Keskusliikkeiden kautta siemenet joutuu usein ostamaan "sika säkissä"-tyylin..
Vakuustodistuksia pääsee tavamaan vasta kun säkit on pihassa, pahimmassa tapauksessa huhtikuun lopulla, voi käydä että siemenen laatu on heikkoa eli ostettu siemenmäärä ei riitäkkään suunnitellulle alalle, eikä välttämättä enää ko. lajiketta ole saatavissa. ..
Hintahan näissä on sama oli siemen sitten priimaa tai sitten rimaa hipoen sertin rajat ylittävää..
Eipä kyllä noi tilapakkaamotkaan aina osaa tilausta tehdessä sanoa laadusta mitään..

Ollappa netissä kauppapaikka mistä voisi ostaa siemeniä..siis siemenistä olisi vakuustodistukset ym. tiedot nähtävissä, hinta olisi laadun mukaan.
Siemenerien vertailun helpottamiseksi ohjelma voisi laskea annetulle pinta-alalle tarvittavan siemenmäärän ja kustannuksen..

Miksei jopa sellainen Huuto.net tyylinen ratkaisu, ostajat määrittää lopullisen hinnan, kai sitä hyvästä kannattaa maksaa, vai

Juu-u Juumassi on oikiassa, olen nähnyt tällä toimintaperiaatteella kasattavan Rika-äkeen, merkiltään muistaakseni Hazenbihler tai jotain. Taitaa tosin tulla raudan kestävyys vastaan jossain kohdin, jos 15 metrinen äes niputetaan noin, ja sitten levitetään, lyödään saveen ja aletaan repiä perässä..

Tuostapa maahantuojan sivuilla olevasta kuvasta näkyy miten 12m HB taittuu..


Leveimmät rikkaäkeet on hinattavia 24m työleveys.. Mutta nää on eri asia kuin muokkausäkeet

oevoe  noita teijän linkkihäkkyröitä 

Nettikoneessa koneen tiedoissa on valmis URL-osoite jonka voi kopioida...

http://www.nettikone.com/682812

Joissain rengasliikkeiden ja -valmistajien nettisivujen taulukoissa on valmiiksi lasketut tiedot:

esim. Misukan taulukot joita olen joskus tarvinnut...

http://www.michelinag.com/agx/en-US/products/products.jsp
valitse rengastyyppi ja muista metric..

tästä voi vertailla vierintämatkoja:
http://www.michelinag.com/agmichelints/Rcircsearch.jsp

 

 Koneviesteissä on ollut juttua perävaunujen määräyksistä..
Ainakin vuoden 2004 lehdissä oli tarinaa(tarkemmin en muista numeroa)..
Sen muistan että traktorin perävaunun suurin leveys 2,6m ja lietekärryn 3,3m. Kuivakakkakärryn pitää olla alle 2,6m jos meinaa kuormaa tiellä kuljettaa..

Nythän sitä vasta puintikelit tuli..

Jätin viimeisiltä vehnän puinneilta (30.9) muutaman neliön koepalan jotta selviäisi milloinkahan tuo Bjarne-vehnä oikein olisi sopivan kuivaa puitavaksi.

Tuolloin puidessa korsi oli vihreä ja jyvä vedestä turvonnut, kosteus n. 35-40%..

Nyt kävin kokeilemassa niin  jyvä oli jo pienentynyt ja napsahti jonkin verran puraistessa.. Korsi oli kuiva vaikka kuurassa maa..
katso kuva:

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 03.11.08 - klo:12:50

Ei sitten luonaa siinä kotonurkissa hiasusavella mikkään pintakylvöt. Sama heitellä seteleitä tuuleen. Pikatiän takana ruapalla voi luanata.

Sentti/puolikas maan sisään millä hyvänsä, niin a'vot.

Maalajikysymys mitä suurimmassa määrin. Hiesusavea helpommilla maalajeilla toimii useimmiten.  Etelä-Savon moreenitaivaassa usemman viljelijän kimppakoneena Hatzlenbichlerin Vertikator, jossa nurmen "suora"kylvöä varten kaikki oleellinen: rikkaäes, tippulaatikko ja kumipyöräjyrä. Tämä voisi toimia vielä sillä hiesusavellakin?

Hatzenbichlerihän se on näiden rikkaäkeiden "Isoäiti":
http://www.hatzenbichler.com/en/products.html


Tuollainen Terminaattori olis kiva

Joo..Samalla ajolla tuleepi apulannan levitys..mitään paikkakylvöjä ei ole tarvinnut tehdä.

Ainut mikä hidastaa ko. toimintaa on tehokas multaaminen, koska Potila primus 540 tarvitaan toises konees äestykseen edeltä, ja siksi ajattelinkin, että jos tekis talven aikana "rikkaäkeen" jolla multais viskon jälkeen....

Noo.. ei sitä heti tarvitse jyvää peittämässä olla..

Taitaapi yks käytetty 6m rikkäes Suomesta löytyä:
http://www.nettikone.com/695344

Semmoistakin vaihtoehtoa aikoinaan tuumailin että olisin laittanut oman vanhan 6m rikkaäkeen eteen (piikkiyksiköt olisi tarvinnut vain kääntää) ja 6,3m jyrä taakse, niin olisi tullut peittomuokkaus ja jyräys kertavedolla.. Jyräys tarpeen kivien takia,rikkaäes nostaa hitosti kiviä pintaan.. Niin traktoriksi olisi riittänyt pikkunelikko etunostimella 

Onko Tuossa Rauch laitteessa vaahtomerkitsin ? 

