Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Petri - 24.11.13 - klo:21:38
-
Happopulloteline pitää ensi kesäksi tehdä, tai onko siellä sitten jotain bakteerivalmistetta, harkitaan vielä. Mutta sellainen 30 l kanisteri pitäisi saada kyytiin pumppua varten. Liikoja tiloja tuossa ei mielestäni ole, mutta eiköhän sen johonkin saa sovitettua. Mutta mihin? Kuvia?
Petri
-
Jos tuosta kuvasta saa selvän ? Kahden pullon teline . Korkeallehan sen pullon joutuu nostamaan ja takapyörä meinaa ottaa oikealle käännyttäessä telineeseen . Ja lisätään nyt sekin että 46RC ei paljon tuosta 250 raameista poikkea
-
Happopulloteline pitää ensi kesäksi tehdä, tai onko siellä sitten jotain bakteerivalmistetta, harkitaan vielä. Mutta sellainen 30 l kanisteri pitäisi saada kyytiin pumppua varten. Liikoja tiloja tuossa ei mielestäni ole, mutta eiköhän sen johonkin saa sovitettua. Mutta mihin? Kuvia?
Petri
Pistä traktorin nokkaan 200l pullo.Ei tartte olla aina vaihtelemas.
-
Kun nykyinen paalain tuli, en kiireessä jaksanut väsätä telinettä. Nakkelin pullot ja hapottimet etukuormaajan kauhaan ja sillä systeemillä on menty nyt 8 vuotta. Näkyy aika moni muukin nyt kuljettavan litkunsa keulassa, ei tarvi punnertaa korkealle. :)
-
Kun nykyinen paalain tuli, en kiireessä jaksanut väsätä telinettä. Nakkelin pullot ja hapottimet etukuormaajan kauhaan ja sillä systeemillä on menty nyt 8 vuotta. Näkyy aika moni muukin nyt kuljettavan litkunsa keulassa, ei tarvi punnertaa korkealle. :)
Niin ja minäkään en ole laittanut mitään ainetta ainakaan 5 vuoteen . Laitan muovia 8 kierrosta molempiin satoihin.
-
Itse ajattelin siirtää ensi kesäksi tynnyrin traktorin keulalta rc 250:n keulalle.Olis hyvin näkökentässä,eikä tarttis pitkiä putkia.Painemittaria tarvii ehkä siirtää ja vahvistaa vetoaisan hitsauksia.
-
Kun nykyinen paalain tuli, en kiireessä jaksanut väsätä telinettä. Nakkelin pullot ja hapottimet etukuormaajan kauhaan ja sillä systeemillä on menty nyt 8 vuotta. Näkyy aika moni muukin nyt kuljettavan litkunsa keulassa, ei tarvi punnertaa korkealle. :)
Niin ja minäkään en ole laittanut mitään ainetta ainakaan 5 vuoteen . Laitan muovia 8 kierrosta molempiin satoihin.
13v paaliin aina ilman mitään aineita. Joskus ajatellut kokeilla jotain bioloogista mutta aina on mukava lykätä kokeilua vuodella ;D Eipä taitais enää Ylön hapotin pyörähtää, kun kävis sen tarkkuussilppurin noukasta hakemassa. Sinne ne jäi konesuojan nurkkaan "varalle" ,tarvinnutkin muutaman kerran olis, mutta laiskuus on iskenyt ... ei enää aumarehua :(
-
Olisit Petri viime keväänä kertonut, olisin nakannut valmiin yhden pullon telineen sinne vanteiden sisäään... Eli mulla on sellainen nurkissa, tulee seisontajalan tilalle, eli on pikakiinnitteinen....! Tarviikko??
-
Ota Pete taskumatti, ei tarvi rotocuttiin liinalla tynnyriä laittaa. Pysyt karhollakin paremmin.....
-
Kun nykyinen paalain tuli, en kiireessä jaksanut väsätä telinettä. Nakkelin pullot ja hapottimet etukuormaajan kauhaan ja sillä systeemillä on menty nyt 8 vuotta. Näkyy aika moni muukin nyt kuljettavan litkunsa keulassa, ei tarvi punnertaa korkealle. :)
Niin ja minäkään en ole laittanut mitään ainetta ainakaan 5 vuoteen . Laitan muovia 8 kierrosta molempiin satoihin.
13v paaliin aina ilman mitään aineita. Joskus ajatellut kokeilla jotain bioloogista mutta aina on mukava lykätä kokeilua vuodella ;D Eipä taitais enää Ylön hapotin pyörähtää, kun kävis sen tarkkuussilppurin noukasta hakemassa. Sinne ne jäi konesuojan nurkkaan "varalle" ,tarvinnutkin muutaman kerran olis, mutta laiskuus on iskenyt ... ei enää aumarehua :(
Biologista tuli kokeiltua kai kolmena kesänä ,mutta kyllästyin niiden pullojen kanssa touhuamiseen kun lohkot ovat kaukana ja hajallaan . Liuos oli pienemmässä pullossa sekoitettuna ja kaadettiin pulloon ja vesi perään .Etukuormaajan kauhassa oli usein vielä pari vesipulloa . Liuoksen virtausta pitäisi saada kuitenkin säätää kopista koska pellon reunakarhoilla on vähemmän heinää ja tuo pumppuhapotin on muutenkin epätarkka virtauksen säädön suhteen . Jos jatkaisin säilöntä-aineen käyttöä säilöntä-aineen pitäisi olla sitten tynnyrissä, mutta helpommalla pääsee kun paalaa ilman litkuja ::)
-
Taannoin oli meillä 46:ssa pulloteline oikianpuoleisen pyörän etupuolella. Heleppokäyttösesti sopivan matalalla, mutta eihän sitä ikinä tar*****, kun ei happoa käytetty/käytetä.
-
Kiitoksia asiallisista vastauksista! Meedion kanssa täytyy jatkaa keskustelua...
