Onko tästä mitään tutkimusta, tai ees mutua?
Hamasta menneisyydestä muistan Pohojalaasen(?) sanoneen kvernelandin vantaan muodostavan enemmän kyntöjankkoa verrattuna agroluxiin?
Voiko suuria eroja olla auramerkkien kesken?

Ihme ettei missään oo agressiivisempaa vannasta, joka pureutuis vaon pohjaa vähän syvemmälle, samalla "jankkuroiden" muttei kuitenkaan nostais maata viiluun.  Tosin taitaahan maapuoliin olla jotain härveleitä jotka leikkaa vaon pohjan auki, lie kellään käytössä? Ei varmasti sovellu kivisille maille/jos on kalliota pinnassa.

Jos terämalli on kovasti pohjaa repivä, niin vastaavasti vetovastus on iso.

Kompromisseja....

Eiköhän suurin syyllinen jankon muodostumiseen eli ruokamultakerroksen ohenemiseen löydy siitä maanpäälisestä liikenteestä.

Överuumet 
Ne repii vaonpohjan ja menee kuluneellakin vantaalla peltoon 

Kiinnostava aloitus.

Olen tainnut jo 3 kertaa ehdottaa, että laittakaa toisen siiven alle pieni jankkurinterä joka murtaa jankkoon pienen haavan. 2. siiven taakse siksi ettei pyörä tallaa uraa heti umpeen, joka tapahtuisi jos tuo olisi viimeisessä siivessä. Eikä ekan taakse jotta aurat nousevat vielä maasta ylöskin    Kivipitoisilla mailla tietysti järjetön idea 

Kiinnostava aloitus.

Olen tainnut jo 3 kertaa ehdottaa, että laittakaa toisen siiven alle pieni jankkurinterä joka murtaa jankkoon pienen haavan. 2. siiven taakse siksi ettei pyörä tallaa uraa heti umpeen, joka tapahtuisi jos tuo olisi viimeisessä siivessä. Eikä ekan taakse jotta aurat nousevat vielä maasta ylöskin    Kivipitoisilla mailla tietysti järjetön idea 

Mutta jos on kakssiipiset aurat ja laittaa sen krökyn toiseen siipeen, niin silloinhan se on viimeisessä siivessä?

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 01.11.11 - klo:14:02

Kiinnostava aloitus.

Olen tainnut jo 3 kertaa ehdottaa, että laittakaa toisen siiven alle pieni jankkurinterä joka murtaa jankkoon pienen haavan. 2. siiven taakse siksi ettei pyörä tallaa uraa heti umpeen, joka tapahtuisi jos tuo olisi viimeisessä siivessä. Eikä ekan taakse jotta aurat nousevat vielä maasta ylöskin    Kivipitoisilla mailla tietysti järjetön idea 

Mutta jos on kakssiipiset aurat ja laittaa sen krökyn toiseen siipeen, niin silloinhan se on viimeisessä siivessä?

Tää on totta. Jo kirjoittaessani huomasin, että tämä poikkeus jäi huomioimatta. Mutta en jaksanut saivarrella asiasta  Sekin jäi kirjoittamatta että 1-siipisissä ei ole toista siipeä ollenkaan 

Lainaus käyttäjältä: MFV8 - 01.11.11 - klo:18:34

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 01.11.11 - klo:14:02

Kiinnostava aloitus.

Olen tainnut jo 3 kertaa ehdottaa, että laittakaa toisen siiven alle pieni jankkurinterä joka murtaa jankkoon pienen haavan. 2. siiven taakse siksi ettei pyörä tallaa uraa heti umpeen, joka tapahtuisi jos tuo olisi viimeisessä siivessä. Eikä ekan taakse jotta aurat nousevat vielä maasta ylöskin    Kivipitoisilla mailla tietysti järjetön idea 

Mutta jos on kakssiipiset aurat ja laittaa sen krökyn toiseen siipeen, niin silloinhan se on viimeisessä siivessä?

Tää on totta. Jo kirjoittaessani huomasin, että tämä poikkeus jäi huomioimatta. Mutta en jaksanut saivarrella asiasta  Sekin jäi kirjoittamatta että 1-siipisissä ei ole toista siipeä ollenkaan 

Nyt en hoksaa... kuinkas telaraktorit?

Joskus auroja vaihdettaes vertasimma Agroluxia ja Kvernelandia samalla lohkolla, samana päivänä samahan työsyvyyteen. Ensimmäänen huomioitava asia oli maahakuisuus, molempien n. 50 prosenttisilla kulutusosilla Agrolux saavutti täyden työsyvyyden noin metrin matkalla, Kverneland jotakin 5 metrin matkalla. Vaon pohja oli kiiltäväksi liipattu, kun taas Agroluxilla revityn näköönen. Paluuauroos tuon huomaa heleposti vantaan kuluvaa pintaa vertaamalla, Agroluxilla (samoon Kuhnilla ja Lemkenillä) tuo on ajosuunnas alle 10mm, Kvernelandilla vantaan kärjen tuntumas pisimmillään melekeen 50mm pitkä. Kyllähän niillä aika isoja eroja on.

Mulla on kaksis eri auroos ollu Molbron jankonrikkojaterä, jonka oon JoHaran kehootuksista huolimatta asentanu nelisiipisten kolmanteen siipehen. Se kohottaa maata noin 7cm kyntövaon alapuolelta, ja teköö työnsä tehokkaasti. Huomaa sen vetovastukseskin, mutta ei se varsinaasesti mitään haittaa. Kuluu nopiaa, eli teköö taatusti sille tarkootettua työtäkin, kestoikä meidän leveysasteilla paluuauroos noin 100ha.

