten kyselenkin että kummonen kannattaa rakennella. Kovin kovaa kiirusta ei ole mutta voihan sitä ruveta miettimään. Omaa työuraa on viellä noin 30 vuotta ja useampia kuin yksi en viittisi rakennella eli millä kokoluokalla selviäisi sen kolkytä vuotta eli itte 20 ja jälkikasvu 10 jos haluaa jatkaa ennen kuin saa sitten omanlaistansa pykätä. Olisi mielekkäämpää mielestäni rakennella nelikymppisenä kuin 55 jolloin itte ei saa nauttia tuloista lainkaan. Tällähetkellä pitelen kylmäpihattoa robolla enkä näe suurta ongelmaa vaikka tuleva olisi samansuuntainen. Eli mimmosta ei kannata tehdä ja mikä olisi hyvä. Sitten kun peltoa ei ole kuin tälle karjalle niin kannattaako sitä yrittää hankkia omilla ja pankinjohtajan rahoilla vai voiko navettaa perustaa esimerkiksi sopimusten varaan jolloin säästyis omia rahoja siihen rakentamiseen. Työtä ja korjausta vieroksun joten ei kovin monimutkaisia ratkaisuja. Sitten olen ajatellut että en ehkä halua olla jatkuvasti navetassa joten ulkopuoliselle on riitettävä tuloa mikä vaikuttaa kokoluokkaan. Hankkeen järkeä ja taloudellisuutta ei tartte pohtia koska ne mietitään eri kuppikunnissa eli tärkein olisi saada se järkevin ratkaisu jos rakennetaan. Tukialue on b
Fendtistä ei parane sanoa mitään kun useimmista tuotteista mistä olen todennu että liian kalliita on nyt pihalla. (robo, paalainkäärijä jne eli kattellaan). Toi kahden robon systeemi on huono kun tekis mieli pitää vähintään kolmea jossa yks lypsäis yhtä ryhmää missä pyöris sonni eli ei helposti kantavaksi tulevat ja muut joilla olisi jotain huolia. Sitten yks ryhmä missä olisi jotain 130 elukkaa missä robot olis molemmissa päissä ja lypselis molemmat samaa ryhmää. Saako 130 osaston poikittain navettaan ilman että talosta tulee järkyttävän leveä jos teekee vaikka nelirivisenä. Entä voiko lattia olla harjalla keskeltä jos sonnan työntää pienkuormaajalla sivuille niin että nesteet valuu ittekseen. Niin ja kuten kuulee niin roboista ei kovin helpolla luovuta mutta saahan sitä koittaa muitakin tapoja kaupitella. Niin ja jos on ylivoimaisia syitä miksi kannattaa tehdä ritilää ja raappaa navetta täyteen niin ei kun näppis huutamaan. Samoiten rehustus mietityttää mutta siltanosturi ja paalit sekä kioskit on aika vahva vaihtoehto....kohtuullisen laajaperäistä ::)
Samoiten rehustus mietityttää mutta siltanosturi ja paalit sekä kioskit on aika vahva vaihtoehto.En ota kantaa muuhun kuin tähän. Tossa kokoluokassa säilörehun laadunvaihtelu tulee jo kalliiksi jyrkentämällä lypsykäyrää loppukaudesta. Siksi suosittelisin sitä kamalaa aperuokintaa, voihan sen automatisoida. Kustannussäästö ja terveemmät eläimet maksaa kyllä vaivan takaisin. Kannattaa muistaa, että sentti per litra rehukustannuksessa on tuossa kokoluokassa jo 20 tonnia vuodessa.
Samoiten rehustus mietityttää mutta siltanosturi ja paalit sekä kioskit on aika vahva vaihtoehto.En ota kantaa muuhun kuin tähän. Tossa kokoluokassa säilörehun laadunvaihtelu tulee jo kalliiksi jyrkentämällä lypsykäyrää loppukaudesta. Siksi suosittelisin sitä kamalaa aperuokintaa, voihan sen automatisoida. Kustannussäästö ja terveemmät eläimet maksaa kyllä vaivan takaisin. Kannattaa muistaa, että sentti per litra rehukustannuksessa on tuossa kokoluokassa jo 20 tonnia vuodessa.
"itte ei saa nauttia tuloista lainkaan."
Alkiolaisuuteen kuuluu ettei maajussi saakkaan saada mitään ylimääräisiä huolia ylimääräisestä pääomasta.Tämä kannattaa muistaa siellä äänestyskopissa.
Suomessa nauttiminen pääasiassa edustuksellista > edustajat nauttivat muiden töiden hedelmistä.Toiset nauttii pelkästä työnteosta,mutta vieraalle(jota teurastamot ja meijerit mielestäni edustaa) ilmaiseksi tekeminen kuulostaa jotenkin perverssiltä.
Mitään sitku-investointeja ei kannata miettiä vaan rahaa pitää ruveta tulemaan ihan oikeasti siedettävän ajan kuluessa.
Se jalostuskarja ei häviä mihinkään, vaikka otatkin ne käyttöeläimet tilasonnin alta lypsyyn. Koko karjaa ei persus kestä jalostuskarjana lisätä noin alkuun ainakaan. Huuhtelut unohdat heti alkuun siitä laajentamisesta, sille on aikansa sitten kun tuotanto vakiintuu. Sen kalliimpaa eläinmäärän lisäämistapaa ei olekaan ja työpanoksesi valuu toisarvoiseen työhön. Sen sijaan seksatun siemenen käyttö on suositeltavaa, aloitettava kolme vuotta etukäteen ;)
Eläinten lisäämisestä: Lajiteltulla siementäminen ja huipuista muutamat alkion huuhtelut. Ei oikein nappaa tuo tilasonni touhu kun on jalostuskarja. 8)
Kannattaa tehdä paljon tilavierailuja, erityisesti ulkomailla. Näkee kuinka hommat on tehty muualla.Vaikee löytää maailmalta paaleja käyttävää tilaa tuos mittakaavassa. ::)
Samoiten rehustus mietityttää mutta siltanosturi ja paalit sekä kioskit on aika vahva vaihtoehto.En ota kantaa muuhun kuin tähän. Tossa kokoluokassa säilörehun laadunvaihtelu tulee jo kalliiksi jyrkentämällä lypsykäyrää loppukaudesta. Siksi suosittelisin sitä kamalaa aperuokintaa, voihan sen automatisoida. Kustannussäästö ja terveemmät eläimet maksaa kyllä vaivan takaisin. Kannattaa muistaa, että sentti per litra rehukustannuksessa on tuossa kokoluokassa jo 20 tonnia vuodessa.
Toi apepotkurointi on vaan niin työllistävä että sen takia vähän mietityttää. Sitten jos ajatellaan ihan perus raktorilla vedettävää potkuria + kuormauskonetta niin huollettavaa/korjattavaa riittää jo kahden moottorin ja muun kaluston suhteen melko paljon. Tämän jos viellä automatisoi niin sittenhän on anturia ja laakeria sun muita jotta hommia riittää. Tämän takia se perus siltanosturi ja isot pyöröpaalit miellyttää Ja kun viellä on hyviä kokemuksia kioskien toimintavarmuudesta niin tuntuu melko houkuttelevalta jatkaa samaan malliin.
niin jos vaikka olettaa että parsirivit olisi poikittain ja molemmissa sivuissa olisi kokoojakuilu. Niin jos levy riittäis aina ottamaan puolet käytävlstä kerrallaan niin ei kovin kauaa kestä ajella käytävä edestakaisin. tällaisia käytäviä jos olisi vaikka kymmenen niin puolessatunnissa olisi jo aika paljon ajettu. mutta 170 lehmän plus nuorkarjan apesouvi ei ole tehtynä ihan vartissa. lisäksi kymmenen käytävän ritilät tai raapat ei ole ihan pienitöiset ylläpidettävänä. lopuksi työntelis sitten kokoomakuilun aina lietesäiliölle tai kuivalantalaan kumman sitten valitsisi.
Lehmät tottuu aika nopeasti väistämään sen vertaa että pääsee ohi.
En tiedä noista navetoiden kiertämisistä kun tuntuu että ainakin kotimaisissa ei ole niin tärkeää toiminnallisuus ja tehokkuus vaan aikaa saa mennä kuinkapaljon vaan kunhan on kaikki laitteet viimesenpäälle ja komeempi kuin naapurin. Toivottavasti ulkomailla on paremmat ja esimerkkejä samanlaisista olosuhteista missä työvoima ja koneet on kalliita ja etäisyydet pelloille on pitkät ja lopksi viellä vaihtelevat vuodenajat.
Kumarrus ja hatun nosto vemssi ykköselle suunnitelmistasi. Mutta jos tuon kokoluokan navettaa tosissaan suunnittelee rakentavansa niin olettamuksien varaan ei kannata laskea mitään. Vain koeteltuja ja toimivia ratkaisuja mitäpä ikinä teetkin. Parsinavetasta suurpihattoon siirryttäessä kannattaa ehkä unohtaa siltanosturit ja paalit.sen vertaa täytyy korjata että robottipihatosta suunnitellaan isompaa robottipihattoa. Ja noi paalisyötöt ja pihaton kolaukset ei ole ihan tuulestatemmatut koska niin toimitaan tälläkin hetkellä. Ongelmana vaan että navetta ei ole suunniteltu niille. Tällähetkellä suurin kompastuskivi tuntuu olevan tiinehtyvyyteen liittyvät asiat jonka takia sonniosasto kiinnostaa jotta se hoitaisi hankalat tapaukset. Muut helposti havaittavat siementäisi ihan normaalisti.
"itte ei saa nauttia tuloista lainkaan."
Alkiolaisuuteen kuuluu ettei maajussi saakkaan saada mitään ylimääräisiä huolia ylimääräisestä pääomasta.Tämä kannattaa muistaa siellä äänestyskopissa.
Suomessa nauttiminen pääasiassa edustuksellista > edustajat nauttivat muiden töiden hedelmistä.Toiset nauttii pelkästä työnteosta,mutta vieraalle(jota teurastamot ja meijerit mielestäni edustaa) ilmaiseksi tekeminen kuulostaa jotenkin perverssiltä.
Mitään sitku-investointeja ei kannata miettiä vaan rahaa pitää ruveta tulemaan ihan oikeasti siedettävän ajan kuluessa.
Niinhän sitä pitää mutta ensimmäiset kymmenen vuotta navetan elinkaaresta lainat on kuitenkin niin kovat että paljoa ylimääräistä ei jää. Sen takia haluaisinkin rakentaa jo nelikymppisenä niin sitten olisi viellä reilut 10 vuotta suht lainatonta tuotantoaikaa. Toista on jos rakentelee 55 niin hyvä jos saa lainat maksettua ennen eläkettä.
Kauanko sitten sulla nyt menee ruokkimiseen sillä siltanosturilla? Montako paalia menee päivässä ja miten levität? Iso epäilys herää sen nopeudesta sitten kun sun pitää nostaa 10 tonnia (n.16 paalia) pelkästään lehmille eteen parille sadalle lehmälle.
"itte ei saa nauttia tuloista lainkaan."
Alkiolaisuuteen kuuluu ettei maajussi saakkaan saada mitään ylimääräisiä huolia ylimääräisestä pääomasta.Tämä kannattaa muistaa siellä äänestyskopissa.
Suomessa nauttiminen pääasiassa edustuksellista > edustajat nauttivat muiden töiden hedelmistä.Toiset nauttii pelkästä työnteosta,mutta vieraalle(jota teurastamot ja meijerit mielestäni edustaa) ilmaiseksi tekeminen kuulostaa jotenkin perverssiltä.
Mitään sitku-investointeja ei kannata miettiä vaan rahaa pitää ruveta tulemaan ihan oikeasti siedettävän ajan kuluessa.
Niinhän sitä pitää mutta ensimmäiset kymmenen vuotta navetan elinkaaresta lainat on kuitenkin niin kovat että paljoa ylimääräistä ei jää. Sen takia haluaisinkin rakentaa jo nelikymppisenä niin sitten olisi viellä reilut 10 vuotta suht lainatonta tuotantoaikaa. Toista on jos rakentelee 55 niin hyvä jos saa lainat maksettua ennen eläkettä.
Lainapääoman lyhennykset reilu 100.000 egee vuodessa? Ei paha, ei paha, sanoisin ;D Onse maatalous kannattavaa.. 1,5 miljoonan lainapääoma, ja takaisinmaksuaika 10 vuotta ja oletuksena 4,5% korko tekisi annuiteettilainana kuukauttapäälle korkoineen 15 592,40€. 50 lehemää tarvittas tuottamaan maitoa ilman kustannuksia jotta yhtälö toteutuisi... Ja jos maidon myyntikate olisi 8 snt/litra niin elukoita tarvittas sitte 230-240 kipaletta jotta yhtälö olisi tosi.. Ihminen voi tehdä myös rehellistä päivätyötäkin, ihan vinkkinä....
noin puolituntia jokatoinen päivä. Neljä 150 paalia jossa rehua noin tonni kipale. Avantilla työntelen ne pöydälle mutta kun pöytä ei ole suunniteltu sille tyylille. "parittomana" päivänä joutuu käymään sitten tökkimässä lähemmäs. Elukoita sen 50 josta kaikki ei viellä lypsä.
Niitä paaleja en riko vaan elukat saa syödä ja itse repiä rehun irti.
noin puolituntia jokatoinen päivä. Neljä 150 paalia jossa rehua noin tonni kipale. Avantilla työntelen ne pöydälle mutta kun pöytä ei ole suunniteltu sille tyylille. "parittomana" päivänä joutuu käymään sitten tökkimässä lähemmäs. Elukoita sen 50 josta kaikki ei viellä lypsä.
Niitä paaleja en riko vaan elukat saa syödä ja itse repiä rehun irti.
Montako lehmää kerrralla mahtuu kerralla syömään noista neljästä paalista? Olosuhteita tuntematta tuntuis että pomolehmät syö, ja muut kattoo sitten vierestä.
miten toimitaan silloin kun apepotkurista on joku akseli poikki. Lehmäthän ei tunnetusti pelkkää säilistä syö jos ne on tottuneet appeeseen. Paalit saa kuitenkin aina jotenkin pöydälle kun olettamuksena on että se on raktorilla kuljettava.
Pidä nyt vain mieles avoimena, olet mielestäni vähän liian rajusti sitoutunut tuohon paali-siltanosturi systeemiin...
miten toimitaan silloin kun apepotkurista on joku akseli poikki. Lehmäthän ei tunnetusti pelkkää säilistä syö jos ne on tottuneet appeeseen. Paalit saa kuitenkin aina jotenkin pöydälle kun olettamuksena on että se on raktorilla kuljettava.
Sitte tosiaan siihen peltohommaan mikä on oikeasti ongelma. Rehu ja lanta-alaa vaadittais se reilu 100 lisää eikä oikeasti kiinnostais yhtään lähtea ostelee niitä näillä hinnoilla. 600000 on kuitenkin iso raha kun mitään taetta että peltoa edes saa ei ole. Onko jollain tai tietääkö edes joku jonkun jolla on peltoa enemmän rehu ja lanta sopimuksella. Maakunnassa on kuitenkin peltoa aika paljon mikä ei ole valjastettu kuin viljan viljelyyn. Niitä toki täytyy kysyä ennen kun rupee rakentamaan mutta onko se edes vaihtoehto.
