Mites muuten sellanen tuli mieleen että jos veis ulkoyksikön vanhaan navettaan, jossa on aina lämpötila plussan puolella lämmittämättä (maasta tuleva lämpö pitää sen plussalla.) ILP pystyis aina toimimaan hyvällä hyötysuhteella, vai mitäs siinä kävis noin teoriassa??

Välmatka ei saa olla kovin pitkä sisä- ja ulkoyksikön välillä.  Muuten hyvä idea. 

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 09.02.12 - klo:22:55

Mites muuten sellanen tuli mieleen että jos veis ulkoyksikön vanhaan navettaan, jossa on aina lämpötila plussan puolella lämmittämättä (maasta tuleva lämpö pitää sen plussalla.) ILP pystyis aina toimimaan hyvällä hyötysuhteella, vai mitäs siinä kävis noin teoriassa??

Välmatka ei saa olla kovin pitkä sisä- ja ulkoyksikön välillä.  Muuten hyvä idea.

 Sehän siinä oliskin ongelma...pihamökki olis ihan siin vieressä, mutta päärakennukseen on liikaa matkaa. Mut muutenko toimis hyvällä COP-arvolla?

Lainaus käyttäjältä: landehande - 09.02.12 - klo:22:57

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 09.02.12 - klo:22:55

Mites muuten sellanen tuli mieleen että jos veis ulkoyksikön vanhaan navettaan, jossa on aina lämpötila plussan puolella lämmittämättä (maasta tuleva lämpö pitää sen plussalla.) ILP pystyis aina toimimaan hyvällä hyötysuhteella, vai mitäs siinä kävis noin teoriassa??

Välmatka ei saa olla kovin pitkä sisä- ja ulkoyksikön välillä.  Muuten hyvä idea.

 Sehän siinä oliskin ongelma...pihamökki olis ihan siin vieressä, mutta päärakennukseen on liikaa matkaa. Mut muutenko toimis hyvällä COP-arvolla?

Kuin kellari. Lue Tekniikan Maailman Rakennus Maailma-lehden numerosta 11/2011 koe.

Mites muuten sellanen tuli mieleen että jos veis ulkoyksikön vanhaan navettaan, jossa on aina lämpötila plussan puolella lämmittämättä (maasta tuleva lämpö pitää sen plussalla.) ILP pystyis aina toimimaan hyvällä hyötysuhteella, vai mitäs siinä kävis noin teoriassa??

No siitä tulis jääkaappi
Mulle on ainaski kaikki myyjät sanonu, ettei missään  nimessä saa asentaa ulkoyksikköö mihkään sisätiloihin, kun niistä se lämpö on imastu hetkessä ja sitten alkaa kondensio ja muut jäätymisonkelmat..

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 09.02.12 - klo:22:55

Mites muuten sellanen tuli mieleen että jos veis ulkoyksikön vanhaan navettaan, jossa on aina lämpötila plussan puolella lämmittämättä (maasta tuleva lämpö pitää sen plussalla.) ILP pystyis aina toimimaan hyvällä hyötysuhteella, vai mitäs siinä kävis noin teoriassa??

No siitä tulis jääkaappi
Mulle on ainaski kaikki myyjät sanonu, ettei missään  nimessä saa asentaa ulkoyksikköö mihkään sisätiloihin, kun niistä se lämpö on imastu hetkessä ja sitten alkaa kondensio ja muut jäätymisonkelmat..

Kyllä se kannattaa ottaa oletuksena että se koppi poistuu olemasta projektin aikana. Maakeruupiiri ei maanviljelijälle maksa mahdottomia kun sitä maatahan piisaa ja jos voi olla lapiomiehenä ja taytellä kaivannot jne. EN äkkiseltään löytänyt markkinoilta pumppua joka ottaisi maakeruupiiristä lämmön ja jakaisi sen mankelin kautta ilman mitään vesikiertoja/ varaajia/käyttövesiä. Teknisesti vempele on tietysti aivan mahdollinen ja taatusti jossain jo käytössä.

Mites muuten sellanen tuli mieleen että jos veis ulkoyksikön vanhaan navettaan, jossa on aina lämpötila plussan puolella lämmittämättä (maasta tuleva lämpö pitää sen plussalla.) ILP pystyis aina toimimaan hyvällä hyötysuhteella, vai mitäs siinä kävis noin teoriassa??

Siis tuossa sun kivassa tapauksessasi sen navetan lämpö pysyy plussan puolella kun se ei pääse karkaamaan mutta jos sitä käytetään, lämpötila laskee. Jos tuota sun kivaa ajatustasi hieman jalostettaisiin niin sinne sun vanhaan navettaan tulisi tuoda ulkopuolista lämpöä jostain.....vaikka pumpata vettä sontalooreihin kaivosta tai läheisestä vesistöstä.....

