Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: moska - 26.12.14 - klo:12:51
-
Toimiiko automaattiset apejärjestelmät vaiko ei. Vähentääkö ne työnmenekkiä? Mites sähkön kulutus ja huollon tarve ja hinta?
-
Ei kannata.
-
Eijei, ei hitossa.
-
Ei isompia ongelmia.Ja kyllä jos tekisin navettaa,laittaisin vieläkin 8)
-
Mopoautolla kun jakaa räystään alle apetta niin on tekniikka kohillaan 8)
-
https://www.youtube.com/watch?v=Uw-pVl1Y45o
Niille jotka käyttävät siilorehua, eka oikeasti aika automaattinen systeemi ;)
239000€
-
Kun kaikki kulut huomioidaan, niin liinteä sähkömylly tulee pitemmän päälle halvemmaksi kuin Dieselillä appeen veivaus.
-
Kun kaikki kulut huomioidaan, niin liinteä sähkömylly tulee pitemmän päälle halvemmaksi kuin Dieselillä appeen veivaus.
Olettaen että tilan kaikki elukat ovat saman ruokintapöydän ääressä, joku kiskovaunu tai mattoruokkija voi tosiaan olla ihan harkinnanarvoinen systeemi. Sitten jos ja kun niitä elukoita on useammassa hallissa, homma menee sellaisilla vaikeaksi.
Tuo robottiapevaunu voisi esim. selkeän pihan isolla robottilypsytilalla (lumettomalla alueella) olla varsin pätevä vehjes kunhan teknologiaa kehitetään. Saisikohan isäntä hoidettua tarvittaessa yksinään parin vuorokauden verran (tai jopa viikon) esim. Iskolan kokoista karjaa?
-
Toimiiko automaattiset apejärjestelmät vaiko ei. Vähentääkö ne työnmenekkiä? Mites sähkön kulutus ja huollon tarve ja hinta?
Ittellä tosiaan mattoruokkija,kiinteä sekon sähkövaunu.Rypsi ja vilja menee ruuveilla.Paalit nostellaan traktorilla.
Oliskohan normipäivänä n10-20 min ruokintaan kuluva aika+paalien siirto navetalle.
Varasysteeminä on avant,jolla voi jakaa jos mattoon tulee vikaa.Toistaiseksi avantilla ei ole kertaakaan jaettu.Kolmenvuoden aikana.
Mattoruokkija on lähes huoltovapaa.Kerran on mattoa kiristetty,kerran auran vaijeri vaihdettu,auran laakerisarjan asennuksen jälkeen sillekkään ei ole tehty mitään.Joskus hiukan rasvaa nippoihin laitettu.
Vaunuun vaihdetaan kerranvuoteen öljyt ja niveliin rasvaa sillointällöin.Nyt pitäis ekan kerran kiristää remmit.
Omasta mielestä melko helppo ja toimintavarma paketti.
-
Esikuivattu tarkkuusilputtu säilörehu. Laakasiilot säilörehulle 4kpl .jaesiilot 5kpl jonne nuppikuorma kipataan tiivistettä , kiv vit säkit siiilossa , urakotsija joka toinen kuukausi jauhaa kaura vehnäseoksen . siiiloihin kipataan syksyllä kuivattu vilja joka kuivataan maa-ja kotitalousseuran kuivurlla.
Apevaunu Seko vm 1997 jota pyörittaa 1102 valmet vm ????. Lastaus Kurottaja jcb vm 2003 .
Navettta leveä ruokintapöytä. Ape aamuisin nuorelle karjalle + umpilehmille kerran päivässä jako. Lehmille aamuisin teko jako aamuisin ja iltaisin Lypsypaikalla poikineille kipollinen prikettejä . Vasikoille lehmien apetta.
Tällä systeemillä on menty 18 vuotta.
-
Mä laittaisin automaatin ja samalla hankkisin elämän
-
En robotille tekis muulla ku mattoruokkijalla uuden navetan.
Ei meillä kyllä sellaista ole, mutta saisi kyllä olla.
-
Navetta on niin moninainen juttu ja vaikka moni on yrittänyt niin täysin ilman työtä ei mikään navetta ole pyörinyt. Siksi perässä vedettävä kärry ja matto voi olla asiaa. Meinaan jakokertoja silmälläpitäen matto lypsäville.
-
Pidetäänkö teillä mattoja lattialla, oli ujopiimäkompakysymys ennen. Nyt on mattoja katossa. :'(
-
Itselastaava apevaunu 5v leasing sopparilla jonka jälkeen uutta kehiin. En kyllä usko ainakaan lumiseen olosuhteisiin noita robotti versioita. Lumen luonti kolmen siilon päältä on perseestä pimeässä suomen talvessa.
