Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Oksa - 04.08.16 - klo:08:19
-
aika hyvin on viherterrori onnistunnu hoitamaan maatalouden tuottoa alas. tosa tuttujen kanssa just juteltiin kuin paljon on punasta moisen osalta pelloilla... ja miten ei enää tartte pelätä ylituotantoa vaikka kantturoitakin löytyy... mutta sitten eräillä aluiella on tuota vosvoria riittää yhä itämereenkin asti. homma toimii mutta hieman paikoitellen.... miten lie itämeren taso muuttunnu?
-
Ei se fosfori sieltä pelloilta minnekkään itämereen kulkeudu. Ainoa maatalouden synti oli, kun ennenmuinoin kevättalvella levitettiin lietettä keväthangille, sieltä saattoi jotakin valua sulamisvesien mukana, mutta että jostain 6 sentin syvyydestä maasta lannoitefosfori kulkeutuisi vesistöihin, ihan hölmö väite, älkää nyt uskoko kaikkea, mitä nuo tutkijahöperöt väittää.
-
Ei se fosfori sieltä pelloilta minnekkään itämereen kulkeudu. Ainoa maatalouden synti oli, kun ennenmuinoin kevättalvella levitettiin lietettä keväthangille, sieltä saattoi jotakin valua sulamisvesien mukana, mutta että jostain 6 sentin syvyydestä maasta lannoitefosfori kulkeutuisi vesistöihin, ihan hölmö väite, älkää nyt uskoko kaikkea, mitä nuo tutkijahöperöt väittää.
Kyllä nuo tutkijoiden höpinät pitää ottaa vakavasti, erittäin vakavasti. Niitten tutkimusten perusteellahan meidän toimia kiristetään jatkuvasti. Esim. yks aamu Hassin satuilija oli teeveessä julistamassa glyfosaatin kaameita vaikutuksia ja penäsi glyfosaatin kieltämistä. Ämmä ei edes tiedä ettei se vaarallinen ainesosa ole se glyfosaatti. :(
-
Välillä ympäristön suojeleminen ja maiseman ylläpito on saanut ihan kummallisia piirteitä. Rantojen laiduntaminen ja jopa eläinten kuskaaminen kesäksi saariin oli, taitaa olla vieläkin, täällä Varsinais-Suomessa ihan maan tapa. Taitaa siihen saada tukeakin? Rantalaitumella käyskentevä elukka, jalostaa rantanurmen varmasti vesistöön liukenevaan muotoon, kun se rantakaislikossa piipahtaa sontimassa. Teoriassa rantalaidun köyhtyy ja ravinteita siirtyy lihassa syksyllä pois, mutta olisiko järkevämpää kerätä sitä kasvustoa jollain muulla kuin noilla sontatykeillä.
Nykyinen suojavyöhyke kasvuston keräämisvelvoitteineen toimii vesistöjen hyväksi, mutta on kallis, huonosti toteutettu, eikä kuulu ollenkaan luokkaan maataloustuet...
-
Välillä ympäristön suojeleminen ja maiseman ylläpito on saanut ihan kummallisia piirteitä. Rantojen laiduntaminen ja jopa eläinten kuskaaminen kesäksi saariin oli, taitaa olla vieläkin, täällä Varsinais-Suomessa ihan maan tapa. Taitaa siihen saada tukeakin? Rantalaitumella käyskentevä elukka, jalostaa rantanurmen varmasti vesistöön liukenevaan muotoon, kun se rantakaislikossa piipahtaa sontimassa. Teoriassa rantalaidun köyhtyy ja ravinteita siirtyy lihassa syksyllä pois, mutta olisiko järkevämpää kerätä sitä kasvustoa jollain muulla kuin noilla sontatykeillä.
Nykyinen suojavyöhyke kasvuston keräämisvelvoitteineen toimii vesistöjen hyväksi, mutta on kallis, huonosti toteutettu, eikä kuulu ollenkaan luokkaan maataloustuet...
Just oli tutkimus että eläimen kautta käyneenä rantalaitumesta menee vähempi vesistöön kun jos sen vaan antaa kasvaa siellä.... Syy ei ihan auennut mutta oli kuitekin.
-
Välillä ympäristön suojeleminen ja maiseman ylläpito on saanut ihan kummallisia piirteitä. Rantojen laiduntaminen ja jopa eläinten kuskaaminen kesäksi saariin oli, taitaa olla vieläkin, täällä Varsinais-Suomessa ihan maan tapa. Taitaa siihen saada tukeakin? Rantalaitumella käyskentevä elukka, jalostaa rantanurmen varmasti vesistöön liukenevaan muotoon, kun se rantakaislikossa piipahtaa sontimassa. Teoriassa rantalaidun köyhtyy ja ravinteita siirtyy lihassa syksyllä pois, mutta olisiko järkevämpää kerätä sitä kasvustoa jollain muulla kuin noilla sontatykeillä.
Nykyinen suojavyöhyke kasvuston keräämisvelvoitteineen toimii vesistöjen hyväksi, mutta on kallis, huonosti toteutettu, eikä kuulu ollenkaan luokkaan maataloustuet...
Just oli tutkimus että eläimen kautta käyneenä rantalaitumesta menee vähempi vesistöön kun jos sen vaan antaa kasvaa siellä.... Syy ei ihan auennut mutta oli kuitekin.
Jospa tutkijat on laskeneet että se eläin samalla syö äpäreen mukana omaa paskaansa ja juo rantavesistä kustaan. Eli toihan on luonnonmuokkaama EGR-järjestelmä :D
-
Olen joskus miettinyt tuota meidän kotijärveä. Pieni järvi. Vesi tulee käytännössä yhdestä joesta, jonka valuma-alueet on pelkkää peltoa, ja sitä on paljon. Voimakasta karjataloutta ja lietteen levitystä. Silti järvessä on ensiluokkainen vesi, eikä ole koskaan ollut minkäänlaista levää.
-
Ei se fosfori sieltä pelloilta minnekkään itämereen kulkeudu. Ainoa maatalouden synti oli, kun ennenmuinoin kevättalvella levitettiin lietettä keväthangille, sieltä saattoi jotakin valua sulamisvesien mukana, mutta että jostain 6 sentin syvyydestä maasta lannoitefosfori kulkeutuisi vesistöihin, ihan hölmö väite, älkää nyt uskoko kaikkea, mitä nuo tutkijahöperöt väittää.
Kyllä nuo tutkijoiden höpinät pitää ottaa vakavasti, erittäin vakavasti. Niitten tutkimusten perusteellahan meidän toimia kiristetään jatkuvasti. Esim. yks aamu Hassin satuilija oli teeveessä julistamassa glyfosaatin kaameita vaikutuksia ja penäsi glyfosaatin kieltämistä. Ämmä ei edes tiedä ettei se vaarallinen ainesosa ole se glyfosaatti. :(
...tai sitä, että se glyfosaattivalmisteiden oletettu vaarallisuus on vasta epäily. Paavo M. Petäjää lainatakseni: korrostan, että tämä on vasta epäily.
-
Välillä ympäristön suojeleminen ja maiseman ylläpito on saanut ihan kummallisia piirteitä. Rantojen laiduntaminen ja jopa eläinten kuskaaminen kesäksi saariin oli, taitaa olla vieläkin, täällä Varsinais-Suomessa ihan maan tapa. Taitaa siihen saada tukeakin? Rantalaitumella käyskentevä elukka, jalostaa rantanurmen varmasti vesistöön liukenevaan muotoon, kun se rantakaislikossa piipahtaa sontimassa. Teoriassa rantalaidun köyhtyy ja ravinteita siirtyy lihassa syksyllä pois, mutta olisiko järkevämpää kerätä sitä kasvustoa jollain muulla kuin noilla sontatykeillä.
Nykyinen suojavyöhyke kasvuston keräämisvelvoitteineen toimii vesistöjen hyväksi, mutta on kallis, huonosti toteutettu, eikä kuulu ollenkaan luokkaan maataloustuet...
Juuri julkaistu laaja ruotsalainen vaikutusselvitys ei pääse samaan päätelmään.
"Det finns också åtgärder som inte haft effekt eller till och med förvärrat utlakningen. Skyddszoner hör förvånande nog till dessa liksom stöd till extensiv vallodling och betesmarker. De kan ha många goda effekter, men inte denna."
http://www.atl.nu/ledare/renare-vattendrag-utan-ekologisk-odling/
-SS-
-
Ei se fosfori sieltä pelloilta minnekkään itämereen kulkeudu. Ainoa maatalouden synti oli, kun ennenmuinoin kevättalvella levitettiin lietettä keväthangille, sieltä saattoi jotakin valua sulamisvesien mukana, mutta että jostain 6 sentin syvyydestä maasta lannoitefosfori kulkeutuisi vesistöihin, ihan hölmö väite, älkää nyt uskoko kaikkea, mitä nuo tutkijahöperöt väittää.
Tämä on niin totta kuin vain voi olla.
Ehkä myös maanäytteiden ottotekniikka on kehittynyt.
Ehkä.
-
mutta kuiteski... onko joku näny tuloksia kuin paljon eteläsuomen päästöt on pienemmät kun ei ole karjaa paskomassa vesiin..? joku ike vois kait kertoa salolaisen kanssa kuin paljon enemmän räksiä siellä nyt näkyy...
-
Ehkä myös maanäytteiden ottotekniikka on kehittynyt.
Ehkä.
Toi näytteenottotekniikka riippunee siitä onko maahan paskaa piilotettavana vai viljelläänkö kasvintarpeen mukaisesti...
-
Eiköhän Pohjanmaan lehmätalous, Loimaa-Forssan sikatalous ja Laitilan kanatalous näy kuvassa. Keski-Uudellamaala asuu josko kohta neljännes koko kansasta ja merkittävä osa teollisesta toimeliaisuudesta, näkyy meren saastumisena hyvinkin. Tai sitten Pietarin pohjavirtauksia myös.
(http://www.viistonninen.com/muut/Vesientila_04082016A.jpg)
www.ymparisto.fi/pintavesientila
-SS-
-
Maanäyte pitäisi ottaa ainakin metrin syvyydestä.
