Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 15.10.16 - klo:10:18

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 15.10.16 - klo:01:03

Ei noissa missään klausuuleissa ole mitään järkeä, jos vuokralainen ei usko kykenevänsä vuokraa maksamaan koko vuokra-aikaa, niin ei semmoselle kannata mitään vuokrata.

no ajatellaan vaikka että 2019 tehdään kymmenen vuoden sopimus ja 2020 ja uusi tukikausi ja tulee tieto, että tukitaso pienenee esim 200€/ha. kai tämä nyt hiukan vaikuttaa viljelyn kannattavuuteen ja pellon arvoon ja siitä saatavaan tuottoon?

... niinpä.... Tukioptimoijien ja pellonhaalijoiden talous painuu manalaan. Ainoastaan ne jotka ovat kehittäneet oikeaa tehokkuutta voivat pärjätä.

Eli pieneltä pinta-alalta paljon maitoa/lihaa/viljaa.

Voihan sen kalliin vuokramaan jättää sitten pois ja nostaa omien maiden satotasoa, mutta samallahan niiden vuokramaiden hinta laskee kun kukapa niitä haluaisi, jos tuet laskee..  Oikeaa tehokkuutta vaalivat vaan neuvontajärjestöt.

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 15.10.16 - klo:16:34

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 15.10.16 - klo:10:40

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 15.10.16 - klo:10:18

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 15.10.16 - klo:01:03

Ei noissa missään klausuuleissa ole mitään järkeä, jos vuokralainen ei usko kykenevänsä vuokraa maksamaan koko vuokra-aikaa, niin ei semmoselle kannata mitään vuokrata.

no ajatellaan vaikka että 2019 tehdään kymmenen vuoden sopimus ja 2020 ja uusi tukikausi ja tulee tieto, että tukitaso pienenee esim 200€/ha. kai tämä nyt hiukan vaikuttaa viljelyn kannattavuuteen ja pellon arvoon ja siitä saatavaan tuottoon?

... niinpä.... Tukioptimoijien ja pellonhaalijoiden talous painuu manalaan. Ainoastaan ne jotka ovat kehittäneet oikeaa tehokkuutta voivat pärjätä.

Eli pieneltä pinta-alalta paljon maitoa/lihaa/viljaa.

Eikö se tulos ole kuitenkin tärkeämpi kuin ne kilot ja litrat ?

On tietysti. Mut ehkä tämä maailma on muuttumassa sellaiseksi, että kilot ja litrat päättävät mitä viivan alle jää. Emme voi tietää, mutta sellaiset tuulet tuntuvat puhaltavan.

Nauta pari euroa, sika vähemmän kilolta, maito 35 senttiä litralta ja rehuvilja vajaa satanen tonnilta, kyllä tuntuu tuuli puhaltavan ja lujaa ainakin prorahastajien korvien välissä..

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 15.10.16 - klo:16:54

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 15.10.16 - klo:16:34

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 15.10.16 - klo:10:40

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 15.10.16 - klo:10:18

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 15.10.16 - klo:01:03

Ei noissa missään klausuuleissa ole mitään järkeä, jos vuokralainen ei usko kykenevänsä vuokraa maksamaan koko vuokra-aikaa, niin ei semmoselle kannata mitään vuokrata.

no ajatellaan vaikka että 2019 tehdään kymmenen vuoden sopimus ja 2020 ja uusi tukikausi ja tulee tieto, että tukitaso pienenee esim 200€/ha. kai tämä nyt hiukan vaikuttaa viljelyn kannattavuuteen ja pellon arvoon ja siitä saatavaan tuottoon?

... niinpä.... Tukioptimoijien ja pellonhaalijoiden talous painuu manalaan. Ainoastaan ne jotka ovat kehittäneet oikeaa tehokkuutta voivat pärjätä.

Eli pieneltä pinta-alalta paljon maitoa/lihaa/viljaa.

Eikö se tulos ole kuitenkin tärkeämpi kuin ne kilot ja litrat ?

On tietysti. Mut ehkä tämä maailma on muuttumassa sellaiseksi, että kilot ja litrat päättävät mitä viivan alle jää. Emme voi tietää, mutta sellaiset tuulet tuntuvat puhaltavan.

Nauta pari euroa, sika vähemmän kilolta, maito 35 senttiä litralta ja rehuvilja vajaa satanen tonnilta, kyllä tuntuu tuuli puhaltavan ja lujaa ainakin prorahastajien korvien välissä..

Sinä se vaan edelleen ajattelet noin vuoden aikajänteellä..

Kyllä, mutta liikaa ei edellä aikaansa kannata olla.