Nyt on oikeitakin jankkurikokeiluja menos, mutta huonosta syksystä johtuen en päässy sitä syksyllä vetämähän.

Hienoa että löytyy näitäkii ihmisiä jotka pystyy asemastaan huolimatta puolueettomasti tekemään vertailuja!
Sitä oon vaan pohtinu, että vaikka kverneä ylistetään "aurojen mersuksi" (onhan niillä voitettu eniten maailmanmestaruuksia, joka tosin ei kerro mitään ), silti ehjä/kasassa pysyvä viilu ei oo aina se paras, tosin nurmelle tietysti sopii.. Tätä ei aina Norjaan kumartavat tunnu tajuavan..

Kerran kynneltiin pakkasilla varjoisia metsänreunoja, jotka oli enemmän jäässä kuin aukealta.
Semmosen eron huomasin, ettei 5 siipiset kvernen paluuaurat menneet metsänreunassa ollenkaan
maahan, joten ne paikat täytyi kyntää 4 siipisillä överumin sarka-auroilla...   
Tämän opetuksen jälkeen on auramerkkien arvojärjestys ihan uudella tasolla.
Tosiaan se vaonpohja on niinkuin oikein liipattu sen kvernen jälkeen.    Ja se maahakuisuus hiukan
surkuhupaisan luokkaa.

Kun kuhnin aurat on vielä hakusessa, niin kyntelen vogel&noot:lla 

Ööverummiilla aurattu v.sta 1989,suhteellisen tyytyväinen olen auroihin. Joskus käynyt mielessä että vaihtais nostolaiteaurat keverneihin,mutta paranisiko työn jälki kuitenkaan. Joku tuttava sanoi kverneistä että ei sanottavemmin kummoisempi kuin kilpailijatkaan,mene ja tiedä

Hienoa että löytyy näitäkii ihmisiä jotka pystyy asemastaan huolimatta puolueettomasti tekemään vertailuja!
Sitä oon vaan pohtinu, että vaikka kverneä ylistetään "aurojen mersuksi" (onhan niillä voitettu eniten maailmanmestaruuksia, joka tosin ei kerro mitään ), silti ehjä/kasassa pysyvä viilu ei oo aina se paras, tosin nurmelle tietysti sopii.. Tätä ei aina Norjaan kumartavat tunnu tajuavan..

Maalajista riippuen, sopii joku merkki tai ei. Ja mulla on sellasia mustia savia, joita olen kokeillu kääntää monella merkillä, vaan niihin on kvernen siipi paras, toinen joka toimii, on överum cv vai mikä se oli.  Naapurilla on vookelit, ja voi jessus mitä kokarta ja jäneksenpiiloo sekin tekee, se vaan on liian jyrkkä, ja sitten on se viiluksikin mainittu on puolenmetrin pätkinä siellä edellisen päällä. Itse asiassa, mää saisin kvernelläkin kyllä samanlaista aikaan, mutta pitäis ajaa 20" säädöillä 15" sijaan. 
Että puolensa kannikoillakin.

Ööverummiilla aurattu v.sta 1989,suhteellisen tyytyväinen olen auroihin. Joskus käynyt mielessä että vaihtais nostolaiteaurat keverneihin,mutta paranisiko työn jälki kuitenkaan. Joku tuttava sanoi kverneistä että ei sanottavemmin kummoisempi kuin kilpailijatkaan,mene ja tiedä

On ne ainakin kalliimmat.    Nelisiipiset Vogel & Noot kääntöaurat saa yrmasta alle 12 000 euron.
Kvernet maksaa sen parikymppiä äkkiä...      Lisäksi aurojen täytyisi pysyä maassa kynnettäessä.
On mulla viisisiipiset kvernetkin ollut et on hiukan niistäkin kokemusta.     Mut kuhnit ostan vielä joskus
käytettynä...  uusien aurojen olemattomien alennusprosenttien takia.    Tai sitten vaikka Virosta. 

Hyvä siipi murtaa viilua sopivasti , ja hyvään viiluun (kuivina vuosina) mahtuu vettä , joka on eduksi kun
pakkasella routa murentaa maata.

Kuka löytää linkin viime syksynä julkaistusta Tanskalaisesta auravertailusta ?   

Agrolux MRT 4-siipinen paluuaura AX-siivellä omassa käytössä, se on paljon kynnetty entisen omistajan toimesta jo ja nytkin taas kuluneet kärjet ja vantaat kiinni. Menee maahan tosi herkästi ja repii vaonpohjan ihan auki, ei jää liipattua tasaista jälkeä vaan maa irtoilee tavallaan jo kärjen edeltä ylöspäin. Tämä kova maahakuisuus voi olla syy myös siihen miksi Agroluxia pidetään vaikeasti säädettävänä, tulee helposti asiallista kyntöä mutta viimeisen pääle sliipatun jäljen teko syö aikaa ja hermoja kun aura ei vaan meinaa kulkea samalla säädöllä ihan samalla tavalla eri maalajeilla. Parhaiten sen huomaa lohkoilla joissa savi vaihtuu kesken kyntösivun hiekkaiseksi mullaksi.

Ei tainnut pohohojalalaisen kvernet sattua ihan oikeisiin säätöihin,kun ei mennyt maahan nopeammin. On tässä tullut vuosikymmenten aikana vedettyä monenmerkkistä auraa,eikä noin huonosti maahanmenevää ja vaon pohjaa kiillottavaa ole ollut koskaan.