Ei sinne laitumille ja heinäpelloille se vosvori yöstä ole tullut, jos ulkopuolisia rehuja ei ole juurikaan käytetty.
-
Maanäyte pitäisi ottaa ainakin metrin syvyydestä.
Ei sinne laitumille ja heinäpelloille se vosvori yöstä ole tullut, jos ulkopuolisia rehuja ei ole juurikaan käytetty.
No kyllä tehotilat ainakin ostorehuja käyttävät. Ja ostovalkuaista, soijaa ym.
Se fosforivirta kulkee nimenomaan karjatalousalueille päin.
Ja suojavyöhykkeiden ja kerääjäkasvien ryöstämän rahoituksen
ansiosta virta ei tule kääntymään takaisinkaan päin. Kun seuraavan
vuoden pihtaus kohdistui juuri niihin toimenpiteisiin,
joita ei ylimäärin merkitty.
-SS-
-
Maassa on jonkun verran fosforivaroja. Ne vaan pitää saada liukoiseen muotoon. Siinä mielessä suojavyöhykkeet ja viherlannoitusnurmet tuottavat maahan elukoita, jotka liuottavat vaikeasti liukenevaa fosforia.
Varmaa on kuitenkin se, että eihän sitä loputtomasti riitä.
Suojavyöhykkeitä jos käyttää oikein, niin sieltä sitä fosforia saa pois sinne missä sitä tarvitaan.
-
Olen joskus miettinyt tuota meidän kotijärveä. Pieni järvi. Vesi tulee käytännössä yhdestä joesta, jonka valuma-alueet on pelkkää peltoa, ja sitä on paljon. Voimakasta karjataloutta ja lietteen levitystä. Silti järvessä on ensiluokkainen vesi, eikä ole koskaan ollut minkäänlaista levää.
Ota sitä vettä valkoisen ämpärin pohjalle pari litraa ja jätä se sateelta suojaan, mutta auringonpaisteeseen. Jos levää ei kasva kolmenkaan viikon päästä, niin sitten aletaan ihmetellä miksei kasva.
-
jotain suolaa sepen kaivokselta? mutta eiks joka vesi limoitu jollain tavalla seisoessaan.... jopa osuuskuntien runkoputkien vesi ongelma. ei tarpeeksi kulutusta joten vesi seisoo liian kauan siinä... on se surkeeta kun ei mikään toimi kuin strömsöössä.
mutta taas oli juttua lehessä vosvoripulasta ja sen onklemista... ja yhä kuulema pahenee... saa nähä missä vaiheessa puuttuvat moiseen...?
-
Välillä ympäristön suojeleminen ja maiseman ylläpito on saanut ihan kummallisia piirteitä. Rantojen laiduntaminen ja jopa eläinten kuskaaminen kesäksi saariin oli, taitaa olla vieläkin, täällä Varsinais-Suomessa ihan maan tapa. Taitaa siihen saada tukeakin? Rantalaitumella käyskentevä elukka, jalostaa rantanurmen varmasti vesistöön liukenevaan muotoon, kun se rantakaislikossa piipahtaa sontimassa. Teoriassa rantalaidun köyhtyy ja ravinteita siirtyy lihassa syksyllä pois, mutta olisiko järkevämpää kerätä sitä kasvustoa jollain muulla kuin noilla sontatykeillä.
Nykyinen suojavyöhyke kasvuston keräämisvelvoitteineen toimii vesistöjen hyväksi, mutta on kallis, huonosti toteutettu, eikä kuulu ollenkaan luokkaan maataloustuet...
Juuri julkaistu laaja ruotsalainen vaikutusselvitys ei pääse samaan päätelmään.
"Det finns också åtgärder som inte haft effekt eller till och med förvärrat utlakningen. Skyddszoner hör förvånande nog till dessa liksom stöd till extensiv vallodling och betesmarker. De kan ha många goda effekter, men inte denna."
http://www.atl.nu/ledare/renare-vattendrag-utan-ekologisk-odling/
-SS-
vaikea sanoa, kun ei tarkemmin tiedä, mitä ja miten on tutkittu? Mikä vika on suojavyöhykkeen työmenetelmissä, jos viljelyssä ollutta, ehkä ravinteet vihreällä olevaa maata poistetaan viljelystä heinittämällä ja keräämällä kasvusto vuosittain pois? Luulisi sen muutaman vuoden päästä olevan ravinneköyhää luonnontilaista niittyä, jossa enää ketokukat kasvaa. Jos suojavyöhykkeessä lasketaan kustannuksia, niin siinä samaa mieltä, kallis toimenpide, ei ratkaise asiaa lopullisesti.
Monella tilalla tavanomainen viljely jo köyhdyttää maaperää eli kasvatetaan satoa tuottavaa kasvia, jonka mukana poistuu ravinteita enemmän kuin lannoitetaan. Luomun ongelma kasvipuolella on se, että kasvu voi olla hyvin runsasta, mutta vain osa ns hyötykasvia, joka kerätään talteen. Tässä tulee varmaan kustannusero tavanomaisen viljelyn hyväksi, kun luomun tuki vielä on isompi.
Kosteikot oli siinä mainittu halpana ja tehokkaana. Meillä jo puoli vuosisataa sitten oli valtaojaan tehty levennys, joka padottiin. Siitä sai kasteluvettä ja ylijuoksutettava vesi oli puhtaampaa ja kirkkaampaa kuin pohjalle tiivistyi kiintoaine vedestä. Varmaan ravinteetkin oli siellä pohjassa...periaatteessa levitettävissä pellolle takaisin.
-
Eiköhän Pohjanmaan lehmätalous, Loimaa-Forssan sikatalous ja Laitilan kanatalous näy kuvassa. Keski-Uudellamaala asuu josko kohta neljännes koko kansasta ja merkittävä osa teollisesta toimeliaisuudesta, näkyy meren saastumisena hyvinkin. Tai sitten Pietarin pohjavirtauksia myös.
(http://www.viistonninen.com/muut/Vesientila_04082016A.jpg)
www.ymparisto.fi/pintavesientila
-SS-
Itämeressä vesi kiertää vastapäivään, niin tuon etelärannikon vesien huonovointisuuden lähde on aika selvästi nähtävissä kaikkialla muulalla paitsi ympäristökeskuksessa.
-
Glysoa lisää se tuhoaa loputkin maan pieneliöstöt niin eipä enään fosfori liukene minnekkään.
Rooman liitto ja Suomen hullut herrat pilaavat koko Suomen pellot ,meinaan on vaikea saada fosforit nousemaan kun ne on kerran alas saatu.
-
Glysoa lisää se tuhoaa loputkin maan pieneliöstöt niin eipä enään fosfori liukene minnekkään.
Rooman liitto ja Suomen hullut herrat pilaavat koko Suomen pellot ,meinaan on vaikea saada fosforit nousemaan kun ne on kerran alas saatu.
Mitä on glyso?
-
mutta eikös lannoittamalla fosvorilla nosta myös tuota lukua? ei kait net ihan lämpimikseeen sitä myisi?
-
Glysoa lisää se tuhoaa loputkin maan pieneliöstöt niin eipä enään fosfori liukene minnekkään.
Rooman liitto ja Suomen hullut herrat pilaavat koko Suomen pellot ,meinaan on vaikea saada fosforit nousemaan kun ne on kerran alas saatu.
Lahti 2001.
-
> Just oli tutkimus että eläimen kautta käyneenä rantalaitumesta menee vähempi vesistöön
> kun jos sen vaan antaa kasvaa siellä.... Syy ei ihan auennut mutta oli kuitekin.
Vihje: Nauta syö eväänsä rantapuskista ja -niityltä. Ei lisäruokaa. Paskoo myös kuivalle maalle makuualueilla.
Pysyy hengissä ja kasvattaa vasikkaansa kilon päivässä. Jos ei söisi, kasvusto lahoaisi niille sijoilleen.
Ravinnetasekaavio yksinkertaistettuna:
järviekosysteemi -> nauta
-
> Just oli tutkimus että eläimen kautta käyneenä rantalaitumesta menee vähempi vesistöön
> kun jos sen vaan antaa kasvaa siellä.... Syy ei ihan auennut mutta oli kuitekin.
Vihje: Nauta syö eväänsä rantapuskista ja -niityltä. Ei lisäruokaa. Paskoo myös kuivalle maalle makuualueilla.
Pysyy hengissä ja kasvattaa vasikkaansa kilon päivässä. Jos ei söisi, kasvusto lahoaisi niille sijoilleen.
Ravinnetasekaavio yksinkertaistettuna:
järviekosysteemi -> nauta
Siellä hyvä minne ei koneella pääse.
Muussa tapauksessa kasvusto kannattaa viedä sieltä pois lannoitteeksi muualle. Kaiken kukkuraksi metaanipäästöt pienenevät rajusti.
Täytyy muistaa että metaani on saatanallinen kasvihuonekaasu verrattuna hiilidioksidiin.
Eli tässä nyt punnitaan se, onko tärkeämpää kuolla komeasti maitolasi kädessä kuin se, että katselee maailman menoa ilman sitä maitolasia.
-
> Eli tässä nyt punnitaan se, onko tärkeämpää kuolla komeasti maitolasi kädessä kuin se,
> että katselee maailman menoa ilman sitä maitolasia.
Ekofilosofisesta näkökulmasta korjaisin tuon maitolasin pihviksi tai jauhelihakeitoksi.
Maitolehmien maavara ei oikein riitä ruovikossa kahlailuun.
-
Tutkijat väittävät, että jos fosfori on viljavuusluokassa hyvä, korkea tai arveluttavan korkea, ei lisäfosforista olisi enää hyötyä. No, mulla kerran unohtui vaihtaa lannoite fosforittomaan laatuun, kun siirryin kylvämään lohkolle, jossa fosfori on luokassa korkea, kylvin tällä fosforipitoisella noin puoli lohkoa, ja lopun fosforittomalla, ja kyllä siitä fosforipitoisella kylvetystä osasta tuli selvästi enemmän viljaa ja oli isojyväisempääkin, joten tämän yksittäisen "kokeen" perusteella tutkijat puhuu paskaa.
Ehkä tutkijat on asenteiltaan niin vihertalibaneja, että täytyy propagandaa sekoittaa tutkimusväitteisiin.