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 09.02.12 - klo:22:55

Mites muuten sellanen tuli mieleen että jos veis ulkoyksikön vanhaan navettaan, jossa on aina lämpötila plussan puolella lämmittämättä (maasta tuleva lämpö pitää sen plussalla.) ILP pystyis aina toimimaan hyvällä hyötysuhteella, vai mitäs siinä kävis noin teoriassa??

Siis tuossa sun kivassa tapauksessasi sen navetan lämpö pysyy plussan puolella kun se ei pääse karkaamaan mutta jos sitä käytetään, lämpötila laskee. Jos tuota sun kivaa ajatustasi hieman jalostettaisiin niin sinne sun vanhaan navettaan tulisi tuoda ulkopuolista lämpöä jostain.....vaikka pumpata vettä sontalooreihin kaivosta tai läheisestä vesistöstä.....

Luomujuice taas väärässä!
http://rakennusmaailma.fi/artikkelit/ilmalampopumppu-ryomintatilassa

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 09.02.12 - klo:22:55

Mites muuten sellanen tuli mieleen että jos veis ulkoyksikön vanhaan navettaan, jossa on aina lämpötila plussan puolella lämmittämättä (maasta tuleva lämpö pitää sen plussalla.) ILP pystyis aina toimimaan hyvällä hyötysuhteella, vai mitäs siinä kävis noin teoriassa??

No siitä tulis jääkaappi
Mulle on ainaski kaikki myyjät sanonu, ettei missään  nimessä saa asentaa ulkoyksikköö mihkään sisätiloihin, kun niistä se lämpö on imastu hetkessä ja sitten alkaa kondensio ja muut jäätymisonkelmat..

Tarkoitus onkin käyttää maasta siirtyvää lämpöä sisätilassa ulkoyksikön avulla. Maanpäälliset seinät tulee tietenkin eristää, jotta kylmää ei tulisi ulkoavaruudesta. Sisätilassa päästään haukkaamaan lämpöä yleensä pluslämpötilasta toisin kuin ulkoseinällä kököttävästä ulkoyksiköstä. Ottolämpöä on kovasti helpompi ottaa irti km parkymmentä astetta lämpimämmästä paikasta kuin ulkoilmasta. Melkein kuin maalämpöputkesta. Maalämpölaitteisto vain on paljon ilp:a kalliimpi systeemi. Kellari- tilaa siis voi käyttää myös samanaikaisesti viemärilämmön talteenottotilana sekä siellä voi varastoida ''romppeita'' kuin muutenkin. Siis hyötykäyttö on monikerrosista. Lisäksi jäähdytetty kellari voi toimia kesällä edullisena jäähdytyksen lähteenä tai muuten viileänä tilana, vaikkapa juureskellarina. Välpohjan pitää olla tietenkin hyvin eristetty ja kosteussuljettu. Ilman kanssa tekemisissä olevat kellarin osat pitää eristää kunnolla.

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 09.02.12 - klo:22:55

Mites muuten sellanen tuli mieleen että jos veis ulkoyksikön vanhaan navettaan, jossa on aina lämpötila plussan puolella lämmittämättä (maasta tuleva lämpö pitää sen plussalla.) ILP pystyis aina toimimaan hyvällä hyötysuhteella, vai mitäs siinä kävis noin teoriassa??

Siis tuossa sun kivassa tapauksessasi sen navetan lämpö pysyy plussan puolella kun se ei pääse karkaamaan mutta jos sitä käytetään, lämpötila laskee. Jos tuota sun kivaa ajatustasi hieman jalostettaisiin niin sinne sun vanhaan navettaan tulisi tuoda ulkopuolista lämpöä jostain.....vaikka pumpata vettä sontalooreihin kaivosta tai läheisestä vesistöstä.....

  Voihan seinistään ja katosta eristetyn navetan lastata kesällä aurinkokeräimellä
lämmitettyjä kuution vesipönnttöjä täyteen.

Pellosta otetaan täälläkine se lämpö. 3v sitten asennettu maksoi reilusti alle kymppitonnin (500m putkea peltoon) Oliko jotain 8500 halpis kaivuukonetyövoimalla.
200m2 (josta noin 50m2 pidetään vähän kylmempänä kun sitä ei ihan viikoittain käytetä) vanha hirsirunkoinen puutalo jossa lattialämmitys vaikka meillä onkin lattialankut. Sähköä mennyt jotain 8-9000kwh vuositasolla. Pari peltipönttöuunia myös käytössä, näin kylminä aikoina pesällinen niihin joka päivä kun ne muuten jäähdyttävät aika tehokkaasti.....