On siinä, muttei sitä kylväessä tarvitse, kun rikkaäes "merkkaa" ajouran.. Nurmilla ja ruiskutuksissa on vaahtomerkkari tarpeen..

Joitain viritelmiä on ollut että saisin ruiskutuksia varten ajourat jo kylväessä, mutten kunnolla toimivaa vielä ole saanut aikaiseksi..


Yksinkertaisimmillaan tilan muokkaus-&kylvökalusto voisi olla lapiorulläes ja lannoitteenlevitin.. Ehkäpä muokkauskoneeksi Tumen landrolleri olisi paras vaihtoehto..

Eli :
Syksyllä heti puinnin jälkeen yksi ajokerta syvään muokaten (jyräpyörästö ylhäällä)--> rikansiemenet ja peltoon jääneet jyvät itää, olki alkaa hajota.
Tietty voihan sitä ennen muokkausta jotain aluskasvia kylvää..

Keväällä ensin siemen ja lannoitteen kylvö ja sitten landrollerilla matalaan muokkaus (jyräpyörästöllä syvyyssäätö), samallahan pelto tulee kohtuullisen hyvin jyrätyksi..
Lannan kanssa puljatessa joutuu keväällä ehkä multaamaan sen erillisellä muokkauksella.. mutta tuskin on iso kustannus/työ...

Itellä aika hyviä kokemuksia em. systeemistä..

Onko teistä muista kukaan koskaan kylvänyt viskolla keväisin siis perus keskipakolevittimellä? Itellä on Rauch MSD 935, jolla on kokeiltu ko toimintaa ja tulokset oli aivan hyviä, ainoa mikä ontuu on multaaminen...ja seksin siksi että kun vanhapäät on asialla ei nopeutta ole nimeksikään...

Siispä mitä mieltä olette siitä että onnistuuko multaaminen ns. rikkaäkellä/olkiäkeellä kuinka hyvin? Tarkoitus olis rakentaa leveä n. 9 metrinen rikkaäes pitkillä ja paksuilla piikeillä, jolloin saataisiin lisää tehokkuutta. Mikäli löytyy omia kokemuksia niin hyvä homma, mutta "naapurin" kokemuksetkin kelpaavat...

Napsuttele tuota maapalloa tuos mun nimimerkin alapuolella, on siellä jotain asiaan liittyvää..

Lainaus käyttäjältä: Eemeli - 22.10.08 - klo:07:32

Pohditaampa ensin näitä.

Onko suomalaisen maatalouspolitiikan keskeiset elementit, tukialueet perustettu oikeudenmukaisesti, onko niissä muutettavaa, miten?


keskustan hallitusvastuun aikana, onko mtk;n etujenajaminen tyystin halvaantunut?

koko suomi saatava c-alueeksi!

nyt nyrkkiä pöytään eu:n suuntaan!!

Tuleekos sitten A/B-alueelle myös C-alueen tilatuki, eli onkosenyt jotain 50€/ha C1:llä ja C2:lla melkein satasen pienempi kuin A:lla

Tuosta Pröögriän rehuohra-laskelmasta saa tuet järjestykseen pienimmästä alkaen: C1,C2,A,B,C3,C4 
http://www.maaseutukeskus.fi/julkaisut/rehuohraA.htm

Lainaus käyttäjältä: UCD - 12.10.08 - klo:11:35

"maajussit saisivat tehdä biodiesseliä omalla tilalla" Täppäri opit rules jälleen kerran!  Voi vattu teitä "tee se itse" punikkeja!
http://www.punikkila.fi/
 

Energiantuotanto on tulevaisuuden ala, Australiassa on tälläinen biodiesel tuotanto tiloilla ilman veroseuraamuksia mahdollista, Tanskassa tuulivoimaloita on melkein jokaisella suuremmalla tilalla ja sähköyhtiöt ostaa sähkön takuuhintaan, kyllä Suomalaistenkin pitäisi miettiä sitä, miten kilpailukykyä parannetaan maatalouden osalta, miksei se olisi hyvä idea että osa erikoistuisi biodieselin tuotantoon pienimuotoisesti.

Viimeksi tulleessa kV:ssä juttua Itävaltalaisesta projektista jossa säilörehusta (apilasr. ja maissi) tekivät biokaasua oman sähkövoimalan käyttöön ja samalla saivat lannoitetta pellolle.. Tuollainen systeemihän sopisi mainiosti Etelä-Suomen vilja-alueille ; samalla saisivat nurmen kiertoon jolloin "viljaa viljanperään" peltojen kunto paranisi..

Hyväähän tuossa on myös se ettei tarvii mitään nautaelukoita pitää
 

Irrotetaan Sokli siitä paperista ja maksetaan muutama satanen
Yaralle purkurahaa 
Sillä se Suomen asema taas pelastuu 

Tuos jokuaika sitten oli uutisissa..
esim: http://www.kaleva.fi/plus/juttu750458_page0.htm

Hankkeen toteutuminen riippuu siitä, avaako lannoiteyhtiö Yara Soklin fosfaattikaivoksen. Yaran valtaus on voimassa ensi kesäkuun loppuun saakka.


Mitä sitte Yaran täytyypi tehdä ennen ensi kesää että valtaus säilyy??? .Käydä tökkäsemässä Soklissa lapio maahan, että joo, kaivostoiminnat aloitettu..

Nettikoneesta bongattua:

http://www.nettikone.com/693649