Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Sepeteus - 13.06.16 - klo:13:43
-
http://yle.fi/uutiset/tutkija_rikkaruohomyrkky_glyfosaatti_koyhdyttaa_maaperaa/8947129
Tuossa silmät pyöreenä seuraan kuinka eräs viljelijä ensin putsas luomupellot glyfolla 5 vuotta joka kesä ja nyt yrittää niitä saada kasvamaan luomuna. Vie kokemukseni mukaan ainakin 5 vuotta. :)
-
eikös se siirtymäaika tuon vie?
-
eikös se siirtymäaika tuon vie?
3 vuotta lie. :)
-
mutta net pari vuotta sitten hieman heikommin; ja taas todetaan että ei luomu onnaa......
-
Tuossa silmät pyöreenä seuraan kuinka "eräs" viljelijä ensin putsas luomupellot glyfolla 5 vuotta joka kesä ja nyt yrittää niitä saada kasvamaan luomuna.
Jaa. Eikö tuu luommutyrnivä "erräälle"... ::)
-
Missäs sitä glyfoa käytetään eniten? Toistuvassa viljan viljelyssä. Nurmiviljelyssä ainakin 3-5 vuotta on glyfo vapaita. Eli taas maidontuotannolla on puolensa.
-
itellä mänöö pellot yleensä sen 4-7 vuotta ilman klyfoa ja sittenkin aika pienillä määrillä oikeaan aikaan...
-
Miksi se Sepen naapur myrkyt maahan ruiskuttaa eikä kasvien lehdille? Vaivaista on sitten tosiaan kasvu jos maassa glyfopankki.
-
http://yle.fi/uutiset/tutkija_rikkaruohomyrkky_glyfosaatti_koyhdyttaa_maaperaa/8947129
Tuossa silmät pyöreenä seuraan kuinka eräs viljelijä ensin putsas luomupellot glyfolla 5 vuotta joka kesä ja nyt yrittää niitä saada kasvamaan luomuna. Vie kokemukseni mukaan ainakin 5 vuotta. :)
Saattaapi olla, että voikukka ja valvattu löytää paikkansa viiden vuoden aikana....
-
Mun mielestäni tutkijat voisi alkaa kehitellä systeemejä joilla pääsee juolavehnästä eroon. Turha syyttää lääkettä ja unohtaa tauti johon se tarvitaan. Ja ne menetelmät on sitten jotain muuta kuin ikuinen viherlannoitus ja viisi kertaa niitto kesässä. Ei toimi, ei. Sen olen laittanut merkille, että juolavehnä hyötyy peltojen lannoituksesta. Jos vertaa luomuiluun, niin siellä juola leviää yllättävän hitaasti pesäkkeistä eteenpäin. Juolavehnä todennäköisesti pystyy käyttämään yaralaisen maksimaalisesti hyväkseen. Miten tätä tietoa voi käyttää hyväksi, sen jätän tutkijoiden haasteeksi.
-
Mun mielestäni tutkijat voisi alkaa kehitellä systeemejä joilla pääsee juolavehnästä eroon. Turha syyttää lääkettä ja unohtaa tauti johon se tarvitaan. Ja ne menetelmät on sitten jotain muuta kuin ikuinen viherlannoitus ja viisi kertaa niitto kesässä. Ei toimi, ei. Sen olen laittanut merkille, että juolavehnä hyötyy peltojen lannoituksesta. Jos vertaa luomuiluun, niin siellä juola leviää yllättävän hitaasti pesäkkeistä eteenpäin. Juolavehnä todennäköisesti pystyy käyttämään yaralaisen maksimaalisesti hyväkseen. Miten tätä tietoa voi käyttää hyväksi, sen jätän tutkijoiden haasteeksi.
Olen tehnyt saman havainnon, juolan juurethan pääsevät nauttimaan jarasta heti kun se keväällä kylvetään, vilja joutuu ens itämään ja kasvattamaan juuriston ennenkuin pääsee aterioimaan..
