Mistä sitä kahdeksakympin ohraa saa ostaa?
Eiköhän kohta ala kärryjä saapua nöyrät isännät hattu kourassa, kun kuivaamo on täynnä, kärryt on täynnä, konehalli on täynnä, viimeisen maanostolainan lyhennys on jo ylipäiväinen, eikä omamyyjä ota kiloakaan. Pahin tilanne on aivan rannikolla, jossa ei ole jättieläinyksiköitä 150 km säteellä, tai viljanvientirinki-vip-korttia ei ole vielä saanut.
Kyllä hunajakukan viljely oli mukavampi prosessi, kun ei ole sitä viljantuputtamisen vaivaa. Muutamat valtavaa satoa ennakoivat pellot siinä lähiseudulla saivat epäilemään, että miksi juuri tänä kesänä himmasin, mutta juuri otin Peltotuesta viimeistelemättömän katelaskelman: kyllä, hunajakukkamonimuotoisuuspelto oli ehdottomasti luotettavin tulomielessä. Pelkkä EFA-kesantokin perustuella ilman ympäristökorvausta on näin syksyllä rahamielessä parempi kuin kasvuohjelmaohra, josta ei välttämättä saa viiteen vuoteen rahojaan pois, ja apulannat, tautiaineet, kinvarat, glyfot, sertisiemenet on kumminkin maksettu.
"On tyhmää tuottaa sellaista, mitä joutuu väkisin myymään"
Oli itselläkin tämän vuoden ohrasadosta toimitussopimus eläinhallille, ja nyt jo alkaa sieltä lähipelloilta tulla liiankin kanssa viljaa minun toimituksen tielle. Oma pelastus asiassa kuitenkin lienee erityistoivomuksella viljelty, jospa kuorma kelpaisi. Mutta jonkinlainen vakuus pitää löytyä, kellään ei liikoja rahoja ole, varsinkin jos maalattu rauta saa maksut päältä ensin.
-SS-
Ohrat saa odottaa ens viikkoon, eivät ole vielä valmiita.
Rukiit ei vieläkään valmiita, kasvustot ankaria ainakin päällepäin. Ja joku sanonut että puinnit alkaa rukiilla... Menee näköjään viimeisiksi puinneiksi !
Tuo syysviljojen tuleentumisero Etelä-Suomi vs. Pohjanmaa on kyllä valtava. Usein ihmetyttää lukea MaasTulista elokuun alussa artikkeleita kuinka etelässä on aloitettu puinteja rukiilla tai syysvehnällä. Täällä ovat aikaset (ja usein vähän myöhäisemmätkin) ohrat lähes aina ne aloitusviljat, siihen aikaan syysviljat ovat useimmiten vielä vihreitä.
Jep. Pyhäiltana puin kaapillisen syysvehnää kuivalta hietikolta ja se oli ok. kypsää, multavampi pääty jäi vielä odottamaan kypsymistä. Syysvehnän puinti AINA samaan aikaan ohrien/kaurojen kanssa, kylvötyöt pitäisi tehdä just näihin aikoihin kun puinnit kiivaimmillaan, rukiit johonkin muuhun kuin viljalla olleeseen maahan että ehtii ajoissa. Työhuippujen kasaaajia, nuo syysviljat. Kahdessa päivässä tekee keväällä helkkarin paljon toukotöitä, vrt. että syksyllä valmistelee syysviljalle saman alan, valmistelee koneet, kylvää, putsailee koneet toiseen kertaan jne. ja vielä keväällä lähes kesken kylvöjen ruiskuttaa eka kierroksen. Nou tänks, kuitenkin, lisänä vielä epävarma talvehtiminen.
Vehnää piti kylvää nyt syksyllä suht paljon, mutta näyttäs jäävän kokonaan välistä ajanpuutteessa. Pitäs teettää kaikki työt rahtina. Striptill/kultivaattori kylvöurakoitsija kun ois alueella, tulis koko paketti yhdellä ajolla...