Monta vuotta on aineettomasti menty, mutta nyt alkaa homeen kanssa kypsyttää. Taloudellisesti ehkei niin suuri juttu, mutta se ylimääräinen lisätyö tässä talvella nostaa v-käyrää helposti.
Muovia lisää, se kyllä auttaisi, mutta jotain muutakin tekisi mieli varmistukseksi laittaa. Vähän on epäilyttänyt, oliko muovin vaihtaminen Tenospin'istä Ranilaiseen ratkaiseva tekijä, vai mikä. Meillä suurin osa paaleista on kuitenkin sellaista säilöheinän tapaista, jossa ainoa ongelma on home. Joka sellaiseen ka 60-70 -prosenttiseen iskee helposti, jos on mitään huomattamista muovissa. Jos joku osaa tällaiseen ongelmaan parasta säilöntäainetta suositella, niin kuunnellaan.
Petri
-
Eikös tuolla kuiva-aineella menis vaikka propioni? ???
-
Jos tuosta kuvasta saa selvän ? Kahden pullon teline . Korkeallehan sen pullon joutuu nostamaan ja takapyörä meinaa ottaa oikealle käännyttäessä telineeseen . Ja lisätään nyt sekin että 46RC ei paljon tuosta 250 raameista poikkea
Mitäs oot tykänny tollaisesta junakäärimestä, onko toimiva yhdistelmä? ::)
-
Kiitoksia asiallisista vastauksista! Meedion kanssa täytyy jatkaa keskustelua...
Monta vuotta on aineettomasti menty, mutta nyt alkaa homeen kanssa kypsyttää. Taloudellisesti ehkei niin suuri juttu, mutta se ylimääräinen lisätyö tässä talvella nostaa v-käyrää helposti.
Muovia lisää, se kyllä auttaisi, mutta jotain muutakin tekisi mieli varmistukseksi laittaa. Vähän on epäilyttänyt, oliko muovin vaihtaminen Tenospin'istä Ranilaiseen ratkaiseva tekijä, vai mikä. Meillä suurin osa paaleista on kuitenkin sellaista säilöheinän tapaista, jossa ainoa ongelma on home. Joka sellaiseen ka 60-70 -prosenttiseen iskee helposti, jos on mitään huomattamista muovissa. Jos joku osaa tällaiseen ongelmaan parasta säilöntäainetta suositella, niin kuunnellaan.
Petri
Green OK , Broeistop tai Safesil. Homeongelmat voivat myös johtua raaka aineesta,paalauksesta tai käärinnästä
-
Jos tuosta kuvasta saa selvän ? Kahden pullon teline . Korkeallehan sen pullon joutuu nostamaan ja takapyörä meinaa ottaa oikealle käännyttäessä telineeseen . Ja lisätään nyt sekin että 46RC ei paljon tuosta 250 raameista poikkea
Mitäs oot tykänny tollaisesta junakäärimestä, onko toimiva yhdistelmä? ::)
Combit olivat tulollaan kun ostin nuo koneet .Tuota ennen oli samanlainen yhteinen naapurin kanssa . Kyllä tuolla ajelee kunhan muistaa että koneet on linjassa kun paali tulee täyteen . Joskus täytyy mutkassa ennakoida ja painaa sitä paalaimen nappia joka siirtää sidonnan alkamista . Kun sisäistää koneen huoltotarpeet ja käärinnän toiminnan eri vaiheet sen kanssa kyllä pärjää ihan hyvin . Käärijä on ollut alkuun eri paalaimen perässä ja sillä on kääritty kaikkineen noin 13000 paalia.
-
Ei kai tuollaisilla ka.pitoisuuksilla säilöntäaineesta ole mitään hyötyä. Home johtuu paaliin päässeestä/jääneestä ilmasta.
-
Ei kai tuollaisilla ka.pitoisuuksilla säilöntäaineesta ole mitään hyötyä. Home johtuu paaliin päässeestä/jääneestä ilmasta.
No niin tai näin... se propionihappo pitäisi ymmärtääkseni auttaa satavarmasti, mutta saatan tässäkin olla väärässä.
Samoilla kuiva-aineilla on tehty kaikki nämä vuodet ja nyt tänä vuonna on ollut aiempaa enemmän probleemia. Ehkä olen ollut vähän hätäisempi/säästellyt laakereita eli en rutannut niin tiiviiksi kuin aiemmin. Tai sitten muovin vaihto. Tai sitten vaan sattumaa. Jotain pitää kuitenkin tehdä, syö psyykettä ja vähän kroppaakin, kun epähuomiossa Varmoliftiin kyytiinotettua paalia koettaa purkaa muualle kuin ruokintapöydälle...
Petri
-
niin, eikös joissain ollu jo aiemmin tuon epäkurantin paalin riesat juuri noilla?
-
No vielä pohdintoja homeisten paalien estämiseen...
Ja pohjaksi vielä sekin, että pyritään aina mahdollisimman kuivaan, koska eläimet kuivikepohjalla. Vähän kosteampana paalaaminen mahdollistaisi säilörehukäymisen, biologisten aineiden käytön jne., mutta se kuiva on tavoitteena.
Kuudella muovikerroksella rullasta tulee noin 22 paalia eli 70 euron rullahinnalla muovikustannus
70/22= 3.18 euroa/paali
jos 8 kerrosta 6 sijasta, niin (8/6)*3.18=4.24 eli 1 euroa/paali lisää
jos 10 kerrosta 6 sijasta, niin (10/6)*3.18= 5.3 eli 2 euroa/paali lisää
Jos taas propcorn NC 8 litraa/tonni, 350 kg paalit ja 2 euroa/litra -> 3.50 euroa/paali
Jos proppia vain päällimmäiseen kolmannekseen -> 1.2e/paali (tämä idea taas perustuu havaintoon, että poikkeuksetta homeongelma on paalin pintakerroksissa, jolloin käsiohjauksella voisi hapotuksen käynnistää vasta, kun paali alkaa tiivistyä...).
