Ruotsalainen tutkimuslaitos Rise on simuloinut ekologisen maitotilan energiantarvetta viisivuotisella viljelykierrolla. Teoriassa ei tarvita kuin 2 vetokonetta (kumpikin 36 kw sähkömoottorilla ja 113 kwh akulla) kaikkien muiden peltotöiden tekemiseen paitsi puintiin. Akku olisi siis vain hiemen isompi kuin Teslan model X:ssä. Kasvihuonekaasujen päästö väheni laskelmissa 92 %. Siemens ottaa osaa kokeeseen. Toiveena on, että koetulokset päästäisiin realisoimaan valmiissa tuotteessa.
Nyt tavoitteena on rakentaa vastaava kone, jotta nähdään, miten hyvin laskelmat täsmäävät todellisuuden kanssa. Yritämme saada ruotsalaisen valmistajan tekemään ko. konetta, sanoo projektinjohtaja Jonas Engström.

http://www.atl.nu/lantbruk/tva-robotar-ar-tillrackligt-for-att-driva-mjolkgarden/

Ruotsalainen tutkimuslaitos Rise on simuloinut ekologisen maitotilan energiantarvetta viisivuotisella viljelykierrolla. Teoriassa ei tarvita kuin 2 vetokonetta (kumpikin 36 kw sähkömoottorilla ja 113 kwh akulla) kaikkien muiden peltotöiden tekemiseen paitsi puintiin. Akku olisi siis vain hiemen isompi kuin Teslan model X:ssä. Kasvihuonekaasujen päästö väheni laskelmissa 92 %. Siemens ottaa osaa kokeeseen. Toiveena on, että koetulokset päästäisiin realisoimaan valmiissa tuotteessa.
Nyt tavoitteena on rakentaa vastaava kone, jotta nähdään, miten hyvin laskelmat täsmäävät todellisuuden kanssa. Yritämme saada ruotsalaisen valmistajan tekemään ko. konetta, sanoo projektinjohtaja Jonas Engström.

http://www.atl.nu/lantbruk/tva-robotar-ar-tillrackligt-for-att-driva-mjolkgarden/

Ottaen huomioon, että sähkötraktorien kehitys on vasta juuri alkanut, niin tulosta alkaa tulla nopeasti. Vielä enemmän kuin e-traktorin helppouteen, nopeuteen, muunneltavuuteen ja kestävyyteen, laitan toivoani työkoneiden sähköistykseen. On valtavasti kaikkea tarpeellista mikä saadaan toteutettua kun tulee sähkötekniset ratkaisut kuvaan mukaan.

Niin siis teoriassa, mutta valitettavasti ei käytännössä. Vai oliko sittenkin tässä ajatuksena että urakoitsija hoitaa peltotyöt polttomoottorikoneilla? Vai miltä kuulostaa ajatus lietteenlevityksestä kahdella 135 massikalla parikertaa kesässä tai kolme kertaa säilörehun korjuu kyseiseltä alalta?  Säilörehua kun menee niittämään sillä 1,8 metrisellä koneella, niin saa ajaa himpana alle 1200 km ennen kun on kaikki heinä on kaadettu. En sano ettei onnistu, mutta aina pitäis olla optimaaliset olosuhteet ja lyhyet välimatkat ja silti tulee vanhaa rehu, Sillä teoriassa ajaa alle neljään päivään ton alan , jos ei pysähdy koko aikana.

Sehän oli ekologinen eikä tehotuotantotila. Saattaapa olla peräti luomutila. Viljelijä voi istua pellonreunassa ja katsella kukkia ja laiduntavia lehmiä, ajamatta millään koneella. Ryytimaasta sitten myy platinan hintaisia porkkananippuja ja tilamyymälässä kullan hintaista luomumaitoa omaan astiaan.

-SS-

Sehän oli ekologinen eikä tehotuotantotila. Saattaapa olla peräti luomutila. Viljelijä voi istua pellonreunassa ja katsella kukkia ja laiduntavia lehmiä, ajamatta millään koneella. Ryytimaasta sitten myy platinan hintaisia porkkananippuja ja tilamyymälässä kullan hintaista luomumaitoa omaan astiaan.

