Todettuun tarpeeseen on käyttöohjeissa maininta. Mulla on tolla lohkolla hiukan boorinpuutetta, enkä ajatellut riskeerata. Yleisesti ottaen boori oli pudonnut yllättävän paljon viimeisissä maanäytteissä. Vertasin tilannetta aikaisempiin 2000-luvun näytteisiin ja aiemmin tilanne on pysynyt vakaana. Ainoa muutos keskipitkällä aikavälillä on se, että öljykasvit ovat tulleet mukaan viljelykiertoon. Herää kysymys onko tämä öljykasvien viljely ollut se päätekijä, joka vie boorin pellosta. Boori on erittäin kiusallinen siinä mielessä, että sitä on vaikea saada lisäämällä säilymään pellossa. Kestoaika on vain tämä ruiskutuskausi. Luulen, että otan tästä lähin vakiotoimenpiteeksi boorin ajamisen öljykasville, jospa se säästäisi maan omia boorivarantoja.
hivenravinteiden pysyvyys pellossa ja lannoitus on enemmän näitä uskonasioita. 2001 otin maanäytteistä kaikki hivenet ja pääsääntöisesti punaisella oli kaikki. Aloin käyttämään keväisin hivenillä terästettyjä lannoitteita, joku kymppi tonnilta on kulunut vuosittain näihin lisäkuluja. Nyt otin taas analyysit ja kaikki arvot ovat nyt edellisiä alempia. PH:n nousu voi selittää jotain, mutta mm mangaanissa tuokin eliminoidaan.
hermostuksissani jo kävin selaamassa hivenlehtilannoitteita, mutta taitaa olla viljalle turhaa... nyt ainakaan eivät kärsi mistään
15 vuotta ajettu joka vuosi hivenlisällä varustettua apulantaa peltoon ja lopputuloksena viljavuusarvot pudonneet. Mielenkiintoinen tilanne. Soittaisin tässä vaiheessa Yaralle ja kysyisin mitä tehdään. Mites lannoitus suhteessa satotasoihin, onko pellosta lähtenyt jyvien mukana enemmän ravinteita kuin apulannan myötä sinne on annettu.
hiven-y lannokset sisältää hivenlisänä periaatteessa vain mangaania ja sinkkiä, joihin olisi muutosta pitänyt tulla. Mitä määriin tulee, niin ylittää kyllä sadossa poistuneen määrän, vaikka aina osalla alaa on ollut välivuosia mm lhp:t, viherkesannot ja syysviljat eivät ole saaneet, mahtuu mukaan myös yaraboikottivuosi. Kalkituksilla pH nostettu vähintään yhden luokan... miten se mahtaa vaikuttaa?
Tämä ei nyt täytä tieteellisen tutkimuksen vaatimuksia, joku lohko pitäisi avata tarkemmin, laskea määrät, korjatut sadot, kalkitukset ym... ihan kiinnostuksesta nämä vain tutkitutin.
Kyllähän nykyiset satotasot haukkaa hiveniäkin erimalliin kuin 80-luuvulla. Keskisato ainakin omilla pelloilla noussut lähes pari tonnia. Aikoinaan lannoitus oli kovempaa eli annettiin todennököisesti enemmän myös hiveniä lannoitteiden mukana. Sekä lannoitettiin säännöllisesti viljavuustutkimusten perusteella sinkkiä ja kuparia ainakin, säkkilantaa. Saako noita nykyään edes? Hivenravinneseos oli hyvä yleishivenlanta suurempiin puutoksiin, vähän kaikkea. Nykyään tuota ei enää edes saa, mutta kilpailijoilla vastaavaa tuotetta.
Kasvustoruiskutuksilla hiveniä kohdalleen, niistä ei kerry mitään maahan mutta kasvit saa suoraan suoneen ja tarpeeseen. Ilman mangaanilisää hyvän ja korkean rajamailla ja siitä ylöspäin olevilla arvoilla, mangaanin puutos leikkkaa reippaasti satoa. Tää on todettu monesti, viimeksi viime vuonna. Tänä vuonna oli kuivaa ja mangaaninpuutteen oireet näkyi rajusti. Muut hivenet sitten "normaaleilla" mailla niin ja näin, mikäli lannoitettu normaalisti. Tottakai punaiset leimat näkyy ainakin näillä karkeilla mailla sekä multamailla, mutta onko savimailla sitten eriasia vaikkei pitäisi olla niin ihmeellisiä? Jokatapauksessa karkeilla mailla, jotka ei hiveniä niin hyvin edes pidätä, puutoksetkin näkyy nopeammin ja maahan lannoitus hyvään luokkaan tuntuu vähän rahan tuhlaukselta. Mutta mitäpä sitä ei viljelijä tekisi hyvän sadon eteen
Näissäkin on valittava viljeleekö maata vai onko viljelevinään. Sama se on kasvilla kuin ihmiselläkin jos jotain puuttuu totaalisesti, niin kyllä sen vain ajan kanssa huomaa