Miten muuten saadaan fosforit alas näytteessä, auttaako, jos pientareilta tai sähköpylvään juurelta ottaa maanäytteet?
-
eikös se metän puolelta otettu toinen puolikas tasaa jo aika mukavasti ja ei voida syytellä kun vähän löytyy oikeaakin...
-
Miksei kukaan piiperö oo keksinyt, että sitä kasvillisuutta ja levää pitää vesiosuuksien omistajan sieltä vesistöistä alkaa keräämään pois vuosittain joku määrätty määrä :D
-
Miten muuten saadaan fosforit alas näytteessä, auttaako, jos pientareilta tai sähköpylvään juurelta ottaa maanäytteet?
eikös se metän puolelta otettu toinen puolikas tasaa jo aika mukavasti ja ei voida syytellä kun vähän löytyy oikeaakin...
Niin ikkään... Reippaasti juu... Ja rehellisesti... Kuten lantanäytteissäkin...
En ole itsekään puhdas pulmunen kun joutunut uusintanäytteitä ottamaan että saa jatkaa levitystä kun näyte ollut että "Arveluttavan korkea"...
Mutta mikä mahtaa olla peltojen todellinen fosforitilanne? Ja mistä näytteet otetaan jne? Mutta tuota
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/peltojen-fosforipula-pahenee-1.157478
juttua kun vähän ajatuksella lukee? Niin pistää miettimään? Ensinnäkin niin pikatarkastelulla näyttäisi siltä että fosfori hupenee läpäisevistä maista ja maalajeista? Jotkut maalajit ei vaan pidätä ravinteita. Kaikki annettu ylimäärä tulee sitten salaojaputkesta ja vesistöön.
Mutta miksi noin että
"Ympäristötuen piti tasata peltojen fosforieroja, leikata korkeimpia ravinnemääriä ja nostaa huonoimpia. Toisin on käynyt."
Arvauksia? Olisikohan liian kallista ajaa se lanta kaikille lohkoille ja siksi on käynyt toisin?
Läpäisevä ja läpäisevä. Mitä läpäisevä? Vettäkö?
Fosfori käytännössä sitoutuu maahan, mitä karkeampaa se maa on.
Jossain eloperäisessä tai vaikka ihan savimaassa, sitoutumispaikkoja on huomattavasti vähemmän kuin hiekkamaassa.
Ja kaikista eniten kyrvättää se, että jotkut viherhirmut eivät usko tuota, vaikka se on kylmää ja raakaa kemiaa.
-
Miten muuten saadaan fosforit alas näytteessä, auttaako, jos pientareilta tai sähköpylvään juurelta ottaa maanäytteet?
eikös se metän puolelta otettu toinen puolikas tasaa jo aika mukavasti ja ei voida syytellä kun vähän löytyy oikeaakin...
Niin ikkään... Reippaasti juu... Ja rehellisesti... Kuten lantanäytteissäkin...
En ole itsekään puhdas pulmunen kun joutunut uusintanäytteitä ottamaan että saa jatkaa levitystä kun näyte ollut että "Arveluttavan korkea"...
Mutta mikä mahtaa olla peltojen todellinen fosforitilanne? Ja mistä näytteet otetaan jne? Mutta tuota
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/peltojen-fosforipula-pahenee-1.157478
juttua kun vähän ajatuksella lukee? Niin pistää miettimään? Ensinnäkin niin pikatarkastelulla näyttäisi siltä että fosfori hupenee läpäisevistä maista ja maalajeista? Jotkut maalajit ei vaan pidätä ravinteita. Kaikki annettu ylimäärä tulee sitten salaojaputkesta ja vesistöön.
Mutta miksi noin että
"Ympäristötuen piti tasata peltojen fosforieroja, leikata korkeimpia ravinnemääriä ja nostaa huonoimpia. Toisin on käynyt."
Arvauksia? Olisikohan liian kallista ajaa se lanta kaikille lohkoille ja siksi on käynyt toisin?
Läpäisevä ja läpäisevä. Mitä läpäisevä? Vettäkö?
Fosfori käytännössä sitoutuu maahan, mitä karkeampaa se maa on.
Jossain eloperäisessä tai vaikka ihan savimaassa, sitoutumispaikkoja on huomattavasti vähemmän kuin hiekkamaassa.
Ja kaikista eniten kyrvättää se, että jotkut viherhirmut eivät usko tuota, vaikka se on kylmää ja raakaa kemiaa.
Miten se kemia toimii karkeassa maassa esimerkiksi. Eikö pH vaikuta asiaan myös. Mihin reaktioon perustuu saven kyvyttömyys pidättää fosfaatteja ?
-SS-
-
Näyttää olevan kiistanalainen koko fosforiteoria. Tässä australialaisessa julkaisussa näyttäisi hiekkamaa pidättävän vähemmän kuin savimaa tai rautapitoinen rapautumisjäte, ns, punainen maannos. Eli pitää olla paljon näkyvää rautaa ja alumiinia, jotta fosfaatit löuytävät pidättymislle sopivia metalleja. Savet näyttävät pidättävän fosfaatteja juurikin alumiinimaannostyypin takia.
(http://www.viistonninen.com/muut/Phosphorus_1.jpg)
(Ritchie, Weaver. Phosphorus retention and release from sandy soils of the Peel-Harvey catchment. D.M. Fertilizer Research (1993))
Eli rautamineraalien määrä ja happamuus vaikuttavat myös, mutta ei hiekka sellaisenaan välttämättä pidättäisi enempää kuin savet. Laitan maalajikolmiot mukaan, jotta kun lukee ulkomaisia tutkimuksia, osaa verrata paikallisia nimityksiä suomalaisiin vastineisiin.
(http://www.viistonninen.com/muut/Maalajit.jpg)
-SS-
-
Nykyään, kun myy viljaa, saa paluupostissa tilitystiedot, joiden yhteyteen on kirjoitettu, kuinka paljon sadon mukana poistui fosforia. Koska ainakin itselläni mallasohran mukana lähtee enemmän fosforia kuin sitä pellolle lisätään, en osaa tuntea itseäni suureksikaan syylliseksi Itämeren fosforikuormitukseen. Varsikaan, kun se fosfori ei suostu kulkeutumaan edes 12 senttiä, jos sattuu vannas menemään tukkoon.
-
Läpäisevä ja läpäisevä. Mitä läpäisevä? Vettäkö?
Fosfori käytännössä sitoutuu maahan, mitä karkeampaa se maa on.
Jossain eloperäisessä tai vaikka ihan savimaassa, sitoutumispaikkoja on huomattavasti vähemmän kuin hiekkamaassa.
Ja kaikista eniten kyrvättää se, että jotkut viherhirmut eivät usko tuota, vaikka se on kylmää ja raakaa kemiaa.
Miten se kemia toimii karkeassa maassa esimerkiksi. Eikö pH vaikuta asiaan myös. Mihin reaktioon perustuu saven kyvyttömyys pidättää fosfaatteja ?
-SS-
Toi on niin paksua potaskaa että jos maatalousalan opiskelijoilta kuulemani jutut ilmeisesti legendaarisesta maanviljelyskemian professorista Armi Kailasta pitävät edes puoliksi paikkaansa niin et olisi koskaan päässyt läpi edes peruskurssistaan. Tai olisit joutunut raskaasti tarkistamaan mielipiteitäsi ja korvaamaan ne ihan tiedolla. Tuo
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0ahUKEwjptLL9qLnOAhVhOpoKHYYnBpcQFggZMAA&url=http%3A%2F%2Fwww.ymparisto.fi%2Fdownload%2Fnoname%2F%257B97BC4542-CF46-40F5-81CF-B0F266330A89%257D%2F55834&usg=AFQjCNEtsSyGMWLIpVTJdLZs4R5qk82MVg&bvm=bv.129422649,d.bGs&cad=rja
lienee seuraajansa krjoittama juttu? Kannattaa lukea. Savimaa pidättää fosforia, joskus liikaakin.
No joo, ihan totta. Savimaa on väärin sanottu. Olisi pitänyt sanoa savimineraaleista. Alumiinin ja raudan oksideja tarvitaan. Eli negatiiviset varaukset eivät sovi samaan saunaan. Siis sen fosfaatin kanssa.
-
Ihmisen peräsuolesta se fosfori huuhtoutuu veteen! Katsokaa karttaa. Pohjanlahden rannikolla ei ole sinilevä ongelmaa vaikka on tehokasta karjatalus aluetta ja taas Suomen lahden rannikolla on sinilevä ongelma vaikka karjataloutta ei olekkaan käytännössä. Ainoa merkittävä ero on että Suomenlahden rannalla asuu LÄHES 10 MILJOONAA ihmistä! pohjanlahden rannalla ennen Tukholmaa ja Turkua on 200000 jo tiukassa!
-
Eiköhän Pohjanmaan lehmätalous, Loimaa-Forssan sikatalous ja Laitilan kanatalous näy kuvassa. Keski-Uudellamaala asuu josko kohta neljännes koko kansasta ja merkittävä osa teollisesta toimeliaisuudesta, näkyy meren saastumisena hyvinkin. Tai sitten Pietarin pohjavirtauksia myös.
(http://www.viistonninen.com/muut/Vesientila_04082016A.jpg)
www.ymparisto.fi/pintavesientila
-SS-
Itämeressä vesi kiertää vastapäivään, niin tuon etelärannikon vesien huonovointisuuden lähde on aika selvästi nähtävissä kaikkialla muulalla paitsi ympäristökeskuksessa.
Ihmisen peräsuolesta se fosfori huuhtoutuu veteen! Katsokaa karttaa. Pohjanlahden rannikolla ei ole sinilevä ongelmaa vaikka on tehokasta karjatalus aluetta ja taas Suomen lahden rannikolla on sinilevä ongelma vaikka karjataloutta ei olekkaan käytännössä. Ainoa merkittävä ero on että Suomenlahden rannalla asuu LÄHES 10 MILJOONAA ihmistä! pohjanlahden rannalla ennen Tukholmaa ja Turkua on 200000 jo tiukassa!
Lieneekö T2 puna-vihersokea? Kyllähän toi meri on vihreä mutta missä ovat ne miljoonakaupunkien asukkaat jotka ovat p...askoneet noi Pohjanmaan joet punaisiksi?
