Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: 6350 - 30.12.12 - klo:05:58
-
http://www.agrimarket.fi/sivusto/dyn_vaihtokoneporssiKuvat.cfm?vkId=2426578&fKuva=Picture%5F3914%2Ejpg&fH=768&fW=1024
-
Itkiskö vai nauraisko? Se on pakkomyyty taas yksi peura, ja vaihtokoneiden hinnat vääristyy entisestään. :(
-
http://www.valtra.fi/tradeIn/vk_popup.asp?country=358&id=3400715&com=0&fl=&ba=0&sid=&fromclub=
Naurattaa.........
-
Kyllä se on pojat niin, että kotimainen traktori on sijoitus kohde, sanokaa mitä sanotte ::) http://www.nettikone.com/valmet/505-glx/1137095
-
Kyllä se on pojat niin, että kotimainen traktori on sijoitus kohde, sanokaa mitä sanotte ::) http://www.nettikone.com/valmet/505-glx/1137095
Kylmis on tätä teroittanut agrokansan päähän jo pitkän tovin.....
-
Kiitos SKN, 505 Valmetissa oli tehty aika kätevä hydrauliikkavivun lukitus. Onkohan ihan teollista alkuperää vai käyttäjän oma keksintö. Itse olen ratkaissut tuon paalinarulla. Saa kohtuullisen kätevästi sidottua oven vieressä olevaan kahvaan. Ainoa huono puoli on, että narun joutuu säännöllisin väliajoin vaihtamaan.
Valmet, suomalaisiin olosuhteisiin suunniteltu traktori.
-
kyllä se kotimainen on varma kohde. olipa arvokas 865 nen. traktorin tai muun työkoneen arvon säilyminen on vaan aika merkittävä asia. itellä valtroja, sampo, avant. osa on ostettu uutena osa käytettynä. alkaa vaan kallistua nykyään enemmän uusien koneiden kannalle, vaihtokoneet ovat niin kalliita ettei peruskunnostusta tahdo kannattaa tehdä. kun uuteen vaihtaessa koneesta hyvitetään miltei sama hinta kun siitä on maksettu. vaikka miten huolella käytetyn koneen tarkistaa niin kulumavikoja vaan alkaa ilmetä. käytettyjä vaan juotuu katselmaan joskus vuosia että löytyy vähänajettu, halpa ja hyväkuntoinen kone. sopivilla varusteilla.
-
http://www.agrimarket.fi/sivusto/dyn_vaihtokoneporssiKuvat.cfm?vkId=2426578&fKuva=Picture%5F3914%2Ejpg&fH=768&fW=1024
Hinnoitteluun en puutu, mutta vuonna 1997 Valtra 865 etukuormaajalla (Valtra 630) taisi olla näitä 199 000 mk sis.alv.22% nto (33469 €) kampanjahinnoiteltuja? Listahinta noilla varusteilla n.225 000 mk uutena.
Perustraktori ovh. 190 000 mk, nappikytkin sarja jotain 2500 mk, isommista renkaista 1500-2000 mk, ja tuollainen MP-Lift 250 n.7500-7700 eur. Uutena, traktori 1997, etuk.2011.
-
valtra ei voi olla kovin huono traktori kun noita john deeren leiriin lipeäjiä ei kuitenkaan tuon enempää ole ;D ;D ;D ;D
-
Kiitos SKN, 505 Valmetissa oli tehty aika kätevä hydrauliikkavivun lukitus. Onkohan ihan teollista alkuperää vai käyttäjän oma keksintö. Itse olen ratkaissut tuon paalinarulla. Saa kohtuullisen kätevästi sidottua oven vieressä olevaan kahvaan. Ainoa huono puoli on, että narun joutuu säännöllisin väliajoin vaihtamaan.
Valmet, suomalaisiin olosuhteisiin suunniteltu traktori.
Niin ja se että sitoo sen sinne hyttiin...valametilla ajava voi sitoa sen lähimpään paaliin.
-
valtra ei voi olla kovin huono traktori kun noita john deeren leiriin lipeäjiä ei kuitenkaan tuon enempää ole ;D ;D ;D ;D
Niin masokisteja melkein 50% suomalaisista "suomalaisen" traktorin ostajista... Ehkä jopa sadisteja kun pistävät muutkin niillä ajamaan...
