Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Niin, näyttää siltä, että "myöhäinen" kevät ja nykyisenkaltainen kesä yhteensovitettuna ei sovi syysviljalle. Lannoitus olisi tehtävä viimeistään huhtikuun puolivälissä, jotta ennen vappua tuleva kevätsade sulattaisi apulannan. Tällöin viljan tulisi lisäksi olla jo kovassa kasvussa, jotta se hyödyntäisi veden ja ravinteet. Kun syysvilja vasta heräilee viimeisen sateen jälkeen ja lannoitus tehdään ruutikuivaan, joka jatkuu ja jatkuu, ei suuria kannata odottaa.
Syysvehnä on tumman vihreää niissä paikoissa jossa jää suli ensin eli korkeissa paikoissa. Notkopaikat jossa oli jääpeite kauan ovat haaleamman värisiä. Luultavasti huonompi juuristo notkopaikoissa?
Tänä vuonna näkee lisäksi taas sen, ettei syysvehnä oikein paikkaa itse itseään heikosti talvehtineissa kohdissa. Näin käy aina, kun on heikommin talvehtinutta kasvustoa.
Vielä ei tekisi mieli sanoa, että peli on jo pelattu, mutta onhan se. Ei tullut häävisti syysvehnää viimekään vuonna. Talvituhot olivat pienet, mutta kuivuus suuri. Tänä vuonna saa olla tyytyväinen, jos edes vähän enemmän kuin puolet tulee siitä, mitä viime vuonna tuli.
Kevätviljojen kuivumista odotellessa...
Tänä vuonna syysviljat petti, ei tule edes 6-tonnareita, tuleeko edes 4-tonnareita?
No 4 voi vielä tulla,.
Varsinais-Suomessa näkyy valkoisia oraita. Yleensä semmoinen on hallan, kirppojen tai myöhäisen jyräysen aikaansaanosta.
Juu. Kirppoja on ainakin ohralla.
Mielestäni vaan hyvä etteivielä ole lannoittanut. Keskellä talvea
Syysvehnässä on runsaasti rikkoja. Ally taitaa olla paras aine 3-5 asteen lämpötiloissa vahvan maavaikutuksensa ansiosta.
Syysviljojen selviäminen muutti vuosiarviota aikaisempaan suuntaan. Jos vuodesta tulee pilvinen ja sateinen, mikäs sen parempi, aikaista sopimuskauraa syysvehnän kaveriksi. Ja onhan tuolla vajaan hankittuna WPB Troyn, Calisperon ja Emblan sijalle Alli- kevätvehnää, vaihdetaan kasvuaikaa lennossa sitten.
Feedway ja Wish kyllä kerkiävät ohrasopimukseen, vaikka kylvö viivästyisi katastrofaalisesti toukokuun toiselle viikolle.
Sopimusviljelijän on haettava kaikki mahdolliset keinot päästä täyttämään sopimus, riskithän ovat lähes kokonaan viljelijällä. Ainoa riski, joka on ostajaosapuolella, on sadon vastaanottositoumus. Mutta se onkin olennainen asia, jonka viljakaupassa tarvitsen.
-SS-
Yllättävän hyvin syysviljan rikat lähtevät nykyisillä aineilla vaikka vähän myöhemmin ruiskuttaa.
Tänään 21.4. Pitkään varsinkin lapsena vaput joko loskaa tai tehtiin polttopuuta, ei mitään asiaa pelloille. Äiten päivän ihan pitkän ajan normaali, joskus myös koulun päätääjäisin ja myöhäsin joka ite kylvännyt puitavaa vehnää oli 7.6. Mikä hätä täs nyt on?
Ei mikään hätä.👍
Täysin samaa mieltä!
Muistakaa taloudellinen järkevyys paikkauksessa. Kumpaa katselee mieluummin, harvaa viljaa vai harvaa tilinauhaa... Luomussa ei tietysti parane tyhjiä länttejä olla.