Ja silti pohjanlahti ei ole niin sakea että ei pysty vettä pitkin kävelemään. Käytännössä fosfori kuorma Suomenlahteen tulee muualta kuin Suomesta. Pelkästään Nehän alueella asuu 10 miljoonaa ihmistä ja saman suuruinen p....Arskan tuotanto kuin koko Suomessa.
Näkihän sen siinä apulanta tehtaassa. 60 vuotta saman verran liukoista fosforia Suomenlahteen vuodessa kuin Suomessa koko aikana on koko Suomen fosfori kuorma vuodessa.
-
Läpäisevä ja läpäisevä. Mitä läpäisevä? Vettäkö?
Fosfori käytännössä sitoutuu maahan, mitä karkeampaa se maa on.
Jossain eloperäisessä tai vaikka ihan savimaassa, sitoutumispaikkoja on huomattavasti vähemmän kuin hiekkamaassa.
Ja kaikista eniten kyrvättää se, että jotkut viherhirmut eivät usko tuota, vaikka se on kylmää ja raakaa kemiaa.
Miten se kemia toimii karkeassa maassa esimerkiksi. Eikö pH vaikuta asiaan myös. Mihin reaktioon perustuu saven kyvyttömyys pidättää fosfaatteja ?
-SS-
Toi on niin paksua potaskaa että jos maatalousalan opiskelijoilta kuulemani jutut ilmeisesti legendaarisesta maanviljelyskemian professorista Armi Kailasta pitävät edes puoliksi paikkaansa niin et olisi koskaan päässyt läpi edes peruskurssistaan. Tai olisit joutunut raskaasti tarkistamaan mielipiteitäsi ja korvaamaan ne ihan tiedolla. Tuo
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0ahUKEwjptLL9qLnOAhVhOpoKHYYnBpcQFggZMAA&url=http%3A%2F%2Fwww.ymparisto.fi%2Fdownload%2Fnoname%2F%257B97BC4542-CF46-40F5-81CF-B0F266330A89%257D%2F55834&usg=AFQjCNEtsSyGMWLIpVTJdLZs4R5qk82MVg&bvm=bv.129422649,d.bGs&cad=rja
lienee seuraajansa krjoittama juttu? Kannattaa lukea. Savimaa pidättää fosforia, joskus liikaakin.
No joo, ihan totta. Savimaa on väärin sanottu. Olisi pitänyt sanoa savimineraaleista. Alumiinin ja raudan oksideja tarvitaan. Eli negatiiviset varaukset eivät sovi samaan saunaan. Siis sen fosfaatin kanssa.
Tähän vielä? Että teepäs pieni koe? Otat lasiputken, korkeus 80 senttiä. Tai kaksi. Toisen täytät savella ja toisen hiekalla. Otat ja laitat pari raetta fosforilannoitetta kummankin saven ja hiekan pinnalle. Ja sitten alat tiputtaa. Vettä. Ja sitten alat mitaamaan. Sitä vettä joka tulee siitä läpi ja siinä vedessä olevaa fosforia. Kummastako putkesta luulet tulevan enemmän fosforia?
Niin ja jos et tajunnut. Niin tämähän vastaa sitä tilanetta. Että taivaalta sataa vettä, lannoitat peltoa ja alla on salaojat.
Mutta että jokainen joka väittää varsinkin karkeista kivennäismaista ja turvemaista että "Ei sieltä pelloilta mitään tule" niin pitäisi tehdä tämä koe...
Niin ja savi vaikka tuossa kokeessa pidättääkin sen fosforin paremmin. Niin saven huono puoli taas on se että eroosion ja huuhtoutumisen mukana eli se kun maata joutuu pintavalunnan seurauksena ojiin niin siinä menee ne ravinteet. Mutta savi on siinä mielessä parempi että tuohon pintavaluntaan voi paljon vaikuttaa viljelytoimenpiteillä, sen sijaan tuohon miten sade huuhtoo ja uuttaa ravinteet salaojiin karkeista kivennäismaista ja elopeäisistä maista ei voi juuri muulla vaikuttaa kuin sillä että lannoitetta laitetaan tasan se mitä kuluu. Kaikki ylimäärä löytyy vesistöistä. Jaa on yksi, Mopomiehen suosikki. Eli humus. Sitoo ravinteita. Mutta rajallisesti.
Tuo mainitsemasi koe ei nyt anna minkäänlaista kuvaa todellisuudesta.
Kuten jo sanoin, savi maalajina oli harhaannuttava maininta.
Se nyt ei ihan ole kahvinkeittoa tuo fosforin pelleily.
Alumiini- ja rautaoksidiin pidättäytyminen on ongelmallista pääasiassa siellä eloperäisillä mailla. Siellä kun ei ole esim. savimineraaleja, jotka sitten rapautuessaan muodostavat noita fosforin kavereita. Tai siis fosfaatin.
Hienojakoisilla karkeilla mailla fosfori sitoutuu tehokkaasti, mutta ei heti siihen pintaan.
Tuo "uutto" nimen omaan auttaa siinä, että se vesi pääsee salaojiin ja sitä kautta maahan ei muodostu hapetonta tilaa. Näin rauta ei vapauta fosfaattia käyttökelpoiseen muotoon, eli ei vie sitä sinne salaojiin.
No jos nyt fosfaatista jauhetaan, niin humus ei ole sitomassa fosfaattia vaan kilpailee sen kanssa pidättäytymispaikoista. Mutta totta, kyllä se joitain ravinteita auttaa sitoutumaan. Mutta ei nyt heti sitä fosforia.
Savimaan eroosio onkin ongelma, jos maaperä ei läpäisekään sitä vettä, jonka vuoksi tulee happikato, josta johtuu fosforin irtoaminen raudasta. Lasiputkella tuollaisia kokeita on turha tehdä, koska maakerrokset ovat kuitenkin hiukan erilaiset maaperässä.
Ja korjatkaahan taas ilman muuta näitä ajatustulvavirheitä, jos on korjattavaa. Minä ainakin myönnän ne, jos näin tapahtuu.
-
Savihiukkasethan ne sitoo kaiken ihteensä, myös fosvorin. Hiekka ei sido mitään, vaan päästää kaiken läpi. Tuo saven ominaisuus on hyvä ympäristölle, mutta v-mäinen kasveille. Ulkomailla on tehty tutkimuksia, joissa saasteita on sitoutettu saveen.
-
Vai fosforipula? Siipikarja pukkaa liitulakua kellon ympäri ja märehtijäkin sontii 25mottia vuodesssa kalin, fosforin ja typen seosta. Eikä ne siatkaan kovin fosforittomia ole.
-
Savihiukkasethan ne sitoo kaiken ihteensä, myös fosvorin. Hiekka ei sido mitään, vaan päästää kaiken läpi. Tuo saven ominaisuus on hyvä ympäristölle, mutta v-mäinen kasveille. Ulkomailla on tehty tutkimuksia, joissa saasteita on sitoutettu saveen.
No tätähän minä yritän sanoa ja kaikki mitä olen oppinut ja lukenut niin sanoo juurikin näin. Mopomies vaan on sitä mieltä että hiekkahan ja karkeat kivennäismaat ne pidättävät kaiken ja salaojiin ei mene mitään...
Ei ole mitään savihiukkasta. (no joo, saivartelua)
Rapautumattomat savimineraalit eivät ja korostan EIVÄT sido yhtäkään fosfaattia ja tämä nyt vaan on kylmä totuus.
Humus tai "humus" kilpailee fosfaatin kanssa vapaista sitoutumispaikoista. Siksi eloperäisessä maassa on fosforia kasveille käytössä.
Soraharjussa sitä "hiekkaa" on paksulti, joka läpäisee vettä. Kuitenkin hiekkaisessa pellossa ruokamullan jälkeen on usein ns. raakaa maata, joka sisältää järjettömästi rautaoksideja. Nämä sitovat sen fosfaatin lujasti itseensä.
Savimineraaleja ja niiden rapautumistuotteita sisältävät maalajit sitovat fosforin juurikin niihin alumiini- ja rautaoksideihin. Eli alkuperäinen savimaahomma oli harhaanjohtava.
Savi on kuitenkin herkkä eroosiolle, joka saa liikettä aikaan. Se tiivis savipatja ei varmasti päästä läpi yhtään ketään. Siksi mielikuva saven sitomisvoimista.
Märkä savimaa johdattaa itämereen kahta kauheammin sitä fosforia, jos maan rakenne on huono. Eli vähähappisessa tilassa rautaoksidit eivät kykene enää sitomaan fosfaattia.
Ja nyt saa korjata ja täydentää, mutta perustelut pitää olla.
-
En muista mistä tämän olen kuullut, mutta kyseessä oli tälläisiä ilmakuvauksia tekevä tyyppi joka seikkaili täällä kaakkois-suomen rannikolla. Sanoi, että kesällä näkee selvästi kun 100km pitkä paskavana tulee Nevan suunnalta suomenlahteen... Tämä kun saataisiin taouttua näillä punavihreille pelleille, että tutkisivat eka tätä ongelmaa ja sitten syyttäisivät muita..
-
En muista mistä tämän olen kuullut, mutta kyseessä oli tälläisiä ilmakuvauksia tekevä tyyppi joka seikkaili täällä kaakkois-suomen rannikolla. Sanoi, että kesällä näkee selvästi kun 100km pitkä paskavana tulee Nevan suunnalta suomenlahteen... Tämä kun saataisiin taouttua näillä punavihreille pelleille, että tutkisivat eka tätä ongelmaa ja sitten syyttäisivät muita..
Tuollainen väkimäärä kun paskoo, niin neva on täynnä pelkkää paskaa.
Tottahan se ruokkii kasvustoja niin, että helsinkiin riittää tavaraa.
-
Oman kokemuksen mukaan fosfori ei kyllä liiku karkeammissa maissakaan yhtään mihinkään. Ainakin jos lannoitevannas on ollut tukossa niin raita näkyy 100% varmuudella. Nykyisin on tosin itellä viljalla tosi vähän fosforia sisältäviä apulantoja käytössä kun ruskeaa kultaa käytössä riittävästi.