Syysvehnät ovat tänä vuonna pääsääntöisesti rehua tai lähes rehua, koska sadontuotto lannoitusmahdollisuuteen verrattuna yllätti monet. Siksi voikin olla fiksua jättää syysvehnä sikseen, ja panostaa korkeavalkuaiseen kevätvehnään. Euroopan myllyvehnäksi kelpaa vain yli 14% valkuainen. Se 11.5 % on vähän itsensä pettämistä, kaikilta osapuolilta.
Etelässä tosin syysvehnän kylvöaikaa on mainiosti vielä kuukausi, ja pellot ovat tyhjät kaikesta muusta, paitsi sokerijuurikkaasta ja rapsista. Hyvin kerkiäisi vaikka kaiken kylvää syysviljalle, mutta ei hotsita.
-SS-
Eiku aurat perään. Toimii varmasti.
En yhtään ihmettele, jos eläin bisnes jossain vielä kukoistaa, jos saa puoli-ilman ostaa rehua. Ei sitä kyllä kannattaisi enää silloin elukoille syöttää vaan myydä eteenpäin. Pääsisi itse paljon vähemmällä työllä..
Hmm...ajattelet , että mietintösi on täysin spekulaatiota, joka ei voi toteutua reaalimaailmassa. Käytännössä tämä toteutuu siten, että toimivat omilla rehupelloillaan tuoreherne-vihannes-sokerijuurikas-öljykasvi-kumina ym-erikoiskasveilla ja antavat luottavaisten köyhien piruparkojen tuoda ne kahdeksankympin ohrat dankorniin.
Sitten kun tulee viime kesän kaltainen tilanne ja Dankorni jääkin puolilleen, ei opportunisti mieti sekuntia enempää, ja tilaakin tuontiviljaa elukkatehtaaseen hinnalla millä hyvänsä. Kokonaisuutena voittaa kahdeksana vuotena kymmenestä kokonaistuotoissa, että voikin kerran maksaa 300 euroa tuontitavarasta.
Viljanviljelykentällä tarkoituksellinen ja poikkeukseton suuntautuminen vientiin on tasaisin tulonmuodostaja pitkällä aikavälillä. Myös energiakäyttö pitää ottaa toimivaksi vaihtoehdoksi. Sopimuskurin korostaminen on tärkeää, mikään vientirinki ei pysty viemään, jos viljelijät opportunistisesti lipeävät sopimksesta ja myyvätkin sinne dankorniin isommalla rahalla. Todellisuudessa viennin käyttö paikallisten hintojen säätelyyn on ainoa toimivaksi osoittautunut keino, kaikki hyötyvät, myös kotimaahan myyvät.
Viljanviljelyyn on ehdotettu vientitoiminnan turvaamiseksi markkinarahamaksua. Se kerryttäisi laivarahdin vakuuksien ja ALV-viiveen käteiskassaa, ja antaisi puskuria esimerkiksi laaturiskien varalta. Se, että viljelijöiden oma Viron vienti edellisen hintanotkahduksen aikana niin kovasti kiukutti keskusliikkeitä, kertoo, että yllätysvienti, vaikka vain 50000 tonnin volyymilla, iskee tikarin viljaoligopolin kylkiluiden väliin.
-SS-
Miten tärkeänä näette pellon muotoilun suorakylvössä? Ajattelisi että se on ainakin tärkeämpää kuin kyntömenetelmän kanssa.
Ehkä etelässä on jopa opittu viime vuoden kiittämättömyydestä ja pohjalaisten herkästä tuontisormesta. Nyt laivaa lastataan ensimmäisistä puinneista lähtien. Ei Pohjanmaalle.
Avena tosiaan pelaa jonkun kotimaisen toimijan pussiin halpaa rehua.