Pidä nyt vain mieles avoimena, olet mielestäni vähän liian rajusti sitoutunut tuohon paali-siltanosturi systeemiin...tohon systeemiin on helppo "hirttäytyä" ;D
...tai tarvittaessa nopeuttaa prosessia ja käy vähän "kutittelemassa" naapurin isäntää/emäntää ;DPidä nyt vain mieles avoimena, olet mielestäni vähän liian rajusti sitoutunut tuohon paali-siltanosturi systeemiin...tohon systeemiin on helppo "hirttäytyä" ;D
Vuokramaiden ja sopimusalan suhteen pitää tehdä huolellinen riskiarviointi. Vuokrasopimukset ja käytännössä muutkin sopimukset kun on maksimissaan sen 10 vuotta, ja siinä ajassa sopimuksen osapuolia kuolee, muodostuu kuolinpesiä, tehdään kauppoja, joutuu holhouksenalle, riitaantuu jne.... Näissä ei kannata pettää itseään
Kannattaa odottaa naapurin konkurssia saa sit halvalla ::)
Pidä nyt vain mieles avoimena, olet mielestäni vähän liian rajusti sitoutunut tuohon paali-siltanosturi systeemiin...
en nyt välttämättä. tuntuu vaan että se olisi aika kätevä muovin ja verkon poistossa kun vesurin tyyppisellä systeemillä leikkelis muovit ja verkot poikki alta ja sitten avais kahmarin niin rehut tippuis aina ja muovit jäis todennäköisesti kahmarin piikkeihin roikkumaan. paalin purku muulatavalla on huono kun joutuu kapuamaan sinne koppiin niin useasti mutta tossa saa seiatä vieressä jatkuvasti.
onhan itsekulkeva apepotkuri käynyt mielessä mutta kattellaan miten se sitten ajanmyötä kallistuu. toi paalihomma vaan tuntuu melko käte
vältä kesäisin kun yks kaveri vuorossa karhottaa ja paalaa sekä käärii. yksi vaihtoehto on myös tuubiin kääriminen. sitten vähän vaikuttaa kuinka kaukaa pellot on koska hyvillä teillä pilkkiauto tuo aika ison kuorman sopimuksesta vaikka jokatoinen päivä. jos siiloihin ruvetaan tekee niin sitten täytyy melkein kysellä ajosilppuri tai noukinvaunu urakoitsijoita.
Mutta kait sitä jotain tuottavaa pitää tänäänkin tehdä joten kattellaan ehtoolla jos katteltavaa on.
en nyt välttämättä. tuntuu vaan että se olisi aika kätevä muovin ja verkon poistossa kun vesurin tyyppisellä systeemillä leikkelis muovit ja verkot poikki alta ja sitten avais kahmarin niin rehut tippuis aina ja muovit jäis todennäköisesti kahmarin piikkeihin roikkumaan. paalin purku muulatavalla on huono kun joutuu kapuamaan sinne koppiin niin useasti mutta tossa saa seiatä vieressä jatkuvasti.
-------------------------------------------------------
http://www.youtube.com/watch?v=F9-JJpdKH10
On sitten heleppoa hommaa ;) ;) ;D
Sitte tosiaan siihen peltohommaan mikä on oikeasti ongelma. Rehu ja lanta-alaa vaadittais se reilu 100 lisää eikä oikeasti kiinnostais yhtään lähtea ostelee niitä näillä hinnoilla. 600000 on kuitenkin iso raha kun mitään taetta että peltoa edes saa ei ole. Onko jollain tai tietääkö edes joku jonkun jolla on peltoa enemmän rehu ja lanta sopimuksella. Maakunnassa on kuitenkin peltoa aika paljon mikä ei ole valjastettu kuin viljan viljelyyn. Niitä toki täytyy kysyä ennen kun rupee rakentamaan mutta onko se edes vaihtoehto.
Heinä ja olakipaajeja puretaan meillä siltanosturilla..ja ei mielestäni ole kovinkaan nopeaa puuhaa, mikäli heinä on kosteaa ja pitkää..saa pudotella paalia kotosta monia kertoja..lattia pitää ainakin olla hyvä kun paaleja pudottelee :D jos puoleentuntiin kolme paalia ja vielä avantilla jako niin pistää arveluttamaan.. ::)
On minusta ihme että sen apevaunun rikkoutumista vähätellään koska mielestäni jos se hajoaa niin radikaalisti että ei saada sellaiselle lehmälle mikä on tottunut appeeseen rehua eteen vaan joudutaan laittaa pelkkää säilörehua niin se näkyy aivan varmasti tuotoksessa. Rehu on kuitenkin tärkeimpiä ja herkimpiä asioita lehmälle. Tällainen notkahdus tuntuu jo melko reilusti vaikka 170 lehmän karjassa.hakoo toisen vaunun naapurista ja jos se hajoaa,niin sitte seuraavahan naapuriin?? :)
Aperuokinta avaa kaikki edulliset komponentit käytettäväksi. Kioskeissa voi syöttää vain sitä mitä spiraaleissa kulkee. Lisäksi aperuokinnan isoksi plussaksi lasken sen antaman mahdollisuuden sekoittaa eri säilörehueriä säilörehun laadun mukaan.
Jos karjassa on hedelmällisyysongelma, sen syy pitää etsiä ja poistaa ennen investointia. Minusta on väärä lähtökohta suunnitella uusi navetta sen mukaan että ongelman kanssa olisi helpompi elää?
...tai tarvittaessa nopeuttaa prosessia ja käy vähän "kutittelemassa" naapurin isäntää/emäntää ;DPidä nyt vain mieles avoimena, olet mielestäni vähän liian rajusti sitoutunut tuohon paali-siltanosturi systeemiin...tohon systeemiin on helppo "hirttäytyä" ;D
Vuokramaiden ja sopimusalan suhteen pitää tehdä huolellinen riskiarviointi. Vuokrasopimukset ja käytännössä muutkin sopimukset kun on maksimissaan sen 10 vuotta, ja siinä ajassa sopimuksen osapuolia kuolee, muodostuu kuolinpesiä, tehdään kauppoja, joutuu holhouksenalle, riitaantuu jne.... Näissä ei kannata pettää itseään
Kannattaa odottaa naapurin konkurssia saa sit halvalla ::)
Saa olla liikenneperä koska on naapurit vähän etäällä. Lisäksi tommonen määrä ei ihan kirpulla tu sotkettuakaan.On minusta ihme että sen apevaunun rikkoutumista vähätellään koska mielestäni jos se hajoaa niin radikaalisti että ei saada sellaiselle lehmälle mikä on tottunut appeeseen rehua eteen vaan joudutaan laittaa pelkkää säilörehua niin se näkyy aivan varmasti tuotoksessa. Rehu on kuitenkin tärkeimpiä ja herkimpiä asioita lehmälle. Tällainen notkahdus tuntuu jo melko reilusti vaikka 170 lehmän karjassa.hakoo toisen vaunun naapurista ja jos se hajoaa,niin sitte seuraavahan naapuriin?? :)
Ei käy, jos omakin puoliso on sopivasti "yrittäjähenkinen" :D...tai tarvittaessa nopeuttaa prosessia ja käy vähän "kutittelemassa" naapurin isäntää/emäntää ;DPidä nyt vain mieles avoimena, olet mielestäni vähän liian rajusti sitoutunut tuohon paali-siltanosturi systeemiin...tohon systeemiin on helppo "hirttäytyä" ;D
Vuokramaiden ja sopimusalan suhteen pitää tehdä huolellinen riskiarviointi. Vuokrasopimukset ja käytännössä muutkin sopimukset kun on maksimissaan sen 10 vuotta, ja siinä ajassa sopimuksen osapuolia kuolee, muodostuu kuolinpesiä, tehdään kauppoja, joutuu holhouksenalle, riitaantuu jne.... Näissä ei kannata pettää itseään
Kannattaa odottaa naapurin konkurssia saa sit halvalla ::)
Tossa käy vaan äkkiä niin että on omat lusikat jaossa ja naapureille lisämaita.
On minusta ihme että sen apevaunun rikkoutumista vähätellään koska mielestäni jos se hajoaa niin radikaalisti että ei saada sellaiselle lehmälle mikä on tottunut appeeseen rehua eteen vaan joudutaan laittaa pelkkää säilörehua niin se näkyy aivan varmasti tuotoksessa. Rehu on kuitenkin tärkeimpiä ja herkimpiä asioita lehmälle. Tällainen notkahdus tuntuu jo melko reilusti vaikka 170 lehmän karjassa.Vaununmyyjillä on varakonepalvelu. Pelaa ainakin konefarmilla ja nhk:lla, todennäköisesti muillakin. Sen siltanosturin kanssa olet ihmeessä kun sen särjet.
On minusta ihme että sen apevaunun rikkoutumista vähätellään koska mielestäni jos se hajoaa niin radikaalisti että ei saada sellaiselle lehmälle mikä on tottunut appeeseen rehua eteen vaan joudutaan laittaa pelkkää säilörehua niin se näkyy aivan varmasti tuotoksessa. Rehu on kuitenkin tärkeimpiä ja herkimpiä asioita lehmälle. Tällainen notkahdus tuntuu jo melko reilusti vaikka 170 lehmän karjassa.Vaununmyyjillä on varakonepalvelu. Pelaa ainakin konefarmilla ja nhk:lla, todennäköisesti muillakin. Sen siltanosturin kanssa olet ihmeessä kun sen särjet.
Meillä on vuoden verran tehty nyt 2-3 seosta päivässä ja rikkoutumiset eivät ole kertaakaan estäneet eläinten ruokintaa. Traktorin ulosoton pakan särkyminen kesällä aiheuttu läheltäpititilanteen, mutta traktoreitahan on. Tää nyt on sun ajatusten kannalta vähän lillukanvarsia.
Huolestuttavinta on sun pohdinnoissa se, että takerrut koko ajan yksittäisiin rutiineihin ja niiden kuluttamaan aikaan, sekä mietiskelet onko kannattavaa antaa työntekijän maleksia kiimoja tarkkailemassa. Siihen kuluvaa aikaa voi minimoida yhdistelemällä työvaiheita ( parsien siivous, asemalypsy, tms rutiinit) sekä käyttää tekniikkaa, kuten aktiivisuus- ja/tai progesteronimittausta. Aikaa se tulee aina ottamaan (ja sen on otettava) ja ensimmäisen palkkatyöihmisen jälkeen on sama kuka sen työn tekee; illuusio ilmaisesta työstä on rikkoutunut.
3+3 rivinen ja ruokinta pöytäkeskellä. Sen leveys sitten sen mukaan jakaako rehun matolla vai apepotkurilla. Visiiriseinään en oikein jaksa uskoa. Apemiekkosella matto on jonkun laisen keon jo ruokkinut. ;). Tulevien laajennusten kannalta tuo 3+3 on ylivoimaisesti edullisin. Juu ja sitten verhoseinät ja hormit.
Aluksi halusit täältä uusia ajatuksia ja nyt vaikuttaa että tyrmäät ne kaikki ja todistelet nykyisen navetan ylivoimaa-ittelles?? ;) ei sillä ettenkö ittekki oo huono omaksumaan jotaki uutta ja varmasti siinä vanhaski on hyvät puolensa..
On minusta ihme että sen apevaunun rikkoutumista vähätellään koska mielestäni jos se hajoaa niin radikaalisti että ei saada sellaiselle lehmälle mikä on tottunut appeeseen rehua eteen vaan joudutaan laittaa pelkkää säilörehua niin se näkyy aivan varmasti tuotoksessa. Rehu on kuitenkin tärkeimpiä ja herkimpiä asioita lehmälle. Tällainen notkahdus tuntuu jo melko reilusti vaikka 170 lehmän karjassa.
3+3 rivinen ja ruokinta pöytäkeskellä. Sen leveys sitten sen mukaan jakaako rehun matolla vai apepotkurilla. Visiiriseinään en oikein jaksa uskoa. Apemiekkosella matto on jonkun laisen keon jo ruokkinut. ;). Tulevien laajennusten kannalta tuo 3+3 on ylivoimaisesti edullisin. Juu ja sitten verhoseinät ja hormit.
Vaan miksi ihmeessä ei 6-rivistä kahdella pöydällä/visiirillä? Työnkäytön kannalta mielestäni varmasti edullisin vaihtoehto. Tottakai tuosta tulee aika helvetin leveä kolossi, mutta ei kaikkea tarvitsekaan rakentaa rungon sisälle ::)
On minusta ihme että sen apevaunun rikkoutumista vähätellään koska mielestäni jos se hajoaa niin radikaalisti että ei saada sellaiselle lehmälle mikä on tottunut appeeseen rehua eteen vaan joudutaan laittaa pelkkää säilörehua niin se näkyy aivan varmasti tuotoksessa. Rehu on kuitenkin tärkeimpiä ja herkimpiä asioita lehmälle. Tällainen notkahdus tuntuu jo melko reilusti vaikka 170 lehmän karjassa.
On minusta ihme että sen apevaunun rikkoutumista vähätellään koska mielestäni jos se hajoaa niin radikaalisti että ei saada sellaiselle lehmälle mikä on tottunut appeeseen rehua eteen vaan joudutaan laittaa pelkkää säilörehua niin se näkyy aivan varmasti tuotoksessa. Rehu on kuitenkin tärkeimpiä ja herkimpiä asioita lehmälle. Tällainen notkahdus tuntuu jo melko reilusti vaikka 170 lehmän karjassa.
Sitä mä ihmettelen, että sä oot hirveän huolestunut siitä, meneekö apevaunu rikki. Apevaunua käytetään kuitenkin useimmiten vain pari tuntia päivässä, joten sen korjaamiseenkin on aikaa parikymmentä tuntia päivässä. Sitten lypsy tapahtuu kuitenkin robotilla, joka jauhaa sen 24/7, ja jonka rikkiolemisaika näkyy huomattavan paljon nopeammin tankissa kuin apevaunun. Ja väitän että lypsyrobotissa on kuitenkin huomattavasti enemmän rikkoutuvia osia kuin apevaunussa.
Mutta tämä nyt vain apepuuhastelijan kommenttina. Itselläni on vain kolmen kuution apevaunu, ja sekin rautapyörillä. Mutta yksi parhaista hankinnoistani ikinä!
3+3 rivinen ja ruokinta pöytäkeskellä. Sen leveys sitten sen mukaan jakaako rehun matolla vai apepotkurilla. Visiiriseinään en oikein jaksa uskoa. Apemiekkosella matto on jonkun laisen keon jo ruokkinut. ;). Tulevien laajennusten kannalta tuo 3+3 on ylivoimaisesti edullisin. Juu ja sitten verhoseinät ja hormit.
Vaan miksi ihmeessä ei 6-rivistä kahdella pöydällä/visiirillä? Työnkäytön kannalta mielestäni varmasti edullisin vaihtoehto. Tottakai tuosta tulee aika helvetin leveä kolossi, mutta ei kaikkea tarvitsekaan rakentaa rungon sisälle ::)
Kumpiko sitten olisi parempi, pöytä keskellä ja kaksi ryhmää, vai pöydät reunoilla ja kaikki periaatteessa samassa ryhmässä? Tuollainenkin navetta on rakenteilla, missä katon alla on kaksi pöytää, molemmissa reunoissa. Ei välttämättä aiva huono vaihtoehto sekään...