-
Mun mielestäni tutkijat voisi alkaa kehitellä systeemejä joilla pääsee juolavehnästä eroon. Turha syyttää lääkettä ja unohtaa tauti johon se tarvitaan. Ja ne menetelmät on sitten jotain muuta kuin ikuinen viherlannoitus ja viisi kertaa niitto kesässä. Ei toimi, ei. Sen olen laittanut merkille, että juolavehnä hyötyy peltojen lannoituksesta. Jos vertaa luomuiluun, niin siellä juola leviää yllättävän hitaasti pesäkkeistä eteenpäin. Juolavehnä todennäköisesti pystyy käyttämään yaralaisen maksimaalisesti hyväkseen. Miten tätä tietoa voi käyttää hyväksi, sen jätän tutkijoiden haasteeksi.
Olen tehnyt saman havainnon, juolan juurethan pääsevät nauttimaan jarasta heti kun se keväällä kylvetään, vilja joutuu ens itämään ja kasvattamaan juuriston ennenkuin pääsee aterioimaan..
Todenäköisesti se johtuu nurmi vuosista ja rajusta muokauksesta. Juolan juuret jää yleensä luomussa pintaan kuivamaan vähäksi aikaa ennen kylvöä. Tähän vaikuttaa myös karjan lannan käyttö. Tavanomaisessa on helpompi lisätä Yaralaista peltoon kun ei tarvii kakan kanssa puljata.
-
Mun mielestäni tutkijat voisi alkaa kehitellä systeemejä joilla pääsee juolavehnästä eroon. Turha syyttää lääkettä ja unohtaa tauti johon se tarvitaan. Ja ne menetelmät on sitten jotain muuta kuin ikuinen viherlannoitus ja viisi kertaa niitto kesässä. Ei toimi, ei. Sen olen laittanut merkille, että juolavehnä hyötyy peltojen lannoituksesta. Jos vertaa luomuiluun, niin siellä juola leviää yllättävän hitaasti pesäkkeistä eteenpäin. Juolavehnä todennäköisesti pystyy käyttämään yaralaisen maksimaalisesti hyväkseen. Miten tätä tietoa voi käyttää hyväksi, sen jätän tutkijoiden haasteeksi.
Olen tehnyt saman havainnon, juolan juurethan pääsevät nauttimaan jarasta heti kun se keväällä kylvetään, vilja joutuu ens itämään ja kasvattamaan juuriston ennenkuin pääsee aterioimaan..
glyfo ei enää tehän juolaan. On tullu immuuniksi. Muutenhan juola olis kuollu sukupuuttoon. Eihän se metsissä kasva.
-
Joo luomukeskustelussa aina otetaan tarkoituksella asioiden vääristelijöiden tuottamia uutisia esille. Nytkin oli Hesarin palstalla kirjoitus, jossa mussutettiin tavanomaisen leivän olevan jatkuvaa glyfosaatin ruiskutusta ja puitava vilja kuulemma ruiskutetaan ja sitten vielä lisää ruiskutetaan ihan viljakuormaa ? Ei hemmetti, mitä roskaa !
En ole missään nähnyt kyseistä toimenpidettä leipäviljoilla. Ja jos leipäviljalla juolaa kasvaa siinä puitavassa viljassa, saa valkuaispitoisuuden ja leipälaadun muutenkin unohtaa jo valmiiksi.
Siinä olen Kylmiksen kanssa eri mieltä, että jos oikein sijoitetulla voimalla saa viljan kasvamaan valtavan rehevästi, se tukahduttaa juolavehnää tehokkaasti. Juolavehnä on aina lannoituksen nollaruudussa ottanut vallan, se on kokeiltu havainto. Eli maan viljavuudet, kuivatus ja riittävät perusravinteet ja peittävä lajike, ihan hyvin pärjää ilman glyfosaattia. Suorakylvöstä en tiedä, mutta ainakin huolellinen muokkaus vähentää kaikkia likaruohoja, väittävät tietenkin toisin suorakylvössä, minusta se ilmiö johtuu enimmäkseen siitä, että maan pinta muuttuu juolalle epäedullisen tiiviiksi, siksi se ei menesty suorakylvössä.