Edellisellä tukikaudella tuli paikkailtua syyskasveja. Tällöin meni seosviljana. En usko, että siitä ongelmiin joutuu vieläkään, jos seoskasvustoksi ilmoittaa. Sitähän se on: seosviljaa.
Pitää kyllä olla isoja aukkoja että kannattaa paikkailla.
Naapuri kylvi hernettä 1.4. Eikä ollut aprillipila.
Nyt on kyllä harvinaisen vaikea tehdä jotain satoennusteita. Lohkojen välissä paljon vaihtelua milloin jää lähti ja kuinka paljon jäätä oli.
Pintalevitinhommiksi taitaa ainakin mennä monessa paikkaa jäänsulatusaineen levittäminen. Ei taida kalkkivaunua nyt kantaa monenkaan pelto. Kalkkihan se ehkä kuitenkin olisi kaikkein paras moninaisine hyötyineen, mutta kuinkakohan paljon jotain hienoa hiekkaa pitäisi levittää, että toimisi? Aika tummaahan se on.
Förbyn silikaattia levitetty kalkinlevittimella pahimpiin notkopaikkoihin jään päälle viime viikolla. Gustaffssonin auto kippasi pellolla, hyvin kesti.
Mutta nämä jääkelit eivät ole tuntematon asia, hiukan vanhemmalle ikäpolvelle. Nyt kun kuluneella viisitoistavuotiskaudella syysvehnien ja -rukiiden keskisadot käyvät poikkeuksetta kymmenen tonnin tienoilla, no, 2022 lukuun ottamatta, niin ehkä todennäköisyydet joskus kellahtavat toiseenkin suuntaan.
Mutta jotkut pellot sisämaahan päin ovat jo kauniin vihreitä. Hangon seutu on myös lumeton ja jäätön jo. Paimion-Turun välillä paljon mitään valkoista näy.
-SS-
Melkoisen optimisti pitää olla, jos hyvillä mielin katselee Helmikuulla vihertäviä syysviljoja. Ehtii maaliskuu ruskittamaan komeasti, ja ehkä maakin jäätyy ennen sitä, ellei ole jäässä. Muualla maassa kovasti lunta pelloilla, vettä lienee lumen alla kun maa jäässä. Vielä ei hätää syysviljoilla, noutaja on tullut jo syksyllä osalle ja lopuille kevät näyttää miten käy. Maaliskuun lopun-huhtikuun alun pakkaset lumettomaan maahan, kevään ahavaoittava tuuli. Mitään vihreää ei jää maanpinnalle jäljelle, sitten tuuristakin kiinni mitä sieltä nousee vai nouseeko mitään. Että toivotaan lumista ja oikeaa talven jatkoa edelleen, siihen ihmeeseen en usko että talvi olisi ohi etelärannikollakin.
Optimisti tai ei niin nyt on ilman muuta parasta että oraat tulevat esiin jään alta mahdoillsimman nopeasti. Mitä pidemmän aikaa ovat nyt keväällä jään alla niin sen pahempi on tilanne mielestäni. Se että syysvehnän oraat muuttuvat ruskeaksi keväällä mahdollisten lumien lähdettyä on normaalia. Joka vuosihan oraat näyttävät vihreämmiltä heti kun lumet ovat lähteneet. ja muutaman päivän päästä näyttävät paljon huonommilta.
Se että Lounaissaaristossa ei ole lunta maaliskuussa on yhtä normaalia talvea kun että pelloilla olisi lunta...
Mutta nämä jääkelit eivät ole tuntematon asia, hiukan vanhemmalle ikäpolvelle. Nyt kun kuluneella viisitoistavuotiskaudella syysvehnien ja -rukiiden keskisadot käyvät poikkeuksetta kymmenen tonnin tienoilla, no, 2022 lukuun ottamatta, niin ehkä todennäköisyydet joskus kellahtavat toiseenkin suuntaan.