Arvon raati voisi kommentoida, onko laskelma-aihiossa mitä(än) järkeä + eri vaihtoehtojen kommentointia? Propin hinta on karkea arvio, siitäkin voin ottaa reaalisia hintoja mukaan.
Petri
-
Biologisista ainakin Ecosyl D/A on toiminut "säilöheinämäisellä" tavaralla mulla toosi hyvin. 350 kg:n paaleilla kustannus ~ 1,1 €/paali
-
Sellainen havainto on myös tullut tehtyä, että toisina vuosina vaan hometta on enempi tai vähempi, eli todennäköisesti maasta tulee homeitiöitä halusit tai et.....
-
Kiitoksia asiallisista vastauksista! Meedion kanssa täytyy jatkaa keskustelua...
Monta vuotta on aineettomasti menty, mutta nyt alkaa homeen kanssa kypsyttää. Taloudellisesti ehkei niin suuri juttu, mutta se ylimääräinen lisätyö tässä talvella nostaa v-käyrää helposti.
Muovia lisää, se kyllä auttaisi, mutta jotain muutakin tekisi mieli varmistukseksi laittaa. Vähän on epäilyttänyt, oliko muovin vaihtaminen Tenospin'istä Ranilaiseen ratkaiseva tekijä, vai mikä. Meillä suurin osa paaleista on kuitenkin sellaista säilöheinän tapaista, jossa ainoa ongelma on home. Joka sellaiseen ka 60-70 -prosenttiseen iskee helposti, jos on mitään huomattamista muovissa. Jos joku osaa tällaiseen ongelmaan parasta säilöntäainetta suositella, niin kuunnellaan.
Petri
Onko heinät niin karkeita,että ne tulee muovin lävitse kääriessä?
-
ite teen kuivan heinän josilakin kanssa, sitä menee noin puolet tai alle suositellusta mutta hometta ja muuta mikä joissain päisteissä tai muusta syystä hieman kosteampaa länttiä sekaan mennen ei ole havainnu kuin satunnaisesti, ja siinä säilöntäaineessa se hyvä puoli että heinä on erittäin raikkaan ja hyvän hajuista ja lehmät oikein innolla syö sitä. välillä tehnyt saman myös ponsilla mutta se heinä ei haise niin hyvälle. muuten säilyy paremmin. sitten en tiedä onko kyse vain psykolokiasta mutta ite laitan vähän joka tekoon noita piolokisia kun claasi tekee vain noita tupposia, joissa varmasti ilmaa riittää.
-
No vielä pohdintoja homeisten paalien estämiseen...
Kuudella muovikerroksella rullasta tulee noin 22 paalia eli 70 euron rullahinnalla muovikustannus
70/22= 3.18 euroa/paali
Petri
Mikä käärijä ja onko limitys oikea? Meinaan vaan että kuulostaa paljolta toi paalimäärä/ rulla. Onko paalit käärimisen jälkeen "seepran" näköisiä. Ittellä Elho 1520 ja se limittää vähän turhankin varmanpäälle ainakin 3+3 limityksellä. Rullalla käärii vain muistaakseni 17,5 paalia. Mutta paalin väritys on tasainen, ei siis ohuempia kohtia. Voi olla tuollakin merkitystä - ehkä. Ehkä ne halvimmat muovitkaan ei ole parhaita ... taarubin kalvossa ainakin hyvä liima, en tosin ole käyttänyt kuin satunnaisesti, ranilla mennään.
-
No vielä pohdintoja homeisten paalien estämiseen...
Kuudella muovikerroksella rullasta tulee noin 22 paalia eli 70 euron rullahinnalla muovikustannus
70/22= 3.18 euroa/paali
Petri
Mikä käärijä ja onko limitys oikea? Meinaan vaan että kuulostaa paljolta toi paalimäärä/ rulla. Onko paalit käärimisen jälkeen "seepran" näköisiä. Ittellä Elho 1520 ja se limittää vähän turhankin varmanpäälle ainakin 3+3 limityksellä. Rullalla käärii vain muistaakseni 17,5 paalia. Mutta paalin väritys on tasainen, ei siis ohuempia kohtia. Voi olla tuollakin merkitystä - ehkä. Ehkä ne halvimmat muovitkaan ei ole parhaita ... taarubin kalvossa ainakin hyvä liima, en tosin ole käyttänyt kuin satunnaisesti, ranilla mennään.
Kvernen 7500. Ei jää seepraksi, mutta ainahan voi eppäillä, että ohueksi jää. Ensi vuoden strategia voisi olla lisätä muovin määrää ja esmes tuo Ecosyl -lisä, ellei mene propionihappoon suoraan. Ja sitten miettiä, millä muovilla jatkaa.
Petri
-
Petri: kokeile ensi kesänä josilakia pelkästään paalin pintaan, uskon jotta ongelma poistuu ja paali kohtanen kustannuskin jää aika pieneksi. En myöskään usko jotta käärinnässä on vika jos vain perusasiat on kunnossa, tuollaseen kuivaan heinään tahtoo vaan tulla pientä hometta pintaan ilman säilöntäainetta.
-
Ei kai tuollaisilla ka.pitoisuuksilla säilöntäaineesta ole mitään hyötyä. Home johtuu paaliin päässeestä/jääneestä ilmasta.
No niin tai näin... se propionihappo pitäisi ymmärtääkseni auttaa satavarmasti, mutta saatan tässäkin olla väärässä.
Samoilla kuiva-aineilla on tehty kaikki nämä vuodet ja nyt tänä vuonna on ollut aiempaa enemmän probleemia. Ehkä olen ollut vähän hätäisempi/säästellyt laakereita eli en rutannut niin tiiviiksi kuin aiemmin. Tai sitten muovin vaihto. Tai sitten vaan sattumaa. Jotain pitää kuitenkin tehdä, syö psyykettä ja vähän kroppaakin, kun epähuomiossa Varmoliftiin kyytiinotettua paalia koettaa purkaa muualle kuin ruokintapöydälle...