-
kyllä se kotimainen on varma kohde. olipa arvokas 865 nen. traktorin tai muun työkoneen arvon säilyminen on vaan aika merkittävä asia. itellä valtroja, sampo, avant. osa on ostettu uutena osa käytettynä. alkaa vaan kallistua nykyään enemmän uusien koneiden kannalle, vaihtokoneet ovat niin kalliita ettei peruskunnostusta tahdo kannattaa tehdä. kun uuteen vaihtaessa koneesta hyvitetään miltei sama hinta kun siitä on maksettu. vaikka miten huolella käytetyn koneen tarkistaa niin kulumavikoja vaan alkaa ilmetä. käytettyjä vaan juotuu katselmaan joskus vuosia että löytyy vähänajettu, halpa ja hyväkuntoinen kone. sopivilla varusteilla.
Tuota olen monesti sanonut, että auton pesu on ihan turhaa, jos vaan ite ilkee sinne mennä vaatteita sotkematta, mutta traktorin pesusta saa palkan ::) Ainakin pari viimeistä autokauppaa olen tehnyt niin, ettei kauppias ole edes koeajanut, toisella kertaa ei ees vaivautunut pihalle katsomaan, kysyi vain kilometrit ja vuosimallin, sillä päätti hinnan. Mutta traktorikauppiaat on aina syynänneet koneet tarkkaan ja ihailleet siistiä konetta ja se on kyllä näkynyt hyvityshinnassa, toki siihen vaikuttaa uuden koneen ilma hinnassa, mutta tuskin autojakaan nolla katteella myydään ja vois se myyjä ees vaivautua katsomaan mitä on saamassa, joten viimeksi auton mukaan lähti kahdet renkaat, mutta kauppaa tehdessä ei ollu mitään puhetta ilmasta, joten laitoin perälootaan kierroksen sepelinpuhkomia kesäkumeja, kun sattui olemaan kaks sarjaa vanteellisia kesärenkaita ja toiset muutaman kuukauden ajetut ::)
-
Otsikon voisi korjata hieman paremmaksi; Valtran hinnoittelu.
-
Tuota olen monesti sanonut, että auton pesu on ihan turhaa, jos vaan ite ilkee sinne mennä vaatteita sotkematta
Yhen jetta-autoilijan tunnuslause, että heillä auto pestään kerran vuoteen, oli likanen eli ei...
-
Eikös näissä pyyntihinnoissa päde se wanha tuttu sanonta. Ei se ole hullu joka pyytää. Vaan se joka maksaa.
Ostajan kannalta "ylihinnoittelu" pätee varmaan kaikkiin myyntiliikkeisiin ja kaikkiin myyjiin. Kyllä se on ostajienkin syytä, jos pyydetään poskettomia hintoja. Myyjä pyrkii saamaan markkinoilta niin paljon kuin mahdollista. Ostaja taas pyrkii saamaan niin edullisesti kuin mahdollista. Tämä on itsestään selvää asiaa. Kirjoittelun sävy riippuu siitä kummalla puolella on.
-
Itkiskö vai nauraisko? Se on pakkomyyty taas yksi peura, ja vaihtokoneiden hinnat vääristyy entisestään. :(
Kun kauppa ei käy, niin pakko saada kauppa yli suurella vaihtohyvityksellä. Joku valtra uskollinen kuitenkin ostaa tuon koneen30000€:lla pois joten tuskin se ongelmaksi muodostuu.
-
>Myyjä pyrkii saamaan markkinoilta niin paljon kuin mahdollista. Ostaja taas pyrkii saamaan niin edullisesti..
Aiemmin kun yritti asiallisella tarjouksella olla liikkellä rupes nämä "vanhat" kauppiaat vaan *****ilemaan.
Nyt ei tarvi enää *****illa ..ostan kyliltä suoraan (mikä sekään ei ehkä vielä toimi kunnolla;"isännät " kun vaikka maksaa siitä,ettei naapuri pääse hyötymään vahingossakaan mitenkään)ja rakkorit yms romut UKsta niin kauan kuin EU vielä pelaa.
-
Itkiskö vai nauraisko? Se on pakkomyyty taas yksi peura, ja vaihtokoneiden hinnat vääristyy entisestään. :(
Kun kauppa ei käy, niin pakko saada kauppa yli suurella vaihtohyvityksellä. Joku valtra uskollinen kuitenkin ostaa tuon koneen30000€:lla pois joten tuskin se ongelmaksi muodostuu.
