Tällä hetkellä näyttää siltä, että uudessa tukijärjestelmässä suositaan peltojen kasvipeitteisyyttä. Avasin tähän uuden ketjun, mitä teknisiä mahdollisuuksia on olemassa ja miten olette niissä onnistuneet. Itse olen tähän asti kyntänyt suurimman osan maista syksyllä ja loput 30 % olen kultivoinut, joten omakohtaisia kokemuksia ei juuri kevätmuokkauksesta ole. Muutama naapuri tuota kevätmuokkausta harrastaa vaihtelevin kokemuksin. Eräs mahdollisuus kasvipeitteisyysvaatimuksen täyttämiseen on suorakylvö, mutta siitä on tälläkin foorumilla niin monta viestiketjua, joten jätetään se tästä tarkastelusta pois.
Itselle tulee mieleen seuraavat vaihtoehdot:
1.) kevätkyntö
- Täysin poissuljettu keino etelän savikoilla
2.) lautasmuokkaus
- Onkos se nyt niin persiistä kuin täällä on saanut lukea? Jos viljelykierrossa on esim. syysviljaa, joka perustetaan kynnettyyn maahan, niin tekeekö tuo lautasmuokkain maalle huonoa, jos sitä käyttää tyyliin kahtena vuotena kolmesta?
Siis mistä täältä sanut lukea?
Lautasmuokkareita on tietysti useampaa sorttia ja niitä voi käyttää oikein ja vääriin.
Itselläni on sekä Amazonen Catros että Tumen Cultipac, joista jälkimmäinen palvelee lähinnä kylvökoneen pyöränvälijyränä. Cultipac on näistä kevyempi, siinä on erilliset, kääntyvät autonrenkaat takana, hammastetut lautaset ja työsyvyyden säätö hydrauliikalla teriä nostamalla ja laskemalla. Cultipac on parhaimmillaan pinnan kevyessä rikkomisessa, jolloin saadaan joudutettua kuivumsta tai kylvökoneen edellä otttua sänkipellosta vähän mustaa esiin, jotta saa piensiemenlaatikosta tulevan tavaran kosketuksiin maan kanssa.
Catroksessa on kumitettu palkkijyrä, isot sileät kiekot ja syvyyden säätö vantiruuvilla (ja työntövarrella). Perinteisessä kylvössä 1-2 ajokertaa ja 1-2 äestystä tekevät hyvän kylvöalustan laahavannaskoneelle. Vielä paljon nopeampaa ja taloudellisempaa kuin kyntö ja 2 äestystä.
Säätämällä kone matalaan, jonnekin 3 senttiin, saadaan pintaa rikottua ja kuivatettua, mutta Cultipaciin verrattuna jälki on matalassa epätasaisempaa. 4 - 5 - 6 cm ja siitä eteen päin toimii hienosti ja tekee kauniin jäljen, kuohkeankin, jos ei mene liian märkään maahan ajelemaan. Jälki on sitä paremman näköistä, mitä kovmpaa ajaa, mutta käytännössä koneella on taipumus ruveta hyppimään jossain 13 km/h ja jälkeen. Siitä tulee ajosuuntaan kiusallista aaltoa.
Mitä syvemmälle muokkaa, sen vähemmän palkkijyrä tiivistää. Kun sätää muokkaussyvyyden jonnekin 8 cm ja eteenpäin, lautasten paino ja lujuus riittää hienontamaan vaikka tienreunasta kaadettujen kuusien pellon puolelle jääneitä oksia ym. raivausjätettä. Myös nurmeen lautaset uppoavat tyydyttävästi.
Lautasmuokkari on monipuolinen laite, jolla tekee nopeasti valmista. Märät maat saa litattua kaikilla painavilla koneilla eikä lautasmuokkari tee siinä eroa muihin koneisiin.
Huonoin puoli lautasmuokarissa on se, että se ei vie maata edellään, joten se ei tasoita monttuja ja töppäreitä mennessään.