Petri
Itselläni ollut tänä vuonna myös paljon enemmän ongelmia säilöheinien kanssa. Mikään kone tai työmenetelmä ei ole muuttunut, mutta liian monissa paaleissa on ns. hiivaa, jota ei normaalisti ole. Kalvona on ollut 10 vuotta Rania. Kuiva-aine on yleensä 70-80%. Hiivaa muodostuu erityisesti, jos heinä ei ole ollut tasaisen kuivaa/kosteaa, siihen kuivan ja kostean rajapintaan. En tiedä miksi tänä vuonna on ongelma kasvanut huomattavasti. Normaalivuonna hukkapaaleja on muutama, nyt jo jopa kymmeniä... :(
-
Se on tuo kevätheinä varsinkin tänä vuonna poikkeuksellisen kortista,jos vähänkään saa ilmaa,siitä näkymättömästäkin reiästä muovin ohentumasta,niin homehtuminen on ilmavan rehun takia poikkeuksellisen runsasta tänä vuonna.Lämmin ja kostea ilma syksypuolella vielä antaa hyvät kasvuolosuhteet kaikelle ikävälle bakteeritoiminnalle.
-
Petri: kokeile ensi kesänä josilakia pelkästään paalin pintaan, uskon jotta ongelma poistuu ja paali kohtanen kustannuskin jää aika pieneksi. En myöskään usko jotta käärinnässä on vika jos vain perusasiat on kunnossa, tuollaseen kuivaan heinään tahtoo vaan tulla pientä hometta pintaan ilman säilöntäainetta.
Tällä linjalla on ajateltu edettävän, ehkä aine on tuo Ecosyl, tai tiedä häntä. Ja pari kerrosta muovia lisää. Paalia kohti pari euroa lisäkulua, mutta jos sillä saa tilanteen oikaistua, niin ei paha. Vastavaikutuksena taas on pohdinta karhotukseen siirtymisestä, mikä taas lisää riskejä verrattuna tähänastiseen paalaamiseen suoraan niittomurskaimen jäljiltä...
Petri
-
Petri: kokeile ensi kesänä josilakia pelkästään paalin pintaan, uskon jotta ongelma poistuu ja paali kohtanen kustannuskin jää aika pieneksi. En myöskään usko jotta käärinnässä on vika jos vain perusasiat on kunnossa, tuollaseen kuivaan heinään tahtoo vaan tulla pientä hometta pintaan ilman säilöntäainetta.
Tällä linjalla on ajateltu edettävän, ehkä aine on tuo Ecosyl, tai tiedä häntä. Ja pari kerrosta muovia lisää. Paalia kohti pari euroa lisäkulua, mutta jos sillä saa tilanteen oikaistua, niin ei paha. Vastavaikutuksena taas on pohdinta karhotukseen siirtymisestä, mikä taas lisää riskejä verrattuna tähänastiseen paalaamiseen suoraan niittomurskaimen jäljiltä...
Petri
Mutta kokeile kanssa ilman niitä lisäkerroksia muovia, vaikka muutama paali samalta lohkolta niin pystyy vertailemaan.
-
No vielä pohdintoja homeisten paalien estämiseen...
Ja pohjaksi vielä sekin, että pyritään aina mahdollisimman kuivaan, koska eläimet kuivikepohjalla. Vähän kosteampana paalaaminen mahdollistaisi säilörehukäymisen, biologisten aineiden käytön jne., mutta se kuiva on tavoitteena.
Kuudella muovikerroksella rullasta tulee noin 22 paalia eli 70 euron rullahinnalla muovikustannus
70/22= 3.18 euroa/paali
jos 8 kerrosta 6 sijasta, niin (8/6)*3.18=4.24 eli 1 euroa/paali lisää
jos 10 kerrosta 6 sijasta, niin (10/6)*3.18= 5.3 eli 2 euroa/paali lisää
Jos taas propcorn NC 8 litraa/tonni, 350 kg paalit ja 2 euroa/litra -> 3.50 euroa/paali
Jos proppia vain päällimmäiseen kolmannekseen -> 1.2e/paali (tämä idea taas perustuu havaintoon, että poikkeuksetta homeongelma on paalin pintakerroksissa, jolloin käsiohjauksella voisi hapotuksen käynnistää vasta, kun paali alkaa tiivistyä...).
Arvon raati voisi kommentoida, onko laskelma-aihiossa mitä(än) järkeä + eri vaihtoehtojen kommentointia? Propin hinta on karkea arvio, siitäkin voin ottaa reaalisia hintoja mukaan.
Petri
Toi 22 paalia rullasta on aika paljon eli muovia on vähän. 16 paalia rullasta on oma käyttömäärä vaikka paalit tosin isompia kuin 46:sen paalit. Propionihappoa käytettiin joskus 46 claasin kanssa kun paalattin kuivaaheinää, jonka kosteus oli liian korkea säilymiseen. paalit säilyi hyvin ilman muovia, mutta paalaajalle aika karua ainetta!
-
No vielä pohdintoja homeisten paalien estämiseen...
Ja pohjaksi vielä sekin, että pyritään aina mahdollisimman kuivaan, koska eläimet kuivikepohjalla. Vähän kosteampana paalaaminen mahdollistaisi säilörehukäymisen, biologisten aineiden käytön jne., mutta se kuiva on tavoitteena.