-
Oman kokemuksen mukaan fosfori ei kyllä liiku karkeammissa maissakaan yhtään mihinkään. Ainakin jos lannoitevannas on ollut tukossa niin raita näkyy 100% varmuudella. Nykyisin on tosin itellä viljalla tosi vähän fosforia sisältäviä apulantoja käytössä kun ruskeaa kultaa käytössä riittävästi.
Siinä on juuri se, että vapaita rautaoksideja on yllin kyllin viimeistään siellä kyntöjankon alapuolella. Ja happikato harvoin iskee, että rautasidos hajoaisi.
-
Täällä varmaan on uuden maannosluokitukset käytössä. Ne voisi mainita kun puhutaaan fosfaattien pidättymisestä.
Lisäksi olisi hyvä jos kirjoittaja viittaisi siihen kemiaan, joka vaikuttaisi saven kyvyttömyyteen sitoa fosforia. Oppikirjatieto on ainakin kiistetty täysin. Myös kokeelliset tulokset koekentiltä kiistetään myös. Toisaalta, luonnontieteiden, erityisesti kemian, tietämys on vähentynyt nuorissa sukupolvissa korkea-aste mukaan luettuna, jolloin vaihtoehtoistieteet ovat nousseet tärkeäksi tiedonhaun lähteeksi, kiitos Internetin.
-SS-
-
Kyllä tässä fosforilannoituksessa on muutakin pointia, kuin sen kulkeutuminen vesistöihin. Tällä fosforiesiintymien hyödyntämistahdilla tulee eteen tilanne, jossa fosforista on pula muuallakin kuin peltomaassa. Kyllä fosfori pitää saada paremmin kiertämään luonnossa, eikä saostaa sitä vesistöjen pohjalle, josta se on aika hankalaa kaivaa esiin uudestaan. On tämä systeemimme jonkinlaista "ryöstöviljelyä", ei ajatella yhtään nenäämme pidemmälle.
-
Täällä varmaan on uuden maannosluokitukset käytössä. Ne voisi mainita kun puhutaaan fosfaattien pidättymisestä.
Lisäksi olisi hyvä jos kirjoittaja viittaisi siihen kemiaan, joka vaikuttaisi saven kyvyttömyyteen sitoa fosforia. Oppikirjatieto on ainakin kiistetty täysin. Myös kokeelliset tulokset koekentiltä kiistetään myös. Toisaalta, luonnontieteiden, erityisesti kemian, tietämys on vähentynyt nuorissa sukupolvissa korkea-aste mukaan luettuna, jolloin vaihtoehtoistieteet ovat nousseet tärkeäksi tiedonhaun lähteeksi, kiitos Internetin.
-SS-
Muujussihan linkkiä laittoi tänne, mistä löytyi peedeeähfä jostain luentosarjasta.
Sivulla 12 lukee:
Anionien sitomispintoina toimivat rapautumisen tuottamat
huonosti kiteytyneet oksi(hydroksi)dit
Eli vielä kerran, savi maana sitoo sitä sun tätä. Mutta rapautumaton mineraali ei. Tämä oli se korjaus, mitä olen jankuttanut ja yhä jankutan.
Eroosio voi olla savimailla niin voimakasta, että se aiheuttaa valumia vesistöön. Juurikin sen jälkeen kun hapettomassa tilassa olevat raudat luovuttavat fosfaatin vapaaksi.
Silloin tie on auki.
Ihan noin vesistöjen kannalta, kyllä savimaiden ominaisuus eroosiossa on eloperäisten turvemaiden ohella reippaita fosforin päästäjiä.
Mutta huom. savimaissa se tosiaankin tarkoittaa eroosiota, ei sitä etteikö vapaita rauta tai alumiini oksideja olisi käytettävissä. Raaka voima vie nekin mukanansa vesistöön.
Ja pohjassa hapettomassa tilassa rauta luovuttaa fosfaatin, joten siitä sitten syntyy soppaa.
Juurikin tuollaiset eroosioherkät savimaat ovat kovia päästämään sen fosfaatin sitoutumispintoineen sinne itämereen".
Eloperäisille maille ei voikkaan muuten mitään, jos ei lisää näitä rauta tai alumiinioksideja sinne, esim. savettamalla.
-
Täällä varmaan on uuden maannosluokitukset käytössä. Ne voisi mainita kun puhutaaan fosfaattien pidättymisestä.
Lisäksi olisi hyvä jos kirjoittaja viittaisi siihen kemiaan, joka vaikuttaisi saven kyvyttömyyteen sitoa fosforia. Oppikirjatieto on ainakin kiistetty täysin. Myös kokeelliset tulokset koekentiltä kiistetään myös. Toisaalta, luonnontieteiden, erityisesti kemian, tietämys on vähentynyt nuorissa sukupolvissa korkea-aste mukaan luettuna, jolloin vaihtoehtoistieteet ovat nousseet tärkeäksi tiedonhaun lähteeksi, kiitos Internetin.
-SS-
Muujussihan linkkiä laittoi tänne, mistä löytyi peedeeähfä jostain luentosarjasta.
Sivulla 12 lukee:
Anionien sitomispintoina toimivat rapautumisen tuottamat
huonosti kiteytyneet oksi(hydroksi)dit
Eli vielä kerran, savi maana sitoo sitä sun tätä. Mutta rapautumaton mineraali ei. Tämä oli se korjaus, mitä olen jankuttanut ja yhä jankutan.
Eroosio voi olla savimailla niin voimakasta, että se aiheuttaa valumia vesistöön. Juurikin sen jälkeen kun hapettomassa tilassa olevat raudat luovuttavat fosfaatin vapaaksi.
Silloin tie on auki.
Ihan noin vesistöjen kannalta, kyllä savimaiden ominaisuus eroosiossa on eloperäisten turvemaiden ohella reippaita fosforin päästäjiä.
Mutta huom. savimaissa se tosiaankin tarkoittaa eroosiota, ei sitä etteikö vapaita rauta tai alumiini oksideja olisi käytettävissä. Raaka voima vie nekin mukanansa vesistöön.
Ja pohjassa hapettomassa tilassa rauta luovuttaa fosfaatin, joten siitä sitten syntyy soppaa.
Juurikin tuollaiset eroosioherkät savimaat ovat kovia päästämään sen fosfaatin sitoutumispintoineen sinne itämereen".
Eloperäisille maille ei voikkaan muuten mitään, jos ei lisää näitä rauta tai alumiinioksideja sinne, esim. savettamalla.
Tosta puuttuu enää SUPO, CIA ja NETTIPOLIISIT
-
Mä suhtaudun kyllä suurella varauksella agronetin maaperätieteilijöiden luentoihin ja väitteisiin. Uusimmassa Maatilan perv...pellervossa siis, oli tätä asiaa käsittelevä artikkeli, siinä oli yks pointti se, että tietämys maaperäkemiasta on nykyään heikkoa ja tällä varjolla myyntimiehetkin saa helposti myytyä ties mitä tietämättömille jusseille. Esim. luullaan että kalkin sekoittamisella
lietelantaan voidaan kätevästi hoitaa kalkitus samalla kertaa, mutta sekoittamisen tuloksena tulee ammonikkikaasua, joka haihtuu ilmaan, eikä kalkituksesta oo mitään hyötyä. Samoin esim. kipsi ei vähennä happamuutta, vaikka niin usein luullaan.
Emmää mitään näistä itse tiedä, mutta pyrin löytämään oikeiden asiantuntijoiden tietoa, ja myyntimiehet ei ole näissä maaperäkemian asioissa asiantuntijoita.
-
mutta eikö ole jotenkin surkuhupaisaa kun meillä tutkitaan jopa nollan pyöreyttä valtion tuilla mutta tuollaisia perustutkimuksia ei sitten kehtaa kukaan tehä... niissä kun on sitä työtä ja vie aikaa... kaiki pois netissä notkumiselta ja kissavideoiten lataamiselta. kyllä noilla nyt saadaan suomi nousuun muutenkin... ja hiton kiva syytellä mutu-tuntumalla kun ei ole mitään vaktaa taustan tukena.... ihan sepemäinen olo!
-
Onko tosiaan näin, ettei tutkimusta aiheesta ole tehty. Pikemminkin on niin, että halua niiden jo tehtyjen etsimiseen ja lukemiseen ei ole, tai jos olisinin, kapasiteetti ymmärtämiseen puuttuu.
On houkuttelevaa ajatella, että Internet sisältää kaiken tarvittavan tiedon, ja eniten klikatut ja tykätyt linkit ovat eniten paikkansapitäviä.
-SS-
-
..mutta onko just noin? netissä on paaaljon paskaa...
-
..mutta onko just noin? netissä on paaaljon paskaa...
Ei kai?
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=64907.0
-
no täällä vain suodatettua ja tarkastettua paskaa tarjolla! eihän täällä kukaan omiin muroihin sentäs kuse!
-
Mä suhtaudun kyllä suurella varauksella agronetin maaperätieteilijöiden luentoihin ja väitteisiin. Uusimmassa Maatilan perv...pellervossa siis, oli tätä asiaa käsittelevä artikkeli, siinä oli yks pointti se, että tietämys maaperäkemiasta on nykyään heikkoa ja tällä varjolla myyntimiehetkin saa helposti myytyä ties mitä tietämättömille jusseille. Esim. luullaan että kalkin sekoittamisella
lietelantaan voidaan kätevästi hoitaa kalkitus samalla kertaa, mutta sekoittamisen tuloksena tulee ammonikkikaasua, joka haihtuu ilmaan, eikä kalkituksesta oo mitään hyötyä. Samoin esim. kipsi ei vähennä happamuutta, vaikka niin usein luullaan.
Emmää mitään näistä itse tiedä, mutta pyrin löytämään oikeiden asiantuntijoiden tietoa, ja myyntimiehet ei ole näissä maaperäkemian asioissa asiantuntijoita.
Kipsihuijaus onkin yksi suurista huijauksista, mitä jusseille on syötetty.
Sinänsä jaralta nerokasta toimintaa. Miten päästä eroon valtavasta kipsivuoresta? Myydään ne maajusseille.
