Puhe taisi olla viljasta, mutta mitä Ruotsiin tulee niin:
Ruotsissa on erittäin alhainen ruoan omavaraisuus. Periaatteessa joka toinen suupala tuodaan.
Ruotsissa sanotaan, että ainoa asia, jota voidaan valmistaa kriisissä, on porkkanakakku, koska Ruotsi on omavarainen vain jauhojen, porkkanoiden ja sokerin suhteen.
Kansalliset varmuusvarastot lopetettiin 1990-luvulla, ja kaupoilla ei enää ole paikallisia varastoja.
Ruotsin puolustuskomitean suunnitelman mukaan ruokavarat riittävät vain kolmen kuukauden ajaksi.
Totuus on kuitenkin, että se on paljon lyhyempi aika.
Huoltovarmuuden osalta pitäisi omavaraisuuden aleneminen korvata varastoinnilla tai sitovilla tuotantosopimuksilla. Käytännössä varastoinnin lisääminen onnistuu vain säilyvien ja helposti varastoitavien tuotteiden osalta.
Suomessakin voitaisiin koko oma tuotanto ajaa alas, jos kasvatettaisiin merkittävästi varastointia, näitä Naantalin kokoisia viljavarastoja, vaan pitäisi rakentaa ympäri maata lisää. Peltipurkeissa, pakastettuina ja kuivattuna säilyy muutakin, joka pitää ihmisen hengissä. Huoltovarmuuden takaama ruokavalio olisi vegaanillekin yksipuolinen, mutta täyttäisi tehtävänsä.
Viljelyvalmius ja sitova sopimustuotanto. Osa pelloista voitasiin pitää aktiivituotannon ulkopuolellakin valmiina otettavaksi viljelyyn, vois pitää "hömpällä"
. Jos tehdään hankintasopimuksia, niin silloin voidaan maksaa yrityksille normaalioloissa siitä, että valmistautuvat kaikissa olosuhteissa varaamaan osan tuotannostaan toimitettavasti meille. Isoille elintarvikejäteille tämä ei muodostuisi ongelmaksi.
Ruotsalaisilla on homma varmasti hanskassa, mutta yrittävät ehkä säästää vähän ja koittavat täältä ostaa normaalikaupalla sen mitä saa.