Porukalla voitais vaikka pohtia että mikä olisi se kannattavin kokoluokka. Toi kolmen robon kompleksi tuli ihan sattumalta. Itteä ei haittaa vaikka se olisi vähän pienempi jos se olisi toiminnallisesti fiksu. Vai joutuuko rakentaa viellä isomman jos meinaa elantonsa saada fiksusti. Niin ja aikavälihän oli kymmenen vuoden päähän 40 vuoden elinkaarella.Pk-yrityksistä on tehty paljon kaikenlaista tutkimusta. Niistä useimmista löytyy viitteet siitä, että yritys on vahvimmillaan silloin, kun sillä on juuri ja juuri varaa päätoimiseen toimitusjohtajaan. Siihen, mikä on maitofirman "optimi" ei voi olla yhtä vastausta.
3+3 rivinen ja ruokinta pöytäkeskellä. Sen leveys sitten sen mukaan jakaako rehun matolla vai apepotkurilla. Visiiriseinään en oikein jaksa uskoa. Apemiekkosella matto on jonkun laisen keon jo ruokkinut. ;). Tulevien laajennusten kannalta tuo 3+3 on ylivoimaisesti edullisin. Juu ja sitten verhoseinät ja hormit.
Vaan miksi ihmeessä ei 6-rivistä kahdella pöydällä/visiirillä? Työnkäytön kannalta mielestäni varmasti edullisin vaihtoehto. Tottakai tuosta tulee aika helvetin leveä kolossi, mutta ei kaikkea tarvitsekaan rakentaa rungon sisälle ::)
Kumpiko sitten olisi parempi, pöytä keskellä ja kaksi ryhmää, vai pöydät reunoilla ja kaikki periaatteessa samassa ryhmässä? Tuollainenkin navetta on rakenteilla, missä katon alla on kaksi pöytää, molemmissa reunoissa. Ei välttämättä aiva huono vaihtoehto sekään...
Ei niin. Vaatii vaan toisen mattokuljettimen jos ei diggaa viisiireistä. Mm. Sammatin tilalta löytyy jo tällänen 2 maton sydeemi. 3+3: ensin robo puolellaan, jos hinkua piisaa niin toiset viereen. Vaan toinen kaappaa tarvittaessa lemmut sairas & poikima osastolta joka on olkipohjalla ja toteuttu suht väljästi.
Eräs ison lehmäfarmin isäntä totesi että apevaunu on helppo käydä lainaan, mutta käyppäs mattoruokkija. ;D
kun jättää lantakoneet,ruokkiat matto/sukkula,ilmanvaihdon luukkujen sähkösäädöt,täyttöpöydän pois ja ratkaiseen ruokinnan ja lannapoiston muuten toimivaksi niin on jatkossa mota murhetta vähempi.
Eräs ison lehmäfarmin isäntä totesi että apevaunu on helppo käydä lainaan, mutta käyppäs mattoruokkija. ;D
Mattoruokkijalla on pakko olla varajärjestelmä, pienkuormaaja tms.
3+3 rivinen ja ruokinta pöytäkeskellä. Sen leveys sitten sen mukaan jakaako rehun matolla vai apepotkurilla. Visiiriseinään en oikein jaksa uskoa. Apemiekkosella matto on jonkun laisen keon jo ruokkinut. ;). Tulevien laajennusten kannalta tuo 3+3 on ylivoimaisesti edullisin. Juu ja sitten verhoseinät ja hormit.
Vaan miksi ihmeessä ei 6-rivistä kahdella pöydällä/visiirillä? Työnkäytön kannalta mielestäni varmasti edullisin vaihtoehto. Tottakai tuosta tulee aika helvetin leveä kolossi, mutta ei kaikkea tarvitsekaan rakentaa rungon sisälle ::)
Kumpiko sitten olisi parempi, pöytä keskellä ja kaksi ryhmää, vai pöydät reunoilla ja kaikki periaatteessa samassa ryhmässä? Tuollainenkin navetta on rakenteilla, missä katon alla on kaksi pöytää, molemmissa reunoissa. Ei välttämättä aiva huono vaihtoehto sekään...
Ei niin. Vaatii vaan toisen mattokuljettimen jos ei diggaa viisiireistä. Mm. Sammatin tilalta löytyy jo tällänen 2 maton sydeemi. 3+3: ensin robo puolellaan, jos hinkua piisaa niin toiset viereen. Vaan toinen kaappaa tarvittaessa lemmut sairas & poikima osastolta joka on olkipohjalla ja toteuttu suht väljästi.
Nuo pöydät on molemmat nelimetrisiä... Eli apevaunulla ruokitaan. Sama ajatus itselläkin, joko leveä pöytä keskellä tai kaksi reunoilla. Visiiriä ei missään tapauksessa.
Yhden ryhmän ja kahden robotin systeemiä puoltaa se, että jos toista robottia huolletaan, niin toinen silti lypsäisi kaikkia. Onnistuuhan se tietysti silloinkin, jos lehmillä on kulku ruokintapöydän läpi toiselle puolelle navettaa.
Eräs ison lehmäfarmin isäntä totesi että apevaunu on helppo käydä lainaan, mutta käyppäs mattoruokkija. ;D
Mattoruokkijalla on pakko olla varajärjestelmä, pienkuormaaja tms.
***Miksi? Aggrekaatti ja muutama alligaattoriliitin, maton pätkä ja varamoottori, niin ruokkija toimii säällä kuin säällä...
Porukalla voitais vaikka pohtia että mikä olisi se kannattavin kokoluokka. Toi kolmen robon kompleksi tuli ihan sattumalta. Itteä ei haittaa vaikka se olisi vähän pienempi jos se olisi toiminnallisesti fiksu. Vai joutuuko rakentaa viellä isomman jos meinaa elantonsa saada fiksusti. Niin ja aikavälihän oli kymmenen vuoden päähän 40 vuoden elinkaarella.Pk-yrityksistä on tehty paljon kaikenlaista tutkimusta. Niistä useimmista löytyy viitteet siitä, että yritys on vahvimmillaan silloin, kun sillä on juuri ja juuri varaa päätoimiseen toimitusjohtajaan. Siihen, mikä on maitofirman "optimi" ei voi olla yhtä vastausta.
Jos oikeasti suunnittelet investointia 40 vuoden elinkaarella. Sulla pitää olla mahdollisuus adoptoida uutta tekniikkaa ja uusia menetelmiä, koska tuolla aikavälillä kaikki kehittyy aika hemmetin paljon......
" Tossa apevaunun hajoamisessa ei tunnu porukalla olevan ihan aukotonta suunnitelmaa jos naapurissa ei ole jouten samaa kokoluokkaa olevaa. Kyllä vaunun kanssa tulee varmasti toimeen mutta omat riskit siinäkin näyttää olevan. "
miksi sen pitäs olla saman kokoinen? tekee penemmällä useemman satsin, kun kuitenki puhutaan vain muutaman päivän erikoistilanteesta. tai sit ostaa käytetyn pikkuvaunun varuiksi..
onko kukaan harkinnu karusellilypsyasemaa ? jos itte "joutuisin" tekemäään ison pihaton niin en varmaan eres harkittisi muuta kun karuselliä. roboa en laittaasi.
kun jättää lantakoneet,ruokkiat matto/sukkula,ilmanvaihdon luukkujen sähkösäädöt,täyttöpöydän pois ja ratkaiseen ruokinnan ja lannapoiston muuten toimivaksi niin on jatkossa mota murhetta vähempi.
kun jättää lantakoneet,ruokkiat matto/sukkula,ilmanvaihdon luukkujen sähkösäädöt,täyttöpöydän pois ja ratkaiseen ruokinnan ja lannapoiston muuten toimivaksi niin on jatkossa mota murhetta vähempi.
Mun mielestä tässä on kyllä osatotuus. Jos sen rehun saa lehmien eteen ja sonnan pois ilman näitä niin säästyy melkomoinen määrä rahaa rakennusvaiheessa ja aikapaljon huoltotunteja navetan elinkaaren aikana. Toki päivittäiset työt kyllä vähän lisääntyy verrattuna että noi kaikki toimisivat.
Viellä kun jättää ritilät ja sen alla olevat kuilut pois niin säästyy rahaa ja useiten aikapaljon harmia vai onko täällä joku joka oikeasti tunnustaa että ritilät ja kuilut toimii niin että lanta menee aina pihalle kuin junan vessassa.
Ikää kun on 37 ja kroppa finaalissa.
Ikää kun on 37 ja kroppa finaalissa.
Jos noin on, niin eipä siin sitten muuta, kuin työkyvyttömyyseläkehakemus Melalle. ;D
onko kukaan harkinnu karusellilypsyasemaa ? jos itte "joutuisin" tekemäään ison pihaton niin en varmaan eres harkittisi muuta kun karuselliä. roboa en laittaasi.
Kait sitä joku harkinnu on :)
Itselläni ei toki ole paluuta käsin lypsyyn robottien jälkeen mutta kerro mielellään miksi et roboa laittaisi.
Ps. En välttämättä jaksa vängätä siitä että ei koko ketju mene ihan lypsytyyppi vänkäämiseksi.
onko kukaan harkinnu karusellilypsyasemaa ? jos itte "joutuisin" tekemäään ison pihaton niin en varmaan eres harkittisi muuta kun karuselliä. roboa en laittaasi.
Kait sitä joku harkinnu on :)
Itselläni ei toki ole paluuta käsin lypsyyn robottien jälkeen mutta kerro mielellään miksi et roboa laittaisi.
Ps. En välttämättä jaksa vängätä siitä että ei koko ketju mene ihan lypsytyyppi vänkäämiseksi.
Joka päivä huvipuistossa (WF) lypsyllä... muuhun en vaihtais. Reilu tunti aamuin illoin ja tuntuu, että lehmiä on edelleen liian vähän, ja koneen kapasiteettiin verrattuna niitä onkin. Ei tossa ihan äkkiä tuu yläraja vastaan, vaikka on vain 20-reikäinen. Hinnaltaan vähän kalliimpi kuin yks robo. Eikä tää oo vänkäämisasia ollenkaan vaan kukin taaplaa tyylillään. Jos roboon on tottunu niin mikäs siinä sitten.
Ikää kun on 37 ja kroppa finaalissa.
Jos noin on, niin eipä siin sitten muuta, kuin työkyvyttömyyseläkehakemus Melalle. ;D
Mela on hyvä vakuutusyhtiö, sieltä saa terveen paperit neliraaja halvaantunutkin. ;D
onko kukaan harkinnu karusellilypsyasemaa ? jos itte "joutuisin" tekemäään ison pihaton niin en varmaan eres harkittisi muuta kun karuselliä. roboa en laittaasi.
Kait sitä joku harkinnu on :)
Itselläni ei toki ole paluuta käsin lypsyyn robottien jälkeen mutta kerro mielellään miksi et roboa laittaisi.
Ps. En välttämättä jaksa vängätä siitä että ei koko ketju mene ihan lypsytyyppi vänkäämiseksi.
Ei välttämättä näin ole . Aikamoisia hintoja olen karusellin huollosta kuullut .onko kukaan harkinnu karusellilypsyasemaa ? jos itte "joutuisin" tekemäään ison pihaton niin en varmaan eres harkittisi muuta kun karuselliä. roboa en laittaasi.
Kait sitä joku harkinnu on :)
Itselläni ei toki ole paluuta käsin lypsyyn robottien jälkeen mutta kerro mielellään miksi et roboa laittaisi.
Ps. En välttämättä jaksa vängätä siitä että ei koko ketju mene ihan lypsytyyppi vänkäämiseksi.
aikoinaan olin vähän vajaa kymmenen vuotta tehras hommissa josta osan aikaa hitsaus ropoa paimenes niin sen jälkeen ei oo oikeen toi lypsyvarmuus robolla sen hintaan nähden vakuuta. omalla kaavalla laskien karuselli on siinä mieles varmempi kun siinä touhaa aina ihminen elikootten kans ja jos laskee huolto ja muita kustannuksia robon ja karusellin välillä niin veikkaan että onnenpyörä vie voiton kotiin :)
Vähissä on herran murheet.... mutta mikä on murehtiessa kun perinnöillä pörrää.Jampan kommentit on kans vähissä ja suurin osa tuntuu kohdistuvan apemiehen halveksumisen. Miksi sun pitää kadehtia sitä miten hyvin toiset on onnistuneet kapulansiirrossa? Kyllä täällä muitakin vastamäkeen lähteneitä on sun lisäks, mutta kaikki ei ole noin katkeria. Menes katteleen peiliin, löytyykö sieltä yrittäjää vai tavan kade ?? ;D ;D
jos herra olisi lähtenyt 10 v sitten pelkkänä tavan pa:na matkaan, niin olisiko glooriaa jaettu?
ei häppä jamppa peiliin kattelee vaan vetää häppää ja kadehtii niin vastamäkeen vänkääjiä kuin sukutila rälssejä 8)Vähissä on herran murheet.... mutta mikä on murehtiessa kun perinnöillä pörrää.Jampan kommentit on kans vähissä ja suurin osa tuntuu kohdistuvan apemiehen halveksumisen. Miksi sun pitää kadehtia sitä miten hyvin toiset on onnistuneet kapulansiirrossa? Kyllä täällä muitakin vastamäkeen lähteneitä on sun lisäks, mutta kaikki ei ole noin katkeria. Menes katteleen peiliin, löytyykö sieltä yrittäjää vai tavan kade ?? ;D ;D
jos herra olisi lähtenyt 10 v sitten pelkkänä tavan pa:na matkaan, niin olisiko glooriaa jaettu?
Jaa millaisia hintoja? Joitakin tuhansia vai kymmeniä tuhansia euroja? Kumiosia kyllä vaihdettiin ripakopallinen, kuten mihin tahansa 20-paikkaiseen asemaan vaihdetaan... Itse asiassa ainut varaosa/kulutusosa, jota ei ole takaalypsy-, kalanruoto- ja tandemasemissa, oli maitoputken kiertoliittimen tiiviste, muuten pelataan vakio-osilla. Tarkkaa summaa en muista, mutta joitain tuhansia se vuosihuolto oli... mutta ei meidän lypsytapavalintaa huoltokustannuksilla ratkaistu.Ei välttämättä näin ole . Aikamoisia hintoja olen karusellin huollosta kuullut .onko kukaan harkinnu karusellilypsyasemaa ? jos itte "joutuisin" tekemäään ison pihaton niin en varmaan eres harkittisi muuta kun karuselliä. roboa en laittaasi.
Kait sitä joku harkinnu on :)
Itselläni ei toki ole paluuta käsin lypsyyn robottien jälkeen mutta kerro mielellään miksi et roboa laittaisi.
Ps. En välttämättä jaksa vängätä siitä että ei koko ketju mene ihan lypsytyyppi vänkäämiseksi.
aikoinaan olin vähän vajaa kymmenen vuotta tehras hommissa josta osan aikaa hitsaus ropoa paimenes niin sen jälkeen ei oo oikeen toi lypsyvarmuus robolla sen hintaan nähden vakuuta. omalla kaavalla laskien karuselli on siinä mieles varmempi kun siinä touhaa aina ihminen elikootten kans ja jos laskee huolto ja muita kustannuksia robon ja karusellin välillä niin veikkaan että onnenpyörä vie voiton kotiin :)
Aidosti tyhjästä lähteneitäkin ja menestyneitäkin löytyy.... Vigrenin Einarin tavoin heillä ei ole useinkaan vaan tarvetta levitellä ja retostella pitkin maailmaa ja nettiä. Isoon taloon valmiista lähteneet ökypojat ovat sitten oma juttunsa. Miestä ollaan, rahaa piisaa ja järki ei päätä pakota.