Kuudella muovikerroksella rullasta tulee noin 22 paalia eli 70 euron rullahinnalla muovikustannus
70/22= 3.18 euroa/paali
jos 8 kerrosta 6 sijasta, niin (8/6)*3.18=4.24 eli 1 euroa/paali lisää
jos 10 kerrosta 6 sijasta, niin (10/6)*3.18= 5.3 eli 2 euroa/paali lisää
Jos taas propcorn NC 8 litraa/tonni, 350 kg paalit ja 2 euroa/litra -> 3.50 euroa/paali
Jos proppia vain päällimmäiseen kolmannekseen -> 1.2e/paali (tämä idea taas perustuu havaintoon, että poikkeuksetta homeongelma on paalin pintakerroksissa, jolloin käsiohjauksella voisi hapotuksen käynnistää vasta, kun paali alkaa tiivistyä...).
Arvon raati voisi kommentoida, onko laskelma-aihiossa mitä(än) järkeä + eri vaihtoehtojen kommentointia? Propin hinta on karkea arvio, siitäkin voin ottaa reaalisia hintoja mukaan.
Petri
Toi 22 paalia rullasta on aika paljon eli muovia on vähän. 16 paalia rullasta on oma käyttömäärä vaikka paalit tosin isompia kuin 46:sen paalit. Propionihappoa käytettiin joskus 46 claasin kanssa kun paalattin kuivaaheinää, jonka kosteus oli liian korkea säilymiseen. paalit säilyi hyvin ilman muovia, mutta paalaajalle aika karua ainetta!
Jos muovi on 750mm niin 6 kerrosta 46 paaliin normi esikiristyksellä on 20,5-21,5 paalta/rulla.
-
No vielä pohdintoja homeisten paalien estämiseen...
Ja pohjaksi vielä sekin, että pyritään aina mahdollisimman kuivaan, koska eläimet kuivikepohjalla. Vähän kosteampana paalaaminen mahdollistaisi säilörehukäymisen, biologisten aineiden käytön jne., mutta se kuiva on tavoitteena.
Kuudella muovikerroksella rullasta tulee noin 22 paalia eli 70 euron rullahinnalla muovikustannus
70/22= 3.18 euroa/paali
jos 8 kerrosta 6 sijasta, niin (8/6)*3.18=4.24 eli 1 euroa/paali lisää
jos 10 kerrosta 6 sijasta, niin (10/6)*3.18= 5.3 eli 2 euroa/paali lisää
Jos taas propcorn NC 8 litraa/tonni, 350 kg paalit ja 2 euroa/litra -> 3.50 euroa/paali
Jos proppia vain päällimmäiseen kolmannekseen -> 1.2e/paali (tämä idea taas perustuu havaintoon, että poikkeuksetta homeongelma on paalin pintakerroksissa, jolloin käsiohjauksella voisi hapotuksen käynnistää vasta, kun paali alkaa tiivistyä...).
Arvon raati voisi kommentoida, onko laskelma-aihiossa mitä(än) järkeä + eri vaihtoehtojen kommentointia? Propin hinta on karkea arvio, siitäkin voin ottaa reaalisia hintoja mukaan.
Petri
Toi 22 paalia rullasta on aika paljon eli muovia on vähän. 16 paalia rullasta on oma käyttömäärä vaikka paalit tosin isompia kuin 46:sen paalit. Propionihappoa käytettiin joskus 46 claasin kanssa kun paalattin kuivaaheinää, jonka kosteus oli liian korkea säilymiseen. paalit säilyi hyvin ilman muovia, mutta paalaajalle aika karua ainetta!
Jos muovi on 750mm niin 6 kerrosta 46 paaliin normi esikiristyksellä on 20,5-21,5 paalta/rulla.
No sitten se 6 kerrosta on vähän. 8) Tiedän tapauksia jossa rullasta tehdään vain 10 paalia ja paalin halkaisija normi n.125cm. Trioplussa muovia 1900 m rullassa oli kyllä riittävä vaihtoväli kun sai sen 42 paalia ilman rullien vaihtoa kietoa.
-
Onhan noita muitakin aineita siihen homeongelman poistamiseen. Ainakin kofasil vois käydä ihan hyvin... Sitten hivenellä ym. valmistajilla on olemassa erikseen säilöheinälle tarkoitettuja biologisia säilöntäaineita, mutta niiden hyvyydestä en osaa sanoa mitään.
http://www.hiven.fi/rehunsailonta_ja_kasvinviljely-rehunsailontaaineet?biotal_biostable&h=b99b1378a960dd3abd86c132039634e
-
No vielä pohdintoja homeisten paalien estämiseen...
Ja pohjaksi vielä sekin, että pyritään aina mahdollisimman kuivaan, koska eläimet kuivikepohjalla. Vähän kosteampana paalaaminen mahdollistaisi säilörehukäymisen, biologisten aineiden käytön jne., mutta se kuiva on tavoitteena.
Kuudella muovikerroksella rullasta tulee noin 22 paalia eli 70 euron rullahinnalla muovikustannus
70/22= 3.18 euroa/paali
jos 8 kerrosta 6 sijasta, niin (8/6)*3.18=4.24 eli 1 euroa/paali lisää
jos 10 kerrosta 6 sijasta, niin (10/6)*3.18= 5.3 eli 2 euroa/paali lisää
Jos taas propcorn NC 8 litraa/tonni, 350 kg paalit ja 2 euroa/litra -> 3.50 euroa/paali
Jos proppia vain päällimmäiseen kolmannekseen -> 1.2e/paali (tämä idea taas perustuu havaintoon, että poikkeuksetta homeongelma on paalin pintakerroksissa, jolloin käsiohjauksella voisi hapotuksen käynnistää vasta, kun paali alkaa tiivistyä...).
Arvon raati voisi kommentoida, onko laskelma-aihiossa mitä(än) järkeä + eri vaihtoehtojen kommentointia? Propin hinta on karkea arvio, siitäkin voin ottaa reaalisia hintoja mukaan.
Petri
Toi 22 paalia rullasta on aika paljon eli muovia on vähän. 16 paalia rullasta on oma käyttömäärä vaikka paalit tosin isompia kuin 46:sen paalit. Propionihappoa käytettiin joskus 46 claasin kanssa kun paalattin kuivaaheinää, jonka kosteus oli liian korkea säilymiseen. paalit säilyi hyvin ilman muovia, mutta paalaajalle aika karua ainetta!
