Voi Von Fendt ja perheraukkaa. Voimia teille kovasti! Luulen että te ette tule olemaan ainoita, koska nykyään neuvotaan tekemään vain suurta ja kallista. Omat voimat ei jaksa pyörittää isoa yksikköä ja hyvät työntekijät on kiven alla.

Lainaus käyttäjältä: Pantti - 02.07.10 - klo:15:31

Voi Von Fendt ja perheraukkaa. Voimia teille kovasti! Luulen että te ette tule olemaan ainoita, koska nykyään neuvotaan tekemään vain suurta ja kallista. Omat voimat ei jaksa pyörittää isoa yksikköä ja hyvät työntekijät on kiven alla.

Niin ja se tukiero tekee sen että A ja B lehmien maidosta ei tule tiliä niin paljon että sillä maksetaan niitä palkkoja vaikka sen huonommankin karjakon saisi

Lainaus käyttäjältä: iskra - 02.07.10 - klo:18:41

Lainaus käyttäjältä: Pantti - 02.07.10 - klo:15:31

Voi Von Fendt ja perheraukkaa. Voimia teille kovasti! Luulen että te ette tule olemaan ainoita, koska nykyään neuvotaan tekemään vain suurta ja kallista. Omat voimat ei jaksa pyörittää isoa yksikköä ja hyvät työntekijät on kiven alla.

Niin ja se tukiero tekee sen että A ja B lehmien maidosta ei tule tiliä niin paljon että sillä maksetaan niitä palkkoja vaikka sen huonommankin karjakon saisi

Näillä maidonhinnoilla yksikkökoolla ei ole juurikaan merkitystä maitotilan kannattavuuteen etelässä.
Yksinkertaisesti etelän maitotilat ei kestä tällä hetkellä ulkopuolisen työvoiman palkkaamista.
Vaikka kuinka pooragria ja meijerit kehoittaa investoimaan, niin tyhjän saa pyytämättäkin!
KISSA KIITOKSELLA ELÄÄ...             

Vika ei ollu palkkakuluissa, eikä tukierossa. Säästöpankki vaan ei antanut rahaa tarpeeksi silloin kun sitä tarvittiin. Ei se paljosta jääny kiinni. 100 - 200 tonnia. Toinen todella suuri ongelma oli se että lainanhoitokulut oli 2008 275 000 EUR. Vaikka olikin hyvinkin kannattavaa niin ei tää sentää kultakaivos ole. Lyhennysohjelmista tuli saneerausohjelmassa liian piukat. Maataloustulo oli veroilmoituksessa vuodelta 2008, 157 000 Egee. Lähes kaikki pääomatuloa...

Oli investoitu säilörehutorneihin - ei muovikuluja ja pienet palkkakulut ruokinnassa työn vähyyden takia....
Taktoreina oli 3 Vario Fendttiä - pienet huolto-,korjaus- ja käyttökulut....
Oli tehokasta säilörehunkorjuuta - pienet palkkakulut....
Puimuri oli vuodelta 1975 Fahr M600, parhaana vuonna puitu 52 ha - viime vuosina haukko hintansa joka vuosi....

KHD-Ylivoimaa... 

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 02.07.10 - klo:22:19

alkaa kiinnostaan kyllä paljonko säästit noilla vehkeillä niihin palkkakuluihin verrattuna.....


Täyttöpurkaintorni maksaa hintansa takaisin 7 vuodessa Ruotsin yliopiston mukaan, parempana rehunlaatuna yms. joka johtaa siihen että karja tuottaa/voi paremmin. Ihmistyövoimaa tarvitaan tosi vähän tornin täytössä ja tyhjennyksessä. Muovikuluja ei ole ollenkaan.