-SS-
En ymmärrä millä perusteella te Avenaa haukutte. Netissä julkisesti kaikkien nähtävillä olevia hankkijan ja avenan ostohintoja jos vertaa, niin ainakin rehuohrissa ja rehuvehnissä hinnat on noilla keskimäärin samat, vastaanottopaikkakohtaisia eroja toki on, kummallakin, mutta kuten sanottu, keskimäärin samat hinnat kummallakin.
Vai lonkaltako tuollaisia väitteitä heittelette, luottaen siihen ettei kukaan viitsi faktantarkistuksia tehdä. No minä tällä kertaa tein.
Myöskään muilla suuremmilla rehuviljanostajilla, kuten a-rehu ja lantmannen, hinnat ei eroa noiden kahden muun hinnoista, enempi vaikuttaa vastaanottopaikka, siellä missä rehutehtaita on enempi, hinnat on parempia, riippumatta ostajasta.
Ehkä etelässä on jopa opittu viime vuoden kiittämättömyydestä ja pohjalaisten herkästä tuontisormesta. Nyt laivaa lastataan ensimmäisistä puinneista lähtien. Ei Pohjanmaalle.
Avena tosiaan pelaa jonkun kotimaisen toimijan pussiin halpaa rehua.
-SS-
Tässä pähkäillyt jotta mitä tekisi kylvökoneen suhteen. Aiemmin kyselin jos jukottimeen HT 3000 vaihtaisi uudet kiekkovantaat koko vehkeeseen, mutta maksaa nuo 5500€, Kevytmuokaten sänget sitten mutta maksaa se lautasmuokkari sitten kanssa.
Ei tuo mikään ongelma ole koneita rassata, mutta VM300 näyttää kiinnostavalta kun jämerät ratkaisut ja suht avara jotta mahtuu korjaamaan jotain jos kämmi käy. Valikoiden toimenpiteitä, olis tarkoitus kylvää tilanteen mukaan. Mutta kallis kapistus näkyy olevan. Mitään koneita ei ole tarkoitus myydä pois kuten tavanomaista kylvökalustoa äkeineen, auroineen.
Puolet maista hikevää hietaa joten aivan sama muokkaako vai ei. Myrkytys tärkeintä juolan takia ym.
Jossain puhutaan tulevasta ohjelmakaudesta, eli suositaan suorakylvöä vai mikä homman nimi, vähän ulalla nytte.
silloin kun roiskuttelin ei ollu savikasta tietoakaan.. mut nyt noussu tuonne juureen kivasti. pitkään sänkeen puitava, vaikka pehkulle kysymystä.. ens kesänä kyllä laitan myöhään kovat myrkyt.. mikä lie ariane tms..
Tämä hömpän kritisoiminen on aika huvittavaa, koska ymmärrys globaaleista markkinoista näyttää olevan aivan kadoksissa. Perustellaan, että jos Suomessa kaikki nurmet laitettaisiin viljalle, niin hinta romahtaisi.
Ei se mihinkään romahda. On melkein aivan sama, tuleeko Suomesta bulkkiviljaa tai ei. Nykyiset Suomen kikkelihinnat verrattuna pörssihintoihin on vain seurausta siitä, että joku hullu myy viljan halvalla pois.Mä oon enemmän sun linjalla kuin kahden edellisen. Se on aivan sama mitä täällä tehdään.
Se että miksi itse kritisoin hömppää johtuu ihan siitä että musta on moraalisesti väärin että tuetaan sitä että ei tuoteta mitään.
Hömppä ja korjuuvelvoitteen poistuminen on tehnyt sen, että siinä on hyvä jäähytellä viljelyuraa tai sivutoimisenaki n ehtii kun voi kylmästi työntää osan hömpälle. Tälläisenä tyhmänä joka tästä yrittää raapia elannon perheelle niin korpeaa pikkasen katsella kun osa vain viheltelee ja taas seuraavassa kaupassa nostaa hintaa...