Jos muovi on 750mm niin 6 kerrosta 46 paaliin normi esikiristyksellä on 20,5-21,5 paalta/rulla.
No sitten se 6 kerrosta on vähän. 8) Tiedän tapauksia jossa rullasta tehdään vain 10 paalia ja paalin halkaisija normi n.125cm. Trioplussa muovia 1900 m rullassa oli kyllä riittävä vaihtoväli kun sai sen 42 paalia ilman rullien vaihtoa kietoa.
6kerrosta aiheuttaa kondenssivettä kuivaan paaliin,10 niin pysyy kuivana :-\
-
6kerrosta aiheuttaa kondenssivettä kuivaan paaliin,10 niin pysyy kuivana :-\
Kondenssiongelmia (->pieni homepilkka aivan pinnassa) on ollut aiemminkin enkä ole niistä kovin stressannut, mutta nyt tuo "säilöheinä" -kosteus on tuottanut vähän syvempiäkin ongelmia, joihin tätä lääkitystä haetaan. Ensi kesänä tehdään sitten monimuuttujakokeita noilla aineilla ja muovikerrosten määrällä, niin ollaan sitten vähän viisaampia - tai entistä hämmentyneempiä.
Petri
-
Onkos Petrin kokeilut tuottaneet minkälaisia tuloksia?
Mulla ois suunnitelma laittaa toisen sadon paaleihin jotain bioloogista.
Tynnyri on keulassa jo kun silppurilla aumaan kuitenki suurin osa laitetaan.
Onko kuin tarkka erottaa happo ja bioloogiset toisistaa, oisko syytä olla eri hapotin ja mittari?
Paalit paalataan suht tuoreena ja pääasiassa kesäsyöttöön tulee. Ongelmia on ollu mm. hometta ja lämpeämisongelmaa.
-
Onse siinämielessä tarkkaa että jos happoa sekoaa biologiseen ainneeseen niin siitä biologisesta tulee kuolluta biologista. Mutta ajat siitä systeemistä vettä läpi jonkinverran ja peset sen pytyn hyväks. Niin ei tarvii olla kaksias hapotin systeemeitä.
-
Niin jäi kokeilut viime kesältä tekemättä, nyt on menossa. Raporttia joskus keväällä sitten...
-
Uskaltasko claas 250:seen asentaa 200litrasen tynnyrin tuohon aisan kylkeen? Mahtus nippanappa etupeltiä vasten noukkimen päälle.
Kokeiluja tulee täälläki, raporttia jos muistetaan.
-
en ite kyllä laittais noi sioa painoa toiselle puolelle pelkästään... laittaisian miel. kaks 30 litrasta ja sitten molemmin puolin niin tasapainottais menoa. näyttää tuo metalli antautuvan jo pienemmilläkin painoilla.
-
Sekin vaikuttaa siihen säilövyyteen ja muovintoimintaan, että missä vaiheessa ne paalit ajaa pellolta pois.
Ainakin minä olen luullut että se pitää tehdä heti tai vähintään parin-kolmenviikon päästä.
-
tuota olen usein mitteinny että missä vaiheessa noihin muovitettuihin voipi koskea? ite joskus joutuna siirtään ja aina on tullu reikää kouralla noihin vaikka kuin varovasti on nostavinaan. ja kuka hullu pitää äpäreellä noita kolme viikkoa? kiva aukko rehussa...
-
tuota olen usein mitteinny että missä vaiheessa noihin muovitettuihin voipi koskea? ite joskus joutuna siirtään ja aina on tullu reikää kouralla noihin vaikka kuin varovasti on nostavinaan. ja kuka hullu pitää äpäreellä noita kolme viikkoa? kiva aukko rehussa...
Kouralla nostelet, vaiko paalipihti.Välittömästi käärinnän jälkeen pellon reunaan riviin, sen jälkeen ei kosketella ennekuin menee syöttöön, tai sitten talvikeleillä, tämä niinkuin periaatteena käsittelyyn.Jos pihti tekee reikiä paalimuoviin on siinä joku särmä joka rikkoo.Ja reiät sit paikataan.
-
tuota olen usein mitteinny että missä vaiheessa noihin muovitettuihin voipi koskea? ite joskus joutuna siirtään ja aina on tullu reikää kouralla noihin vaikka kuin varovasti on nostavinaan. ja kuka hullu pitää äpäreellä noita kolme viikkoa? kiva aukko rehussa...
Tunnustetaan, että meidän satotasoilla ei hirveän suurta laskua noista aukoista tule... Enemmänkin tällainen kolmen viikon jälkeen mietityttää.
-
en ite kyllä laittais noi sioa painoa toiselle puolelle pelkästään... laittaisian miel. kaks 30 litrasta ja sitten molemmin puolin niin tasapainottais menoa. näyttää tuo metalli antautuvan jo pienemmilläkin painoilla.
No joo. Samalla koneella vedän silppuria nii on tynnyriteline raktorin keulassa valmiina. Ois vaan mukavampi paikka seurata pulloa ku olis siinä takana. Nii silppurisa ku paalaajasaki.
-
tuota olen usein mitteinny että missä vaiheessa noihin muovitettuihin voipi koskea? ite joskus joutuna siirtään ja aina on tullu reikää kouralla noihin vaikka kuin varovasti on nostavinaan. ja kuka hullu pitää äpäreellä noita kolme viikkoa? kiva aukko rehussa...
Kouralla nostelet, vaiko paalipihti.Välittömästi käärinnän jälkeen pellon reunaan riviin, sen jälkeen ei kosketella ennekuin menee syöttöön, tai sitten talvikeleillä, tämä niinkuin periaatteena käsittelyyn.Jos pihti tekee reikiä paalimuoviin on siinä joku särmä joka rikkoo.Ja reiät sit paikataan.