Aidosti tyhjästä lähteneitäkin ja menestyneitäkin löytyy.... Vigrenin Einarin tavoin heillä ei ole useinkaan vaan tarvetta levitellä ja retostella pitkin maailmaa ja nettiä. Isoon taloon valmiista lähteneet ökypojat ovat sitten oma juttunsa. Miestä ollaan, rahaa piisaa ja järki ei päätä pakota.
***Se miten me spv-hoidettiin on ihan vapaasti kaikkien hyödynnettävissä, jos tahtoa löytyy. Maatilojen isoin ongelma tapaa olla elinkaaren tason laskeminen eläkeikää lähestyttäessä. Ehdotin vanhemmilleni, että tekisivät laajennuksen 30 lehmästä 50 lehmään vielä oman yrittäjäuransa loppumetreillä. Onnekseni he siihen suostuivat.
50 lehmän ja 60 hehtaarin tilalla teimme sitten spv:n. Tältä tasolta eteenpäin lähteminen oli ilman muuta helpompaa kuin 30 lehmän tilalta olisi ollut. Olen käsittääkseni tämän tuonut ennenkin esille, jos se Jamppaa harmittaa niin siitä vain.
Aidosti tyhjästä lähteneitäkin ja menestyneitäkin löytyy.... Vigrenin Einarin tavoin heillä ei ole useinkaan vaan tarvetta levitellä ja retostella pitkin maailmaa ja nettiä. Isoon taloon valmiista lähteneet ökypojat ovat sitten oma juttunsa. Miestä ollaan, rahaa piisaa ja järki ei päätä pakota.
***Se miten me spv-hoidettiin on ihan vapaasti kaikkien hyödynnettävissä, jos tahtoa löytyy. Maatilojen isoin ongelma tapaa olla elinkaaren tason laskeminen eläkeikää lähestyttäessä. Ehdotin vanhemmilleni, että tekisivät laajennuksen 30 lehmästä 50 lehmään vielä oman yrittäjäuransa loppumetreillä. Onnekseni he siihen suostuivat.
50 lehmän ja 60 hehtaarin tilalla teimme sitten spv:n. Tältä tasolta eteenpäin lähteminen oli ilman muuta helpompaa kuin 30 lehmän tilalta olisi ollut. Olen käsittääkseni tämän tuonut ennenkin esille, jos se Jamppaa harmittaa niin siitä vain.
Täysin samaa mieltä. Tuo ratkaisu alentaa monilla nuorilla kynnystä jatkamiseenkin (hyväkuntoinen tila jota on kehitetty loppumetreille saakka). Monilla on ongelma ettei tilaa ole kehitetty enää kymmeneen vuoteen ennen spv:tä, ainakin tuntuu siltä.
VMS:n puheista huomaa että takerrutaan koko ajan epäoleellisiin asioihin. Eiköhän tässä vaihessa tärkeämpää olisi alkaa selvittämään investoinnin kannattavuutta,riskejä yms. Nuo "nippeliasiat" kyllä tuppaa sitten aikanaan järjestymään. Tietysti suunnitella saa, sitä en väitä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty-melkein.
Aidosti tyhjästä lähteneitäkin ja menestyneitäkin löytyy.... Vigrenin Einarin tavoin heillä ei ole useinkaan vaan tarvetta levitellä ja retostella pitkin maailmaa ja nettiä. Isoon taloon valmiista lähteneet ökypojat ovat sitten oma juttunsa. Miestä ollaan, rahaa piisaa ja järki ei päätä pakota.
***Se miten me spv-hoidettiin on ihan vapaasti kaikkien hyödynnettävissä, jos tahtoa löytyy. Maatilojen isoin ongelma tapaa olla elinkaaren tason laskeminen eläkeikää lähestyttäessä. Ehdotin vanhemmilleni, että tekisivät laajennuksen 30 lehmästä 50 lehmään vielä oman yrittäjäuransa loppumetreillä. Onnekseni he siihen suostuivat.
50 lehmän ja 60 hehtaarin tilalla teimme sitten spv:n. Tältä tasolta eteenpäin lähteminen oli ilman muuta helpompaa kuin 30 lehmän tilalta olisi ollut. Olen käsittääkseni tämän tuonut ennenkin esille, jos se Jamppaa harmittaa niin siitä vain.
mutta mitä sun vanhemmat hyöty siitä että rakensi sen navetan muuta kun että saivat kovan työurakan juuri ennen eläkeikää.Tuo kysymyksesi paljastaa aikamoisen minäminäminäminäasenteen, sori tu sei. Mahdollisia etuja on tilan jatkuvuuden turvaaminen (se voi tuoda jotain henkistä hyvää) tai parempi "eläke" korkeamman myyntihinnan muodossa. Ja kukas sen sanoo, etteikö se tuleva spv-lunastajakin ole jotenkin mukana arjessa paljon tiiviimmin, jopa rakentamisprojektissa.
Kannattaako tämä ketju lukea ???
Joko on tullut selväksi että vähintään 500 lehmää, karuselli ja pelkkä ape ruoaksi on se järkevin navetta. Ja jos ei itse saa rakennettua niin sitten muutaman tilan porukassa ja OY muodossa.
Aidosti tyhjästä lähteneitäkin ja menestyneitäkin löytyy.... Vigrenin Einarin tavoin heillä ei ole useinkaan vaan tarvetta levitellä ja retostella pitkin maailmaa ja nettiä. Isoon taloon valmiista lähteneet ökypojat ovat sitten oma juttunsa. Miestä ollaan, rahaa piisaa ja järki ei päätä pakota.
[/quote
mutta mitä sun vanhemmat hyöty siitä että rakensi sen navetan muuta kun että saivat kovan työurakan juuri ennen eläkeikää.
Kyllä täällä A-B-alueella olen monen jatkajaehdokkaan jo aikoinaan kuullut sanoneen vanhemmilleen että häntä varten ei kannata mitään navettaa tehdä.
Eräänkin tapauksen tiedän jossa jatkajan tilanpito loppui kun lopetti karjanpidon liian aikaisin ja valtion lainat lankesivat kerralla maksuun.
Kyllä se karjanpito on täällä etelässä siinä vaiheessa että kaikki jotka pystyvät lopettamaan lopettavat ja aikamoista pään seinään hakkaamista on jos ottaa mallia tuon C-alueen karjamääristä,esimerkkejähän löytyy..
Kannattaako tämä ketju lukea ???
Joko on tullut selväksi että vähintään 500 lehmää, karuselli ja pelkkä ape ruoaksi on se järkevin navetta. Ja jos ei itse saa rakennettua niin sitten muutaman tilan porukassa ja OY muodossa.
Kannattaako sellaisia porukoita perustaa, joissa on yli kaksi tilaa ????
mutta mitä sun vanhemmat hyöty siitä että rakensi sen navetan muuta kun että saivat kovan työurakan juuri ennen eläkeikää.Tuo kysymyksesi paljastaa aikamoisen minäminäminäminäasenteen, sori tu sei. Mahdollisia etuja on tilan jatkuvuuden turvaaminen (se voi tuoda jotain henkistä hyvää) tai parempi "eläke" korkeamman myyntihinnan muodossa. Ja kukas sen sanoo, etteikö se tuleva spv-lunastajakin ole jotenkin mukana arjessa paljon tiiviimmin, jopa rakentamisprojektissa.
Mitään lähempää tietoa ko. casesta minulla ei ole, nämä ihan yleisellä tasolla pohdittuna.
Petri
Aidosti tyhjästä lähteneitäkin ja menestyneitäkin löytyy.... Vigrenin Einarin tavoin heillä ei ole useinkaan vaan tarvetta levitellä ja retostella pitkin maailmaa ja nettiä. Isoon taloon valmiista lähteneet ökypojat ovat sitten oma juttunsa. Miestä ollaan, rahaa piisaa ja järki ei päätä pakota.
[/quote
mutta mitä sun vanhemmat hyöty siitä että rakensi sen navetan muuta kun että saivat kovan työurakan juuri ennen eläkeikää.
Kyllä täällä A-B-alueella olen monen jatkajaehdokkaan jo aikoinaan kuullut sanoneen vanhemmilleen että häntä varten ei kannata mitään navettaa tehdä.
Eräänkin tapauksen tiedän jossa jatkajan tilanpito loppui kun lopetti karjanpidon liian aikaisin ja valtion lainat lankesivat kerralla maksuun.
Kyllä se karjanpito on täällä etelässä siinä vaiheessa että kaikki jotka pystyvät lopettamaan lopettavat ja aikamoista pään seinään hakkaamista on jos ottaa mallia tuon C-alueen karjamääristä,esimerkkejähän löytyy..
ei sekään taida olla vaihtoehto että kaikki lopettaa. Ei kaikki kuitekaan pysty elämään urakoinnillakaan eikä se ulkopouolisen työ+viljahommatkaan ole ihan pelkkää juhlaa. Tarttisvaan löytää se sopivin konsepti elukoiden pitoon ja ehkä hiukan kannattaa tukipuolellekin lobbaus että päästäis lähemmäs sitä parjattua c aluetta.(huom en halua c:ltä pois). Toivottavasti on muitakin vaihtoehtoja kun se 500 päätä. Yhteisomistus ei ole kovin paha jos kemiat muuten sopii. Yleenså nekin vaan jaetaan ajan mittaan.
Aidosti tyhjästä lähteneitäkin ja menestyneitäkin löytyy.... Vigrenin Einarin tavoin heillä ei ole useinkaan vaan tarvetta levitellä ja retostella pitkin maailmaa ja nettiä. Isoon taloon valmiista lähteneet ökypojat ovat sitten oma juttunsa. Miestä ollaan, rahaa piisaa ja järki ei päätä pakota.
***Se miten me spv-hoidettiin on ihan vapaasti kaikkien hyödynnettävissä, jos tahtoa löytyy. Maatilojen isoin ongelma tapaa olla elinkaaren tason laskeminen eläkeikää lähestyttäessä. Ehdotin vanhemmilleni, että tekisivät laajennuksen 30 lehmästä 50 lehmään vielä oman yrittäjäuransa loppumetreillä. Onnekseni he siihen suostuivat.
50 lehmän ja 60 hehtaarin tilalla teimme sitten spv:n. Tältä tasolta eteenpäin lähteminen oli ilman muuta helpompaa kuin 30 lehmän tilalta olisi ollut. Olen käsittääkseni tämän tuonut ennenkin esille, jos se Jamppaa harmittaa niin siitä vain.
Täysin samaa mieltä. Tuo ratkaisu alentaa monilla nuorilla kynnystä jatkamiseenkin (hyväkuntoinen tila jota on kehitetty loppumetreille saakka). Monilla on ongelma ettei tilaa ole kehitetty enää kymmeneen vuoteen ennen spv:tä, ainakin tuntuu siltä.
VMS:n puheista huomaa että takerrutaan koko ajan epäoleellisiin asioihin. Eiköhän tässä vaihessa tärkeämpää olisi alkaa selvittämään investoinnin kannattavuutta,riskejä yms. Nuo "nippeliasiat" kyllä tuppaa sitten aikanaan järjestymään. Tietysti suunnitella saa, sitä en väitä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty-melkein.
minkäköhän takia ei teksti tullut näkyviin. No kirjoittelen kunhan kerkeän.
Aidosti tyhjästä lähteneitäkin ja menestyneitäkin löytyy.... Vigrenin Einarin tavoin heillä ei ole useinkaan vaan tarvetta levitellä ja retostella pitkin maailmaa ja nettiä. Isoon taloon valmiista lähteneet ökypojat ovat sitten oma juttunsa. Miestä ollaan, rahaa piisaa ja järki ei päätä pakota.
***Se miten me spv-hoidettiin on ihan vapaasti kaikkien hyödynnettävissä, jos tahtoa löytyy. Maatilojen isoin ongelma tapaa olla elinkaaren tason laskeminen eläkeikää lähestyttäessä. Ehdotin vanhemmilleni, että tekisivät laajennuksen 30 lehmästä 50 lehmään vielä oman yrittäjäuransa loppumetreillä. Onnekseni he siihen suostuivat.
50 lehmän ja 60 hehtaarin tilalla teimme sitten spv:n. Tältä tasolta eteenpäin lähteminen oli ilman muuta helpompaa kuin 30 lehmän tilalta olisi ollut. Olen käsittääkseni tämän tuonut ennenkin esille, jos se Jamppaa harmittaa niin siitä vain.
Täysin samaa mieltä. Tuo ratkaisu alentaa monilla nuorilla kynnystä jatkamiseenkin (hyväkuntoinen tila jota on kehitetty loppumetreille saakka). Monilla on ongelma ettei tilaa ole kehitetty enää kymmeneen vuoteen ennen spv:tä, ainakin tuntuu siltä.
Juuri näin. Itselleni tulossa spv parin vuoden päästä. Omaa isääni ei ole tuotannon laajentaminen, kehittäminen tai tehostaminen kiinnostanut 10 viimeiseen vuoteen. Muut resurssit henkistä pääomaa lukuunottamatta kun mahdollistaisi n. tupla karjamäärän. Mut kaitpa nuo "muut resurssit" ovat jo enemmän kuin sata jänistä.
Kyllä minä oon isäntää kiitelly siitä että virta on riittäny ja riittää aina vaan. Spv muutaman vuoden sisällä ja viimeiseen pariin vuoteen tuplattu eläinmäärä, remontoitu vanhat tuotantotilat, ostettu peltoa reilu 10ha.... Eihän tuos isännälle mitään järkeä ole taloudellisesti ollut, mutta jatkajalle on suuri asia kun paikat on kunnos eikä tarvitse heti laittaa kaikkea uusiksi.
Kyllä minä oon isäntää kiitelly siitä että virta on riittäny ja riittää aina vaan. Spv muutaman vuoden sisällä ja viimeiseen pariin vuoteen tuplattu eläinmäärä, remontoitu vanhat tuotantotilat, ostettu peltoa reilu 10ha.... Eihän tuos isännälle mitään järkeä ole taloudellisesti ollut, mutta jatkajalle on suuri asia kun paikat on kunnos eikä tarvitse heti laittaa kaikkea uusiksi.kunhan on investoitu siihen mitä jatkaja haluaa ja aikoo tehdä. ettei tarvi heti laittaa kaikkea uusiks ;)
Nyt löyty vemssi1:sen makuun systeemi. Apinoit KM:ssä olleen aktiivitallin lehmille. ;)
Nyt löyty vemssi1:sen makuun systeemi. Apinoit KM:ssä olleen aktiivitallin lehmille. ;)
paree ehkä antaa toi konsepti olla polleille vaan mutta noi navetat minkä parsipaikat huiteli 2 ja 5 tonnin välillä oli ihan mielenkiintoisia.
