--- klip ---
1000 kg resepti
säilör. apilapit.        744
rehuvilja(sis herne) 107
täyskivennäinen         7
rypsirouhe               68
tähkä-ohrar.12        74
yht                      1000
Tämä on puolen päivän annos , lehmiä 30

--- klip ---

eli meniskö ka-kilot
slr  40% ka?           297     57%
vilja 86% ka             92     17,6%
rypsi 94% ka            64     12,3%
ohrarehu 93% ka       68     13,1%

Yhteensä                 521

jos tuo puolen päivän annos niin kuiva-ainesyönti 521x2=1042/30=34,7  mikä ei voi pitää paikkaansa. Tuollainen slr olisi muutenkin appeeseen liian kuivaa, lajittuu teknisesti liian helposti, lehmät tykkää pemuttaa sitä että saavat väkirehun lajittumaan pöydälle

Jos säilörehu on 30% ka niin

slr  30% ka?           223     50%
vilja 86% ka             92     20,5%
rypsi 94% ka            64     14,3%
ohrarehu 93% ka       68     15,2%

Yhteensä                 447

eli 447x2=894/30=29,8 kg ka/lehmä mikä on sekin vielä paljonlaisesti. Meneekö tuo rehumäärä oikeasti vai jääkö yli? Ja onko nuo kuinka kookkaita lehmiä

Mut sitten se hernemäärä, jos viljaa menee 13,8 kg lehmää päälle, niin siitä kärsisi hernettä olla käytännössä korkeintaan se 4 kg eli noin kolmannes. Otapa pari kiloa viljaherneseosta ja seulo se, mikä mahtaa olla herneen osuus?

Märehän olisi iloisesti lykänny 8kg hernettä... mut tuolla 4 kilollakin tahtoo osa mennä kuplivalle paskalle

Noin muuten appeen säädössä paskan koostumus myös tärkeä mittari. Onko millaista niillä, joilla ei syömisessä ongelmaa? Jääkö paska läjälle vai lentääkö roiskeita, ja jääkö läjän keskelle kuoppa siihen mihin paska tippuu? Ja jos potkaiset läjää, tarttuuko saappaan kärkeen terävä nokare vai leviääkö varsiin asti? Onko paska havunvihreää vai vaaleaa?

Entä maidon pitoisuudet, valkuainen ja urea ja rasva?

Mun veikkaus näillä vielä vajailla lähtötiedoilla on jotta väkirehua menee turhan reippaasti, ja etenkin tuon herneen osuus tarkistettava.

Weijo viitsi laskea oikeasti ja se hänelle kunniaksi laskettakoon 

Apilapitoisen ka% on tuskin yli 30... Pelkään pahoin että se on vain 25. Jos mukana on apilaa oikeasti.

Kiehtovaa rakennella palapelia kun 80% paloista puuttuu 

Arvataanko että maidon rasva on 3,8 % ?

Puuttumatta itse seoksen koostumukseen, ihmettelen tuota kahden seoksen tekemistä vuorokaudessa ja vielä sen jakamista kolme kertaa. Sen verran appeen tekoa voisi ainakin helpottaa, että tekisi appeen kerralla valmiiksi, vaikka sitten jakaisikin sen useammalla kertaa. Luultavasti seoskin sekoittuu paremmin, kun rehumäärät ovat kerralla suurempia.

Noin muuten appeen säädössä paskan koostumus myös tärkeä mittari. Onko millaista niillä, joilla ei syömisessä ongelmaa? Jääkö paska läjälle vai lentääkö roiskeita, ja jääkö läjän keskelle kuoppa siihen mihin paska tippuu? Ja jos potkaiset läjää, tarttuuko saappaan kärkeen terävä nokare vai leviääkö varsiin asti? Onko paska havunvihreää vai vaaleaa?

Entä maidon pitoisuudet, valkuainen ja urea ja rasva?

Mun veikkaus näillä vielä vajailla lähtötiedoilla on jotta väkirehua menee turhan reippaasti, ja etenkin tuon herneen osuus tarkistettava.

Vielä paskasta ja herneestä, jos paska on vaaleaa ja siinä on talkkunan haju, on ainakin selvästi herne mennyt yli.

