Miten on onko jokin syys ettei luomusyysvehnä kelpaa leiväksi vai johtuuko vain siitä, että valkuainen ei ole tarpeeksi korkealla ja sako liian alhaalla? Entä lajike, urho ainakin korren puolesta voisi olla pituutta siirrää kilpailemaan rikkojen kanssa miten muut? Ceylon ainakin todella lyhyttä joten voi rikkojen kanssa tulla ongelmia ja valkuainenkin matala. Entä Skagen ainakin joissakin tiedoissa olisi pitempi kortisempi ja iso jyväinen ja korkeampi valkuainen? Magnifikissä on kortta, mutta sako matala ja valkuainenkaan ei kovin korkea. Entä muut?
Valkuaisestahan se jää kiinni. Skagenia varmaan kannatta koittaa, jos syysvehnää aikoo.
Tukipolitiikka ottaa tässä vastaan ja estää käytännössä järkevän lannoituksen ja kasvin vuorotuksen. Eli jos haet lannoituskasville mahdolisimman suurta tukipottia, niin se on oltava lokakuulle asti pellossa. Syys viljalle taas aluskasvin kylvö pitäisi tehdä erilisenä toimen piteenä keväällä.
Ainoa konsti olisi varmaan 3 vuotinen VLN(viralisesti sr-nurmi) lopettaa 3 vuoden kesällä ja siihen kylvää syysvehnä. Tuossakin tuosta sr-nurmesta yhtenä vuotena on ainakin kirjanpidon mukaan korjattava sato.
Miksi sr nurmesta pitää korjata sato? Sr nurmi ei ole myyntikasvi jos sitä meinasit. Paistsi jos on sopimus vastaanottavan tilan kanssa mutta ei kai sitä silti pakko korjata ole. Pitää vaan tuottaa myynti kasvia
Luomun säänöissä on korjuuvelvoite muistaakseni kerran 3 vuoteen.
Korjuuvelvoitetta ei mielestäni enää ole. Sen sijaan viherlannoitukseen käyttäminen on rajoitettu. Tuotanto-ohjeen mukaan (sivu 36)näin:
"Viljelykiertoon sisältyvän viherlannoituksen sadon
käyttäminen lohkon lannoitukseen hyväksytään
enintään kolmena vuonna peräkkäisenä vuotena."
Aikaisemmin luonnonhoitopelloilla oli erityinen korjuuvelvoite, koska se tulkittiin Evirassa: Sadonkorjuu = viljelykierto. Viime kauden vaihteessa luotiin uusi muoto : "Kierron ulkopuoliset nurmet" (sivu 37):
"Kierron ulkopuolinen nurmi
Luomuyksikköön voi kuulua nurmikasveja kasvavia
peltolohkoja, joihin ei sovelleta 30 %:n
palkokasvivaatimusta. Tällaisia nurmia kutsutaan
kierron ulkopuolisiksi nurmiksi. Ne voivat olla esimerkiksi
luonnonhoitopeltoja tai suojavyöhykkeitä.
Kierron ulkopuolisten nurmet on määriteltävä ja
kuvattava luomusuunnitelmassa. Erityisesti on kuvattava,
miten peltolohkon kasvukuntoa
parannetaan tai ylläpidetään suunnitelmallisin hoitotoimenpitein.
Hoitotoimenpiteet voivat liittyä
esimerkiksi nurmen käyttötarkoitukseen erilaisten
tukisitoumusten (esimerkiksi suojavyöhyke) perusteella.
Tyypillisiä kuvattavia asioita ja
hoitotoimenpiteitä ovat sadon käyttö, puhdistusniitot
ja kasvuston uusiminen sekä toimenpiteiden
ajankohdat. Luomuyksikössä voi myös olla samanaikaisesti
sekä kiertoon kuuluvia että kierron
ulkopuolisia nurmia (esimerkiksi luonnonhoitopelto)."
Siis nurmista ei tarvitse korjata satoa, mutta neljäntenä vuonna on viherlannoitusvaikutusta hyödynnettävä jotenkin. Sen voi tehdä viljelemällä jotain korjattavaa satokasvia ja se voi siis olla myös nurmea.
Kemiallisesti viljelevien ei tarvitse korjata satoa ilmeisesti mistään. Meilläkin päin on viljelijöitä, jotka ovat kylväneet säilörehunurmen ja vain niittävät sen vuosittain. Ja ei siinä mitään. Paremman tuoton siitä saa, kun vuokraamalla vaikka minulle. Kun en ole valmis kovin kummoisia vuokria maksamaan.