Nyt löyty vemssi1:sen makuun systeemi. Apinoit KM:ssä olleen aktiivitallin lehmille. ;)
paree ehkä antaa toi konsepti olla polleille vaan mutta noi navetat minkä parsipaikat huiteli 2 ja 5 tonnin välillä oli ihan mielenkiintoisia.
siltanosturi puuttui ;D
Mikä sitten on paras/halvin ratkaisu siihen säilörehun varastointiin kun auma ei oikein hotsita.
Laakasiilo.En ole enää ihan varma. Baggerilla tehty rehu on yllättävän edullista, se kun toimii sekä siilokoneena että peittäjänä. Vaatii tietysti edullisuuteen päästäkseen riittävän nopean korjuukaluston eli käytännössä ajosilppurin.
Laakasiilo.En ole enää ihan varma. Baggerilla tehty rehu on yllättävän edullista, se kun toimii sekä siilokoneena että peittäjänä. Vaatii tietysti edullisuuteen päästäkseen riittävän nopean korjuukaluston eli käytännössä ajosilppurin.
Laakasiilo.En ole enää ihan varma. Baggerilla tehty rehu on yllättävän edullista, se kun toimii sekä siilokoneena että peittäjänä. Vaatii tietysti edullisuuteen päästäkseen riittävän nopean korjuukaluston eli käytännössä ajosilppurin.
Onko noin? Tuttu on kertonut, kun kuuluu samaan ajosilppuripiiriin kuin baggeritilakin, että välillä silppuri seisoo pellolla odottamassa kärryjä. Purkupäässä kuulemma menee aikaa.Oli varmasti kesällä 09. Polttoaineensyötössä oli ongelmia ja pakkaus kävi välillä hitaasti. Tuossa viime kesänä ei ongelmia enää ollut. Meille ongelmia ei sattunut, eikä baggeri ole pullonkaula. Ei tosin ole sitä 600 heppaista silppuriakaan, vain 400... Noille isoille silppureille on isommat baggerit, tää meidän versahan on se pienin ;)
Tasainen murskepohja tuntuu kyllä riittävän, vaikka asfaltti tuleekin tuohon makkarakenturalle. Sille on muutakin käyttöä ;)
kuinka kaukaa väki tuo rehut kotiin säiöttäväksi. Tuntuu vaan kovin kovalta hommalta rehdata rehut 15-30 kilsaa siinä rehunteon yhteydessä. Irtopaaleja tai tuubia olisi sitten helpompi kärrätä vaikka ajoneuvoyhdistelmällä aina tarpeen mukaan.
kuinka kaukaa väki tuo rehut kotiin säiöttäväksi. Tuntuu vaan kovin kovalta hommalta rehdata rehut 15-30 kilsaa siinä rehunteon yhteydessä. Irtopaaleja tai tuubia olisi sitten helpompi kärrätä vaikka ajoneuvoyhdistelmällä aina tarpeen mukaan.
Ei se työn määrä mihinkään muutu, jos se siirretään toiseen ajankohtaan. Oman työn osuutta voit lisätä kärräämällä rehua sesongin ulkopuolella, mutta se ajatus taas ei oikein sovi yhteen tän sun laajentamissuunnitelman kanssa.
Alle kymmenen kilsan päästä ajetaan siiloon, kauempaa sitten paaliin. Toki silppurivaunun edessä olevan traktorin nopeus vaikuttaa asiaan.....36km/h vs 53 km/h on jo vissi ero.
kuinka kaukaa väki tuo rehut kotiin säiöttäväksi. Tuntuu vaan kovin kovalta hommalta rehdata rehut 15-30 kilsaa siinä rehunteon yhteydessä. Irtopaaleja tai tuubia olisi sitten helpompi kärrätä vaikka ajoneuvoyhdistelmällä aina tarpeen mukaan.
Ei se työn määrä mihinkään muutu, jos se siirretään toiseen ajankohtaan. Oman työn osuutta voit lisätä kärräämällä rehua sesongin ulkopuolella, mutta se ajatus taas ei oikein sovi yhteen tän sun laajentamissuunnitelman kanssa.
vaatii aika järeää kalustoa että saa tuotua ajosilppurin rehut vaikka 20 kilsaa navetanviereen siinä rehunteossa. Lisäksi täytyy käydä sillä samalla kalustolla pellolla hakemassa kuorman. Kauheen huonolta vaihtoehdolta ei tunnu paalari ja tuubikäärin joka tekee paalit riviin sellaiseen paikkaan että auto pääsee viereen. Sitten saa autoilija käydä hakemassa vaikka jokatoinen päivä sen 40 tonnia rehua ja nostella paalit kyytiin omalla pilkillä.
kuinka kaukaa väki tuo rehut kotiin säiöttäväksi. Tuntuu vaan kovin kovalta hommalta rehdata rehut 15-30 kilsaa siinä rehunteon yhteydessä. Irtopaaleja tai tuubia olisi sitten helpompi kärrätä vaikka ajoneuvoyhdistelmällä aina tarpeen mukaan.
Ei se työn määrä mihinkään muutu, jos se siirretään toiseen ajankohtaan. Oman työn osuutta voit lisätä kärräämällä rehua sesongin ulkopuolella, mutta se ajatus taas ei oikein sovi yhteen tän sun laajentamissuunnitelman kanssa.
vaatii aika järeää kalustoa että saa tuotua ajosilppurin rehut vaikka 20 kilsaa navetanviereen siinä rehunteossa. Lisäksi täytyy käydä sillä samalla kalustolla pellolla hakemassa kuorman. Kauheen huonolta vaihtoehdolta ei tunnu paalari ja tuubikäärin joka tekee paalit riviin sellaiseen paikkaan että auto pääsee viereen. Sitten saa autoilija käydä hakemassa vaikka jokatoinen päivä sen 40 tonnia rehua ja nostella paalit kyytiin omalla pilkillä.
Tätäkin -tuubista autoon menetelmää- on tullut kokeiltua, voi niinkin toimia...Mutta usko pois; ei ne "tonnikilometrit" muutu mihinkään.
voi olla pidemmänpäälle hankala saada sopimustuottajia jos niiden pellot pilaa jollain 30 mottisella kärryllä millä käy silppurin torven alla.
kuinka kaukaa väki tuo rehut kotiin säiöttäväksi. Tuntuu vaan kovin kovalta hommalta rehdata rehut 15-30 kilsaa siinä rehunteon yhteydessä. Irtopaaleja tai tuubia olisi sitten helpompi kärrätä vaikka ajoneuvoyhdistelmällä aina tarpeen mukaan.
Ei se työn määrä mihinkään muutu, jos se siirretään toiseen ajankohtaan. Oman työn osuutta voit lisätä kärräämällä rehua sesongin ulkopuolella, mutta se ajatus taas ei oikein sovi yhteen tän sun laajentamissuunnitelman kanssa.
vaatii aika järeää kalustoa että saa tuotua ajosilppurin rehut vaikka 20 kilsaa navetanviereen siinä rehunteossa. Lisäksi täytyy käydä sillä samalla kalustolla pellolla hakemassa kuorman. Kauheen huonolta vaihtoehdolta ei tunnu paalari ja tuubikäärin joka tekee paalit riviin sellaiseen paikkaan että auto pääsee viereen. Sitten saa autoilija käydä hakemassa vaikka jokatoinen päivä sen 40 tonnia rehua ja nostella paalit kyytiin omalla pilkillä.
Tätäkin -tuubista autoon menetelmää- on tullut kokeiltua, voi niinkin toimia...Mutta usko pois; ei ne "tonnikilometrit" muutu mihinkään.
Lisäksi mielestäni sellainen yhdistelmä mikä kuskaa rehua 20 kilsaa ei pidä käydä pellolla
voi olla pidemmänpäälle hankala saada sopimustuottajia jos niiden pellot pilaa jollain 30 mottisella kärryllä millä käy silppurin torven alla.
30 mottinen kärry painaa täytenä noin 12-14 tonnia -> isäntälinjan paskakärryt on painavammat. Niillä et saa peltoa pilalle, silppurin alla ajetaan vain joka 10-13 metrin välein. Paalainkäärimellä ilman karhotusta tiivistyminen on pahempaa.
Kärrykokoon vaikuttaa lohkokoko. Jos yli 7 ha lohkoja, voi kärryjä kasvattaa tuosta 30 motista syyllä, muuten menee ihan täpistelyn puolelle. Pikkulohkot ja isot kärryt naurettava yhdistelmä, mennään jo kolmatta postimerkkiä samalle kärrylle.....
Vemssi on kyl sikatilalta lähtöisin. Toimii kotivävynä kuvaamallaan tilalla... ;)voi olla pidemmänpäälle hankala saada sopimustuottajia jos niiden pellot pilaa jollain 30 mottisella kärryllä millä käy silppurin torven alla.
30 mottinen kärry painaa täytenä noin 12-14 tonnia -> isäntälinjan paskakärryt on painavammat. Niillä et saa peltoa pilalle, silppurin alla ajetaan vain joka 10-13 metrin välein. Paalainkäärimellä ilman karhotusta tiivistyminen on pahempaa.
Kärrykokoon vaikuttaa lohkokoko. Jos yli 7 ha lohkoja, voi kärryjä kasvattaa tuosta 30 motista syyllä, muuten menee ihan täpistelyn puolelle. Pikkulohkot ja isot kärryt naurettava yhdistelmä, mennään jo kolmatta postimerkkiä samalle kärrylle.....
vaikee tapaus toi wms1 isä ja ukki on opettaneet kaiken oleellisen maatalouresta ;D
Vemssi on kyl sikatilalta lähtöisin. Toimii kotivävynä kuvaamallaan tilalla... ;)voi olla pidemmänpäälle hankala saada sopimustuottajia jos niiden pellot pilaa jollain 30 mottisella kärryllä millä käy silppurin torven alla.
30 mottinen kärry painaa täytenä noin 12-14 tonnia -> isäntälinjan paskakärryt on painavammat. Niillä et saa peltoa pilalle, silppurin alla ajetaan vain joka 10-13 metrin välein. Paalainkäärimellä ilman karhotusta tiivistyminen on pahempaa.
Kärrykokoon vaikuttaa lohkokoko. Jos yli 7 ha lohkoja, voi kärryjä kasvattaa tuosta 30 motista syyllä, muuten menee ihan täpistelyn puolelle. Pikkulohkot ja isot kärryt naurettava yhdistelmä, mennään jo kolmatta postimerkkiä samalle kärrylle.....
vaikee tapaus toi wms1 isä ja ukki on opettaneet kaiken oleellisen maatalouresta ;D
onko se ongelma että ei sulata ihan heti kaikkia nykyajan hapatuksia. Kun katsoo nykyisiä rakenteilla ja valmistuneita navetoita mitkä maksaa 10000 parsipaikkaa kohden ja on täynnä särkyvää tekniikkaa ja viellä kun on sattumoisin ostanut tällaisen toisenlaisen navetan niin tulee mieleen että ehkä kannattais kyseenalaistaa hyvin paljon suomalaista tapaa tuottaa maitoa.Vemssi on kyl sikatilalta lähtöisin. Toimii kotivävynä kuvaamallaan tilalla... ;)voi olla pidemmänpäälle hankala saada sopimustuottajia jos niiden pellot pilaa jollain 30 mottisella kärryllä millä käy silppurin torven alla.
30 mottinen kärry painaa täytenä noin 12-14 tonnia -> isäntälinjan paskakärryt on painavammat. Niillä et saa peltoa pilalle, silppurin alla ajetaan vain joka 10-13 metrin välein. Paalainkäärimellä ilman karhotusta tiivistyminen on pahempaa.
Kärrykokoon vaikuttaa lohkokoko. Jos yli 7 ha lohkoja, voi kärryjä kasvattaa tuosta 30 motista syyllä, muuten menee ihan täpistelyn puolelle. Pikkulohkot ja isot kärryt naurettava yhdistelmä, mennään jo kolmatta postimerkkiä samalle kärrylle.....
vaikee tapaus toi wms1 isä ja ukki on opettaneet kaiken oleellisen maatalouresta ;D
onko se ongelma että ei sulata ihan heti kaikkia nykyajan hapatuksia. Kun katsoo nykyisiä rakenteilla ja valmistuneita navetoita mitkä maksaa 10000 parsipaikkaa kohden ja on täynnä särkyvää tekniikkaa ja viellä kun on sattumoisin ostanut tällaisen toisenlaisen navetan niin tulee mieleen että ehkä kannattais kyseenalaistaa hyvin paljon suomalaista tapaa tuottaa maitoa.olet kyllä harvinaisen oikeassa, mutta menossa samaan suuntaan kun yksittäisiä työvaiheita murehdit ennen kokonaisuuden hahmottamista.
ajamisen kannalla. Kuormakoko saadaan riittäväksi, paalinkäsittely on helppoa ja lumitöitä ei tarvitse pellolla tehdä(voi viedä aikaa talven mittaan yllättävän paljon). Talvella harvoin voi ajaa yhtä suurilla kuormilla kuin sulan kelin aikaan; tyhjän ajaminen kasvaa. Rippuu tietysti sijainnista ja teiden mäkisyydestä, miten ajaminen talvella luonnistuu.
Kuten kirjoitinkin, niin riippuen sijainnista. Suomikin on kohtuu iso maa, mahtuu keliä monen sorttista, kuin myös talvea. Keskustelivat tuolla aikaisemmin ajoneuvoyhdistelmästäkin, lähinnä siihen viitaten. Jos siellä pellolla on lunta juuri sopivasti välillä puol metriä-metri, niin hankala siellä rekalla on ajaa. Tuokin riippuu tietysti vielä pellosta, teistä ja lastaustavasta tuleeko lumesta lopulta mitään ongelmia.ajamisen kannalla. Kuormakoko saadaan riittäväksi, paalinkäsittely on helppoa ja lumitöitä ei tarvitse pellolla tehdä(voi viedä aikaa talven mittaan yllättävän paljon). Talvella harvoin voi ajaa yhtä suurilla kuormilla kuin sulan kelin aikaan; tyhjän ajaminen kasvaa. Rippuu tietysti sijainnista ja teiden mäkisyydestä, miten ajaminen talvella luonnistuu.
Ensiks... koskaan, ei milloinkaan oo tarvinnu paalien hakemisen takia lumitöitä pellolla tehdä...
Toisekseen... talvella oon ajanu ihan saman kokoisia kuormia kuin sulan kelin aikanakin. Itse asiassa talvella jopa helpompaa, kun ei tartte painumisia varoa.
Ainut talveen liittyvä seikka on ennemminkin tuolla tieajon puolella matkalentonopeuden suhde pysähtymismatkaan...
Tästä huolimatta mahdollisimman vähän paaleihin ja nekin hiehoille...
