Lainaus käyttäjältä: Maanviljelyssexpertti - 21.12.15 - klo:17:14

Viime kesä vedettiin pelkällä vehnällä, appeessa 5 kg ka ja robolla vähän lisää max 2 kg ka. 4,5 kk mentiin ja ei mitään ongelmaa näkynyt ja pitoisuudet säilyivät kesälläkin kohtuu hyvinä. Vehnän jälkeen siirryttiin perinteiseen ohrapitoiseen seokseen, niin lehmät laiskistu selvästi. Säilis on biologisella tehty ja sitä ne kesälläkin söi kohtuullisesti.

Tuollaista ei voi useinkaan suositella. Jos ne sorkat kuitenkin hajoavat, niin sitten saa haukut perään. Jos homma taas onnistuu, niin eipä kukaan kehu 

Esim. tämä ketju aiheuttaa varmaan muutaman sadan lehmän kuolemisen Suomessa. Moni saa sen käsityksen että kovassa viljaruokinnassa ei olekaan mitään riskiä. Sitten noita vehnäkokeita tehdään erillisruokinnassa ja varmuudeksi ilman mitään totutusta  Sit tulee raatoa ja sit valitetaan

Vehnällä menee herkästi maha juntturiin kuidun puutteen takia.

Tanskassa puhuivat viime syksynä kovasti rukiin syöttämisen puolesta. Ohrasta oli korvattu n. 20% rukiilla ja maitotuotos oli noussut tuhannella kilolla. Onko kukaan tuota suomessa kokeilut?

Tanskassa puhuivat viime syksynä kovasti rukiin syöttämisen puolesta. Ohrasta oli korvattu n. 20% rukiilla ja maitotuotos oli noussut tuhannella kilolla. Onko kukaan tuota suomessa kokeilut?

Jännä, onko ruislajikkeiden välillä jotain eroa. Saksassakin kertovat käyttävänsä ruista lypsäville. Suomessa siinä on aina ollut kovasti haitta-aineita. 

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 21.12.15 - klo:19:15

Tanskassa puhuivat viime syksynä kovasti rukiin syöttämisen puolesta. Ohrasta oli korvattu n. 20% rukiilla ja maitotuotos oli noussut tuhannella kilolla. Onko kukaan tuota suomessa kokeilut?

Jännä, onko ruislajikkeiden välillä jotain eroa. Saksassakin kertovat käyttävänsä ruista lypsäville. Suomessa siinä on aina ollut kovasti haitta-aineita. 

Joskus -90 luvulla 2kahvikupillista/lehmä annettiin.Mukamas terveysrehua,tiedä sitten.Ainakin ylimääräistä vaivaa.
Toisaalta silloin 9000 keskituotokset oli aika harvinaisia täälläpäin

Hennon olla eri lajikkeita. Ainakin ruisvehnää käyttävät kokoviljasäilörehuun Euroopassa. Suomessakin oli semmoinen makeasti 12000kg ka/hehtaari lähtenyt useamman vuoden keskiarvona.

Mites sitä vehnään siirrytään, eikös tuo ohra vielä ole halvempaa? 

Mites sitä vehnään siirrytään, eikös tuo ohra vielä ole halvempaa? 

Ei paljon... ja hyvästä ohrasta on pieni pula.

Lainaus käyttäjältä: Forgiven - 21.12.15 - klo:21:18

Mites sitä vehnään siirrytään, eikös tuo ohra vielä ole halvempaa? 

Ei paljon... ja hyvästä ohrasta on pieni pula.

Energiaa saa vehnästä edullisemmin.

Olen nyt muutaman vuoden viljelly ohra-vehnä kauraa. Viimekeväänä oli siemenestä ohraa puolet, vehnää 30% ja kauraa 20.
Energiaa 13,1,MJ/kg ka, tärkkelystä on 50%

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 21.12.15 - klo:21:27

Lainaus käyttäjältä: Forgiven - 21.12.15 - klo:21:18

Mites sitä vehnään siirrytään, eikös tuo ohra vielä ole halvempaa? 

Ei paljon... ja hyvästä ohrasta on pieni pula.

Energiaa saa vehnästä edullisemmin.

Olen nyt muutaman vuoden viljelly ohra-vehnä kauraa. Viimekeväänä oli siemenestä ohraa puolet, vehnää 30% ja kauraa 20.
Energiaa 13,1,MJ/kg ka, tärkkelystä on 50%

Onko tuo joku Artturin tärkkelys? Oikea luku tuo ei ole..

Lainaus käyttäjältä: Maanviljelyssexpertti - 21.12.15 - klo:17:14

Viime kesä vedettiin pelkällä vehnällä, appeessa 5 kg ka ja robolla vähän lisää max 2 kg ka. 4,5 kk mentiin ja ei mitään ongelmaa näkynyt ja pitoisuudet säilyivät kesälläkin kohtuu hyvinä. Vehnän jälkeen siirryttiin perinteiseen ohrapitoiseen seokseen, niin lehmät laiskistu selvästi. Säilis on biologisella tehty ja sitä ne kesälläkin söi kohtuullisesti.

