Meilläkin on kokemusta tuosta syytinkirasituksesta. Edellisen isännän äidillä (siis mummollani) on asumisoikeus talossamme ja rasite tietysti siirtyi meille aikoinaan spv:n aikana. Aluksi se toimi hyvin, kun olimme lapseton pari ja mummo vielä hyväkuntoinen. Sitten kun perheenlisäystä alkoi tulla ja mummo vanheni, niin aloimme ehdotella, että mitä jos mummo muuttaisi vaikka jonnekin palvelutaloon. Meillä oli oma perhe ja lypsykarja hoidettavana, eikä aikaa olisi riittänyt vielä mummonkin hoitamiseen. Muisti alkoi heiketä, kaatuilua yms. alkoi ilmaantua.
Tämäpä ei tietenkään sopinut isäni sisaruksille ja meistä tuli ei-suosittuja sukulaisia. Mummo heikkeni niin. että joutui pitkäksi aikaa sairaalahoitoon, mutta silti me olimme kuulemma ajaneet hänet pois kotoaan. Jouduimme maksamaan kahdelta vuodelta saamatta jääneet syytingit ja huoneet ovat edelleen lukittuina, vaikkei niissä ketään asukaan. Meillä ei ole edes avaimia kyseisiin huoneisiin ja näin on nyt ollut 5 vuotta. Mummo on nyt 93 vuotias dementoitunut terveyskeskuspotilas, mutta silti emme taida saada huoneita käyttöömme ennen kuin hänestä aika jättää. Taloremontti olisi ajankohtainen, mutta ei onnistu ennemmin.
No huh huh....
Syytinki oli täälläkin, eikä muuttoehdotukset, samoista syistä kuin sinulla, olleet kovinkaan tervetulleita. Lopulta kuitenkin muutti, ja eli viime talveen asti, 103 vuotiaaksi. Perunkirjat tehty, eikä onnekseni kukaan alkanut minulta mitään vaatia, joka olisi ollut jopa odotettavissa.
Olisi syytä ottaa huomioon se seikka, että syytinkiläinen todellakin VOI elää hyvinkin vanhaksi, ja jos tilanne on ikävä, niin varmaan ihan piruuttaan elääkin kauan. Ei jos tekee eläkkeelle siirtyvän kanssa syytinkisopimuksen, se saattaa todellakin olla siinä kulmahuoneessa vielä silloinkin, kun itse olet jo eläkkeellä, ja silloin ongelma saattaa olla lapsesi riesana!!