Glyfosaattimäärät eivät ole kuitenkaan niin isot kuin demagogit väittävät, tehoainemäärät riittävät vuosittain noin 500000 hehtaarille, sisältäen ratapihat ja muun ammattikäytön, sopivaa maa-alaa tavanomaista viljelyä poislukien luomu ja nurmet, on kuitenkin 1,3 - 1,5 milj ha. Eli voisi sanoa, että keskimäärin noin joka kolmas vuosi, lisäksi jos arvioidaan suorakylvettävät ja erikoiskasvialat lisätarpeena, voisi sanoa, että vain joka viides vuosi olisi sellainen hyvä oletus normimuokkaavan viljelijän käytössä. Ehkäpä juurikin ennen erikoiskasveja, eikä taatusti ennen ruista.
Ei se juola, jos se kunnolla lähtee, tule kahdessa-kolmessa vuodessakaan vielä takaisin. Epäonnistuminen syysviljassa sitä lisää. Tai sinisilmäinen uskomus viherlannoituksen niiton puhdistavaan vaikutukseen. Onneksi on Targa Super/Agil/Clamox olemassa öljykasveilla. Siitä ei vinguta yhtään, syynkin annan tuolla lopussa.
Eikä juola ole tullut immuuniksi, sen verran puhtaita peltoja tuolla kasvaa, sadot ovat korkeita ja torjunta on ammattimaista. Keskisatoja tietenkin alentavat heikkokuntoisia kasvustoja viljelevät, sellaisessa ympäristössä mikään torjunta-aine ei tehoa, kysehän on etumatkan saamisesta viljelykasville, joka pääsee peittämään ja voittamaan kasvien keskinäisen kisan varjostuksellaan. Allelopatia on juolalla suuri, sen avulla se pesäke suurenee vuosi vuodelta. Juurenpalat ovat myös tehokkaita leviämään pellolta lannan ja maanmuokkauskoneissa kulkeutuvan mullan mukana, lisäksi juolavehnä on siemenrikkakasvi myös.
Lähinnä ruis vastustaa juolaa viljoista erinomaisen paljon omalla juuristosodallaan, myös muita nurmikasveja niiden ollessa orasasteella. Nurmipuntarpää eli kansanomaisesti alopinpää pärjää ojaheinien joukossa juolalle. Mutta on itsessään syysviljojen rikka, suuressa maailmassa. Sen kestävyys glyfosaattia vastaan onkin jo parempi.
Niin lupasin mainita tässä glyfosaattisodassa pohjimmaisen tavoitteen; nimenomaan takana on GM - viljelyn vastustuslobbaus, valitettavasti se puraisee myös suorakylvöön, joka ei välttämättä lisäisi yhtään enempää GM-kasveja viljelyyn kuin tavan viljelykään.
-SS-
-
Miksi se Sepen naapur myrkyt maahan ruiskuttaa eikä kasvien lehdille? Vaivaista on sitten tosiaan kasvu jos maassa glyfopankki.
Eipä tuo ole maavaikutteinen aine.
Niin, ja "glyfosaattisodassa pohjimmainen tavoite; GM - viljelyn vastustuslobbaus."
Veli todistaa ihanasti.
-
Miksi se Sepen naapur myrkyt maahan ruiskuttaa eikä kasvien lehdille? Vaivaista on sitten tosiaan kasvu jos maassa glyfopankki.
Eipä tuo ole maavaikutteinen aine.
Niin, ja "glyfosaattisodassa pohjimmainen tavoite; GM - viljelyn vastustuslobbaus."
Veli todistaa ihanasti.
Onko nyt sotatila?
-
Onkohan näillä General ämmän miehillä jo takataskussa valmiina uus myrkky jota pääsee markkinoimaan taas patenttisuojalla sen jälkeen kun rikat ovat saastuneet glyfoa kestäviksi
-
Onkohan näillä General ämmän miehillä jo takataskussa valmiina uus myrkky jota pääsee markkinoimaan taas patenttisuojalla sen jälkeen kun rikat ovat saastuneet glyfoa kestäviksi
täällä eräs todisti käsi raamatulla ettei glyforesitenttejä kasveja ole syntynyt. Glyforesistentti on suuri ongelma USA:ssa.