Siinä joku polleva omakotiasukki vaihtaa pikkukakkosta 34000€:n 865:een, ja tekee hyvät kaupat. Sai vaihdossa vahnasta traktorista 14000€!!!! Parin kympin välillä. Kehuu kylillä kuinka paljon sai vanhasta vaihdossa ;D
-
näin se menee ;D mutta niinkun joku sanoikin tällä palstalla.. mm keskolla on koville tinkijöille se omahinnastonsa ;D mutta kun mitä on seurannut sieltä ostettavia koneita, esim naapurikylän äijä vaihtoi vanhan claassin rollantin 44 sen vähän uudempaan 46seen. Uudemmassa oli lähtöhintakeskolla 9500 sis alv, noh äijä sai tingattua 46sen 5000e sis alv.. huomaa miten paljon ilmaa tuossa. Noh ja vanhasta narupaalaimesta kesko hyvitti vielä 4000e sis alv.. JOTEN mitä järkeä tuollaisissa hommissa on liikkeen kannalta, joko liike on saanut 46 sen muutamalla tonnilla? ja voi siis hyvittää vanhasta paljon ja myydä edellisen halvemmalla.. mutta tyhmältä tuntuu ??? mutta joka koneesta tuntuu saavan ostotilanteessa 30pinnaa pois kun tinkaa.. :P
-
mutta joka koneesta tuntuu saavan ostotilanteessa 30pinnaa pois kun tinkaa.. :P
Paskanmarjat, tarjouksia K:lta kysyin niin OVH hinnastosta lätkäistiin hinnat, piti maakuntaa vaihtaa ja myyjäliike "vapaaseen" jotta lähti hinnasta kunnolla pois ???
-
Konekaupan katteeksi uutisoitiin aikoinaan 70%, mutta agrimarketin liikevaihto on ollut miljardin tietämissä ja voitto 3-5miljoonaa. Uusien koneiden omakustannushintaahan ei jokainen voi tietää.
Millähän vuosisadalla?
Otappa huomioon tuosta liikevaihdosta se että siihen kuuluu muutakin kuin pelkkä konekauppa.
-
nuffieldmaster! :) puhuin vaihtokoneista, ja lahti on kyseessä. sielä myyjä jos tuntee ostajan se tietää että sille on turha ruveta paskaa puhumaan ja ylihintaa kokeilemaan joten se lähtee heti realistisesti myymään sitä jos haluaa kaupan aikaiseksi. mutta eri maakunnissa ja liikkeissä omat jekkunsa.. ::)
-
Vasta oli lehdessä hintakori maatalous kaupassa kallein agri sitten toinen iso ja halvimpia pienet kauppiaat. joiden hinta oli muistaakseni 450€ halvempi toiseksi tullutta.
-
Konekaupan katteeksi uutisoitiin aikoinaan 70%, mutta agrimarketin liikevaihto on ollut miljardin tietämissä ja voitto 3-5miljoonaa. Uusien koneiden omakustannushintaahan ei jokainen voi tietää.
Edelleenkin rohkenisin epäillä että KATE voisi olla 70%... Se tarkottaisi että 100000 euron kone maksaisi tehtaalta lähtiessään vain n. 15000-20000 euroa!!! :) Rahti, myyjän palkka, toimitilojen kulut, luovutushuolto ym. kulut pitää sitten lisätä tähän ostohintaan...jolloin kone maksaisi asiakkaan pihassa n. 30000 euroa ja sen myyntihinta olisi sen 100000 euroa. Epäilenpä.
-
Kyllä taas on kovia kauppamiehiä foorumissa,ei niitä uusia traktoreita ihan nyt ilmateeksi tehdä.Ajatelkaa nyt kuinka paljon tekniikkaa on nyky vehkeissä.maksaahan 100000n rottelossa jo renkaattki vanteineen 10000 tonnin verran,että jotain rotia nyt sentään
-
Konekaupan katteeksi uutisoitiin aikoinaan 70%, mutta agrimarketin liikevaihto on ollut miljardin tietämissä ja voitto 3-5miljoonaa. Uusien koneiden omakustannushintaahan ei jokainen voi tietää.
Edelleenkin rohkenisin epäillä että KATE voisi olla 70%... Se tarkottaisi että 100000 euron kone maksaisi tehtaalta lähtiessään vain n. 15000-20000 euroa!!! :) Rahti, myyjän palkka, toimitilojen kulut, luovutushuolto ym. kulut pitää sitten lisätä tähän ostohintaan...jolloin kone maksaisi asiakkaan pihassa n. 30000 euroa ja sen myyntihinta olisi sen 100000 euroa. Epäilenpä.