-SS-

Kuulostaa hienolta.

Niin siis teoriassa, mutta valitettavasti ei käytännössä. Vai oliko sittenkin tässä ajatuksena että urakoitsija hoitaa peltotyöt polttomoottorikoneilla? Vai miltä kuulostaa ajatus lietteenlevityksestä kahdella 135 massikalla parikertaa kesässä tai kolme kertaa säilörehun korjuu kyseiseltä alalta?  Säilörehua kun menee niittämään sillä 1,8 metrisellä koneella, niin saa ajaa himpana alle 1200 km ennen kun on kaikki heinä on kaadettu. En sano ettei onnistu, mutta aina pitäis olla optimaaliset olosuhteet ja lyhyet välimatkat ja silti tulee vanhaa rehu, Sillä teoriassa ajaa alle neljään päivään ton alan , jos ei pysähdy koko aikana.

Siis sähkökone on helpompi automatisoida niin pitkälle että isäntä nukkuu ja traktori niittää itsekseen. Montakohan 36kw traktoria ostaa yhden 200kw Fendtin hinnalla?

Onneksi ei ole 200 hehtaaria, niin pärjää vanhoilla traktoreilla.

Muutamia pointteja sähkötraktorin puolesta:

The battery-powered tractor can significantly reduce CO2 emissions. If renewable energy generated on the farm is used, the machine can be operated with a net zero carbon footprint and very cost-efficiently. Maintenance work and costs are reduced, for filter and oil as well as many components involved in conventional technology are no longer needed. Consumables such as engine oil, AdBlue or diesel are a thing of the past.

Nämä voi tietysti kuitata olankohautuksella, onhan näiden sanojen takana joku tuntematon valmistaja AGCO/Fendt.

Eivät ole kertoneet mitään siitä että miten vääntöä on tarjolla täydet koko kierroslukualueella.

http://www.fendt.co.uk/fendt-e100-vario.html

Lainaus käyttäjältä: Jätkä - 22.09.17 - klo:12:37

Niin siis teoriassa, mutta valitettavasti ei käytännössä. Vai oliko sittenkin tässä ajatuksena että urakoitsija hoitaa peltotyöt polttomoottorikoneilla? Vai miltä kuulostaa ajatus lietteenlevityksestä kahdella 135 massikalla parikertaa kesässä tai kolme kertaa säilörehun korjuu kyseiseltä alalta?  Säilörehua kun menee niittämään sillä 1,8 metrisellä koneella, niin saa ajaa himpana alle 1200 km ennen kun on kaikki heinä on kaadettu. En sano ettei onnistu, mutta aina pitäis olla optimaaliset olosuhteet ja lyhyet välimatkat ja silti tulee vanhaa rehu, Sillä teoriassa ajaa alle neljään päivään ton alan , jos ei pysähdy koko aikana.

Siis sähkökone on helpompi automatisoida niin pitkälle että isäntä nukkuu ja traktori niittää itsekseen. Montakohan 36kw traktoria ostaa yhden 200kw Fendtin hinnalla?

Voi toki automatisoida ja isäntä on vaikka kaljoilla, mutta ainakin Suomessa tämä viljely on aika sääsidonnaista ja jos hyvää laatua ajaa takaa, niin ne vähäisien poutahetkien aikana se sato olisi saatava myös korjattua. Niin mitenkä pienillä korjuukoneilla ja kärreillä joutuu sen sadonkorjuukin tekemään jos on vain se 35kW (48Hp)  käytössä. Joskus nuoruudessa se 5 tonnin yleisvaunu oli aika raskas vedettävä 135 massikalla. Montas tonnia sitä rehumassaa tulekaan siitä 200 hehtaarista.

Ja tuohon hintaan sen verran, että ainakin sähköautot ovat aika lailla kalliinpia kuin isompi tehoiset polttomoottori autot. Tuskimpa traktorin valmistajat jättävät käyttämättä uutuudella rahastamisen. Ja kestävyydestä on aika vaikea mennä mitään sanomaan, mutta jos ne toimivat kuin nämä ammatti akkusähkötyökalut, niin ei ne kovin montaa päivää kestäneet, jos tehtiin koko ajan töitä. Ja työt alkoivat hidastumaan kun akkuja pitää jäähdyttää laturissa, vaikka onkin 5 akun laturi Autoissa ulosmitataan niitä kaikkia tehoja lyhyen ajan, mutta traktorissa tehdään usein niillä kaikilla kW töitä.