-
Mahdollisimman vähän tekniikkaa... KISS
-
Mahdollisimman vähän tekniikkaa... KISS
Sentakia apevaunua ei pyöritetäkkään traktorilla :P 8)
-
Meillä samallainen systeemi ku +200 lla. En ihan heti keksi mihin vaihtaisi että pääsis vähemmällä työllä. Tuo ollu nyt n. 6v käytössä jolloin mattoruokkijan vaijeri on vaihdettu kahdesti. Selkeesti heikoin lenkki on sekon ketjuelevaattori. Tuo perkele paukahtaa vähintään kerran vuodessa. Nyt oon viimein oppinut pitämään varaketjua aina hyllyssä.
-
Pellolta lietelaariin matkalla ei saisi olla ketjuja eikä vaijereita - mutta kun on. Tarkuussilppurivaussa on pohjakuljetin ketjut jotka 16 vuotiseen koneeseen kerran uusisttu ja 8000 € meni. SEKO apeveunuun on 17 vuoden aikana kerran ( olikohan kahdesti) vaihdettu tyhjäyselevaattorin ketjut. Pihaton laajennusosan lanta raapassa menee kerran vuodessa vaijeri ja köysi. (Olis pitäny laittaa kuilut ja ritilät kuten 1981 tehdyssa ensimmaisessa pihatossa on ) Liete joudutaan pumppaamaan
Finmilkin systeemissä näkyi olevan Seko vaunun tyhjennyselevaattotin ketju ja satoja metriä lantaraappa ketjua. Rehunteossa saattaa olla pohjakuljettimella varustettuja kärryjä. Lieneekö siellä muita ketjuja.
-
Minäkin laittasin ehkä apekipon+mattoruokkijan jos olis eläimet yhdessä rakennuksessa. Nyt ruokitaan kolmeen paikkaan ja tehdään vielä oljesta kuivikekin ja puretaan peräluukun kautta varastoon. Traktorikin on ehkä turhan tekninen apevaunun eteen kun MF 4255 pyörittelen. Nykyisellä systeemillä ei paljoa aikaa tuhraannu appeen pyörittämiseen kun kolme paalia voi laittaa valmiiksi vaunuun ja laittaa pyörimään samalla kun pesee asemaa. Paalit on valmiiksi silppua ja sen jälkeen vaan muut jakeet vaunuun. Eli noin 10 minuutin päästä on ape lehmillä edessä ja tämä on 1,5 päivän satsi. Kyllä apevaunut yleensä on varmoja pelejä kunhan huoltaa ja pitää muuten kunnossa. Kuljettimet niistä yleensä menee paskaksi ja vaunun oma hydrauliikka voi tuottaa myös murheita. Siks mulla ei semmoisia olekaan...
Apevaunun edessä olevalla traktorilla tehdään kesällä muitakin hommia, mutta en pidä irrottamis/kiinnittämis operaatiota pahana kun siihen ei mene kuin pari minuuttia. Lisäksi löytyy pari muutakin traktoria millä voi apevaunua pyörittää jos tarve tulee. Ja jos käy vielä niin että kaikki menee pieleen niin Adamin kanssa on sanaton YYA sopimus ja apevaunua voi lainata sieltä tarvittaessa. yleisin virhe mun mielestä on se että apekippo on mitoitettu liian pieneksi mistä seuraa sitten ongelmia. Oli hyvä että menin myyjän puheisiin ja otin 18 kuutioisen 15 kuutioisen asemasta mikä oli aluksi mielessä. Eroa ei ollut muuta kuin korkeudessa 10 cm ja hinnassa 1.5 K€. Vuodessa mulla menee appeen pyöritykseen polttoainetta noin 800 litraa jos ei lasketa tähän paalien lastausta toisella traktorilla. Paalien lastauksen teen yleensä muiden hommien yhteydessä jos on ajoa. Näin talvella ajot rajoittuu kyllä lähinnä lumihommiin ja muihin pikkuhommiin.
-
Ei kai apevaunun traktoria kannata joka välis irroittaa. Halpa ja suuri käytetty pysyvästi eteen. Valmet 1102 oli ensin tvl:llä sitten meillä ensin tarkuuussilpprin edessä 16 vuotta ja nyt apevaunun edessa 12 vuotta ja vielä niin kauan kun pihatto kestää eli vuoteen 2030.
-
Ittelle kuulostaa hirveän hankalalta että joutuisi päivittäin pyörittää apevaunua jollain peltotyö traktorilla. Toki raktorien käyttötarkoituskin on vähän eri kun ne jää maailmalle yöksi ja sitten aamulla lähtee seuraavalle kierrokselle. Talvellakin toinen seisoskelee lumivehkeillä ja toisessa on tulevaisuudessa pöllikärry. Eli omalta osaltani navetalle pitää kylläolla oma kone apevaunun eteen.
-
Juu... mulla ei tarvi kun kesän aikana irrottelen ehkä parikymmentä kertaa.