Kyllä, mutta liikaa ei edellä aikaansa kannata olla.

Riskejä kannattaa pohtia ja miettiä mitä tapahtuu jos jokin uhkakuva toteutuu.

Täällä emoihmiset ovat nyt todistelleet, että tuki se on joka kannattavuuden luo nyt ja tulevaisuudessa. Päiväkasvuista yms. kukaan ei ole huolissaan 😅😅😅 Nykyään sillä ei kyl paljon väliä olekaan.

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 16.10.16 - klo:08:01

Kyllä, mutta liikaa ei edellä aikaansa kannata olla.

Riskejä kannattaa pohtia ja miettiä mitä tapahtuu jos jokin uhkakuva toteutuu.

Täällä emoihmiset ovat nyt todistelleet, että tuki se on joka kannattavuuden luo nyt ja tulevaisuudessa. Päiväkasvuista yms. kukaan ei ole huolissaan 😅😅😅 Nykyään sillä ei kyl paljon väliä olekaan.

Ilman tukia Suomessa on ollut paljon tai ainakin ihan kohtuullisesti lypsylehmiä ja sikoja ja viljapeltoja ja kanoja ja lampaita. Ja nykyään on paljon aika vähällä tuella olevia broilereita ja kasvihuoneita siihen päälle.


Sen sijaan emolehmiä tänne on tullut ihan marginaalista tilamyyntiä suurempia määriä vain tukipolitiikan kautta. Eli on aika loogista ajetella, että emojen pitäminen perustuu tukipolitiikkaan eikä oikeasti pysy kuitenkaan pystyssä ilman niitä tukia.

Mul on tuossa tuoretta matskua jossa voin verrata oman tilan taloutta vastaavan kokoiseen kotieläinyksikköön keskimäärin ja se vertailuaineisto näyttää, jotta maatalouden kannattavuus noin keskimäärin on ihan surkea, joten kannattava toiminta löytyy jatkossakin laajaperäisestä viljelystä ja lisäksi ne onnelliset, jotka tekivät pihattonsa reilut kymmenen vuotta sitten tekevät ok tulosta.

Riskejä kannattaa pohtia ja miettiä mitä tapahtuu jos jokin uhkakuva toteutuu.

Täällä emoihmiset ovat nyt todistelleet, että tuki se on joka kannattavuuden luo nyt ja tulevaisuudessa. Päiväkasvuista yms. kukaan ei ole huolissaan 😅😅😅 Nykyään sillä ei kyl paljon väliä olekaan.
[/quote]

Ilman tukia Suomessa on ollut paljon tai ainakin ihan kohtuullisesti lypsylehmiä ja sikoja ja viljapeltoja ja kanoja ja lampaita. Ja nykyään on paljon aika vähällä tuella olevia broilereita ja kasvihuoneita siihen päälle.


Sen sijaan emolehmiä tänne on tullut ihan marginaalista tilamyyntiä suurempia määriä vain tukipolitiikan kautta. Eli on aika loogista ajetella, että emojen pitäminen perustuu tukipolitiikkaan eikä oikeasti pysy kuitenkaan pystyssä ilman niitä tukia.
[/quote]

Oma emomäärä on vähentynyt, ja näillä näkymin tulevaisuudessa vähenee lisää (säästyy nekin vähät tuet).

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 16.10.16 - klo:09:53

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 16.10.16 - klo:08:01

Kyllä, mutta liikaa ei edellä aikaansa kannata olla.

Riskejä kannattaa pohtia ja miettiä mitä tapahtuu jos jokin uhkakuva toteutuu.

Täällä emoihmiset ovat nyt todistelleet, että tuki se on joka kannattavuuden luo nyt ja tulevaisuudessa. Päiväkasvuista yms. kukaan ei ole huolissaan 😅😅😅 Nykyään sillä ei kyl paljon väliä olekaan.

Ilman tukia Suomessa on ollut paljon tai ainakin ihan kohtuullisesti lypsylehmiä ja sikoja ja viljapeltoja ja kanoja ja lampaita. Ja nykyään on paljon aika vähällä tuella olevia broilereita ja kasvihuoneita siihen päälle.


Sen sijaan emolehmiä tänne on tullut ihan marginaalista tilamyyntiä suurempia määriä vain tukipolitiikan kautta. Eli on aika loogista ajetella, että emojen pitäminen perustuu tukipolitiikkaan eikä oikeasti pysy kuitenkaan pystyssä ilman niitä tukia.