Tuon voi laskea myös toisin päin, eli jos kone rahteineen maksaa vaikka 50.000 niin siihen sitten lätkäistään päälle 70 pinnaa katetta = myyntihinta 85000. Tällöin katteen osuus siis myyjän sisäänostohinnasta 70% ja ulosmyyntihinnasta n. 40%. Jos joku onnistuu suoralla kaupalla tinkimäään myyntihinnasta 30% pois niin tuo 70% kate sisäänostohinnasta voi olla aika lähellä.
-
Konekaupan katteeksi uutisoitiin aikoinaan 70%, mutta agrimarketin liikevaihto on ollut miljardin tietämissä ja voitto 3-5miljoonaa. Uusien koneiden omakustannushintaahan ei jokainen voi tietää.
Edelleenkin rohkenisin epäillä että KATE voisi olla 70%... Se tarkottaisi että 100000 euron kone maksaisi tehtaalta lähtiessään vain n. 15000-20000 euroa!!! :) Rahti, myyjän palkka, toimitilojen kulut, luovutushuolto ym. kulut pitää sitten lisätä tähän ostohintaan...jolloin kone maksaisi asiakkaan pihassa n. 30000 euroa ja sen myyntihinta olisi sen 100000 euroa. Epäilenpä.
Tuon voi laskea myös toisin päin, eli jos kone rahteineen maksaa vaikka 50.000 niin siihen sitten lätkäistään päälle 70 pinnaa katetta = myyntihinta 85000. Tällöin katteen osuus siis myyjän sisäänostohinnasta 70% ja ulosmyyntihinnasta n. 40%. Jos joku onnistuu suoralla kaupalla tinkimäään myyntihinnasta 30% pois niin tuo 70% kate sisäänostohinnasta voi olla aika lähellä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tilinp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6sanalyysi
Et sä mitään katetta lätkäise mihinkään päälle, vaan voittoa!!!
Jos sä myyt 85000 eurolla koneen , joka on maksanut 50000 euroa, niin kate on silloin n. 41% , siitä sitten muuttuvat kulut pois, niin päästään käyttökatteeseen.
Ei pidä puhua katteesta talousmatematiikan yhteydessä, jos ei tiedä mitä se tarkoittaa. ;)
-
Kumpikohan meistä on opiskellut laskentatoimea yliopistossa?
Vaikka tilinpäätöksessä lähdetään liikevaihdon ja ulosmyyntihinnan suunnasta, niin hinnoittelumalleissa lähtökohtana voi olla sisäänostohinta johon sitten lisätään haluttu kate. Yksittäisen tuotteen osalta se kate ei ole voittoa, vaan kattaa sekä kiinteitä kiinteitä kuluja esim myyjän palkka ja lasipalatsi että mahdollisesti jotain ylikin joka sitten jää voitoksi.
Arvonlisävero ja aikaisempi liikevaihtoverokin olivat monessa tapauksessa aika lähelle sama asia, ALV lisätään tuotteen verottomaan hintaan, LVV taas laskettiin osuutena ulosmyyntihinnasta, kumpi tahansa laskutapa on mahdollinen.
-
90 -luvun lopulla vajaa parisataa heppaisen veturin (merkki ja valmistusmaa jääköön kertomatta) "tehdashinta" oli muistaakseni euroiksi muutettuna 25-30 000 (alviton). En just nyt muista mitä konehinnastoissa luki, mutta alvillinen listahinta lienee ollut 70-80 000 euroa.
-
Kumpikohan meistä on opiskellut laskentatoimea yliopistossa?
Vaikka tilinpäätöksessä lähdetään liikevaihdon ja ulosmyyntihinnan suunnasta, niin hinnoittelumalleissa lähtökohtana voi olla sisäänostohinta johon sitten lisätään haluttu kate. Yksittäisen tuotteen osalta se kate ei ole voittoa, vaan kattaa sekä kiinteitä kiinteitä kuluja esim myyjän palkka ja lasipalatsi että mahdollisesti jotain ylikin joka sitten jää voitoksi.