Mutta jotkut pellot sisämaahan päin ovat jo kauniin vihreitä. Hangon seutu on myös lumeton ja jäätön jo. Paimion-Turun välillä paljon mitään valkoista näy.
-SS-
Melkoisen optimisti pitää olla, jos hyvillä mielin katselee Helmikuulla vihertäviä syysviljoja. Ehtii maaliskuu ruskittamaan komeasti, ja ehkä maakin jäätyy ennen sitä, ellei ole jäässä. Muualla maassa kovasti lunta pelloilla, vettä lienee lumen alla kun maa jäässä. Vielä ei hätää syysviljoilla, noutaja on tullut jo syksyllä osalle ja lopuille kevät näyttää miten käy. Maaliskuun lopun-huhtikuun alun pakkaset lumettomaan maahan, kevään ahavaoittava tuuli. Mitään vihreää ei jää maanpinnalle jäljelle, sitten tuuristakin kiinni mitä sieltä nousee vai nouseeko mitään. Että toivotaan lumista ja oikeaa talven jatkoa edelleen, siihen ihmeeseen en usko että talvi olisi ohi etelärannikollakin.
Jääpolte oli 90-luvullakin nurmien tuho hyvin usein, viime talvi näytti sitä puolta pitkästä aikaa. Ehkä viimeiset 15 vuotta ollut helpompaa sillä saralla, vielä vuosituhannen alussa pahat jäätiköt oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Viime vuosina sentään vain ehkä joka 3 vuosia tai jotain. Eivät tosin oo välttämättä tappaneet nurmia/syysviljoja samalla laajuudella kuin aikoinaan. Toki täällä pohjoisempana syysviljat on menetetty useana vuonna viimeisen 10 vuoden aikanakin, etelässä paremmat mahdollisuudet tai sisämaassa. Rannikko on rannikkoa, Varsinais-Suomesta Perämeren nurkille saakka. Itäisellä Suomenlahdella ja perämeren perukoilla lumet taitaa pysyä paremmin rannoillakin? Ainakin sellainen mutu on, kun tulee toisinaan käytyä Oulussa, ja siellä poikkeuksetta lumista kevättalvella, kun vähän etelämpänä maat jo mustana. Ruukin koeasema kuuluu tuohon "hyvään" alueeseen talvehtimisen suhteen, vaikka pohjoisessa onkin.
Etelä-rannikon talvehtiminen yhdistettynä sisämaan kevään/kesän sateisiin ja pohjanmaan maalajeihin, siinäpä yhdistelmä jota lienee vain Loimaan nurkilla
Eikös nyt Loimaalla ole aika paljon jäykkiä savimaita, saviseuduksi kutsutaan?!
Ennen ainakin sai Säkylässä lavan tyhjäksi vesitykillä jos en väärin muista.
Tänään tuli käytyä Tammelassa ja Kosken ja Marttilan suunnalla oli yllättävän paljon puimatta vehnää, ohraa, kauraa ja rapsia.
Todennäköisesti jälkiversontaa ollut paljon. Käsittääkseni Koski on sellainen paikka, että kuivuutta riittää. Helppo uskoa, että sitten kun sitä vettä on tullut, niin kasvustot ovat räjähtäneet, negatiivisessa mielessä.
Satunnaisesti tulee kuljettua Marttilan läpi ja mitä niitä peltoja valtatien varressa katsoo, niin kasvustot ovat useinmiten vähän sitä sun tätä. En tiedä, onko maalaji niin vaikea, vai mistä johtuu, mutta jotain sen paikan viljelyksissä on.
Myös ojituksissa varmaan korjattavaa, monessa paikassa oli raiteet puimurista.
Tänään tuli käytyä Tammelassa ja Kosken ja Marttilan suunnalla oli yllättävän paljon puimatta vehnää, ohraa, kauraa ja rapsia.