Näinhän se on. Turha sitä on kierrellä ja kaarrella 😅😅

Minä ainakin myönnän, että tämä meidän emotouhu perustuu pelkkään tukioptimointiin. Jos uusi optimi löytyy pienemmästä eläinmäärästä, niin se tapahtuu muutamassa päivässä.

Emojen menestymiseen on syynä viljan edullisuus, pelloilla ei ole oikein vaihtoehtoista tuottoa. Ennen Eu aikaa ei emoille tullut kuuloonkaan käyttää hyvätuottoista peltolaidunta. Lihan hinta on varsin edullinen joten lehmän nahanalla ei ole suurta rahamäärää, korkotaso on edullinen. Peltoala saa erillisen pinta-ala tuen (hyödyttää tosin kaikkia kotielukoita). Perinne maisemien erikoistuet, mitkä usein ovat varsin hyviä. 

Emojen menestymiseen on syynä viljan edullisuus, pelloilla ei ole oikein vaihtoehtoista tuottoa. Ennen Eu aikaa ei emoille tullut kuuloonkaan käyttää hyvätuottoista peltolaidunta. Lihan hinta on varsin edullinen joten lehmän nahanalla ei ole suurta rahamäärää, korkotaso on edullinen. Peltoala saa erillisen pinta-ala tuen (hyödyttää tosin kaikkia kotielukoita). Perinne maisemien erikoistuet, mitkä usein ovat varsin hyviä.

Joo.. emohommissa tavoitteeksi riittää 50-kiloinen vasikka/ha, mutta viljaa pitää tulla 100 kertaa enemmän 😅

Ilman tukia Suomessa on ollut paljon tai ainakin ihan kohtuullisesti lypsylehmiä ja sikoja ja viljapeltoja ja kanoja ja lampaita. Ja nykyään on paljon aika vähällä tuella olevia broilereita ja kasvihuoneita siihen päälle.

Sen sijaan emolehmiä tänne on tullut ihan marginaalista tilamyyntiä suurempia määriä vain tukipolitiikan kautta. Eli on aika loogista ajetella, että emojen pitäminen perustuu tukipolitiikkaan eikä oikeasti pysy kuitenkaan pystyssä ilman niitä tukia.

Tarkennetaas tätä vähän? Emolehmiä täällä on ollut pitkään. Paljon ennen EU-aikaa. Niitä oli kohtalaisen isoilla etelän tiloilla. Pohjoisessa ei ollut emolehmiä oikeastaan lainkaan. Mutta kun tuli EU ja C-tuet niin tilanne muuttui aika radikaalisti. Tilastoja ei näköjään LUKEsta ole enää saatavissa (miksiköhän ei?) mutta muistelisin että asia on ollut mielestäni täällä esillä kyllä. En nyt onnistu löytämään ja LUKEsta tosiaan vesiperä. Mutta jos oikein muistan niin AB-emolehmien määrä on pienentynyt ja C-emolehmien määrä on kasvanut. Paljon...

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 16.10.16 - klo:19:02

Ilman tukia Suomessa on ollut paljon tai ainakin ihan kohtuullisesti lypsylehmiä ja sikoja ja viljapeltoja ja kanoja ja lampaita. Ja nykyään on paljon aika vähällä tuella olevia broilereita ja kasvihuoneita siihen päälle.

Sen sijaan emolehmiä tänne on tullut ihan marginaalista tilamyyntiä suurempia määriä vain tukipolitiikan kautta. Eli on aika loogista ajetella, että emojen pitäminen perustuu tukipolitiikkaan eikä oikeasti pysy kuitenkaan pystyssä ilman niitä tukia.

Tarkennetaas tätä vähän? Emolehmiä täällä on ollut pitkään. Paljon ennen EU-aikaa. Niitä oli kohtalaisen isoilla etelän tiloilla. Pohjoisessa ei ollut emolehmiä oikeastaan lainkaan. Mutta kun tuli EU ja C-tuet niin tilanne muuttui aika radikaalisti. Tilastoja ei näköjään LUKEsta ole enää saatavissa (miksiköhän ei?) mutta muistelisin että asia on ollut mielestäni täällä esillä kyllä. En nyt onnistu löytämään ja LUKEsta tosiaan vesiperä. Mutta jos oikein muistan niin AB-emolehmien määrä on pienentynyt ja C-emolehmien määrä on kasvanut. Paljon...