-
Onkohan näillä General ämmän miehillä jo takataskussa valmiina uus myrkky jota pääsee markkinoimaan taas patenttisuojalla sen jälkeen kun rikat ovat saastuneet glyfoa kestäviksi
täällä eräs todisti käsi raamatulla ettei glyforesitenttejä kasveja ole syntynyt. Glyforesistentti on suuri ongelma USA:ssa.
glyfo resistenssejä rikkakasveja syntyy liian pieneistä käyttömääristä ja niistä kohdin missä jää hauki paikkoja ja muita ruiskuttamattomia kohtia. Kuten ojan pientareet.
-
Onkohan näillä General ämmän miehillä jo takataskussa valmiina uus myrkky jota pääsee markkinoimaan taas patenttisuojalla sen jälkeen kun rikat ovat saastuneet glyfoa kestäviksi
täällä eräs todisti käsi raamatulla ettei glyforesitenttejä kasveja ole syntynyt. Glyforesistentti on suuri ongelma USA:ssa.
glyfo resistenssejä rikkakasveja syntyy liian pieneistä käyttömääristä ja niistä kohdin missä jää hauki paikkoja ja muita ruiskuttamattomia kohtia. Kuten ojan pientareet.
käsi raamatulla hän todistaa
-
Joo luomukeskustelussa aina otetaan tarkoituksella asioiden vääristelijöiden tuottamia uutisia esille. Nytkin oli Hesarin palstalla kirjoitus, jossa mussutettiin tavanomaisen leivän olevan jatkuvaa glyfosaatin ruiskutusta ja puitava vilja kuulemma ruiskutetaan ja sitten vielä lisää ruiskutetaan ihan viljakuormaa ? Ei hemmetti, mitä roskaa !
En ole missään nähnyt kyseistä toimenpidettä leipäviljoilla. Ja jos leipäviljalla juolaa kasvaa siinä puitavassa viljassa, saa valkuaispitoisuuden ja leipälaadun muutenkin unohtaa jo valmiiksi.
Siinä olen Kylmiksen kanssa eri mieltä, että jos oikein sijoitetulla voimalla saa viljan kasvamaan valtavan rehevästi, se tukahduttaa juolavehnää tehokkaasti. Juolavehnä on aina lannoituksen nollaruudussa ottanut vallan, se on kokeiltu havainto. Eli maan viljavuudet, kuivatus ja riittävät perusravinteet ja peittävä lajike, ihan hyvin pärjää ilman glyfosaattia. Suorakylvöstä en tiedä, mutta ainakin huolellinen muokkaus vähentää kaikkia likaruohoja, väittävät tietenkin toisin suorakylvössä, minusta se ilmiö johtuu enimmäkseen siitä, että maan pinta muuttuu juolalle epäedullisen tiiviiksi, siksi se ei menesty suorakylvössä.
Glyfosaattimäärät eivät ole kuitenkaan niin isot kuin demagogit väittävät, tehoainemäärät riittävät vuosittain noin 500000 hehtaarille, sisältäen ratapihat ja muun ammattikäytön, sopivaa maa-alaa tavanomaista viljelyä poislukien luomu ja nurmet, on kuitenkin 1,3 - 1,5 milj ha. Eli voisi sanoa, että keskimäärin noin joka kolmas vuosi, lisäksi jos arvioidaan suorakylvettävät ja erikoiskasvialat lisätarpeena, voisi sanoa, että vain joka viides vuosi olisi sellainen hyvä oletus normimuokkaavan viljelijän käytössä. Ehkäpä juurikin ennen erikoiskasveja, eikä taatusti ennen ruista.