Paikkaaminen auttaa,mutta kyllä sinne ilmaa on mennyt jo sisään.Rusakoille paras opetuskeino on haulikolla otsaan.
-
okei. tuota vaan katellu kun paaleja pelloilla levällään ja vahva äpäre jo kasvaa vieressä... oma ketju toimii toisin; claasilla paaliin ja kanto piikillä pellon laitaan ja käärintä siellä... hitasta ja tehotonta mutta kuitenkin...
yhlen miehen ketju!
-
Mää paalaan paalit claassilla ja käärintä tehään elhon 1520 käärijällä suoraan pellon laitaan riviin. Paaleihin ei kosketa ennenku ne menee syöttöön. 750mm muovirullasta tehään n.20 paalia. Kannattasko muovinmäärää lisätä?
-
Mää paalaan paalit claassilla ja käärintä tehään elhon 1520 käärijällä suoraan pellon laitaan riviin. Paaleihin ei kosketa ennenku ne menee syöttöön. 750mm muovirullasta tehään n.20 paalia. Kannattasko muovinmäärää lisätä?
Mulla on 1520 limityksellä 3+3 ja sillä ei saa kuin muistaakseni 17 -17,5 paalia rullalla. 14 kierrosta pitää pyöriä, että joka paikassa on 3 kerrosta. Joskus ajatellut että vaihtais takaisin 2+2+2 limitykseen ja vähentäis sitten kierroksen tai pari pyörimistä. olishan sitä ainkin se 4 kierrosta joka paikassa.
Siis mulla on yks vartinen 1520 , niitä taitaa olla nykyään kaks vartisenakin ?
-
Mää paalaan paalit claassilla ja käärintä tehään elhon 1520 käärijällä suoraan pellon laitaan riviin. Paaleihin ei kosketa ennenku ne menee syöttöön. 750mm muovirullasta tehään n.20 paalia. Kannattasko muovinmäärää lisätä?
Mulla on 1520 limityksellä 3+3 ja sillä ei saa kuin muistaakseni 17 -17,5 paalia rullalla. 14 kierrosta pitää pyöriä, että joka paikassa on 3 kerrosta. Joskus ajatellut että vaihtais takaisin 2+2+2 limitykseen ja vähentäis sitten kierroksen tai pari pyörimistä. olishan sitä ainkin se 4 kierrosta joka paikassa.
Siis mulla on yks vartinen 1520 , niitä taitaa olla nykyään kaks vartisenakin ?
Joo siis yksvartinen 1520 mullaki. Ja manuaalina, ku näky olevan tätäki nykyään automaattina.
Jaa mikähän limitys mulla sitte on käytössä, 24 kierrosta muistaakseni pitää pyöriä. En oo kyllä aikoihin ite kääriny.
Muistaakseni lykketronikki piippaa 24 kohalla. Tuosa taitaa olla kaikki säädöt tehtaan jäljillä, nykysin on nii vähä käärittävää etten oo tuota ees aatellu.
-
John deeren 578 paalaa, siis, siloin kun suostuu. Ja junassa perässä tulee Agronicin 2-vartinen 1520. 14-kierrosta lukee näyttötaulussa. Ei hajuakaan paljo sillä kerroksia tulee. 6ollu laskevinaan paalia aukastessa.
-
Mää paalaan paalit claassilla ja käärintä tehään elhon 1520 käärijällä suoraan pellon laitaan riviin. Paaleihin ei kosketa ennenku ne menee syöttöön. 750mm muovirullasta tehään n.20 paalia. Kannattasko muovinmäärää lisätä?
Mulla on 1520 limityksellä 3+3 ja sillä ei saa kuin muistaakseni 17 -17,5 paalia rullalla. 14 kierrosta pitää pyöriä, että joka paikassa on 3 kerrosta. Joskus ajatellut että vaihtais takaisin 2+2+2 limitykseen ja vähentäis sitten kierroksen tai pari pyörimistä. olishan sitä ainkin se 4 kierrosta joka paikassa.
Siis mulla on yks vartinen 1520 , niitä taitaa olla nykyään kaks vartisenakin ?
Joo siis yksvartinen 1520 mullaki. Ja manuaalina, ku näky olevan tätäki nykyään automaattina.
Jaa mikähän limitys mulla sitte on käytössä, 24 kierrosta muistaakseni pitää pyöriä. En oo kyllä aikoihin ite kääriny.
Muistaakseni lykketronikki piippaa 24 kohalla. Tuosa taitaa olla kaikki säädöt tehtaan jäljillä, nykysin on nii vähä käärittävää etten oo tuota ees aatellu.
Tehtaalta tullessa oli limitys 2+2+2. Käärittiin kerran muutama rulla 500 mm muka halvalla muovilla , niin piti ratastusta muuttaa eli 500mm tuli 2+2+2, mutta 750 3+3. Lykketronikissa oli valmiina 24 kierrosta ja sen pitikin laskennallisesti piisata, mutta ei vaan piisannut :( Joten asetus muutettiin 28:n.
-
Mää paalaan paalit claassilla ja käärintä tehään elhon 1520 käärijällä suoraan pellon laitaan riviin. Paaleihin ei kosketa ennenku ne menee syöttöön. 750mm muovirullasta tehään n.20 paalia. Kannattasko muovinmäärää lisätä?
Mulla on 1520 limityksellä 3+3 ja sillä ei saa kuin muistaakseni 17 -17,5 paalia rullalla. 14 kierrosta pitää pyöriä, että joka paikassa on 3 kerrosta. Joskus ajatellut että vaihtais takaisin 2+2+2 limitykseen ja vähentäis sitten kierroksen tai pari pyörimistä. olishan sitä ainkin se 4 kierrosta joka paikassa.
Siis mulla on yks vartinen 1520 , niitä taitaa olla nykyään kaks vartisenakin ?