Täysin oikeassa olet siinä, että lehmäpaikka ei saa maksaa 10t€ - kyllä. Nykypäivän hapatuksista osa laskee lehmäpaikan hintaa - osa nostaa. Yrittäjän vastuulle jää, mitä asioita haluaa apinoida omaansa. Myyjät kyllä myy tuotteitaan ja isännät laskee asiat kukin omalla tavallaan. jolloin saavat perusteltua hankinnan itselleen. Pohdiskelu, millä saadaan Suomessakin lehmäpaikka 5000€ tasolle on erittäin tervetullutta. Tanskassa ja Ruotsissa ollaan pitkään painittu heikon kannattavuuden kanssa, joten asioita on mietitty pitkään. Tanskalaiset on esimerkiksi tulleet siihen tulokseen, että robottilypsy nostaa aina lehmäpaikan hintaa - aperuokinta laskee. ;)onko se ongelma että ei sulata ihan heti kaikkia nykyajan hapatuksia. Kun katsoo nykyisiä rakenteilla ja valmistuneita navetoita mitkä maksaa 10000 parsipaikkaa kohden ja on täynnä särkyvää tekniikkaa ja viellä kun on sattumoisin ostanut tällaisen toisenlaisen navetan niin tulee mieleen että ehkä kannattais kyseenalaistaa hyvin paljon suomalaista tapaa tuottaa maitoa.olet kyllä harvinaisen oikeassa, mutta menossa samaan suuntaan kun yksittäisiä työvaiheita murehdit ennen kokonaisuuden hahmottamista.
Täysin oikeassa olet siinä, että lehmäpaikka ei saa maksaa 10t€ - kyllä. Nykypäivän hapatuksista osa laskee lehmäpaikan hintaa - osa nostaa. Yrittäjän vastuulle jää, mitä asioita haluaa apinoida omaansa. Myyjät kyllä myy tuotteitaan ja isännät laskee asiat kukin omalla tavallaan. jolloin saavat perusteltua hankinnan itselleen. Pohdiskelu, millä saadaan Suomessakin lehmäpaikka 5000€ tasolle on erittäin tervetullutta. Tanskassa ja Ruotsissa ollaan pitkään painittu heikon kannattavuuden kanssa, joten asioita on mietitty pitkään. Tanskalaiset on esimerkiksi tulleet siihen tulokseen, että robottilypsy nostaa aina lehmäpaikan hintaa - aperuokinta laskee. ;)onko se ongelma että ei sulata ihan heti kaikkia nykyajan hapatuksia. Kun katsoo nykyisiä rakenteilla ja valmistuneita navetoita mitkä maksaa 10000 parsipaikkaa kohden ja on täynnä särkyvää tekniikkaa ja viellä kun on sattumoisin ostanut tällaisen toisenlaisen navetan niin tulee mieleen että ehkä kannattais kyseenalaistaa hyvin paljon suomalaista tapaa tuottaa maitoa.olet kyllä harvinaisen oikeassa, mutta menossa samaan suuntaan kun yksittäisiä työvaiheita murehdit ennen kokonaisuuden hahmottamista.
Minusta ajatuksissasi on kaikkein huolestuttavinta, että sinua ei kiinnosta tehdä työtä navetan seinien sisällä. Tästä on turhan monta varoittavaa esimerkkiä ab-alueelta. (On myös niitä joista ei lehdissä ole kirjoitettu) Oma ajatukseni on päin vastainen - tehdään töitä navetan sisällä, jolloin isäntä(pari) keskittyy ydinbusinekseen, eli siihen mistä on suurimmat vastuut pankille ja suurin tulovirta kassaan. Ympärivuotisesti yhtä yrittäjää/työntekijää kohti voi olla 50-75 lypsylehmää lypsyjärjestelmästä riippumatta. Eli ajatuksissasi ollut kahden robon navetta kestää itsesi lisäksi yhden palkatun työntekijän, mutta mieluummin se saisi olla perheenjäsen. ::) Sen jälkeen on normimiehen tunnit on täynnä. Sitten pitää alkaa kysellä itseltään paljonko haluaa tehdä "ylitöitä" vuosittain. Pohdippa aivan ensiksi haluat tehdä elämässäsi.
Mulle antoi aikanaan neuvon yks sikamies, joka on osaomistajana 2400 emakon sikalassa ja kahdessa 3000lsp lihasikalassa. "Sikatalous on Suomessa kannattavaa bisnestä sillä edellytyksellä, että omistaja tykkää sikojen hoidosta". Sama pätenee maidontuotantoon....
onko se ongelma että ei sulata ihan heti kaikkia nykyajan hapatuksia. Kun katsoo nykyisiä rakenteilla ja valmistuneita navetoita mitkä maksaa 10000 parsipaikkaa kohden ja on täynnä särkyvää tekniikkaa ja viellä kun on sattumoisin ostanut tällaisen toisenlaisen navetan niin tulee mieleen että ehkä kannattais kyseenalaistaa hyvin paljon suomalaista tapaa tuottaa maitoa.olet kyllä harvinaisen oikeassa, mutta menossa samaan suuntaan kun yksittäisiä työvaiheita murehdit
ennen kokonaisuuden hahmottamista.
Pari juttua mietittäväks:
-kuivikepohja
-Mason-Dixon lannanpoisto ( sopii automaattilypsyyn toisin kuin manuaaliraapiminen)
http://masondixonfarms.blogspot.com/ (http://masondixonfarms.blogspot.com/)
Ympärivuotisesti yhtä yrittäjää/työntekijää kohti voi olla 50-75 lypsylehmää lypsyjärjestelmästä riippumatta. Eli ajatuksissasi ollut kahden robon navetta kestää itsesi lisäksi yhden palkatun työntekijän, mutta mieluummin se saisi olla perheenjäsen.
Ympärivuotisesti yhtä yrittäjää/työntekijää kohti voi olla 50-75 lypsylehmää lypsyjärjestelmästä riippumatta. Eli ajatuksissasi ollut kahden robon navetta kestää itsesi lisäksi yhden palkatun työntekijän, mutta mieluummin se saisi olla perheenjäsen.
Muistini mukaan ollaan keskusteltu tästä ennenkin, mutta toistan itseäni: Esittämäsi työntehokkuustavoitteet ovat epärealistisia. Ne voivat toteutua vasta suuremmissa kokoluokissa, mistä tässä on keskusteltu. Näppituntumalta heittäisin, että ensimmäinen mahdollisuus yltää noihin lukuihin on 300 lehmää/6 ihmistä.
Meillä ainakin lypsylehmien parret on hyvin pysyneet pultein lattiassa, sensijaan tiineiden hiehojen samanmalliset on irronneet. Porttien tolpat kannattaa ehdottomasti valaa kiinni, ja vielä lyöt sinne umpiakselin pätkän sisään, 7 vuoden jälkeen väliaitojen tolpat ruostui poikki. Käytännössä valun yhteydessä laitettiin styroksinpalat betonin joukkoon tolppien kohdille, ja sitten kun betoni oli hiukan jässähtänyt, niin kaivettiin kuopat auki. Juotosvalamalla tolpat kiinni sitten kun oli aidat koottu kaikki esim. panttinkinpalojen päälle.Kyllä kiila-ankkureilla pultatut pysyy. Vain ruokintapöydän tolpat paikoilleen valettuja... niissä tolpissa on kumimainen pinnoite valun saumakohdalla.
Kyllä, mutta taloudellisesti se kestää sen kaksi. ;)Ympärivuotisesti yhtä yrittäjää/työntekijää kohti voi olla 50-75 lypsylehmää lypsyjärjestelmästä riippumatta. Eli ajatuksissasi ollut kahden robon navetta kestää itsesi lisäksi yhden palkatun työntekijän, mutta mieluummin se saisi olla perheenjäsen.
Muistini mukaan ollaan keskusteltu tästä ennenkin, mutta toistan itseäni: Esittämäsi työntehokkuustavoitteet ovat epärealistisia. Ne voivat toteutua vasta suuremmissa kokoluokissa, mistä tässä on keskusteltu. Näppituntumalta heittäisin, että ensimmäinen mahdollisuus yltää noihin lukuihin on 300 lehmää/6 ihmistä.
Itse olen huomannu tässä suomessa ja ulkomailla (lähinnä saksassa) navetoita kiertäneenä että suurin ero on että suomessa yritetään aina keksiä se navetta uudestaan. Saksassa isot navetat kaikki noudattelee samaa kaavaa, yksinkertaista, pelkistettyä, idioottivarmaa. Kyllä aika metsään mennään (huom! mun mielestä) jos suunnitellaan siltanostureita ja poikittaislantakäytäviä yms.
Navettamatematiikkaa kierolla tavalla:
Tilalla on aluksi vaikka 30 lypsävää kohtuullisen mukavassa parsinavetassa. Ja velkaa sellaiset 300 000 € (vedin ihan lonkalta). Jos tila päättää laajentaa robottinavetaksi vaikkapa miljoonan panostuksella niin miten käy? Kokonaisvelka on 1300 000 € ja lehmämäärä lisääntyy 35 päällä.
Eli laajentaminen 35 eläimellä maksaa tuon miljoonan, eikä voi ajatella että 65 eläimen navetan perustaminen maksaa miljoonan.
Alkuasetelmaan.. Jos aluksi tuon 300 000 euron velkataakan maksaminen 30 lehmällä tuntui työläältä, niin lisättyjen 35 eläimen täytyy olla "jokseenkin paljon" parempia että ne maksavat joskus takaisin tuon miljoonan...
Tai niin.. eihän näin saa laskea ::) Mutta kai joku edes ajattelee asiaa näinkin. Minä ajattelen-> olen siinä uskossa että jos navetta tehdään niin tehdään sitten niin suuri että tällaisia ei enää tarvitsisi miettiä.
Olen kuitenkin kantapään kautta jo muutamassa vuodessa oppinut että tällainen maitotila on aika haavoittuva jos se makaa pelkästään yrittäjäperheen varassa jolloin kokoluokkaa kannattaa miettil sellaiseksi että navetassa käy säännöllisesti ulkopuolinen tekijä jolloin ajanmittaan voi olla varma siitä että se navetta pyörii vaikka itse on lomalla tai sairaalassa tai missä vaan. Tähän ei voi luottaa lomituksessa. Lisäksi pidän helpompana palkata navettaan väkeä kun esimerkiksi pellolle koska navetta pyörii täysin rutiineilla mutta pellolle täytyy aina ohjata työntekijää. Kokonaisurakalla teettäminen on sitten eri asia.Tästä ollaan 100% samaa mieltä.
Navettamatematiikkaa kierolla tavalla:
Tilalla on aluksi vaikka 30 lypsävää kohtuullisen mukavassa parsinavetassa. Ja velkaa sellaiset 300 000 € (vedin ihan lonkalta). Jos tila päättää laajentaa robottinavetaksi vaikkapa miljoonan panostuksella niin miten käy? Kokonaisvelka on 1300 000 € ja lehmämäärä lisääntyy 35 päällä.
Eli laajentaminen 35 eläimellä maksaa tuon miljoonan, eikä voi ajatella että 65 eläimen navetan perustaminen maksaa miljoonan.
Alkuasetelmaan.. Jos aluksi tuon 300 000 euron velkataakan maksaminen 30 lehmällä tuntui työläältä, niin lisättyjen 35 eläimen täytyy olla "jokseenkin paljon" parempia että ne maksavat joskus takaisin tuon miljoonan...
Tai niin.. eihän näin saa laskea ::) Mutta kai joku edes ajattelee asiaa näinkin. Minä ajattelen-> olen siinä uskossa että jos navetta tehdään niin tehdään sitten niin suuri että tällaisia ei enää tarvitsisi miettiä.
Navettamatematiikkaa kierolla tavalla:
Tilalla on aluksi vaikka 30 lypsävää kohtuullisen mukavassa parsinavetassa. Ja velkaa sellaiset 300 000 € (vedin ihan lonkalta). Jos tila päättää laajentaa robottinavetaksi vaikkapa miljoonan panostuksella niin miten käy? Kokonaisvelka on 1300 000 € ja lehmämäärä lisääntyy 35 päällä.
Eli laajentaminen 35 eläimellä maksaa tuon miljoonan, eikä voi ajatella että 65 eläimen navetan perustaminen maksaa miljoonan.
Alkuasetelmaan.. Jos aluksi tuon 300 000 euron velkataakan maksaminen 30 lehmällä tuntui työläältä, niin lisättyjen 35 eläimen täytyy olla "jokseenkin paljon" parempia että ne maksavat joskus takaisin tuon miljoonan...
Tai niin.. eihän näin saa laskea ::) Mutta kai joku edes ajattelee asiaa näinkin. Minä ajattelen-> olen siinä uskossa että jos navetta tehdään niin tehdään sitten niin suuri että tällaisia ei enää tarvitsisi miettiä.
Tunnen kyllä tapauksia että uuteen robonavettaan on lyöty milli kiinni vaikka vanha navetta on edelleen jäänyt nuorkarjalle tai vaikka sonneille. Toiset ovat tehneet saman puolella millillä. Parhaat laittaneet 1,3 milliä.
Must alkaa tuntuu siltä, et kyl mun kymmenen vuotta vanha navetta jo saakin lahota käsiin, eihän siitä ole velkaa enää kuin 50 tonnii........... Tarkoittaa sitä, että jos tehdään 1,5 miljoonan roponavetta, ni millä sen oikeesti saa maksuun ennenkuin se tarvii ihan kaikki sinne sisälle uutta....????
Navettamatematiikkaa kierolla tavalla:
Tilalla on aluksi vaikka 30 lypsävää kohtuullisen mukavassa parsinavetassa. Ja velkaa sellaiset 300 000 € (vedin ihan lonkalta). Jos tila päättää laajentaa robottinavetaksi vaikkapa miljoonan panostuksella niin miten käy? Kokonaisvelka on 1300 000 € ja lehmämäärä lisääntyy 35 päällä.
Eli laajentaminen 35 eläimellä maksaa tuon miljoonan, eikä voi ajatella että 65 eläimen navetan perustaminen maksaa miljoonan.
Alkuasetelmaan.. Jos aluksi tuon 300 000 euron velkataakan maksaminen 30 lehmällä tuntui työläältä, niin lisättyjen 35 eläimen täytyy olla "jokseenkin paljon" parempia että ne maksavat joskus takaisin tuon miljoonan...
Tai niin.. eihän näin saa laskea ::) Mutta kai joku edes ajattelee asiaa näinkin. Minä ajattelen-> olen siinä uskossa että jos navetta tehdään niin tehdään sitten niin suuri että tällaisia ei enää tarvitsisi miettiä.
jos tilanne on tällainen niin on monta asiaa missä saa kattoa peiliin. Ensiksikin jos on 35 lehmän timiva navetta johon on 300 velkoja niin onko tullut tehtyä virhe investointi kun navetta ei ole kuollettanut itsensä tai ei kiinnosta hoitaa lehmiä siinä vanhassa navetassa jolloin pitää miettiä miksi tuli tehtyä sellainen kompleksi mihin ei saa helpolla liitettyä sitä robotti tai asema päätyä.
Sitten kun sen laajennuksen tekee niin miten voi 35 lisäpaikkaa maksaa 100000. Samoiten on joku pielessä jos uusi maksaa yli miljoonan ja vanhaa ei saa hyödynnettyä millään tavalla.
Sinäänsä asia ei liity muhun lmillääntavalla muuten kun että uutta ei kannata suunnitella siten että on se 35 parsinavetta ja 300 tuhatta lainaa hiukan suuremmassa mittakaavassa kun haluaa tehdä seuraavan version.