Ei se juola, jos se kunnolla lähtee, tule kahdessa-kolmessa vuodessakaan vielä takaisin. Epäonnistuminen syysviljassa sitä lisää. Tai sinisilmäinen uskomus viherlannoituksen niiton puhdistavaan vaikutukseen. Onneksi on Targa Super/Agil/Clamox olemassa öljykasveilla. Siitä ei vinguta yhtään, syynkin annan tuolla lopussa.
Eikä juola ole tullut immuuniksi, sen verran puhtaita peltoja tuolla kasvaa, sadot ovat korkeita ja torjunta on ammattimaista. Keskisatoja tietenkin alentavat heikkokuntoisia kasvustoja viljelevät, sellaisessa ympäristössä mikään torjunta-aine ei tehoa, kysehän on etumatkan saamisesta viljelykasville, joka pääsee peittämään ja voittamaan kasvien keskinäisen kisan varjostuksellaan. Allelopatia on juolalla suuri, sen avulla se pesäke suurenee vuosi vuodelta. Juurenpalat ovat myös tehokkaita leviämään pellolta lannan ja maanmuokkauskoneissa kulkeutuvan mullan mukana, lisäksi juolavehnä on siemenrikkakasvi myös.
Lähinnä ruis vastustaa juolaa viljoista erinomaisen paljon omalla juuristosodallaan, myös muita nurmikasveja niiden ollessa orasasteella. Nurmipuntarpää eli kansanomaisesti alopinpää pärjää ojaheinien joukossa juolalle. Mutta on itsessään syysviljojen rikka, suuressa maailmassa. Sen kestävyys glyfosaattia vastaan onkin jo parempi.
Niin lupasin mainita tässä glyfosaattisodassa pohjimmaisen tavoitteen; nimenomaan takana on GM - viljelyn vastustuslobbaus, valitettavasti se puraisee myös suorakylvöön, joka ei välttämättä lisäisi yhtään enempää GM-kasveja viljelyyn kuin tavan viljelykään.
-SS-
Suorakylvökone ei kuljeta juolavehnän juuria pientareelta, eikä pesäkkeistä muualle, koska kaikki maahan osuvat osat siinä ovat pyöriviä kiekkoja sanoi Esa Eela.
-
Esa Eela myös sanoi yhdessä seminaarissa, että 400 kg lannoitetta hehtaarille on maksimi tarvittava, enempää kuulemma ei kannata laittaa, koska satokin on juuri sopiva nelisen tonnia, mainitsi jotakin polttovioituksesta. Mutta traktorin polttoainetta kuulemma säästyy niin paljon, ettei tarvitse voimaperäisesti viljelläkään.
Nykykoneet varmaan toimivat eri tavalla kuin MF kylvökoneen vannas.
Esimerkiksi kiekkoräpidin jälkeen ei näy sängen pätkääkään enää. Onko se sitten suorakylvöä, ainakin kerta-ajon kylvöä, eikös se riitä. Taitavat puristit teroittaa jo vieskanmetallin liikelahjapuukkojansa.
-SS-
-
Tuossa silmät pyöreenä seuraan kuinka "eräs" viljelijä ensin putsas luomupellot glyfolla 5 vuotta joka kesä ja nyt yrittää niitä saada kasvamaan luomuna.
Jaa. Eikö tuu luommutyrnivä "erräälle"... ::)
Ilmituuma! Tyrnit kuljetetaan kanootilla mummun kanssa mjökkitalkkarille Mikkelin torille ja vaihdetaan kaljaan järvellä vesiossuuskunnan mökillä!
-
Tuossa silmät pyöreenä seuraan kuinka "eräs" viljelijä ensin putsas luomupellot glyfolla 5 vuotta joka kesä ja nyt yrittää niitä saada kasvamaan luomuna.
Jaa. Eikö tuu luommutyrnivä "erräälle"... ::)
Ilmituuma! Tyrnit kuljetetaan kanootilla mummun kanssa mjökkitalkkarille Mikkelin torille ja vaihdetaan kaljaan järvellä vesiossuuskunnan mökillä!
Mie muumin kanssa naurettiin niin makiasti.