Hienosti ne kirkkaat vedet seisovat lätäköissä kun kipsiä on levitetty. Mitenköhän mahtaa olla tilanne, kun sade tulee ja sitä kautta eroosio alkaa purra maaperää. Ei siinä heikot sidokset enää auta, eikä myöskään alumiini tai rautaoksidit. Virta vie sen minkä irti saa. Laskeutusaltaita pitäisi olla, eikä mitään liirum laarum ioneita.
Tuo on aivan hirveätä rahastusta. Rinteiset savimaat pitäisi padota kokonaan, jos halutaan ettei fosfaatti karkaa veteen. Turha siinä mitään kipsiä on levittää.
Mutta kun menee Siilinjärvelle ja ihmettelee sitä valtavaa valkoista vuorta, niin siinähän se vastaus on.
-
Onko tosiaan näin, ettei tutkimusta aiheesta ole tehty. Pikemminkin on niin, että halua niiden jo tehtyjen etsimiseen ja lukemiseen ei ole, tai jos olisinin, kapasiteetti ymmärtämiseen puuttuu.
On houkuttelevaa ajatella, että Internet sisältää kaiken tarvittavan tiedon, ja eniten klikatut ja tykätyt linkit ovat eniten paikkansapitäviä.
-SS-
tätä ketjua kun lukee, niin kapasiteetti asian ymmärtämiseen näyttää olevan hyvinkin riittävällä tasolla. Taannoin yritin selvitellä, miten kalkitus ja pH:n nosto vaikuttaa eri ravinteiden saatavuuteen.....oma kapasiteetti ei riittänyt ymmärtämään asiaa, silloin ei auta kun lukea tutkijoiden tiivistelmä, sekä johtopäätökset ja uskoa niihin.
Tilatasolla fosforin kierron ymmärtäminen rajoittuu tähän aineen häviämättömyyden periaatteeseen, se mitä sadossa poistuu olisi jotenkin korvattava jotta kasvun edellytykset säilyy maassa ennallaan. Sitten sopii ihmetellä sen sadossa poistuneen fosforin päätepistettä, onko jossain kaupungeissa suuria varastoja? Kaikki vesistöihin päätyvä fosforihan on peräisin maatiloilta, jos uskoo ympäristöalan "asiantuntijoita" :)
Paljonko puhdistamoilta kerätystä fosforista palautuu takaisin kiertoon... ilmeisesti enenevässä määrin, mutta paljon on hukassakin.
-
Mä suhtaudun kyllä suurella varauksella agronetin maaperätieteilijöiden luentoihin ja väitteisiin. Uusimmassa Maatilan perv...pellervossa siis, oli tätä asiaa käsittelevä artikkeli, siinä oli yks pointti se, että tietämys maaperäkemiasta on nykyään heikkoa ja tällä varjolla myyntimiehetkin saa helposti myytyä ties mitä tietämättömille jusseille. Esim. luullaan että kalkin sekoittamisella
lietelantaan voidaan kätevästi hoitaa kalkitus samalla kertaa, mutta sekoittamisen tuloksena tulee ammonikkikaasua, joka haihtuu ilmaan, eikä kalkituksesta oo mitään hyötyä. Samoin esim. kipsi ei vähennä happamuutta, vaikka niin usein luullaan.
Emmää mitään näistä itse tiedä, mutta pyrin löytämään oikeiden asiantuntijoiden tietoa, ja myyntimiehet ei ole näissä maaperäkemian asioissa asiantuntijoita.
Kipsihuijaus onkin yksi suurista huijauksista, mitä jusseille on syötetty.
Sinänsä jaralta nerokasta toimintaa. Miten päästä eroon valtavasta kipsivuoresta? Myydään ne maajusseille.
Hienosti ne kirkkaat vedet seisovat lätäköissä kun kipsiä on levitetty. Mitenköhän mahtaa olla tilanne, kun sade tulee ja sitä kautta eroosio alkaa purra maaperää. Ei siinä heikot sidokset enää auta, eikä myöskään alumiini tai rautaoksidit. Virta vie sen minkä irti saa. Laskeutusaltaita pitäisi olla, eikä mitään liirum laarum ioneita.
Tuo on aivan hirveätä rahastusta. Rinteiset savimaat pitäisi padota kokonaan, jos halutaan ettei fosfaatti karkaa veteen. Turha siinä mitään kipsiä on levittää.
Mutta kun menee Siilinjärvelle ja ihmettelee sitä valtavaa valkoista vuorta, niin siinähän se vastaus on.
komia vuorihan se on tosiaan siilinjärvellä ja kasvaa aina vaan. Laskettelurinteeksi ehkä liian jyrkkä... Tuotahan ei saa hävitettyä muuten kuin ilmaiseksi jakamalla ja valtio tai joku muu hoitaa rahtikustannukset.
-
Mä suhtaudun kyllä suurella varauksella agronetin maaperätieteilijöiden luentoihin ja väitteisiin. Uusimmassa Maatilan perv...pellervossa siis, oli tätä asiaa käsittelevä artikkeli, siinä oli yks pointti se, että tietämys maaperäkemiasta on nykyään heikkoa ja tällä varjolla myyntimiehetkin saa helposti myytyä ties mitä tietämättömille jusseille. Esim. luullaan että kalkin sekoittamisella
lietelantaan voidaan kätevästi hoitaa kalkitus samalla kertaa, mutta sekoittamisen tuloksena tulee ammonikkikaasua, joka haihtuu ilmaan, eikä kalkituksesta oo mitään hyötyä. Samoin esim. kipsi ei vähennä happamuutta, vaikka niin usein luullaan.
Emmää mitään näistä itse tiedä, mutta pyrin löytämään oikeiden asiantuntijoiden tietoa, ja myyntimiehet ei ole näissä maaperäkemian asioissa asiantuntijoita.
Kipsihuijaus onkin yksi suurista huijauksista, mitä jusseille on syötetty.
Sinänsä jaralta nerokasta toimintaa. Miten päästä eroon valtavasta kipsivuoresta? Myydään ne maajusseille.
Hienosti ne kirkkaat vedet seisovat lätäköissä kun kipsiä on levitetty. Mitenköhän mahtaa olla tilanne, kun sade tulee ja sitä kautta eroosio alkaa purra maaperää. Ei siinä heikot sidokset enää auta, eikä myöskään alumiini tai rautaoksidit. Virta vie sen minkä irti saa. Laskeutusaltaita pitäisi olla, eikä mitään liirum laarum ioneita.
Tuo on aivan hirveätä rahastusta. Rinteiset savimaat pitäisi padota kokonaan, jos halutaan ettei fosfaatti karkaa veteen. Turha siinä mitään kipsiä on levittää.
Mutta kun menee Siilinjärvelle ja ihmettelee sitä valtavaa valkoista vuorta, niin siinähän se vastaus on.
komia vuorihan se on tosiaan siilinjärvellä ja kasvaa aina vaan. Laskettelurinteeksi ehkä liian jyrkkä... Tuotahan ei saa hävitettyä muuten kuin ilmaiseksi jakamalla ja valtio tai joku muu hoitaa rahtikustannukset.
Sotkeehan Yara sitä ongelmajätettä lannoitterakeisiin, joten sitä perkeleen "maanparannusainetta" tulee peltoon väkisin.
Pellot muuttuu vettä läpäisemättömiksi, fosfori sitoutuu siihen kipsiin vaikealiukoiseen muotoon ym. muuta kivaa!
Vittu mulla on ilmeisesti nyt huono päivä (http://freesmileyface.net/smiley/unhappy/unhappy-046.gif)
http://kaytannonmaamies.fi/suuri-lannoitekatsaus/ (http://kaytannonmaamies.fi/suuri-lannoitekatsaus/)
Yara Suomen lannoitetehtailla lannoiterakeiden runkona toimii kipsi. Kipsi liukenee ravinnesuoloja hitaammin. Pintalevityksen jälkeen voi hetken aikaa nähdä tyhjiä kipsirunkoja pellolla.
”Rakeesta liukenee ensin typpi, sitten kalium ja fosfori. Kipsi on niukkaliukoinen, ja liukenee viimeiseksi”, Kiiski kertoo. Kipsistä voi löytyä pieni määrä fosforia, koska se sitoo sitä itseensä.
-
Täällä varmaan on uuden maannosluokitukset käytössä. Ne voisi mainita kun puhutaaan fosfaattien pidättymisestä.
Lisäksi olisi hyvä jos kirjoittaja viittaisi siihen kemiaan, joka vaikuttaisi saven kyvyttömyyteen sitoa fosforia. Oppikirjatieto on ainakin kiistetty täysin. Myös kokeelliset tulokset koekentiltä kiistetään myös. Toisaalta, luonnontieteiden, erityisesti kemian, tietämys on vähentynyt nuorissa sukupolvissa korkea-aste mukaan luettuna, jolloin vaihtoehtoistieteet ovat nousseet tärkeäksi tiedonhaun lähteeksi, kiitos Internetin.
-SS-
Muujussihan linkkiä laittoi tänne, mistä löytyi peedeeähfä jostain luentosarjasta.
Sivulla 12 lukee:
Anionien sitomispintoina toimivat rapautumisen tuottamat
huonosti kiteytyneet oksi(hydroksi)dit
Eli vielä kerran, savi maana sitoo sitä sun tätä. Mutta rapautumaton mineraali ei. Tämä oli se korjaus, mitä olen jankuttanut ja yhä jankutan.
Eroosio voi olla savimailla niin voimakasta, että se aiheuttaa valumia vesistöön. Juurikin sen jälkeen kun hapettomassa tilassa olevat raudat luovuttavat fosfaatin vapaaksi.
Silloin tie on auki.
Ihan noin vesistöjen kannalta, kyllä savimaiden ominaisuus eroosiossa on eloperäisten turvemaiden ohella reippaita fosforin päästäjiä.
Mutta huom. savimaissa se tosiaankin tarkoittaa eroosiota, ei sitä etteikö vapaita rauta tai alumiini oksideja olisi käytettävissä. Raaka voima vie nekin mukanansa vesistöön.
Ja pohjassa hapettomassa tilassa rauta luovuttaa fosfaatin, joten siitä sitten syntyy soppaa.
Juurikin tuollaiset eroosioherkät savimaat ovat kovia päästämään sen fosfaatin sitoutumispintoineen sinne itämereen".