Tuollaista ei voi useinkaan suositella. Jos ne sorkat kuitenkin hajoavat, niin sitten saa haukut perään. Jos homma taas onnistuu, niin eipä kukaan kehu 

Esim. tämä ketju aiheuttaa varmaan muutaman sadan lehmän kuolemisen Suomessa. Moni saa sen käsityksen että kovassa viljaruokinnassa ei olekaan mitään riskiä. Sitten noita vehnäkokeita tehdään erillisruokinnassa ja varmuudeksi ilman mitään totutusta  Sit tulee raatoa ja sit valitetaan

Minulla on sellainen kokemus tuosta vehnästä, että appeessa se toimii, mutta jos sitä mätetään lehmän eteen kauhalla kottisista tai muusta vastaavasta niin raatoja tulee.. 

Vehnä on itseviljellen kaikkein viljelyvarmin vilja, etenkin suojaviljelyskäytössä ja murskesäilöntään. Ohralle otolliset vuodet ovat olleet harvinaisia. Kaurahan olisi toki helpoin, mutta apetouhussa se on aivan turha kasvi.

Vehnä on itseviljellen kaikkein viljelyvarmin vilja, etenkin suojaviljelyskäytössä ja murskesäilöntään. Ohralle otolliset vuodet ovat olleet harvinaisia. Kaurahan olisi toki helpoin, mutta apetouhussa se on aivan turha kasvi.

Äläs nyt. Tuli syksyllä tuubitettua pelkkää kauraa jota syötetään nyt appeen seassa. Vielä perjantaina päivämaidot robotin mukaan 39.
Eipä ole enää, ku perjantai iltana rypsispiraalli haukkas tyhjää.. tana. Tänään pitäs tulla täydennystä.

Lainaus käyttäjältä: mah - 22.12.15 - klo:06:56

Vehnä on itseviljellen kaikkein viljelyvarmin vilja, etenkin suojaviljelyskäytössä ja murskesäilöntään. Ohralle otolliset vuodet ovat olleet harvinaisia. Kaurahan olisi toki helpoin, mutta apetouhussa se on aivan turha kasvi.

Äläs nyt. Tuli syksyllä tuubitettua pelkkää kauraa jota syötetään nyt appeen seassa. Vielä perjantaina päivämaidot robotin mukaan 39.
Eipä ole enää, ku perjantai iltana rypsispiraalli haukkas tyhjää.. tana. Tänään pitäs tulla täydennystä.

Mistä se energia tulee? Tuo vaatii kyllä jotain erityistä onnistumista säilörehussa tai panostusta muualle.

Lainaus käyttäjältä: TS - 22.12.15 - klo:07:24

Lainaus käyttäjältä: mah - 22.12.15 - klo:06:56

Vehnä on itseviljellen kaikkein viljelyvarmin vilja, etenkin suojaviljelyskäytössä ja murskesäilöntään. Ohralle otolliset vuodet ovat olleet harvinaisia. Kaurahan olisi toki helpoin, mutta apetouhussa se on aivan turha kasvi.

Äläs nyt. Tuli syksyllä tuubitettua pelkkää kauraa jota syötetään nyt appeen seassa. Vielä perjantaina päivämaidot robotin mukaan 39.
Eipä ole enää, ku perjantai iltana rypsispiraalli haukkas tyhjää.. tana. Tänään pitäs tulla täydennystä.

Mistä se energia tulee? Tuo vaatii kyllä jotain erityistä onnistumista säilörehussa tai panostusta muualle.

D-arvo 70-73 paaleissa, robotilta toki vahva->kallis puolitiiviste, rypsiä (sillon ku sitä on) ja vielä toistaiseksi kioskien kautta 2kg ohraa per turpa.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 22.12.15 - klo:07:54

Lainaus käyttäjältä: TS - 22.12.15 - klo:07:24

Lainaus käyttäjältä: mah - 22.12.15 - klo:06:56

Vehnä on itseviljellen kaikkein viljelyvarmin vilja, etenkin suojaviljelyskäytössä ja murskesäilöntään. Ohralle otolliset vuodet ovat olleet harvinaisia. Kaurahan olisi toki helpoin, mutta apetouhussa se on aivan turha kasvi.

Äläs nyt. Tuli syksyllä tuubitettua pelkkää kauraa jota syötetään nyt appeen seassa. Vielä perjantaina päivämaidot robotin mukaan 39.
Eipä ole enää, ku perjantai iltana rypsispiraalli haukkas tyhjää.. tana. Tänään pitäs tulla täydennystä.

Mistä se energia tulee? Tuo vaatii kyllä jotain erityistä onnistumista säilörehussa tai panostusta muualle.

D-arvo 70-73 paaleissa, robotilta toki vahva->kallis puolitiiviste, rypsiä (sillon ku sitä on) ja vielä toistaiseksi kioskien kautta 2kg ohraa per turpa.

Eli tuota kauraa menee jotain 3 kiloa/kärsä/päivä. Ei siinä häviä vielä kuin noin yhden megajoulen päivässä/lehmä verrattuna ohraan. Eli 2-3 dl maitoa. Jos lasketaan oletusarvoilla ja kaura on hyvää.

Ongelma on huono säilörehu+ huono kaura yhdessä. Tällöin "megajouletappio" voi olla vaikka 30 Mj päivässä (noin 5-6 kiloa maitoa) ja tuosta puolet tai 60 % saadaan pelastettua ohralla tai vehnällä.

Kaurasta 30% on "olkea" sekin joskus sekoittaa asiaa. Ja joskus parantaa.