Venttihän vetää täydellä teholla pelkästään siitä sauhusta mitä Valumötti ja NeverHolland päästää raakana läpi  

Lainaus käyttäjältä: Von Fendt - 02.07.10 - klo:11:23

Lainaus käyttäjältä: halavatun pakana - 02.07.10 - klo:10:35

Lainaus käyttäjältä: Von Fendt - 02.07.10 - klo:00:01

Arvon haastemies Haarala toi tänään konkurssi-haasteen. Haasteen oli allekirjoittanu Säästöpankin herrat Mikkola ja Immonen 

Se on näillä näkymin 7.7.2010 kun konkurssi astuu voimaan  Pääsee pesänselvittäjä Laakso lypsylle 

Mä kun luulin että kaksi viikkoa aikaa, niin vanhaa *****a, viikko vain.....

Missäs vaihees teitin pitää häippästä sieltä?Joko pesä hommannu työntekijät?

Tulevalla pesällä ei ole työntekijöitä ollenkaan, eikä varmaankaan palkatakkaan. Asumisaika tulevan pesän talossa on tuntematon....

Kai siinä nyt eläinsuojelulaki tuloo pankillekin vastaan,sä tuskin ilmaseks niitä rupeet hoitaa

Vika ei ollu palkkakuluissa, eikä tukierossa. Säästöpankki vaan ei antanut rahaa tarpeeksi silloin kun sitä tarvittiin. Ei se paljosta jääny kiinni. 100 - 200 tonnia. Toinen todella suuri ongelma oli se että lainanhoitokulut oli 2008 275 000 EUR. Vaikka olikin hyvinkin kannattavaa niin ei tää sentää kultakaivos ole. Lyhennysohjelmista tuli saneerausohjelmassa liian piukat. Maataloustulo oli veroilmoituksessa vuodelta 2008, 157 000 Egee. Lähes kaikki pääomatuloa...

Oli investoitu säilörehutorneihin - ei muovikuluja ja pienet palkkakulut ruokinnassa työn vähyyden takia....
Taktoreina oli 3 Vario Fendttiä - pienet huolto-,korjaus- ja käyttökulut....
Oli tehokasta säilörehunkorjuuta - pienet palkkakulut....
Puimuri oli vuodelta 1975 Fahr M600, parhaana vuonna puitu 52 ha - viime vuosina haukko hintansa joka vuosi....

KHD-Ylivoimaa... 

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 02.07.10 - klo:22:19

alkaa kiinnostaan kyllä paljonko säästit noilla vehkeillä niihin palkkakuluihin verrattuna.....


Täyttöpurkaintorni maksaa hintansa takaisin 7 vuodessa Ruotsin yliopiston mukaan, parempana rehunlaatuna yms. joka johtaa siihen että karja tuottaa/voi paremmin. Ihmistyövoimaa tarvitaan tosi vähän tornin täytössä ja tyhjennyksessä. Muovikuluja ei ole ollenkaan.

Venttihän vetää täydellä teholla pelkästään siitä sauhusta mitä Valumötti ja NeverHolland päästää raakana läpi 
[/q

Eipä tunnu vetävän,eikä se KHD ylivoima ole ainakaan oikein äänetöntä,MWM koneissa voi pitää etuikkunaa auki(paras ilmastointi) jakuunnella radiotakin mutta tässä KHD-ssä pitää kyllä olla kuulosuojaimet jos niin tekee. on se kyllä ainakinniin paljon kovempi meteli sieltä pellin alta,,nimim.kokemusta ON..

Toiseksi niin milloin opitaan että laajentamalla usein mutta vähemmin niin riski on aina pienempi. Esimerkki 2 robotin tila joka tuplaa tuotannon niin vajaatäyttöä tulee väkisin tai eläimiä joudutaan ostamaan valtavasti jotta saadaan kahden robotin verran kapasiteettia. Kun esimerkiksi 1 robotin voi lisätä niin että ensiksi 2 lypsää 140 ja sitten siirtää 45 kolmannelle jolloin kaikissa on melkein kapasiteetti täynnä jo heti kun tila tulee käyttöön. Sama pätee viellä edullisemmin kun laajentaa 3:sta 4:ään. Mutta nykyään on tapana että rakennetaan tuottamatonta tilaa varoiksi ja ostetaan ylisuuria koneita varoiksi vaikka kolmen vuoden päähän mutta näiden rahojen korot ja lyhennykset ehtii tappaa investoinnin ennen kun se edes alkaa tuottaa.