Kuten kirjoitinkin, niin riippuen sijainnista. Suomikin on kohtuu iso maa, mahtuu keliä monen sorttista, kuin myös talvea. Keskustelivat tuolla aikaisemmin ajoneuvoyhdistelmästäkin, lähinnä siihen viitaten. Jos siellä pellolla on lunta juuri sopivasti välillä puol metriä-metri, niin hankala siellä rekalla on ajaa. Tuokin riippuu tietysti vielä pellosta, teistä ja lastaustavasta tuleeko lumesta lopulta mitään ongelmia.ajamisen kannalla. Kuormakoko saadaan riittäväksi, paalinkäsittely on helppoa ja lumitöitä ei tarvitse pellolla tehdä(voi viedä aikaa talven mittaan yllättävän paljon). Talvella harvoin voi ajaa yhtä suurilla kuormilla kuin sulan kelin aikaan; tyhjän ajaminen kasvaa. Rippuu tietysti sijainnista ja teiden mäkisyydestä, miten ajaminen talvella luonnistuu.
Ensiks... koskaan, ei milloinkaan oo tarvinnu paalien hakemisen takia lumitöitä pellolla tehdä...
Toisekseen... talvella oon ajanu ihan saman kokoisia kuormia kuin sulan kelin aikanakin. Itse asiassa talvella jopa helpompaa, kun ei tartte painumisia varoa.
Ainut talveen liittyvä seikka on ennemminkin tuolla tieajon puolella matkalentonopeuden suhde pysähtymismatkaan...
Tästä huolimatta mahdollisimman vähän paaleihin ja nekin hiehoille...
ja mistä löydät rekan joka suostuu ajaan joka toinen päivä yhden kuorman?
Kuten kirjoitinkin, niin riippuen sijainnista. Suomikin on kohtuu iso maa, mahtuu keliä monen sorttista, kuin myös talvea. Keskustelivat tuolla aikaisemmin ajoneuvoyhdistelmästäkin, lähinnä siihen viitaten. Jos siellä pellolla on lunta juuri sopivasti välillä puol metriä-metri, niin hankala siellä rekalla on ajaa. Tuokin riippuu tietysti vielä pellosta, teistä ja lastaustavasta tuleeko lumesta lopulta mitään ongelmia.ajamisen kannalla. Kuormakoko saadaan riittäväksi, paalinkäsittely on helppoa ja lumitöitä ei tarvitse pellolla tehdä(voi viedä aikaa talven mittaan yllättävän paljon). Talvella harvoin voi ajaa yhtä suurilla kuormilla kuin sulan kelin aikaan; tyhjän ajaminen kasvaa. Rippuu tietysti sijainnista ja teiden mäkisyydestä, miten ajaminen talvella luonnistuu.
Ensiks... koskaan, ei milloinkaan oo tarvinnu paalien hakemisen takia lumitöitä pellolla tehdä...
Toisekseen... talvella oon ajanu ihan saman kokoisia kuormia kuin sulan kelin aikanakin. Itse asiassa talvella jopa helpompaa, kun ei tartte painumisia varoa.
Ainut talveen liittyvä seikka on ennemminkin tuolla tieajon puolella matkalentonopeuden suhde pysähtymismatkaan...
Tästä huolimatta mahdollisimman vähän paaleihin ja nekin hiehoille...
ja mistä löydät rekan joka suostuu ajaan joka toinen päivä yhden kuorman?
Tuolta: http://www.volvotrucks.com/TRUCKS/FINLAND-MARKET/FI-FI/TRUCKS/Pages/trucks.aspx
Erotteluosastossa pieni parsinavetta ilman lypsymahdollisuutta, siemennyksiä, umpeenpanoja, hoitoja, tarkastuksia varten. Kovasti kiimassa hyppiviä on eroteltu myös siihen, etteivät hypi parsiin tai vastaavaa.
Muutenkin suunnittelussa ja toteutuksessa kuulemma liian vähän kuunnellaan siementäjien ja eläinlääkäreiden toiveita/tarpeita.
Hoito- ja sairaskarsinoissa reilusti parannettavaa yleensä. Joillekin eläinlääkäreille pitäisi taas olla suunnilleen sairaalaolosuhteet eläinten käsittelyssä. ::) Semmarit yleensä tyytyväisiä kun pienet perusasiat kunnossa.
Muutenkin suunnittelussa ja toteutuksessa kuulemma liian vähän kuunnellaan siementäjien ja eläinlääkäreiden toiveita/tarpeita.
Niin ne kaikki yhdenasianihmiset sanoo. Rekkamiehille pitää olla asfalttitiet ja -pihat, lenkkiä pitää päästä ajamaan ettei tarvitse peruuttaa. Jakeluautoilija tarvitsee lastauslaiturin, että on kuorma helppo purkaa jne jne jne
Hoito- ja sairaskarsinoissa reilusti parannettavaa yleensä. Joillekin eläinlääkäreille pitäisi taas olla suunnilleen sairaalaolosuhteet eläinten käsittelyssä. ::) Semmarit yleensä tyytyväisiä kun pienet perusasiat kunnossa.
Tällähetkellä on sellainen kutina että robotin jälkeen kannattais tehdä erottelutila rehu ja vesisysteemillä. Tästä lähtis noin 5 metrin käytävä mihin lehmän sais pysähtymään etu ja takaportilla missä siementäjän olisi helppo toimia. Jos haluaisi niin voisi lisätä tuet jotka painettaisi niskaan jotta elukan saisi kiinni. Sitten seinät voisi olla avattavat jotta pääsis pistämään ja hoitamaan ja miksi ei voisi olla käsivinssi jotta jalan saisi nostettua ilmaan jos haluaisi tutkia sorkkaa tai sorkanhoitaja hoitais jotain yksittäistä elukkaa.
Erotteluosastossa pieni parsinavetta ilman lypsymahdollisuutta, siemennyksiä, umpeenpanoja, hoitoja, tarkastuksia varten. Kovasti kiimassa hyppiviä on eroteltu myös siihen, etteivät hypi parsiin tai vastaavaa.
Meillä on samalla tavalla. Ongelmaksi on koettu lehmien kiinnittäminen parteen; ne kun eivät ole siihen tottuneet niin kaikki eivät anna laittaa pantaa kaulaan noin vain.. Aikaa menee kahdelta ihmiseltä, eikä toimitus ole välttämättä kaikkein työturvallisinta hommaa. Niinpä on käynyt mielessä, josko joskus laittaisi pätkän lukittavaa aitaa. Mutta jotta ei menisi ojasta allikkoon pitäisi tietää: Laittaako lehmä päänsä vapaaehtoisesti "aidan rakoon", kun ei tähän ole tottunut??? Pelkkä niskaputki on tuokintapöydällä.
***Toisaalta jokaisen laajentajan lähtökohtana täytyisi olla toimilupakurssi. Ja lisäksi joka isolla tilalla kannattaa olla oma sorkanhoitopenkki, jossa saa laitettua yksittäiselle lehmälle sorkkakengän tarvittaessa tai saa kierresorkan oikeistua. Koko karjan sorkkahoito toki kuuluu ammattilaiselle.
Miksi? Riittävän isossa karjassa toki tulee paljon siemennyksiä, että tuntuma työhön pysyy, mutta isossa karjassa on varmasti paljon muutakin työtä kuin perseiden kaivaminen... mutta tämä on mun mielipiteeni asiasta. Jos joku haluu kaivaa niin se heille suotakoon.
Itselle ei tulisi mieleenkään palata aikaan jolloin semmarit hoiti siemennykset, tultiin milloin sattuu ja ainaista *****ilua sai kuunnella.
Mutta eihän sitä osaa muuta kaivata jos ei tiedä paremmasta...
esim nenänkaivaminen;)??Erotteluosastossa pieni parsinavetta ilman lypsymahdollisuutta, siemennyksiä, umpeenpanoja, hoitoja, tarkastuksia varten. Kovasti kiimassa hyppiviä on eroteltu myös siihen, etteivät hypi parsiin tai vastaavaa.
Meillä on samalla tavalla. Ongelmaksi on koettu lehmien kiinnittäminen parteen; ne kun eivät ole siihen tottuneet niin kaikki eivät anna laittaa pantaa kaulaan noin vain.. Aikaa menee kahdelta ihmiseltä, eikä toimitus ole välttämättä kaikkein työturvallisinta hommaa. Niinpä on käynyt mielessä, josko joskus laittaisi pätkän lukittavaa aitaa. Mutta jotta ei menisi ojasta allikkoon pitäisi tietää: Laittaako lehmä päänsä vapaaehtoisesti "aidan rakoon", kun ei tähän ole tottunut??? Pelkkä niskaputki on tuokintapöydällä.
Lukittavaa etuaitaa löytyy siemennysikäisten hiehojen osastosta 30 elukalle, hoitokarsinoiden etuaidat myös lukittavat, yhteensä n.26kpl... Havainto noiden lukittavien etuaitojen käytöstä ja elukoiden tottumisesta on sellainen, että vanhemmilla parsinavetasta tuoduilla joskus pientä vastahakoisuutta laittaa päänsä reikään, mutta nuorempi väestö, joka on jo hiehojen osastolla tottunut reikään, ei mitään ongelmia. Yleensä nämä "yhdenasianihmisten" toiveet helpottaa myös omaa elämää muissa hoitotoimissa.
***Toisaalta jokaisen laajentajan lähtökohtana täytyisi olla toimilupakurssi. Ja lisäksi joka isolla tilalla kannattaa olla oma sorkanhoitopenkki, jossa saa laitettua yksittäiselle lehmälle sorkkakengän tarvittaessa tai saa kierresorkan oikeistua. Koko karjan sorkkahoito toki kuuluu ammattilaiselle.
Miksi? Riittävän isossa karjassa toki tulee paljon siemennyksiä, että tuntuma työhön pysyy, mutta isossa karjassa on varmasti paljon muutakin työtä kuin perseiden kaivaminen... mutta tämä on mun mielipiteeni asiasta. Jos joku haluu kaivaa niin se heille suotakoon.
Miksi? Riittävän isossa karjassa toki tulee paljon siemennyksiä, että tuntuma työhön pysyy, mutta isossa karjassa on varmasti paljon muutakin työtä kuin perseiden kaivaminen... mutta tämä on mun mielipiteeni asiasta. Jos joku haluu kaivaa niin se heille suotakoon.
Itselle ei tulisi mieleenkään palata aikaan jolloin semmarit hoiti siemennykset, tultiin milloin sattuu ja ainaista *****ilua sai kuunnella.
Mutta eihän sitä osaa muuta kaivata jos ei tiedä paremmasta...
Miksi? Riittävän isossa karjassa toki tulee paljon siemennyksiä, että tuntuma työhön pysyy, mutta isossa karjassa on varmasti paljon muutakin työtä kuin perseiden kaivaminen... mutta tämä on mun mielipiteeni asiasta. Jos joku haluu kaivaa niin se heille suotakoon.
Itselle ei tulisi mieleenkään palata aikaan jolloin semmarit hoiti siemennykset, tultiin milloin sattuu ja ainaista *****ilua sai kuunnella.
Mutta eihän sitä osaa muuta kaivata jos ei tiedä paremmasta...
Ne vissiin säälistä tulee meille aina so*****na aikana, ja oikein lupsakkaita haastelevat ;D
Miksi? Riittävän isossa karjassa toki tulee paljon siemennyksiä, että tuntuma työhön pysyy, mutta isossa karjassa on varmasti paljon muutakin työtä kuin perseiden kaivaminen... mutta tämä on mun mielipiteeni asiasta. Jos joku haluu kaivaa niin se heille suotakoon.
Navettamatematiikkaa kierolla tavalla:Niih.. Ja ne pellon tujet ei nouse, vaikka navettaa laajentas kuinka. Siis tulot kasvaa vain maijjon ja lihan osalta.
Tilalla on aluksi vaikka 30 lypsävää kohtuullisen mukavassa parsinavetassa. Ja velkaa sellaiset 300 000 € (vedin ihan lonkalta). Jos tila päättää laajentaa robottinavetaksi vaikkapa miljoonan panostuksella niin miten käy? Kokonaisvelka on 1300 000 € ja lehmämäärä lisääntyy 35 päällä.
Eli laajentaminen 35 eläimellä maksaa tuon miljoonan, eikä voi ajatella että 65 eläimen navetan perustaminen maksaa miljoonan.
Alkuasetelmaan.. Jos aluksi tuon 300 000 euron velkataakan maksaminen 30 lehmällä tuntui työläältä, niin lisättyjen 35 eläimen täytyy olla "jokseenkin paljon" parempia että ne maksavat joskus takaisin tuon miljoonan...
Tai niin.. eihän näin saa laskea ::) Mutta kai joku edes ajattelee asiaa näinkin. Minä ajattelen-> olen siinä uskossa että jos navetta tehdään niin tehdään sitten niin suuri että tällaisia ei enää tarvitsisi miettiä.
Vielä muutama vuosi sitten meillä ei ollut mitään ongelmia siementämisten kanssa, kun omassa pitäjässä oli siementäjiä melkein joka sormelle. Nyt kun osa on lopettanut tai vaihtanut paikkakuntaa, niin on ruvennut tulemaan näitä klo 17-19 siemennyksiä. Siemennysajan valinta maksaa, jos sen haluaa tiettyyn aikaan ja se vasta maksaakin, jos menee jälkitilaukseen.Olivat vene-hankkeen koulutuksessa uhkailleet, että toimilupakurssista tehdään osa karjanhoitajan ammattitutkintoa. Jos haluaa toimiluvan pitäisi suorittaa koko tutkinto. Pelkkää toimilupakurssia ei saisi enään järjestää. ???
Siispä tammikuussa kurssille...
pellon tuet ei nouse mutta voipahan vähentää sitä rehuviljan viljelyä joka vieläkin suurimmalla osalla on kannattamatonta. parhaassa tapauksessa voi lopettaa sen kokonaan ja myydä koneet pois tai olla hankkimatta uusia.Navettamatematiikkaa kierolla tavalla:Niih.. Ja ne pellon tujet ei nouse, vaikka navettaa laajentas kuinka. Siis tulot kasvaa vain maijjon ja lihan osalta.
Tilalla on aluksi vaikka 30 lypsävää kohtuullisen mukavassa parsinavetassa. Ja velkaa sellaiset 300 000 € (vedin ihan lonkalta). Jos tila päättää laajentaa robottinavetaksi vaikkapa miljoonan panostuksella niin miten käy? Kokonaisvelka on 1300 000 € ja lehmämäärä lisääntyy 35 päällä.
Eli laajentaminen 35 eläimellä maksaa tuon miljoonan, eikä voi ajatella että 65 eläimen navetan perustaminen maksaa miljoonan.
Alkuasetelmaan.. Jos aluksi tuon 300 000 euron velkataakan maksaminen 30 lehmällä tuntui työläältä, niin lisättyjen 35 eläimen täytyy olla "jokseenkin paljon" parempia että ne maksavat joskus takaisin tuon miljoonan...
Tai niin.. eihän näin saa laskea ::) Mutta kai joku edes ajattelee asiaa näinkin. Minä ajattelen-> olen siinä uskossa että jos navetta tehdään niin tehdään sitten niin suuri että tällaisia ei enää tarvitsisi miettiä.