Tähän saakka erittäin tyytyväinen 
Tuli mietittyä monta erilaista järjestelmää kun taloa rempattiin tässä 3v sitten mutta tämä helppohoitoinen kun välillä pois kotoa monta päivää. Pumppu pystyy pitää lämmöt -15 asteessa ennen kun lyö sähkövastuksia päälle. Sähkövastustunteja viime vuonna ehkä 20 (6kwh) lähinnä kun käyttövettä kuluu paljon kovassa pakkasessa niin se lyö tämä päälle.

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 10.02.12 - klo:16:45

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 09.02.12 - klo:22:55

Mites muuten sellanen tuli mieleen että jos veis ulkoyksikön vanhaan navettaan, jossa on aina lämpötila plussan puolella lämmittämättä (maasta tuleva lämpö pitää sen plussalla.) ILP pystyis aina toimimaan hyvällä hyötysuhteella, vai mitäs siinä kävis noin teoriassa??

Siis tuossa sun kivassa tapauksessasi sen navetan lämpö pysyy plussan puolella kun se ei pääse karkaamaan mutta jos sitä käytetään, lämpötila laskee. Jos tuota sun kivaa ajatustasi hieman jalostettaisiin niin sinne sun vanhaan navettaan tulisi tuoda ulkopuolista lämpöä jostain.....vaikka pumpata vettä sontalooreihin kaivosta tai läheisestä vesistöstä.....

  Voihan seinistään ja katosta eristetyn navetan lastata kesällä aurinkokeräimellä
lämmitettyjä kuution vesipönnttöjä täyteen.

Siis toi on sitä jotain mitä haen takaa ja se lämpöenergia on otettavava jostain ja se olisi ehkä parasta varastoida kesällä pelkillä sähköpuhaltimilla.

Jos nyt tarkastellaan kylmää matematiikkaa niin kilo vettä vaatii 1,166 Wh tehoa lämmetäkseen yhden asteen.

Pellosta otetaan täälläkine se lämpö. 3v sitten asennettu maksoi reilusti alle kymppitonnin (500m putkea peltoon) Oliko jotain 8500 halpis kaivuukonetyövoimalla.
200m2 (josta noin 50m2 pidetään vähän kylmempänä kun sitä ei ihan viikoittain käytetä) vanha hirsirunkoinen puutalo jossa lattialämmitys vaikka meillä onkin lattialankut. Sähköä mennyt jotain 8-9000kwh vuositasolla. Pari peltipönttöuunia myös käytössä, näin kylminä aikoina pesällinen niihin joka päivä kun ne muuten jäähdyttävät aika tehokkaasti.....

Tähän saakka erittäin tyytyväinen 
Tuli mietittyä monta erilaista järjestelmää kun taloa rempattiin tässä 3v sitten mutta tämä helppohoitoinen kun välillä pois kotoa monta päivää. Pumppu pystyy pitää lämmöt -15 asteessa ennen kun lyö sähkövastuksia päälle. Sähkövastustunteja viime vuonna ehkä 20 (6kwh) lähinnä kun käyttövettä kuluu paljon kovassa pakkasessa niin se lyö tämä päälle.

Miten kuumana ajat vettä kiertoon?
Itse mietin aikoinaan tuota samaa systeemiä, mutta päädyin sitten gyprockiin sekä laminaattiin ja pesutiloissa laattaan.
Ilmeisesti sulla on kumminkin alumiinia tms siellä jakamassa lämpöö?

Lainaus käyttäjältä: landehande - 10.02.12 - klo:17:09

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 10.02.12 - klo:16:45

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 09.02.12 - klo:22:55

Mites muuten sellanen tuli mieleen että jos veis ulkoyksikön vanhaan navettaan, jossa on aina lämpötila plussan puolella lämmittämättä (maasta tuleva lämpö pitää sen plussalla.) ILP pystyis aina toimimaan hyvällä hyötysuhteella, vai mitäs siinä kävis noin teoriassa??

Siis tuossa sun kivassa tapauksessasi sen navetan lämpö pysyy plussan puolella kun se ei pääse karkaamaan mutta jos sitä käytetään, lämpötila laskee. Jos tuota sun kivaa ajatustasi hieman jalostettaisiin niin sinne sun vanhaan navettaan tulisi tuoda ulkopuolista lämpöä jostain.....vaikka pumpata vettä sontalooreihin kaivosta tai läheisestä vesistöstä.....

  Voihan seinistään ja katosta eristetyn navetan lastata kesällä aurinkokeräimellä
lämmitettyjä kuution vesipönnttöjä täyteen.

Siis toi on sitä jotain mitä haen takaa ja se lämpöenergia on otettavava jostain ja se olisi ehkä parasta varastoida kesällä pelkillä sähköpuhaltimilla.

Jos nyt tarkastellaan kylmää matematiikkaa niin kilo vettä vaatii 1,166 Wh tehoa lämmetäkseen yhden asteen.