-
Entäs vasikoiden juottoautomaatit? Pelittääkö ne?
-
Ittelle kuulostaa hirveän hankalalta että joutuisi päivittäin pyörittää apevaunua jollain peltotyö traktorilla. Toki raktorien käyttötarkoituskin on vähän eri kun ne jää maailmalle yöksi ja sitten aamulla lähtee seuraavalle kierrokselle. Talvellakin toinen seisoskelee lumivehkeillä ja toisessa on tulevaisuudessa pöllikärry. Eli omalta osaltani navetalle pitää kylläolla oma kone apevaunun eteen.
Tilakohtaista tämäkin. Omassa vaunussa kaksi hydrauliletkua, nivelakseli ja sähköpistoke näissä ei minuuttia tärväänny kun irroittaa ja laittaa kiinni. Kiinteä tukijalka sekä pihassa betonikoroke jonka varaan voi täydenkin vaunun jättää jos lastaa edellisenä päivänä satsin odottamaan sekoitusta.
Tosin marraskuun ja huhtikuun välisen ajan on kokoajan kiinni.
Ajettava apevaunu kiinnosti, mutta se tekniikan määrä laitto miettii.
-
Ittelle kuulostaa hirveän hankalalta että joutuisi päivittäin pyörittää apevaunua jollain peltotyö traktorilla. Toki raktorien käyttötarkoituskin on vähän eri kun ne jää maailmalle yöksi ja sitten aamulla lähtee seuraavalle kierrokselle. Talvellakin toinen seisoskelee lumivehkeillä ja toisessa on tulevaisuudessa pöllikärry. Eli omalta osaltani navetalle pitää kylläolla oma kone apevaunun eteen.
Tilakohtaista tämäkin. Omassa vaunussa kaksi hydrauliletkua, nivelakseli ja sähköpistoke näissä ei minuuttia tärväänny kun irroittaa ja laittaa kiinni. Kiinteä tukijalka sekä pihassa betonikoroke jonka varaan voi täydenkin vaunun jättää jos lastaa edellisenä päivänä satsin odottamaan sekoitusta.
Tosin marraskuun ja huhtikuun välisen ajan on kokoajan kiinni.
Ajettava apevaunu kiinnosti, mutta se tekniikan määrä laitto miettii.
En määkään perjaatteessa pelkää sen kärryn kiinni laittoa kun sen voi rakentaa aika nopeasti laitettavaksi. Itsellä suuremman ongelman muodostaa noi muut työt kun raktori on kaukana kotoa ja niissä on suht monimutkaiset koneet perässä ja edessä. Tilakohtaisia juttuja toki ja voi olla että jos olisi apevaunu ja siihen raktori niin sitä samaa raktoria tulisi käytettyä johonkin kärryn vetoon ym.
-
Kiinteen myllyn lastaamiseen tarvii kuormaajan/kurottajan. Sen myllyn voisi ehkä lastata myös pienkuormaajalla?
Traktori käyttöisen apevaunun ympärille tarvii käytännössä 2 traktoria ympärilleen. Toisen lastaamaan toisen pyörittämään. Tuolloin voisi olla ajettava lastaava vaunu paikallaan.
-
Itekulkeva apevaunu kuulostaa jotenkin liioittelulta. Mitä olen täällä näitä apemääriä seuraillu, niin yleensä yksi tai kaksi satsia päivässä tuntuu olevan se yleinen määrä ja puheiden mukaan siihen ei mene kuin vartti tai vähän päälle. Mitä helvettiä se itekulkeva apesekoitin tekee sen lopun ajan vuorokaudesta (muutakin kuin tiputtaa arvoaan)?. Traktori irti vaunusta ja 23 h aikaa jäljellä tienata.
Yksi kaveri kerran manaili, kun oli korjaamassa paikallisen mullitilan täyttöpöytää, että ei oltu suunniteltu mahdollista remppaa varten mitään ylimääräistä tilaa. Ahdasta ja hankalaa oli ollut. Ja näissä navetan/rehutilojen sisätiloissa korjaamisissa saa olla aika varovainen paloturvallisuuden kanssa.
Yksinkertainen kun olen, niin tykkään yksinkertaisista ja suoraviivaisista systeemeistä. Pöytää pitkin kun ajaa (joko ruokintavaunulla tai rehuauralla), niin samalla näkee eläinten liikkeet ja osaa tarvittaessa poimia talteen mahdolliset poikkeamat valtavirrasta. Lisäksi kun emot lähtevät syömään, niin vasikat alkavat kiihdyttelemään karsinassa, jolloin niistä on helpommin poimittavissa mahdolliset "luppakorvat".
-
Entäs vasikoiden juottoautomaatit? Pelittääkö ne?
Orvalex toiminu hyvin.On vain tarkka mitä jauhetta käyttää.