Voihan sen rehuvilijan vilijelyn lopettaa muutennii, tai vilijelä van senverran ku ite tarttee. Ja tujet tullee silti täytenä.pellon tuet ei nouse mutta voipahan vähentää sitä rehuviljan viljelyä joka vieläkin suurimmalla osalla on kannattamatonta. parhaassa tapauksessa voi lopettaa sen kokonaan ja myydä koneet pois tai olla hankkimatta uusia.Navettamatematiikkaa kierolla tavalla:Niih.. Ja ne pellon tujet ei nouse, vaikka navettaa laajentas kuinka. Siis tulot kasvaa vain maijjon ja lihan osalta.
Tilalla on aluksi vaikka 30 lypsävää kohtuullisen mukavassa parsinavetassa. Ja velkaa sellaiset 300 000 € (vedin ihan lonkalta). Jos tila päättää laajentaa robottinavetaksi vaikkapa miljoonan panostuksella niin miten käy? Kokonaisvelka on 1300 000 € ja lehmämäärä lisääntyy 35 päällä.
Eli laajentaminen 35 eläimellä maksaa tuon miljoonan, eikä voi ajatella että 65 eläimen navetan perustaminen maksaa miljoonan.
Alkuasetelmaan.. Jos aluksi tuon 300 000 euron velkataakan maksaminen 30 lehmällä tuntui työläältä, niin lisättyjen 35 eläimen täytyy olla "jokseenkin paljon" parempia että ne maksavat joskus takaisin tuon miljoonan...
Tai niin.. eihän näin saa laskea ::) Mutta kai joku edes ajattelee asiaa näinkin. Minä ajattelen-> olen siinä uskossa että jos navetta tehdään niin tehdään sitten niin suuri että tällaisia ei enää tarvitsisi miettiä.
ja mitä toimilupakurssiin tulee niin ehdottomasti se pitää sisällyttää kaikkiin maatalousalanopintoihin jotka liittyy eläimiin. toki pitää järjestää myös erikseen.
Olivat vene-hankkeen koulutuksessa uhkailleet, että toimilupakurssista tehdään osa karjanhoitajan ammattitutkintoa. Jos haluaa toimiluvan pitäisi suorittaa koko tutkinto. Pelkkää toimilupakurssia ei saisi enään järjestää. ???
Joten kaikki joita asia kiinnostaa, ilmoittautukaa heti kurssille.
Vielä muutama vuosi sitten meillä ei ollut mitään ongelmia siementämisten kanssa, kun omassa pitäjässä oli siementäjiä melkein joka sormelle. Nyt kun osa on lopettanut tai vaihtanut paikkakuntaa, niin on ruvennut tulemaan näitä klo 17-19 siemennyksiä. Siemennysajan valinta maksaa, jos sen haluaa tiettyyn aikaan ja se vasta maksaakin, jos menee jälkitilaukseen.Olivat vene-hankkeen koulutuksessa uhkailleet, että toimilupakurssista tehdään osa karjanhoitajan ammattitutkintoa. Jos haluaa toimiluvan pitäisi suorittaa koko tutkinto. Pelkkää toimilupakurssia ei saisi enään järjestää. ???
Siispä tammikuussa kurssille...
Joten kaikki joita asia kiinnostaa, ilmoittautukaa heti kurssille.
Minä olen luullut, että nuoren viljelijän tuet ovat niin merkittävät, että navetan rakentaminen kannaattaa jättää nuorille? Muuten olemme kyllä kehittäneet tilaa koko ajan. Peltoa ostettu ja tehdään lisää parasta aikaa. Yhdessä käyty navettareissuilla ja keskusteltu paljon eri navettavaihtoehdoista navetan suhteen. Nykyistä parsinavettaa on peruskunnostettu koko ajan, josta on tarkoitus tehdä sitten nuoren karjan tilat.Aidosti tyhjästä lähteneitäkin ja menestyneitäkin löytyy.... Vigrenin Einarin tavoin heillä ei ole useinkaan vaan tarvetta levitellä ja retostella pitkin maailmaa ja nettiä. Isoon taloon valmiista lähteneet ökypojat ovat sitten oma juttunsa. Miestä ollaan, rahaa piisaa ja järki ei päätä pakota.
***Se miten me spv-hoidettiin on ihan vapaasti kaikkien hyödynnettävissä, jos tahtoa löytyy. Maatilojen isoin ongelma tapaa olla elinkaaren tason laskeminen eläkeikää lähestyttäessä. Ehdotin vanhemmilleni, että tekisivät laajennuksen 30 lehmästä 50 lehmään vielä oman yrittäjäuransa loppumetreillä. Onnekseni he siihen suostuivat.
50 lehmän ja 60 hehtaarin tilalla teimme sitten spv:n. Tältä tasolta eteenpäin lähteminen oli ilman muuta helpompaa kuin 30 lehmän tilalta olisi ollut. Olen käsittääkseni tämän tuonut ennenkin esille, jos se Jamppaa harmittaa niin siitä vain.
Täysin samaa mieltä. Tuo ratkaisu alentaa monilla nuorilla kynnystä jatkamiseenkin (hyväkuntoinen tila jota on kehitetty loppumetreille saakka). Monilla on ongelma ettei tilaa ole kehitetty enää kymmeneen vuoteen ennen spv:tä, ainakin tuntuu siltä.
minoon kattellu sivusta kun ihmiset tekee miljoonien investointeja, kilpailevat verissäpäin pelloista ja sitten elävät kädestä suuhun ko vapaata rahaa ei ole sentin senttiä missään... Rahoitusyhtiöt putsaa joka killingin mitä käteen tulee. Ei kyllä aiheuta kateutta ja katkeruutta tämmöselle 20 lypsävän hoitajalle.. Onse komiaa ko mettiä on va harvennettu viimesen 30 vuotta, ei ole päätehakkuita tehty, velekaa ei ole sentin senttiä, konekaluston suhteen 100% omavarainen, urakoitsiaa ei tarvita. Joka vuosi menee 15-20 tonnia osakkeisiin tai muihin sijoituskohteisiin. Mukava nukkua sikeää yöunta :)Onnexi olkoon! Kyllä se luo uskoa itsellekin, että tästä vielä noustaan pärjäämään. Kun kerran muutkin. Nyt on vähän toisinpäin meillä. Päätehakkuita tehty, pieniä tosin, kun ei metsää paljoa olekaan. Velkaa (spv+pelto) on aivan helevetisti, silti koneet vanhoja, rehunteko ulkoistettu. Tuloa ei juuri tule maataloudesta, isäntä tilan ulkopuolella osa-aikatöissä, ihan kädestä suuhun eletään. Lehmiä lypsyssä parikymmentä.
Juurikin näin!Miksi? Riittävän isossa karjassa toki tulee paljon siemennyksiä, että tuntuma työhön pysyy, mutta isossa karjassa on varmasti paljon muutakin työtä kuin perseiden kaivaminen... mutta tämä on mun mielipiteeni asiasta. Jos joku haluu kaivaa niin se heille suotakoon.
***Ensinnäkin kurssi antaa hyvää pohjaa yhteen isoon haasteeseen tilakoon kasvaessa. Toimiluvalla tiinehtyvyys yleensä parantuu, joka ei sinällään johdu ammattitaidosta vaan paremmasta ajoituksesta. Eikä ole mitään määrä-aikaa aamuisin johon mennessä pitää siementäjä tilata eli ei peritä jälkitilaus yms. lisiä. Ja onhan tällä ihan taloudellinenkin merkitys.
Makuasioita ja painotusasioita nämä eri työmenetelmät ovat. Monella tavalla päästään kohtuulliseen lopputulokseen. Isossa karjassa on varmasti paljon muutakin työtä kuin esim. lypsäminen... mutta tämä on mun mielipiteeni asiasta. Jos joku haluu lypsää niin se heille suotakoon.
Juurikin näin!Miksi? Riittävän isossa karjassa toki tulee paljon siemennyksiä, että tuntuma työhön pysyy, mutta isossa karjassa on varmasti paljon muutakin työtä kuin perseiden kaivaminen... mutta tämä on mun mielipiteeni asiasta. Jos joku haluu kaivaa niin se heille suotakoon.
***Ensinnäkin kurssi antaa hyvää pohjaa yhteen isoon haasteeseen tilakoon kasvaessa. Toimiluvalla tiinehtyvyys yleensä parantuu, joka ei sinällään johdu ammattitaidosta vaan paremmasta ajoituksesta. Eikä ole mitään määrä-aikaa aamuisin johon mennessä pitää siementäjä tilata eli ei peritä jälkitilaus yms. lisiä. Ja onhan tällä ihan taloudellinenkin merkitys.
Makuasioita ja painotusasioita nämä eri työmenetelmät ovat. Monella tavalla päästään kohtuulliseen lopputulokseen. Isossa karjassa on varmasti paljon muutakin työtä kuin esim. lypsäminen... mutta tämä on mun mielipiteeni asiasta. Jos joku haluu lypsää niin se heille suotakoon.
Jos sil oli vaan ventti hyytyny, eikä kehannu tunnustaa... :o
Traktoriedustaja näki eräällä maatilalla, miten isäntä kynti peltoa sonnilla. - Mitäs tämä nyt? ihmetteli edustaja. - Eikös teillä ole kaksi traktoriakin? - Joo, totesi isäntä. - Mutta pitää tälle kaverille näyttää, ettei elämä pelkkää naimista ole.
Minä olen luullut, että nuoren viljelijän tuet ovat niin merkittävät, että navetan rakentaminen kannaattaa jättää nuorille? Muuten olemme kyllä kehittäneet tilaa koko ajan. Peltoa ostettu ja tehdään lisää parasta aikaa. Yhdessä käyty navettareissuilla ja keskusteltu paljon eri navettavaihtoehdoista navetan suhteen. Nykyistä parsinavettaa on peruskunnostettu koko ajan, josta on tarkoitus tehdä sitten nuoren karjan tilat.
Minä olen luullut, että nuoren viljelijän tuet ovat niin merkittävät, että navetan rakentaminen kannaattaa jättää nuorille? Muuten olemme kyllä kehittäneet tilaa koko ajan. Peltoa ostettu ja tehdään lisää parasta aikaa. Yhdessä käyty navettareissuilla ja keskusteltu paljon eri navettavaihtoehdoista navetan suhteen. Nykyistä parsinavettaa on peruskunnostettu koko ajan, josta on tarkoitus tehdä sitten nuoren karjan tilat.
Minä olen luullut, että nuoren viljelijän tuet ovat niin merkittävät, että navetan rakentaminen kannaattaa jättää nuorille? Muuten olemme kyllä kehittäneet tilaa koko ajan. Peltoa ostettu ja tehdään lisää parasta aikaa. Yhdessä käyty navettareissuilla ja keskusteltu paljon eri navettavaihtoehdoista navetan suhteen. Nykyistä parsinavettaa on peruskunnostettu koko ajan, josta on tarkoitus tehdä sitten nuoren karjan tilat.
Itse olen huomannu tässä suomessa ja ulkomailla (lähinnä saksassa) navetoita kiertäneenä että suurin ero on että suomessa yritetään aina keksiä se navetta uudestaan. Saksassa isot navetat kaikki noudattelee samaa kaavaa, yksinkertaista, pelkistettyä, idioottivarmaa. Kyllä aika metsään mennään (huom! mun mielestä) jos suunnitellaan siltanostureita ja poikittaislantakäytäviä yms.
Niin olisihan se mukava vaan tehdä samanlainen kuin naapurilla. Suomessa vaan tuntuu että varsinkin ne navetat missä pidetään avoimia ovia on useiten rakennettu perjaatteella hienompi kuin naapureilla jolloin ei kauheesti ole säästetty rahaa. Ehkä sitten kun rupee oikeasti kiertelee siinä mielessä että voisi jotain uutta tehdä niin löytyy se halvempi vaihtoehtokin. Suomessa on lisäksi ongelmana että täällä on melko runsasluminen talvi jolloin se asettaa haasteita tälle pihalla tapahtuvalle toiminnalle.
Minä olen luullut, että nuoren viljelijän tuet ovat niin merkittävät, että navetan rakentaminen kannaattaa jättää nuorille? Muuten olemme kyllä kehittäneet tilaa koko ajan. Peltoa ostettu ja tehdään lisää parasta aikaa. Yhdessä käyty navettareissuilla ja keskusteltu paljon eri navettavaihtoehdoista navetan suhteen. Nykyistä parsinavettaa on peruskunnostettu koko ajan, josta on tarkoitus tehdä sitten nuoren karjan tilat.
Nuoriso voi sitten tehdä toisen hallin viereen.. ..ja kolmannen.. ;)
"Avustuksen enimmäismäärää voidaa korottaa 10 prosenttiyksikölllä, kun tue saaja täyttää nuoren viljelijän aloitustuen myöntämisen edellytykset ja tilanpidon aloittamisesta ei ole kulunut viittä vuotta." Lukkeepi Mavin sivuilla ensi vuoden investointituvissa lypsykarjalle. On minusta huomioitava asia.Tuo 10% jostain kustannusarviosta ei merkitse tilan kokonaisuudessa juuri mitään. Pöljintä on tehdä "ilmaisen" rahan toivossa aivan epätoivoisia vetoja. Pulikanvaihto on riittävän haasteellista muutenkin, ei kannata riskeerata sitä vielä jonkun rahasumman toivossa. Mikäli jatko ja strategia on selvillä, sitä noudatetaan ja omistajanvaihdos toteutetaan sitten erikseen.
"Avustuksen enimmäismäärää voidaa korottaa 10 prosenttiyksikölllä, kun tue saaja täyttää nuoren viljelijän aloitustuen myöntämisen edellytykset ja tilanpidon aloittamisesta ei ole kulunut viittä vuotta." Lukkeepi Mavin sivuilla ensi vuoden investointituvissa lypsykarjalle. On minusta huomioitava asia.Minä olen luullut, että nuoren viljelijän tuet ovat niin merkittävät, että navetan rakentaminen kannaattaa jättää nuorille? Muuten olemme kyllä kehittäneet tilaa koko ajan. Peltoa ostettu ja tehdään lisää parasta aikaa. Yhdessä käyty navettareissuilla ja keskusteltu paljon eri navettavaihtoehdoista navetan suhteen. Nykyistä parsinavettaa on peruskunnostettu koko ajan, josta on tarkoitus tehdä sitten nuoren karjan tilat.
Nuoriso voi sitten tehdä toisen hallin viereen.. ..ja kolmannen.. ;)
nuori viljelijä saa 5% enemmän avustusta..
ensin mty ja sitten tekkee navetan. ei liijan suuri kauppahinta ja on työ voimaa rakennuksen aikana. tekkee myöhemin lopulisen vaihoksen. jää saamatta nuoren tuen mutta tuskin se oikeesti mitään ratkasee,
Meillä tehtiin navetta MTY:n aikana niin että saatiin nuoren tuet. Maapohjan vuokraus mahdollisti sen.ensin mty ja sitten tekkee navetan. ei liijan suuri kauppahinta ja on työ voimaa rakennuksen aikana. tekkee myöhemin lopulisen vaihoksen. jää saamatta nuoren tuen mutta tuskin se oikeesti mitään ratkasee,
Meillä tehtiin navetta MTY:n aikana niin että saatiin nuoren tuet. Maapohjan vuokraus mahdollisti sen.ensin mty ja sitten tekkee navetan. ei liijan suuri kauppahinta ja on työ voimaa rakennuksen aikana. tekkee myöhemin lopulisen vaihoksen. jää saamatta nuoren tuen mutta tuskin se oikeesti mitään ratkasee,