Eloperäisille maille ei voikkaan muuten mitään, jos ei lisää näitä rauta tai alumiinioksideja sinne, esim. savettamalla.
Tosta puuttuu enää SUPO, CIA ja NETTIPOLIISIT
Mites tuo supo ja siiaiei tähän liittyy?
-
Mites tuo supo ja siiaiei tähän liittyy?
Vilkuile vapaasta sanasta sitä ydinvoimaketjua, niin ymmärrät. SUPO ja CIA ja AREVA ja kaikki sellainen kuuluu yhteen...
-
Rapautumattomat savimineraalit eivät ja korostan EIVÄT sido yhtäkään fosfaattia ja tämä nyt vaan on kylmä totuus.
Soraharjussa sitä "hiekkaa" on paksulti, joka läpäisee vettä. Kuitenkin hiekkaisessa pellossa ruokamullan jälkeen on usein ns. raakaa maata, joka sisältää järjettömästi rautaoksideja. Nämä sitovat sen fosfaatin lujasti itseensä.
Ja nyt saa korjata ja täydentää, mutta perustelut pitää olla.
Täällä varmaan on uuden maannosluokitukset käytössä. Ne voisi mainita kun puhutaaan fosfaattien pidättymisestä.
Lisäksi olisi hyvä jos kirjoittaja viittaisi siihen kemiaan, joka vaikuttaisi saven kyvyttömyyteen sitoa fosforia. Oppikirjatieto on ainakin kiistetty täysin. Myös kokeelliset tulokset koekentiltä kiistetään myös. Toisaalta, luonnontieteiden, erityisesti kemian, tietämys on vähentynyt nuorissa sukupolvissa korkea-aste mukaan luettuna, jolloin vaihtoehtoistieteet ovat nousseet tärkeäksi tiedonhaun lähteeksi, kiitos Internetin.
-SS-
Tuumasin pitkään että vastaisiko mitään kun sillä tuskin on suurempaa vaikutusta... Mutta vastaanpa kuitenkin. Siis ongelmahan on että ensin sanotaan noin kun ensin on omassa tekstissä tehty noin kun SS tuossa kirjoittaa eli kiistetty kaikki kirjoissa essintyvä tieteellinen tieto ja tutkimustieto. Eli perusteettomasti itse tehty uutta maaperäoppia omasta päästä ja sitten vaaditaan että perusteet pitää olla. Hiukan vaikea sellaisessa tilanteessa on perustellusti sanoa yhtään mitään?
-
Kyllä tässä fosforilannoituksessa on muutakin pointia, kuin sen kulkeutuminen vesistöihin. Tällä fosforiesiintymien hyödyntämistahdilla tulee eteen tilanne, jossa fosforista on pula muuallakin kuin peltomaassa. Kyllä fosfori pitää saada paremmin kiertämään luonnossa, eikä saostaa sitä vesistöjen pohjalle, josta se on aika hankalaa kaivaa esiin uudestaan. On tämä systeemimme jonkinlaista "ryöstöviljelyä", ei ajatella yhtään nenäämme pidemmälle.
Edelleen olen sitä mieltä että sen sijasta että yhdyskuntalietteelle sanotaan että "Hui kauheaa, ei sellaista voi minun pelloilleni laittaa" niin pitäisi asiaa edistää reilusti... Oikeasti kierrättää ravinteet. Mutta kun ei...
-
tietämys maaperäkemiasta on nykyään heikkoa
Kuten todettu niin jos kuulemani jutut ilmeisesti legendaarisesti maaperäopin professorista Armi Kailasta ovat puoliksikaan totta niin tulee parikin mieleen jotka eivät koskaan olisi päässeet edes peruskurssistaan läpi...
-
Onko tosiaan näin, ettei tutkimusta aiheesta ole tehty. Pikemminkin on niin, että halua niiden jo tehtyjen etsimiseen ja lukemiseen ei ole, tai jos olisinin, kapasiteetti ymmärtämiseen puuttuu.
-SS-
Veikkaan jälkimmäistä? Tai ainakin jälkimmäistä? Lisäksi on liian helppo leimata tieteelliset tutkimukset että "Ei ne professorit mistään mitään käytännöstä ymmärrä" ja vaikka tutkimukset sanoisivat mitä niin väärässähän ne ovat...
-
Muujussihan linkkiä laittoi tänne, mistä löytyi peedeeähfä jostain luentosarjasta.
Sivulla 12 lukee:
Anionien sitomispintoina toimivat rapautumisen tuottamat
huonosti kiteytyneet oksi(hydroksi)dit
Eli vielä kerran, savi maana sitoo sitä sun tätä. Mutta rapautumaton mineraali ei. Tämä oli se korjaus, mitä olen jankuttanut ja yhä jankutan.
Sitten kun vielä sisäistät että mitä ja missä on sitä rapautunutta mineraalia ja missä taas ei?
-
Tilatasolla fosforin kierron ymmärtäminen rajoittuu tähän aineen häviämättömyyden periaatteeseen, se mitä sadossa poistuu olisi jotenkin korvattava jotta kasvun edellytykset säilyy maassa ennallaan. Sitten sopii ihmetellä sen sadossa poistuneen fosforin päätepistettä, onko jossain kaupungeissa suuria varastoja? Kaikki vesistöihin päätyvä fosforihan on peräisin maatiloilta, jos uskoo ympäristöalan "asiantuntijoita" :)
Paljonko puhdistamoilta kerätystä fosforista palautuu takaisin kiertoon... ilmeisesti enenevässä määrin, mutta paljon on hukassakin.
Tämä sopii tähänkin?
Edelleen olen sitä mieltä että sen sijasta että yhdyskuntalietteelle sanotaan että "Hui kauheaa, ei sellaista voi minun pelloilleni laittaa" niin pitäisi asiaa edistää reilusti... Oikeasti kierrättää ravinteet. Mutta kun ei...
-
Sä oot muujussi aivan sekaisin.
Sanohan yksikin asia, mikä noissa mun väitteissäni ei ole totta kemian teorian kannalta. Savi maannoksena ja mineraalina on nyt ainakin jankutettu selväksi. Tai ainakin pitäisi olla.
-
Sä oot muujussi aivan sekaisin.
Sanohan yksikin asia, mikä noissa mun väitteissäni ei ole totta kemian teorian kannalta. Savi maannoksena ja mineraalina on nyt ainakin jankutettu selväksi. Tai ainakin pitäisi olla.
Niin... Ehkä...
Rapautumattomat savimineraalit eivät ja korostan EIVÄT sido yhtäkään fosfaattia ja tämä nyt vaan on kylmä totuus.
Eli vielä kerran, savi maana sitoo sitä sun tätä. Mutta rapautumaton mineraali ei. Tämä oli se korjaus, mitä olen jankuttanut ja yhä jankutan.
Kun luet tuon
https://fi.wikipedia.org/wiki/Savimineraali
niin sinun pitäisi tajuta että savimineraalit joista savimaa koostuu ovat aina rapatumisen tulosta. Ei ole olemassa sellaista kuin rapautumaton savimineraali. Mutta jos pistät ensin perusteesi kuntoon?
-
Nyt kun kaikki ovat lukeneet ja sisäistäneet Hartikaisen Maan kasvukunto luennon voimmekin pohtia mitä voimme tehdä.
Salaojitus kuntoon viimeisen päälle.
Kalkitus (ehkä myös kipsiä)
Monivuotisten paljon orgaanista massaa maahantuottavien kasvien viljely.
Niillä ratkeaa:
Ohran ylituotanto
Fosforipula pellosta
Fosforin huuhtoutuminen
respectively
Jokseenkin varmaa on, että nykyisen maatalouspolitiikan takia mikään toimenpiteistä ei toteudu ainakaan merkittävässä mittakaavassa.
-
Nyt kun kaikki ovat lukeneet ja sisäistäneet Hartikaisen Maan kasvukunto luennon voimmekin pohtia mitä voimme tehdä.
Salaojitus kuntoon viimeisen päälle.
Kalkitus (ehkä myös kipsiä)
Monivuotisten paljon orgaanista massaa maahantuottavien kasvien viljely.
Niillä ratkeaa:
Ohran ylituotanto
Fosforipula pellosta
Fosforin huuhtoutuminen
respectively
Jokseenkin varmaa on, että nykyisen maatalouspolitiikan takia mikään toimenpiteistä ei toteudu ainakaan merkittävässä mittakaavassa.
Nuo toimenpiteet alkaa toteutua siin vaiheessa viimeistään, kun oikiasti pitää alkaa samaan tilipussi pelkästään viljelyllä. Todennäköisesti ollaan siinä vaiheessa silloin, et alkaa olla jo ongelmia olemassa maan kasvukunnossa. Ens alkaa tulla ongelmaa orgaanisen aineen puutoksesta eli eroosio ongelmat yhtenä esmes.
Tietyillä alueilla viljelyn ykspuolistuminen, joka alkanut suomalaisessa maataloudessa 70-luvulla, alkaa näkymään nämä yksipuolisen viljelyn ongelmat.
-
Sä oot muujussi aivan sekaisin.
Sanohan yksikin asia, mikä noissa mun väitteissäni ei ole totta kemian teorian kannalta. Savi maannoksena ja mineraalina on nyt ainakin jankutettu selväksi. Tai ainakin pitäisi olla.
Niin... Ehkä...
Rapautumattomat savimineraalit eivät ja korostan EIVÄT sido yhtäkään fosfaattia ja tämä nyt vaan on kylmä totuus.
Eli vielä kerran, savi maana sitoo sitä sun tätä. Mutta rapautumaton mineraali ei. Tämä oli se korjaus, mitä olen jankuttanut ja yhä jankutan.
Kun luet tuon
https://fi.wikipedia.org/wiki/Savimineraali
niin sinun pitäisi tajuta että savimineraalit joista savimaa koostuu ovat aina rapatumisen tulosta. Ei ole olemassa sellaista kuin rapautumaton savimineraali. Mutta jos pistät ensin perusteesi kuntoon?
Mistä ihmeestä nyt höpötät?
Alumiini ja rauta höksidit ovat mm. juuri noiden eri savimineraalien rapautumis tuotteita.
Älä tutki liikaa niitä rapajuoppoja onkimatoja.