Onko slr analyysiä? Riippuu paljon säilörehustakin kuinka hyvin/huonosti herne istuu seokseen

Maidon pitoisuudet elokuussa (jolloin lisänä sukkulan tyhjennys täysrehusta ja laidunta joinakin päivinä) rasva  4 ja valk 3,1-3,2 . Syyskuun tietoja ei vielä ole - laitoin lisänäytteen tulemaan . Urea yli 30 viimeisessä näytteessä . Eli apetta on annettu elokuun alkupuolelta lähtien , ensin yhdessä laitumen ja sukkularuokkijan kanssa , josta väkirehun määrää vähitellen vähennetty . Märkyyden takia myös laidun jäänyt pois . Kuitenkin kun sukkula tyhjeni ja ruokinta jäi pelkän appeen varaan , maito lähti laskuun .
Paska on normaalin väristä ja mielestäni sopivan paksua , tarttuu kenkään ihan kiitettävästi , mutta menee ritilästäkin läpi . Herneen osuus jää melko pieneksi , koska ei onnistunut kovin hyvin . Arviona on ettei nouse kuin max 2 kg lehmäkoht. annoksessa .
Lajittumista varmaan jonkin verran tapahtuu ja lehmät seulovat apetta , mutta lopulta syövät myös kortisinta osuutta . Eikö periaate ole jokseenkin näinkin .
Maalaispojalle : Apetta tehdään kerran päivässä , mutta tuo 1000kg ohje on helpoin ajatella prosenteiksi . Se on kuitenkin tehtävä joko yhden tai kahden paalin seos - paalien jakaminen menee vaikeaksi . Kyselkäähän lisää , niin mietin asiaa . Kolapojan puolesta kirjailemassa kola-akka

Yksi näyte on sr: ja apilaa on
säilönnällinen laatu
muut optimialueella paitsi PH 4,76(alle 4,47) ja sokeri 28 (yli 50)

KA 339
rv 158
kuitu 489
D-arvo 662

ME  10,6
syönti-ind. 118

Kivennäisissä
kalsium  6,3
fosfori 3,7
kalium 38,7
magn 3,2
muitakin hivenaineitakin oli reilusti paitsi seleeni 0,2

Kuituja ei kerry mistään... tuolla väkirehuprosentilla karkearehusta kertyvä NDF jää kovin matalaksi.

Rasva yllättävän korkea  Valkuainen kertoo energiavajeesta  pH on korkealla joten säiliksen rasvahappokoostumus lienee virheellinen ja saattaa selittää asiaa osaltaan.

Heinää teillä on, siis sitä appeeseen 600 grammaa/turpa. Voisi auttaa.

Heinää on 10 pikkupaalia viime vuotista - ei paljon papata. Tuo on vain yksi näyte - tänään lähtee seuraava ja tarkoitus olisi ottaa kaikkiaan 4-6 näytettä nyt syötössä olevista paaleista . Niiden perusteella keskiarvolla on pakko mennä johonkin asti . Jos laittaisi olkea joukkoon , niin mikä olisi määrä/turpa . Valkuainen lienee hajoamassa .
ammoniakkityppi 57 (alle 70)
maitoja              50 (yli 35)
haihtuvat           17  (alle 20)
liuk. typpi         486 (alle 500)

Paaleja on aikaisemmin ollut hyvinkin laidasta laitaan , joten neuvoja on varmaan tehnyt suunnitelman jonkinlaisella arviokeskiarvolla edellisen vuoden perusteella . Ajatus on , että syötössä on sekä kuitupitoista että väkevää säilörehua . Käytäntö on tietysti joskus jotain muutakin , mutta jostain kait on liikkeellekin lähdettävä . Energiavajetta korjataan ...millä? Jos väkirehu on liian korkealla ja säilörehu liiankin väkevää .

Rypsiä ja kuivaa heinää tai olkea 

Vaikea tilanne: Energiavaje mutta väkirehua jo liikaakin  Tuttu ilmiö.

Lehmän biologiasta löytyy onneksi apua: Jos märehtiminen toimii niin energiataso korjautuu oikeaksi.

Paalirehulla on pakko laskea keskiarvoilla, tämä on totta. Mutta totta on myöskin se, että jos niitä "täsmällisiä keskiarvopaaleja" ei sitten olekkaan niin ruokinta on pielessä jatkuvasti  Onneksi lehmä ei ole näin tarkka ja pystyt laittamaan 2 paalia vaunuun -> joiden keskiarvoa käytetään laskelmissa.