On ristiriitaista, se, kun väität, että itse et pystyisi raapimaan elantoa perheelle hömpällä niin kuin muutkin ? Mihin oikeastaan hukkaat ne potentiaaliset hömppärahat ? Ja toiselta puolen, äärimmäisen ristiriitaista on se, että itse juurikin nyt olet hömppä v. 2:lla liikkeellä, toki korotettu pinta-alatuki auttaa varmasti tekopyhää taivastelemaan hömpän vahingollisuutta.
Hömppä ei edes ole vähentänyt maataloustuotantoa, päin vastoin, näyttävät valtakunnan laarit olevan jälleen täynnä, vaikka luomuhömppääkin on 10% peltoalasta.
Onhan moraalisesti väärin maksaa enemmän jollekin siitä, että ei tuota mitään, kuin toiselle, joka ei tuota mitään. Siitäkin voitaisiin lähteä aluksi liikkeelle, ennen kuin aletaan miettiä hömpän kokonaisfilosofiaa.
Lisäksi 5% pakkohömppä pitää poistaa etelän tiloilta ensin. Mielelläni kylvän ohraa sille 5%:llekin.
Hömpän kiellosta hyötyy paikallinen kotieläintuotanto, koska viljaruuhka ja ei kenenkään täällä tarvitseva lisärehuvilja alentaa rehujen kotimaanhintoja, eivätkä kaikki pientilalliset noin vaan kelpaa pienillä kasoillansa täyttämään rock'n roll viljarinkien vientilaivaakaan. Myös hömppäpeltojen pakkoviljelyllä uhitellaan pienviljelijöiden - tarkoitan siis vähintään 50 - 150 ha tilojen nopeampaa kaatumista eturivin kynsiin, pientiloista ei riitä suurtilatalouden pinta-alatarpeen tyydyttäjäksi.
-SS-
Niin,että etelän viljan ylituotannolle ei tarvitse tehdä sitten mitään vai?No,takaahan Eetun ehdotus jatkossakin parkumisen alenevista hinnoista,mulle mulle kaikki kaikien tuet.
1980 - luku meni jo. Ei ole ollut viljan ylituotantoa pariinkymmeneen vuoteen, on vain maailmanmarkkinahinnat, aivan sama, onko paikallisesti ylituotantoa tai paikallisesti alituotantoa. Erilliset projektit, kuten Pro-ruis vain sekoittavat paikallisen viljelyn täysin, jolloin yhden-kahden vuoden hintahypyt kostautuvat kymmenen vuoden alakulona. Jos se vielä opittaisiin, ettei edes katsottaisi kotimaisen käytön suuntaan, ja isänmaallisesti toimitettaisi ensisijaisesti kotimaisille myllyille ja rehumyyjille, vaan koko vilja-ala päättäisi hakea sen normihinnan ensisijaisesti ulkomailta, olisi viljakauppa tasaisempaa, hinnat tasaisemmat, eikä karjakeisarin tarvitsisi suhtautua viljanviljelijään alentuvasti, kuin hyväntekijä-pelastajana, kun suostuu ottamaan edes viljat vastaan.
Maailman viljasadosta koko Suomen markkinaviljan sato on noin yksi promille. Suomen viljat mahtuvat mainiosti ulkomaille, kun lastaa yöllä ja on hissukseen. Kukaan ei huomaa mitään.
-SS-
Tämä hömpän kritisoiminen on aika huvittavaa, koska ymmärrys globaaleista markkinoista näyttää olevan aivan kadoksissa. Perustellaan, että jos Suomessa kaikki nurmet laitettaisiin viljalle, niin hinta romahtaisi.
Ei se mihinkään romahda. On melkein aivan sama, tuleeko Suomesta bulkkiviljaa tai ei. Nykyiset Suomen kikkelihinnat verrattuna pörssihintoihin on vain seurausta siitä, että joku hullu myy viljan halvalla pois.