Joo siis yksvartinen 1520 mullaki. Ja manuaalina, ku näky olevan tätäki nykyään automaattina.
Jaa mikähän limitys mulla sitte on käytössä, 24 kierrosta muistaakseni pitää pyöriä. En oo kyllä aikoihin ite kääriny.
Muistaakseni lykketronikki piippaa 24 kohalla. Tuosa taitaa olla kaikki säädöt tehtaan jäljillä, nykysin on nii vähä käärittävää etten oo tuota ees aatellu.
Tehtaalta tullessa oli limitys 2+2+2. Käärittiin kerran muutama rulla 500 mm muka halvalla muovilla , niin piti ratastusta muuttaa eli 500mm tuli 2+2+2, mutta 750 3+3. Lykketronikissa oli valmiina 24 kierrosta ja sen pitikin laskennallisesti piisata, mutta ei vaan piisannut :( Joten asetus muutettiin 28:n.
Niinhän se oliki. Jos laittaa 24 kierrosta nii jää selvästi vajaaksi. Muistaakseni oon laittanu ite kääriessä 26 kiekkaa, pitääpä muuttaa tuo arvo lykketronikkiin nii ymmärtäs kela-mieski laittaa tarpeeks muovia. :)
Voishan sitä tietty kokeilla tuota 3+3 limitystäki josko auttas asiaa. Mutta tuo kierrosmäärän nosto ainaki varmasti auttaa säilyvyyteen.
-
Takaisin aiheeseen palaamalla ja vanhoja kirjoituksia sen enempää tästä ketjusta lukematta...
Mulla on Faarin penkin alla viinikanisteri, sieltä tulee letku suuhun, josta voi aina imaista hörpyn niinku formulakuski :)
-
Voishan sitä tietty kokeilla tuota 3+3 limitystäki josko auttas asiaa. Mutta tuo kierrosmäärän nosto ainaki varmasti auttaa säilyvyyteen.
3+3 ei taida onnistumista parantaa. Uskoisin että tuossa on limityksessä joku " Elho varmistus", niin se 24 on auttamattomasti liian vähä ... toisin sanoen muovia menee 15% enemmän kuin olis tarve. Toisaalta ei ole paaleissa seepra raitaa ;D
-
3+3 ei taida onnistumista parantaa. Uskoisin että tuossa on limityksessä joku " Elho varmistus", niin se 24 on auttamattomasti liian vähä ... toisin sanoen muovia menee 15% enemmän kuin olis tarve. Toisaalta ei ole paaleissa seepra raitaa ;D
Niin se voi olla. Lisätään kierroksia vielä lisää ja katotaan.
Meilläpäin yks isäntä käärii paalinsa silleen että elhon kaksvartisessa on toisessa varressa valkonen ja toisessa vihree muovi.
Tunnistaa vainiolla omansa... ;D
-
Meilläpäin yks isäntä käärii paalinsa silleen että elhon kaksvartisessa on toisessa varressa valkonen ja toisessa vihree muovi.
Tunnistaa vainiolla omansa... ;D
Mä ruukasin tehä kans nuin kakkossadolle. Eka meni valakoseen muoviin ja kolomas viheriään. Omat peltoni tunnistan muulla tavoin...
-
Aika kummallista ettei osata muovin kierroslukua laskea ??? Vinkkinä voisin antaa että tussi ja vaikka se kuuluisa helmitaulu auttaa kummasti ::)
Perus 30-40%ka sisältävä rehupaali säilyy 6 kierroksella aina ja joka tapauksessa jos muoviin ei tehdä reikiä ja siihen laitetaan edes vähän jotain säilöntäainetta.
Meilläkin on ihan normaalia käyttää kahta eri väristä muovia joissain tilanteissa.
-
Aika kummallista ettei osata muovin kierroslukua laskea ??? Vinkkinä voisin antaa että tussi ja vaikka se kuuluisa helmitaulu auttaa kummasti ::)
-Eikös ole ihmeellistä? Tussulla niitä merkkailtiin joskus wanhan nostolaite-elhon kans, 500mm muovilla, nykyään ei kyllä viitti.
Perus 30-40%ka sisältävä rehupaali säilyy 6 kierroksella aina ja joka tapauksessa jos muoviin ei tehdä reikiä ja siihen laitetaan edes vähän jotain säilöntäainetta.
-Aina? Kun ei taho aina säilyä, siksihän tätä keskustelua käydään. Säähän voisit valaista meitä reppanoita suurella viisaudella.
-
Ihan ilman piruja kysyn että mikä se nyt sitte olis paras sen säilöntäaineen levittämiseen?
Kokeilin vanhoja ruiskun suuttimia ja sitte semmosta karhon levystä putkea johon porasin reikiä.
Ruiskun suuttimet olis varmaan muuten hyvät mutta vaatii kuitenki aika kovan virtauksen että toimis kunnolla.
Tuon putken levitys ominaisuudet taas on vähä niin ja näin.
-
Lannoitussuuttimet tms?
-
Ihan ilman piruja kysyn että mikä se nyt sitte olis paras sen säilöntäaineen levittämiseen?
Kokeilin vanhoja ruiskun suuttimia ja sitte semmosta karhon levystä putkea johon porasin reikiä.
Ruiskun suuttimet olis varmaan muuten hyvät mutta vaatii kuitenki aika kovan virtauksen että toimis kunnolla.
Tuon putken levitys ominaisuudet taas on vähä niin ja näin.
siihen on saatavana valmiita suutintankosarjoja. sarja sisältää suutintangon asennustarvikkeineen, 2 kpl suutinrunkoja tippumisenestoineen ja sarjat erikokoisia suuttimia. nuo suutinrungot ovat päällisinpuolin samanlaiset, kuin kasvinsuojeluruiskujen perushäristimet, tippumisenestot pienemmille paineille ja ohkasemmat kalvot.
arkimarketista kuulemma niitä hakeneet.