90 -luvun lopulla vajaa parisataa heppaisen veturin (merkki ja valmistusmaa jääköön kertomatta) "tehdashinta" oli muistaakseni euroiksi muutettuna 25-30 000 (alviton). En just nyt muista mitä konehinnastoissa luki, mutta alvillinen listahinta lienee ollut 70-80 000 euroa.

Höpö höpö

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 30.12.12 - klo:23:32

90 -luvun lopulla vajaa parisataa heppaisen veturin (merkki ja valmistusmaa jääköön kertomatta) "tehdashinta" oli muistaakseni euroiksi muutettuna 25-30 000 (alviton). En just nyt muista mitä konehinnastoissa luki, mutta alvillinen listahinta lienee ollut 70-80 000 euroa.

Höpö höpö

 Miksei tuo olisi mahdollista? Tuohon tehdashintaanhan pitää lisätä "tavallaan" alv, kuten ulkomailta tuotaviin koneisiin muutenkin, vaikkei sitä varsinaisesti maksettaisi. Eli tuossa tehdashinta kertautuu n. kahdella, kun se tänne myyntiin päätyy. Siitä voi sitten antaa 25-30% alennusta ja silti voittoa jää.

Kumpikohan meistä on opiskellut laskentatoimea yliopistossa?

Vaikka tilinpäätöksessä lähdetään liikevaihdon ja ulosmyyntihinnan suunnasta, niin hinnoittelumalleissa lähtökohtana voi olla sisäänostohinta johon sitten lisätään haluttu kate. Yksittäisen tuotteen osalta se kate ei ole voittoa, vaan kattaa sekä kiinteitä kiinteitä kuluja esim myyjän palkka ja lasipalatsi että mahdollisesti jotain ylikin joka sitten jää voitoksi.

Arvonlisävero ja aikaisempi liikevaihtoverokin olivat monessa tapauksessa aika lähelle sama asia, ALV lisätään tuotteen verottomaan hintaan, LVV taas laskettiin osuutena ulosmyyntihinnasta, kumpi tahansa laskutapa on mahdollinen.

Näin se on.

Mutta miksi vaivata itseänsä näillä asioilla. Kyllä markkinat hoitaa. Jollain toimialalla, jos menee lujaa ja pääsee tekemään kovaa tulosta, niin sellaiseen bisnekseen riittää tulijoita. Agrimarket myytiin, joten se tuskin oli bisnes s-ryhmälle.

Lainaus käyttäjältä: aurajokilaivuri - 30.12.12 - klo:23:03

Kumpikohan meistä on opiskellut laskentatoimea yliopistossa?

Vaikka tilinpäätöksessä lähdetään liikevaihdon ja ulosmyyntihinnan suunnasta, niin hinnoittelumalleissa lähtökohtana voi olla sisäänostohinta johon sitten lisätään haluttu kate. Yksittäisen tuotteen osalta se kate ei ole voittoa, vaan kattaa sekä kiinteitä kiinteitä kuluja esim myyjän palkka ja lasipalatsi että mahdollisesti jotain ylikin joka sitten jää voitoksi.

Arvonlisävero ja aikaisempi liikevaihtoverokin olivat monessa tapauksessa aika lähelle sama asia, ALV lisätään tuotteen verottomaan hintaan, LVV taas laskettiin osuutena ulosmyyntihinnasta, kumpi tahansa laskutapa on mahdollinen.

Näin se on.

Mutta miksi vaivata itseänsä näillä asioilla. Kyllä markkinat hoitaa. Jollain toimialalla, jos menee lujaa ja pääsee tekemään kovaa tulosta, niin sellaiseen bisnekseen riittää tulijoita. Agrimarket myytiin, joten se tuskin oli bisnes s-ryhmälle.

 Varmaan siksi että miten helposti sitä kuvittelee omissa hommissa unohdetaan omapalkka ja kuvitellaan saavan voittoa. Eli emme ymmärrä bisneksen teosta yhtään mitään.
 Ajakaas muuten kokeilumielessä noi maatalouden kirjanpito kaksikertaisenakirjanpitona ja lisätkää siihen myös oma palkka, niin tilinpäätöstiedot muutuvat vieläkin kurjemmiksi.