Lainaus käyttäjältä: Jätkä - 22.09.17 - klo:12:37

Niin siis teoriassa, mutta valitettavasti ei käytännössä. Vai oliko sittenkin tässä ajatuksena että urakoitsija hoitaa peltotyöt polttomoottorikoneilla? Vai miltä kuulostaa ajatus lietteenlevityksestä kahdella 135 massikalla parikertaa kesässä tai kolme kertaa säilörehun korjuu kyseiseltä alalta?  Säilörehua kun menee niittämään sillä 1,8 metrisellä koneella, niin saa ajaa himpana alle 1200 km ennen kun on kaikki heinä on kaadettu. En sano ettei onnistu, mutta aina pitäis olla optimaaliset olosuhteet ja lyhyet välimatkat ja silti tulee vanhaa rehu, Sillä teoriassa ajaa alle neljään päivään ton alan , jos ei pysähdy koko aikana.

Siis sähkökone on helpompi automatisoida niin pitkälle että isäntä nukkuu ja traktori niittää itsekseen. Montakohan 36kw traktoria ostaa yhden 200kw Fendtin hinnalla?

Mä vähän pelkään että samalla rahalla ei saa kauhean montaa :-( Ja jotta samaan tehoon päästään niin niitä pieniä niittomurskaimiakin pitää sitten olla monta. Ja noukinvaunuja jne.
Monia työkoneita ei edes ole olemassa tuohon teholuokkaan, esimerkkinä vaikka pyöröpaalain, kombeista puhumattakaan. Enkä haluaisi olla täyttämässä jonossa tulevaa legioonaa hevoskylvökoneen kokoisia kylvölannoittimiakaan - varsinkaan yöllä. Isompien massojen käsittely (esim tonnin säkit) on pienillä ja kevyillä koneilla myös hankalaa.

Uskon että sähkö (tai ainkin sähköinen voimansiirto) on tulevaisuutta, on se sitten jonkinlainen hybridi tms. Puhtaasti akkuvetoinen kone lienee suuremmissa teholuokissa vielä utopiaa, tai ainakin kovin rajoitettu käyttöajaltaan.
Kevyissä töissähän sellainen kyllä menisi, ruisku tai heinänpöyhin kulkee vähemmilläkin kilowateilla, verrattuna vaikka kyntämiseen, niittämiseen tai suorakylvökoneeseen.

Töissä joissa suuri tehontarve on hetkellistä (tai vaikka 5-10 min jaksoissa) niin jonkinlainen hybridi saattaisi toimia. Eli varastoidaan pienen polttomoottorin jatkuvasti tuottamaa tehoa akkuihin joista sitä saadaan sitten hetkeksi enemmänkin. Metsäkonepuolella mm. Logset on onnistuneesti liittänyt isot kondensaattorit tasaamaan hydrauliikan pyytämiä hetkellisiä huippukuormia.

Osa maataloustöistä on kyllä niin jatkuvan kuorman tyyppisiä että helppoa se ei ole. Lepoa ei ole kuin päisteissä ja hyvillä lohkoilla niiden osuus kokonaistyöajasta on vähäinen. Kun äes lasketaan maahan niin eipä sitä paljoa nostellla kuin muutaman kerran nurkkia tehdessä.

mutta miuta ihmetyttää tuo,  melkein joka luomutillalla on traktorina joko setka tahi ursus ja sit net vanahat majorit ja silti net on muka ymppiystävällisiä kun ei vie kuin 70 litraa tunnissa..