Ensimmäiset tulivat hoitamaan merenrantaa vuonna 1957 ab rotua. Etelän kartanot harrastivat niitä 70 ja 80luvuilla, ehkä oli joutavaa rakennuskantaa, saatiin nurmea kiertoon, erityisesti nurmen siemenviljelyn katsottiin tarjoavan erityisen hyvän synergiaedun. Emolehmäpalkkio tuli joskus 80 luvulla. Palkkion sai enimmillään 30 kantavalle lehmälle, suuruus oli 1500mk/eläin.
Liharodun lehmät olivat vielä 80 luvulla aivan tajuttoman hintaisia kantakirjattu lehmä saattoi maksaa 15-20 tuhatta markkaa.

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 15.10.16 - klo:23:51

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 15.10.16 - klo:16:54

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 15.10.16 - klo:16:34

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 15.10.16 - klo:10:40

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 15.10.16 - klo:10:18

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 15.10.16 - klo:01:03

Ei noissa missään klausuuleissa ole mitään järkeä, jos vuokralainen ei usko kykenevänsä vuokraa maksamaan koko vuokra-aikaa, niin ei semmoselle kannata mitään vuokrata.

no ajatellaan vaikka että 2019 tehdään kymmenen vuoden sopimus ja 2020 ja uusi tukikausi ja tulee tieto, että tukitaso pienenee esim 200€/ha. kai tämä nyt hiukan vaikuttaa viljelyn kannattavuuteen ja pellon arvoon ja siitä saatavaan tuottoon?

... niinpä.... Tukioptimoijien ja pellonhaalijoiden talous painuu manalaan. Ainoastaan ne jotka ovat kehittäneet oikeaa tehokkuutta voivat pärjätä.

Eli pieneltä pinta-alalta paljon maitoa/lihaa/viljaa.

Eikö se tulos ole kuitenkin tärkeämpi kuin ne kilot ja litrat ?

On tietysti. Mut ehkä tämä maailma on muuttumassa sellaiseksi, että kilot ja litrat päättävät mitä viivan alle jää. Emme voi tietää, mutta sellaiset tuulet tuntuvat puhaltavan.

Nauta pari euroa, sika vähemmän kilolta, maito 35 senttiä litralta ja rehuvilja vajaa satanen tonnilta, kyllä tuntuu tuuli puhaltavan ja lujaa ainakin prorahastajien korvien välissä..

Sinä se vaan edelleen ajattelet noin vuoden aikajänteellä..

Sinua ja minua viisaammat ovat ennustaneet nykyisten tuottajahintojen pysyvät alhaalla useita vuosia jopa 10 vuotta.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 16.10.16 - klo:09:53

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 16.10.16 - klo:08:01

Kyllä, mutta liikaa ei edellä aikaansa kannata olla.

Riskejä kannattaa pohtia ja miettiä mitä tapahtuu jos jokin uhkakuva toteutuu.

Täällä emoihmiset ovat nyt todistelleet, että tuki se on joka kannattavuuden luo nyt ja tulevaisuudessa. Päiväkasvuista yms. kukaan ei ole huolissaan 😅😅😅 Nykyään sillä ei kyl paljon väliä olekaan.

Ilman tukia Suomessa on ollut paljon tai ainakin ihan kohtuullisesti lypsylehmiä ja sikoja ja viljapeltoja ja kanoja ja lampaita. Ja nykyään on paljon aika vähällä tuella olevia broilereita ja kasvihuoneita siihen päälle.


Sen sijaan emolehmiä tänne on tullut ihan marginaalista tilamyyntiä suurempia määriä vain tukipolitiikan kautta. Eli on aika loogista ajetella, että emojen pitäminen perustuu tukipolitiikkaan eikä oikeasti pysy kuitenkaan pystyssä ilman niitä tukia.

Historiallinen kehitys ei todellakaan ole tae tulevasta, vai miten ajattelit tuottaa sitä maitoasi vaikka 27 sentillä litra ilman tukia?

Hyvään lihaan liittyvä elokuvavinkki: Steak Revolution niminen leffa Netflixissä, raskalainen leffa hyvän pihvin metsätyksestä (jossa jo alkuun todetaan että ranskalaisista roduista ei sitä hyvää pihviä oikein saa. Blondi ja Charolainen sopivat paremmin keitettäväksi).

Edit: Katsoin loppuun ja täytyy sanoa että hämmentävän informatiivinen leffa. Sortuu pieneen ituhippeilyyn haluten korostaa nurmiruokinnan paremmuutta, ja on välillä vähän hidas, mutta hämmentävällä tavalla pitää fokuksen eläimissä ja antaa kuitenkin hyvät pisteet monelle viljalla tuotetulle pihville. Siis kannattaa oikeasti katsoa jos hyvä naudanliha ja sen tuottaminen kiinnostaa. Ruotsikin on mukana.