Tuo luku on ollut vähän kateissa.  Jos nyt sitten ajatellaan että talvikauden lämmöntarve omakotitalossa olisi vaikkapa 11660kwh eli 11 660 000wh niin yhtäkkiä laskien 500 000 kg vettä jonka lämmöstä otetaan pois 20 astetta, riittää tuohon    Käviskö katettu lietesäiliö, vaikka lietteineen

Lainaus käyttäjältä: landehande - 10.02.12 - klo:17:09

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 10.02.12 - klo:16:45

Lainaus käyttäjältä: hvinnamo - 09.02.12 - klo:22:55

Mites muuten sellanen tuli mieleen että jos veis ulkoyksikön vanhaan navettaan, jossa on aina lämpötila plussan puolella lämmittämättä (maasta tuleva lämpö pitää sen plussalla.) ILP pystyis aina toimimaan hyvällä hyötysuhteella, vai mitäs siinä kävis noin teoriassa??

Siis tuossa sun kivassa tapauksessasi sen navetan lämpö pysyy plussan puolella kun se ei pääse karkaamaan mutta jos sitä käytetään, lämpötila laskee. Jos tuota sun kivaa ajatustasi hieman jalostettaisiin niin sinne sun vanhaan navettaan tulisi tuoda ulkopuolista lämpöä jostain.....vaikka pumpata vettä sontalooreihin kaivosta tai läheisestä vesistöstä.....

  Voihan seinistään ja katosta eristetyn navetan lastata kesällä aurinkokeräimellä
lämmitettyjä kuution vesipönnttöjä täyteen.

Siis toi on sitä jotain mitä haen takaa ja se lämpöenergia on otettavava jostain ja se olisi ehkä parasta varastoida kesällä pelkillä sähköpuhaltimilla.

Jos nyt tarkastellaan kylmää matematiikkaa niin kilo vettä vaatii 1,166 Wh tehoa lämmetäkseen yhden asteen.

Luitko tuon RM:n jutun?

Lainaus käyttäjältä: JackSparrow - 10.02.12 - klo:17:11

Pellosta otetaan täälläkine se lämpö. 3v sitten asennettu maksoi reilusti alle kymppitonnin (500m putkea peltoon) Oliko jotain 8500 halpis kaivuukonetyövoimalla.
200m2 (josta noin 50m2 pidetään vähän kylmempänä kun sitä ei ihan viikoittain käytetä) vanha hirsirunkoinen puutalo jossa lattialämmitys vaikka meillä onkin lattialankut. Sähköä mennyt jotain 8-9000kwh vuositasolla. Pari peltipönttöuunia myös käytössä, näin kylminä aikoina pesällinen niihin joka päivä kun ne muuten jäähdyttävät aika tehokkaasti.....

Tähän saakka erittäin tyytyväinen 
Tuli mietittyä monta erilaista järjestelmää kun taloa rempattiin tässä 3v sitten mutta tämä helppohoitoinen kun välillä pois kotoa monta päivää. Pumppu pystyy pitää lämmöt -15 asteessa ennen kun lyö sähkövastuksia päälle. Sähkövastustunteja viime vuonna ehkä 20 (6kwh) lähinnä kun käyttövettä kuluu paljon kovassa pakkasessa niin se lyö tämä päälle.

Miten kuumana ajat vettä kiertoon?
Itse mietin aikoinaan tuota samaa systeemiä, mutta päädyin sitten gyprockiin sekä laminaattiin ja pesutiloissa laattaan.
Ilmeisesti sulla on kumminkin alumiinia tms siellä jakamassa lämpöö?

Laattoja mulla eteisessä ja pesuhuoneissa. Lankkujen alla on "rakennusaluminifoliota" aika paksua tavaraa, sen päällä kanaverkot ja niissä letkut kiinni, saman tyyppistä joka saunaan laitetaan mutta jäykempää. Otin tarjouksen alumiini levyistä koko taloon ja kovin arvokasta oli, jotain 6-7000e muistaakseni. Varmaan tehokkaampi vaihtoehto levittää lämmön paremmin mutta 7 tonnin edestä saa pumppu tehdä aika paljon tunteja 

Menoveden lämpö esim tänään kun oli -15 oli +39(tulo 33). Vaikka on huonekohtaiset termostaatit niin on pakko vähän säätä alas se menoveden lämpötila kun se ohjelman mukaan esim -20 tilassa haluaa pukkaa +47astetta ihan turhaan kun +40-42 riittää. Tässä minun talossa tuuli vaikuttaa aika lailla kun on melkein 2m kivuperusta rakoineen, rossipohja ja siihen ei tietenkään pumpun ohjelmointi reagoi kun se ottaa tietoa pelkästään ulkolämpöanturista