Arvonlisävero ja aikaisempi liikevaihtoverokin olivat monessa tapauksessa aika lähelle sama asia, ALV lisätään tuotteen verottomaan hintaan, LVV taas laskettiin osuutena ulosmyyntihinnasta, kumpi tahansa laskutapa on mahdollinen.
Eli tuo linkkaamani kaava on väärä? Miten niin kate ei ole voittoa? Uskon toki että tiedät paljon enemmän asiasta, jonka vuoksi voinet selittää mikä laskussani meni vikaan. :)
-
90 -luvun lopulla vajaa parisataa heppaisen veturin (merkki ja valmistusmaa jääköön kertomatta) "tehdashinta" oli muistaakseni euroiksi muutettuna 25-30 000 (alviton). En just nyt muista mitä konehinnastoissa luki, mutta alvillinen listahinta lienee ollut 70-80 000 euroa.
Höpö höpö
-
90 -luvun lopulla vajaa parisataa heppaisen veturin (merkki ja valmistusmaa jääköön kertomatta) "tehdashinta" oli muistaakseni euroiksi muutettuna 25-30 000 (alviton). En just nyt muista mitä konehinnastoissa luki, mutta alvillinen listahinta lienee ollut 70-80 000 euroa.
Höpö höpö
Miksei tuo olisi mahdollista? Tuohon tehdashintaanhan pitää lisätä "tavallaan" alv, kuten ulkomailta tuotaviin koneisiin muutenkin, vaikkei sitä varsinaisesti maksettaisi. Eli tuossa tehdashinta kertautuu n. kahdella, kun se tänne myyntiin päätyy. Siitä voi sitten antaa 25-30% alennusta ja silti voittoa jää.
-
Kumpikohan meistä on opiskellut laskentatoimea yliopistossa?
Vaikka tilinpäätöksessä lähdetään liikevaihdon ja ulosmyyntihinnan suunnasta, niin hinnoittelumalleissa lähtökohtana voi olla sisäänostohinta johon sitten lisätään haluttu kate. Yksittäisen tuotteen osalta se kate ei ole voittoa, vaan kattaa sekä kiinteitä kiinteitä kuluja esim myyjän palkka ja lasipalatsi että mahdollisesti jotain ylikin joka sitten jää voitoksi.
Arvonlisävero ja aikaisempi liikevaihtoverokin olivat monessa tapauksessa aika lähelle sama asia, ALV lisätään tuotteen verottomaan hintaan, LVV taas laskettiin osuutena ulosmyyntihinnasta, kumpi tahansa laskutapa on mahdollinen.
Näin se on.
Mutta miksi vaivata itseänsä näillä asioilla. Kyllä markkinat hoitaa. Jollain toimialalla, jos menee lujaa ja pääsee tekemään kovaa tulosta, niin sellaiseen bisnekseen riittää tulijoita. Agrimarket myytiin, joten se tuskin oli bisnes s-ryhmälle.
-
Kumpikohan meistä on opiskellut laskentatoimea yliopistossa?
Vaikka tilinpäätöksessä lähdetään liikevaihdon ja ulosmyyntihinnan suunnasta, niin hinnoittelumalleissa lähtökohtana voi olla sisäänostohinta johon sitten lisätään haluttu kate. Yksittäisen tuotteen osalta se kate ei ole voittoa, vaan kattaa sekä kiinteitä kiinteitä kuluja esim myyjän palkka ja lasipalatsi että mahdollisesti jotain ylikin joka sitten jää voitoksi.
Arvonlisävero ja aikaisempi liikevaihtoverokin olivat monessa tapauksessa aika lähelle sama asia, ALV lisätään tuotteen verottomaan hintaan, LVV taas laskettiin osuutena ulosmyyntihinnasta, kumpi tahansa laskutapa on mahdollinen.
Näin se on.
Mutta miksi vaivata itseänsä näillä asioilla. Kyllä markkinat hoitaa. Jollain toimialalla, jos menee lujaa ja pääsee tekemään kovaa tulosta, niin sellaiseen bisnekseen riittää tulijoita. Agrimarket myytiin, joten se tuskin oli bisnes s-ryhmälle.
Varmaan siksi että miten helposti sitä kuvittelee omissa hommissa unohdetaan omapalkka ja kuvitellaan saavan voittoa. Eli emme ymmärrä bisneksen teosta yhtään mitään.
Ajakaas muuten kokeilumielessä noi maatalouden kirjanpito kaksikertaisenakirjanpitona ja lisätkää siihen myös oma palkka, niin tilinpäätöstiedot muutuvat vieläkin kurjemmiksi.