Kaapeli sen traktorin perään ? Tuossa sanotaan, että "Syksyllä 1923 kynnettiin 90 ha kaapelikäytöllä, joten miksi sitä ei voitaisi tehdä nyt ?" http://www.atl.nu/lantbruk/miljonstod-for-forsok-med-kabeldriven-eltraktor/
Maatalousyliopisto tekee tutkimuksen http://www.slu.se/institutioner/energi-teknik/projekt/kabeldriven-eltraktor-ersatter-diesel/mal/

On oikeastaan ihme jos ei itsekulkevia koneita tule kohta käyttöön. Onhan se aika ajanhaaskausta istuskella kyydisä ja odotella että pelto valmistuu. Suurinosa hommista pystyisi joku itsekulkeva härveli ilman kallista hyttiä toteuttamaan viellä paljon tarkemmin kuin ihmisen ajamana.

On oikeastaan ihme jos ei itsekulkevia koneita tule kohta käyttöön. Onhan se aika ajanhaaskausta istuskella kyydisä ja odotella että pelto valmistuu. Suurinosa hommista pystyisi joku itsekulkeva härveli ilman kallista hyttiä toteuttamaan viellä paljon tarkemmin kuin ihmisen ajamana.

totta. Monesti teknologia valitaan sen viimeisen 5%  mukaan. Otetaan auto 300 km matkalle, koska viimeiset 10 km olisi rautatieasemalta kohteeseen. Ja kieltäydytään vaikka näistä itseohjautuvista kevyistä 24/7 työskentelevistä, koska "ei siitä kivikoukun eteen kuitenkaan ole".

Kaikkea vanhaa ei tarvitse kerralla hylätä tai sitä uutta heti kaikkeen laittaa. Isäukkoni oli 50 luvulla uusmaalaisessa kartanossa harjoittelemassa ja todisti sen henkisen hyppäyksen kun kylvökin tehtiin traktorilla. Talossa oli ollut traktoreita kymmenen vuotta, mutta kylvö oli kuitenkin tehty hevosella. Joku ihmeen kiire oli sinä keväänä olevinaan ja traktoriin turvauduttiin...

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 24.09.17 - klo:09:29

On oikeastaan ihme jos ei itsekulkevia koneita tule kohta käyttöön. Onhan se aika ajanhaaskausta istuskella kyydisä ja odotella että pelto valmistuu. Suurinosa hommista pystyisi joku itsekulkeva härveli ilman kallista hyttiä toteuttamaan viellä paljon tarkemmin kuin ihmisen ajamana.

totta. Monesti teknologia valitaan sen viimeisen 5%  mukaan. Otetaan auto 300 km matkalle, koska viimeiset 10 km olisi rautatieasemalta kohteeseen. Ja kieltäydytään vaikka näistä itseohjautuvista kevyistä 24/7 työskentelevistä, koska "ei siitä kivikoukun eteen kuitenkaan ole".

Kaikkea vanhaa ei tarvitse kerralla hylätä tai sitä uutta heti kaikkeen laittaa. Isäukkoni oli 50 luvulla uusmaalaisessa kartanossa harjoittelemassa ja todisti sen henkisen hyppäyksen kun kylvökin tehtiin traktorilla. Talossa oli ollut traktoreita kymmenen vuotta, mutta kylvö oli kuitenkin tehty hevosella. Joku ihmeen kiire oli sinä keväänä olevinaan ja traktoriin turvauduttiin...

 Tuo auto vertaus on ontuva tarkoitusperiisi, jollet asu siellä lähtö asemalla ja halua ottaa huomioon niitten matkatavaroitten pakkaamista pari ylimääräistä kertaa suuntaansa (sekä huolehtimaan että kaikki tulee siirettyä kulkuneuvosta toiseen) Ja oman auton käyttöä matkoilla puoltaa myös, että se on myös varastotila matkatavaroille. Sekä myös määränpäässä voit mennä melkein minne vaan spontaanisesti, ilman että alkaisit etsimään paikallista vapaata 24/7 itsekulkevaa pirssiä jostain kännykän eri operaattori palvelujen kautta ja odottaa että se tulee paikalle joskus.
 Kyllä ne kevyet ja raskaat itseohjautuvat tulevat, mutta siihen menee aikaa. Ne kevyet itseohjautuvat kevyet koneet taitaa korvata robotit, jotka osaavat päätellä ja tehdä muutakin, kuin olla veto ja voimakoneena jollekkin työkoneella automaatti ohjauksella.