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 30.12.12 - klo:23:32

90 -luvun lopulla vajaa parisataa heppaisen veturin (merkki ja valmistusmaa jääköön kertomatta) "tehdashinta" oli muistaakseni euroiksi muutettuna 25-30 000 (alviton). En just nyt muista mitä konehinnastoissa luki, mutta alvillinen listahinta lienee ollut 70-80 000 euroa.

Höpö höpö

Mikä tässä oli höpöä. Tehdashinta termi voi olla väärä? En tiedä tarkkaan mitä tuohon summaan oli laskettu, mutta ainakin valmistus. Onhan tuosta aikaakin, joten varmaan on asiat ja summat muuttuneet.

Lainaus käyttäjältä: Rimuli - 31.12.12 - klo:00:46

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 30.12.12 - klo:23:32

90 -luvun lopulla vajaa parisataa heppaisen veturin (merkki ja valmistusmaa jääköön kertomatta) "tehdashinta" oli muistaakseni euroiksi muutettuna 25-30 000 (alviton). En just nyt muista mitä konehinnastoissa luki, mutta alvillinen listahinta lienee ollut 70-80 000 euroa.

Höpö höpö

Mikä tässä oli höpöä. Tehdashinta termi voi olla väärä? En tiedä tarkkaan mitä tuohon summaan oli laskettu, mutta ainakin valmistus. Onhan tuosta aikaakin, joten varmaan on asiat ja summat muuttuneet.

Tuli vähän äkkiä kommentoitua, tuo vaihteluväli hiukan hämää. Jos summat on 30 ja 70 ollaan aika varmaan aika realistisissa luvuissa, jos taas 20 ja 80 niin kuulostaa aika epätodennäköiseltä.

Ei kauhean kaukaa haettua ole nuo luvut.
 Yhdistelmäpaalain tehtaan portilla 50000 alv 0. Ja kaupassa koneen hintalapussa lukee 98000 eur sis alv.

Siitä voi kukin laskeskella miten alvit ja muut vaikuttaa kuvioihin....

Ei kauhean kaukaa haettua ole nuo luvut.
 Yhdistelmäpaalain tehtaan portilla 50000 alv 0. Ja kaupassa koneen hintalapussa lukee 98000 eur sis alv.

Siitä voi kukin laskeskella miten alvit ja muut vaikuttaa kuvioihin....

 Agrin keskustelunavauksiin ei paljoo yli puolen kestä vastapalloo tarjota, voi joutua rahoituksenjärjestely puuhiin yllättäen...

Myyjäliikkeellä on oikeus hinnoitella koneensa, joten mitäpä se isännille kuuluu. Kaupanteossa paljastuu vasta todellinen hintataso. Konekauppa on muutakin kuin vaihtokoneen tai uudenkin koneen hinta: tilavuokria, kiinteistökuluja, ilmoitus-ja mainoskuluja,markkinointikuluja, esittelykustannuksia messuilta yms, rahtikustannuksia, korjaus-ja huoltokustannuksia, palkkakustannuksia, matkakuluja, rahoituskuluja,vakuutuksia ja muita yleiskuluja. Lisäksi toiminnan riskit ovat rahoitettava toiminnalla. Joskus tulee vielä takapakkia. Eli jonkinmoista katetta täytynee olla, mutta 70 %:t ovat sitten jo uskonnollisia harhoja.

Rusinoiden poimiminen pullasta on kivaa hommaa, mutta kun liiketoimintaa on katsottava kokonaisuuden kannalta. Kun sen kauppias joutuu jostain ottamaan rahan noihin muihinkin menoihin.

Maanviljelijöiden yksi ongelma "muiden joukossa" on että he ei ymmärrä kuinka vaikeata on oikeasti myydä jotain. Kaikki tuotteet kun heiltä haetaan vaan pois johonkin hintaan. Siksi oletetaan että kaupan kate on niin valtava ja toki se onkin iso mutta melkein ne jotka myy halvalla ei ikinä kasva isoiksi.

Tämä vaihtokone/ uusi kone kupla on toki olemassa eli vaihtokoneesta maksetaan ihan tautisesti ja tämä on lisätty siihen uuden koneen hintaan. Siksi rupee olemaan työmaa pystyä ostamaan uutta konetta ilman vaihtokonetta koska myyjä pitää herkästi sen oven auki jos asiakas kuitenkin keksii jonkun rotiskon mistä pitää jotain hyvittää....