-
90 -luvun lopulla vajaa parisataa heppaisen veturin (merkki ja valmistusmaa jääköön kertomatta) "tehdashinta" oli muistaakseni euroiksi muutettuna 25-30 000 (alviton). En just nyt muista mitä konehinnastoissa luki, mutta alvillinen listahinta lienee ollut 70-80 000 euroa.
Höpö höpö
Mikä tässä oli höpöä. Tehdashinta termi voi olla väärä? En tiedä tarkkaan mitä tuohon summaan oli laskettu, mutta ainakin valmistus. Onhan tuosta aikaakin, joten varmaan on asiat ja summat muuttuneet.
-
90 -luvun lopulla vajaa parisataa heppaisen veturin (merkki ja valmistusmaa jääköön kertomatta) "tehdashinta" oli muistaakseni euroiksi muutettuna 25-30 000 (alviton). En just nyt muista mitä konehinnastoissa luki, mutta alvillinen listahinta lienee ollut 70-80 000 euroa.
Höpö höpö
Mikä tässä oli höpöä. Tehdashinta termi voi olla väärä? En tiedä tarkkaan mitä tuohon summaan oli laskettu, mutta ainakin valmistus. Onhan tuosta aikaakin, joten varmaan on asiat ja summat muuttuneet.
Tuli vähän äkkiä kommentoitua, tuo vaihteluväli hiukan hämää. Jos summat on 30 ja 70 ollaan aika varmaan aika realistisissa luvuissa, jos taas 20 ja 80 niin kuulostaa aika epätodennäköiseltä.
-
Ei kauhean kaukaa haettua ole nuo luvut.
Yhdistelmäpaalain tehtaan portilla 50000 alv 0. Ja kaupassa koneen hintalapussa lukee 98000 eur sis alv.
Siitä voi kukin laskeskella miten alvit ja muut vaikuttaa kuvioihin....
-
Ei kauhean kaukaa haettua ole nuo luvut.
Yhdistelmäpaalain tehtaan portilla 50000 alv 0. Ja kaupassa koneen hintalapussa lukee 98000 eur sis alv.
Siitä voi kukin laskeskella miten alvit ja muut vaikuttaa kuvioihin....
Agrin keskustelunavauksiin ei paljoo yli puolen kestä vastapalloo tarjota, voi joutua rahoituksenjärjestely puuhiin yllättäen...
-
Myyjäliikkeellä on oikeus hinnoitella koneensa, joten mitäpä se isännille kuuluu. Kaupanteossa paljastuu vasta todellinen hintataso. Konekauppa on muutakin kuin vaihtokoneen tai uudenkin koneen hinta: tilavuokria, kiinteistökuluja, ilmoitus-ja mainoskuluja,markkinointikuluja, esittelykustannuksia messuilta yms, rahtikustannuksia, korjaus-ja huoltokustannuksia, palkkakustannuksia, matkakuluja, rahoituskuluja,vakuutuksia ja muita yleiskuluja. Lisäksi toiminnan riskit ovat rahoitettava toiminnalla. Joskus tulee vielä takapakkia. Eli jonkinmoista katetta täytynee olla, mutta 70 %:t ovat sitten jo uskonnollisia harhoja.
-
Rusinoiden poimiminen pullasta on kivaa hommaa, mutta kun liiketoimintaa on katsottava kokonaisuuden kannalta. Kun sen kauppias joutuu jostain ottamaan rahan noihin muihinkin menoihin.
-
Maanviljelijöiden yksi ongelma "muiden joukossa" on että he ei ymmärrä kuinka vaikeata on oikeasti myydä jotain. Kaikki tuotteet kun heiltä haetaan vaan pois johonkin hintaan. Siksi oletetaan että kaupan kate on niin valtava ja toki se onkin iso mutta melkein ne jotka myy halvalla ei ikinä kasva isoiksi.
Tämä vaihtokone/ uusi kone kupla on toki olemassa eli vaihtokoneesta maksetaan ihan tautisesti ja tämä on lisätty siihen uuden koneen hintaan. Siksi rupee olemaan työmaa pystyä ostamaan uutta konetta ilman vaihtokonetta koska myyjä pitää herkästi sen oven auki jos asiakas kuitenkin keksii jonkun rotiskon mistä pitää jotain hyvittää....