-
Nyt kun kaikki ovat lukeneet ja sisäistäneet Hartikaisen Maan kasvukunto luennon voimmekin pohtia mitä voimme tehdä.
Salaojitus kuntoon viimeisen päälle.
Kalkitus (ehkä myös kipsiä)
Monivuotisten paljon orgaanista massaa maahantuottavien kasvien viljely.
Niillä ratkeaa:
Ohran ylituotanto
Fosforipula pellosta
Fosforin huuhtoutuminen
respectively
Jokseenkin varmaa on, että nykyisen maatalouspolitiikan takia mikään toimenpiteistä ei toteudu ainakaan merkittävässä mittakaavassa.
Kipsiä voi laittaa jos sen saa ilmaiseksi. Ei siitä maksaa kannata.
-
Nyt kun kaikki ovat lukeneet ja sisäistäneet Hartikaisen Maan kasvukunto luennon voimmekin pohtia mitä voimme tehdä.
Salaojitus kuntoon viimeisen päälle.
Kalkitus (ehkä myös kipsiä)
Monivuotisten paljon orgaanista massaa maahantuottavien kasvien viljely.
Niillä ratkeaa:
Ohran ylituotanto
Fosforipula pellosta
Fosforin huuhtoutuminen
respectively
Jokseenkin varmaa on, että nykyisen maatalouspolitiikan takia mikään toimenpiteistä ei toteudu ainakaan merkittävässä mittakaavassa.
Kipsiä voi laittaa jos sen saa ilmaiseksi. Ei siitä maksaa kannata.
Sitä kipsiähän ainakin Yara sotkee lannoitepillerin runkomateriaaliksi.
-
Nyt kun kaikki ovat lukeneet ja sisäistäneet Hartikaisen Maan kasvukunto luennon voimmekin pohtia mitä voimme tehdä.
Salaojitus kuntoon viimeisen päälle.
Kalkitus (ehkä myös kipsiä)
Monivuotisten paljon orgaanista massaa maahantuottavien kasvien viljely.
Niillä ratkeaa:
Ohran ylituotanto
Fosforipula pellosta
Fosforin huuhtoutuminen
respectively
Jokseenkin varmaa on, että nykyisen maatalouspolitiikan takia mikään toimenpiteistä ei toteudu ainakaan merkittävässä mittakaavassa.
Mitäs uutta tossa on? Listaan voi lisätä orgaanisen lannoitteen.
Jos mielii saada muutakin kun pujottelukeppikasvustoo niin noi em. on kulmakiviä.
-
Myös eroosion torjunta ja vettä nappaavat naverot tai vesivaot suojakaistoissa ovat tärkeitä rinnepelloilla.
-
tuo muuten ihan totta.... tänä kesänä olen huomannu että lehmien käyttämä kujanen laitumelle on rinteen suuntainen ja aika hyvä väylä siirtämään hiekka ja muu hienompi aines tarhasta laitumen reunaan... lehmät kulke tarhassa veteläs ja sitten kovaa kuilua myöten laitumelle uudelle vetelälle... kunnes siirtyvät kauemmas syömään... hyvin kulettaa vesi maita mennessään...
-
Nyt kun kaikki ovat lukeneet ja sisäistäneet Hartikaisen Maan kasvukunto luennon voimmekin pohtia mitä voimme tehdä.
Salaojitus kuntoon viimeisen päälle.
Kalkitus (ehkä myös kipsiä)
Monivuotisten paljon orgaanista massaa maahantuottavien kasvien viljely.
Niillä ratkeaa:
Ohran ylituotanto
Fosforipula pellosta
Fosforin huuhtoutuminen
respectively
Jokseenkin varmaa on, että nykyisen maatalouspolitiikan takia mikään toimenpiteistä ei toteudu ainakaan merkittävässä mittakaavassa.
Kipsiä voi laittaa jos sen saa ilmaiseksi. Ei siitä maksaa kannata.
Maanviljely on nykyään tulos tai ulos-toimintaa, ei tässä oo aikaa useita vuosia kestäviin maanparannustoimiin, joiden tuloksena on parantunut maan rakenne ja sitä kautta parempi sato, vaan tulokset pitää näkyä heti tai viimeistään seuraavana vuonna. Ei siis muuta kuin kyntöä ja rutkasti apulantaa, ei suomessa kuitenkaan kannata viljely enää 20 vuoden päästä, joten turha ajatella tulevia sukupolvia, ei muuta kuin ryöstöviljelyllä maat köyhiksi. Ja mitäs väliä maan hienosta kunnosta, kun ei pääae puimaan, vaan sato mätänee sateissa, pärkkele.
-
Saapa nähdä, millaisen kannan MTK ottaa jos katovuosi uhkaa. Millaisistakohan kriisituista nyt puhutaan.
Samapa tuo, kun en kuulu liittoon.
-
Ei se fosfori sieltä pelloilta minnekkään itämereen kulkeudu. Ainoa maatalouden synti oli, kun ennenmuinoin kevättalvella levitettiin lietettä keväthangille, sieltä saattoi jotakin valua sulamisvesien mukana, mutta että jostain 6 sentin syvyydestä maasta lannoitefosfori kulkeutuisi vesistöihin, ihan hölmö väite, älkää nyt uskoko kaikkea, mitä nuo tutkijahöperöt väittää.
Tänäisessä MaasTullissa oli Jukka Tuorin kirjoitus aiheesta, ja noita seikkoja olen muutamalle kansanedustajallekin yrittänyt selvittää, mm. tämä Pohjanlahden tila.Jos maatalouden päästöt olisivat syy Itämeren tilaan, olisi myös Pohjanlahti ja Perämeri täysin vihreitä, vaan eivät ole. Mutta asia on juuri niin kuin Tuori kirjoittaa, valhe jatkuvasi toistettuna muuttuu totuudeksi. Eivätkä toimittajat ryhdy fosforista selvää ottamaan, heille riittää vihreitten höpötykset. Eräässä MOT-ohjelmassa muutama vuosi sitten eräs espoolainen insinööri toi just näitä samoja seikkoja esiin, mm. eräässä julkaisussa oli ollut tietoa, että jo 1850-luvulla ruotsalaiset ja tanskalaiset kalastajat tuskailivat verkkohin tarttuvasta vihreästä mönjästä! Olikohan suomalainen kaskiviljelijä jo silloinkin asialla! Mutta, kirjoitus oli hyvä ja asiat juuri näin.
-
Eikö nämä ole jo vanhoja juttuja? Tilanne ei tietysti ole miksikään muuttunut, kun kenenkään muun kuin maajussin intresseissä ei ole virheellisten näkemysten korjaaminen. Sekin lienee selvää, että on helpointa pitää meteliä kotimaan asioista, kun ulkomailla esim. Venäjää tai Puolaa ei hetkauta millään lailla Suomen ympäristöporukan meuhkaaminen.
-
Eikö nämä ole jo vanhoja juttuja? Tilanne ei tietysti ole miksikään muuttunut, kun kenenkään muun kuin maajussin intresseissä ei ole virheellisten näkemysten korjaaminen. Sekin lienee selvää, että on helpointa pitää meteliä kotimaan asioista, kun ulkomailla esim. Venäjää tai Puolaa ei hetkauta millään lailla Suomen ympäristöporukan meuhkaaminen.
MTK:nhan ei tarvitse täskään asias pitää meidän puolta.
-
Eikö nämä ole jo vanhoja juttuja? Tilanne ei tietysti ole miksikään muuttunut, kun kenenkään muun kuin maajussin intresseissä ei ole virheellisten näkemysten korjaaminen. Sekin lienee selvää, että on helpointa pitää meteliä kotimaan asioista, kun ulkomailla esim. Venäjää tai Puolaa ei hetkauta millään lailla Suomen ympäristöporukan meuhkaaminen.
Mutta hyvä että edes joskus asiasta muistutetaan, joillain voi lamppu syttyä! Vaikeneminen todistaisi että hyväksymme asiat totuutena kuten vihervassarit haluavat.
-
Ei se fosfori sieltä pelloilta minnekkään itämereen kulkeudu. Ainoa maatalouden synti oli, kun ennenmuinoin kevättalvella levitettiin lietettä keväthangille, sieltä saattoi jotakin valua sulamisvesien mukana, mutta että jostain 6 sentin syvyydestä maasta lannoitefosfori kulkeutuisi vesistöihin, ihan hölmö väite, älkää nyt uskoko kaikkea, mitä nuo tutkijahöperöt väittää.
Tänäisessä MaasTullissa oli Jukka Tuorin kirjoitus aiheesta, ja noita seikkoja olen muutamalle kansanedustajallekin yrittänyt selvittää, mm. tämä Pohjanlahden tila.Jos maatalouden päästöt olisivat syy Itämeren tilaan, olisi myös Pohjanlahti ja Perämeri täysin vihreitä, vaan eivät ole. Mutta asia on juuri niin kuin Tuori kirjoittaa, valhe jatkuvasi toistettuna muuttuu totuudeksi. Eivätkä toimittajat ryhdy fosforista selvää ottamaan, heille riittää vihreitten höpötykset. Eräässä MOT-ohjelmassa muutama vuosi sitten eräs espoolainen insinööri toi just näitä samoja seikkoja esiin, mm. eräässä julkaisussa oli ollut tietoa, että jo 1850-luvulla ruotsalaiset ja tanskalaiset kalastajat tuskailivat verkkohin tarttuvasta vihreästä mönjästä! Olikohan suomalainen kaskiviljelijä jo silloinkin asialla! Mutta, kirjoitus oli hyvä ja asiat juuri näin.
Pohjanlahdesta en tiedä, mutta Aurajoki on aivan täysin eri vesistö nykyään kuin 90-luvulla. Ihmiskakat täältä yläjuoksulta alkoi vasta viime vuonna siirtymään jokivartta putkessa kohti Turkua, siihen asti näennäisten puhdistusten kautta jokeen. Mutta jo sitä ennen joki on alkanut puhdistua terveen savisen ruskeaksi lapsuuden kultaisten muistojen leväisen vihreästä. Isän lannoitusmuisteluja kuunnellen ei jää epäilystäkään mistä joen muutokset ovat johtuneet.