Kuituja vaan lisää, olkea vaikkapa 400 g/elukka/päivä. Kuivia olkia siis. Märkiä ja hauraita ei laiteta lypsäville ikinä 

Pakkaa monelta unohtua että lehmä ei ole sika.
Kuivaheinä on terveysrehu pakkaa unohtua monelta aina vaan säilistä säilistä.
Suomalaisen lehmän lyhyt elämä on seurausta väärästä ruokinnasta ,
liikaa väkirehua ,vähän kuitua,siitä seuraa sorkkatulehdukset ym häiriöt ja kierre on valmis.
Nauratti oikein kun Venäläiset osti Suomesta hiehoja (Suomessa
maailman sairain karja ) varmasti ovat mielissään.
Sen jälkeen kun kuivaheinän käyttö ruokinnassa on vähentynyt sen sairaampi karja.
Joko tänä vuonna päästään lehmien poikimakerroissa alle 2,5 se olisi jo aika saavutus.Epäilempä että Suomessa ei juuri ole huippuasiantuntemusta lehmien ruokinnasta laisinkaan.

Joko tänä vuonna päästään lehmien poikimakerroissa alle 2,5 se olisi jo aika saavutus.Epäilempä että Suomessa ei juuri ole huippuasiantuntemusta lehmien ruokinnasta laisinkaan.

Pakkaa vaan....unohtumaan, että laajaperäinen ruokinta lihottaa jalostetun lypsylehmän ja lyhentää sen elinkaaren tuohon 2.5 poikimakertaan. Tolla 0.5 kerralla se jo ammutaan halvaantuneena, kun on onnelasäilistä syönyt loppulypsykauden ja umpikauden, on punkia kuin sika ja metabolia sökönä.

Kuidun osuus ruuansulatuksessa on elintärkeä, sitä ei voi korvata asenteella

Lainaus käyttäjältä: SAS - 06.09.11 - klo:19:31

Joko tänä vuonna päästään lehmien poikimakerroissa alle 2,5 se olisi jo aika saavutus.Epäilempä että Suomessa ei juuri ole huippuasiantuntemusta lehmien ruokinnasta laisinkaan.

Pakkaa vaan....unohtumaan, että laajaperäinen ruokinta lihottaa jalostetun lypsylehmän ja lyhentää sen elinkaaren tuohon 2.5 poikimakertaan. Tolla 0.5 kerralla se jo ammutaan halvaantuneena, kun on onnelasäilistä syönyt loppulypsykauden ja umpikauden, on punkia kuin sika ja metabolia sökönä.

Kuidun osuus ruuansulatuksessa on elintärkeä, sitä ei voi korvata asenteella

Varmaan 50 tekijää vaikuttaa lehmän elinikään enemmän kuin joku "oiv grammamäärä/ry". Se joskus harmittaa että kaikki pannaan aina ruokinnansuunnittelijoiden syyksi 

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 06.09.11 - klo:20:48

Lainaus käyttäjältä: SAS - 06.09.11 - klo:19:31

Joko tänä vuonna päästään lehmien poikimakerroissa alle 2,5 se olisi jo aika saavutus.Epäilempä että Suomessa ei juuri ole huippuasiantuntemusta lehmien ruokinnasta laisinkaan.

Pakkaa vaan....unohtumaan, että laajaperäinen ruokinta lihottaa jalostetun lypsylehmän ja lyhentää sen elinkaaren tuohon 2.5 poikimakertaan. Tolla 0.5 kerralla se jo ammutaan halvaantuneena, kun on onnelasäilistä syönyt loppulypsykauden ja umpikauden, on punkia kuin sika ja metabolia sökönä.

Kuidun osuus ruuansulatuksessa on elintärkeä, sitä ei voi korvata asenteella

Varmaan 50 tekijää vaikuttaa lehmän elinikään enemmän kuin joku "oiv grammamäärä/ry". Se joskus harmittaa että kaikki pannaan aina ruokinnansuunnittelijoiden syyksi 

Kaikki lähtee omistajasta,se on aina hyvä muistaa.Sitä omaa oikeaa apua ei korvaa mikään,se on sitten eriasia miten hyvin tuon osaa.

Meillä tuo maaginen luku on jonkin vuoden ollut yli 3 - toivoisin , ettei appeensyöttö sitä kovin paljon alaspäin veisi . SR näytteet on olleet tällä erää kuivia ja tosi kuivia . D-arvot heikompia . Jos jotakuta kiinnostaa , niin voin jonkun näytteen tulokset laittaa vielä näkyviin .

Appeen rakenteeseen kannattaa myös kiinnittää huomiota. Hienoksi muussattu ape toimii koneissa hyvin. mutta kun se lehmä ei ole kone. Kuiva heinä/ olki on hyvä lisä.