Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Sivuja:1 ... 3 4 [5] 6 7 ... 9
  • Tavallinen aihe

Aihe Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus  (Luettu 25305 kertaa)

82-90

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4962
  • vasikoita ottoo kualiin
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Vuosien mittaan on sekä suomessa että ulkomailla kokeiltu ruokinnassa yhtä jos toistakin. Myös yksimahaisilla mutta varsinkin märehtijöillä. Molemmat saadaan pysymään hengissä varsin monella eri tavalla ja jopa tuottamaan jopa hyvin monella eri tavalla. Nyt jos taloudellisuutta haetaan niin kuin monissa extreme-luokan kokeissa on ollut tavoite niin on sitten kokeiltava kaikkea. On kokeiltu lipeöityä olkea ja ureoitua olkea. On suojattua valkuaista. On sitä ja tätä. Osa ideoista on jäänyt osa kuollut.

Tizmalleen. Kävi kehverästi kahvilla kanootissa kaljassa järvellä mummun kanssa.
sano muujussi.  :D

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2858
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Niin, suomi ei ehkä ole se maailman tehokkain maa väkirehun tuottamiseen.

Nurmirehun tuotannossa se taas on hyvin kilpailukykyinen.

Tähän pitää sanoa, että Irlanti ja Uusi-Seelanti vie siinä hommassa kokonaisuuden kannalta 100-0. Valitettavasti.
Näin se on, meillä on joku harhainen käsitys siitä, jotta nurmentuotantomme olisi kustannustehokasta.
Nurmen suhteellinen kilpailukyky on kyllä parempi kuin viljalla ja aina paranee pohjoista kohti..

Jos maataloustuet loppuisi kokonaan, veikkaisin että Suomen nurmikasveilla oleva peltoala tippuisi suhteessa ainakin yhtä paljon kuin muilla satokasveilla oleva. Tämä on tosin vain oma veikkaukseni ilman mitään dataa tuekseen.

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5502
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Niin, suomi ei ehkä ole se maailman tehokkain maa väkirehun tuottamiseen.

Nurmirehun tuotannossa se taas on hyvin kilpailukykyinen.

Tähän pitää sanoa, että Irlanti ja Uusi-Seelanti vie siinä hommassa kokonaisuuden kannalta 100-0. Valitettavasti.
Ai, ihanko totta? Mitä sitten?

Niin, suomi ei ehkä ole se maailman tehokkain maa väkirehun tuottamiseen.

Nurmirehun tuotannossa se taas on hyvin kilpailukykyinen.
Plus että luomukotieläintilalla vaikka lehmät onkin tav omaisessa nurmi on ihan en sanokkaan miten kannattava viljeltävä.
No joo, ehkä tukien kannalta. Mut luomutuesta saa parhaan hyödyn irti kun jättää ne elukat pois ja sadon peltoon jos ne elukat ei oo luomussa.

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Niin, suomi ei ehkä ole se maailman tehokkain maa väkirehun tuottamiseen.

Nurmirehun tuotannossa se taas on hyvin kilpailukykyinen.

Tähän pitää sanoa, että Irlanti ja Uusi-Seelanti vie siinä hommassa kokonaisuuden kannalta 100-0. Valitettavasti.
Näin se on, meillä on joku harhainen käsitys siitä, jotta nurmentuotantomme olisi kustannustehokasta.
Nurmen suhteellinen kilpailukyky on kyllä parempi kuin viljalla ja aina paranee pohjoista kohti..

Jos maataloustuet loppuisi kokonaan, veikkaisin että Suomen nurmikasveilla oleva peltoala tippuisi suhteessa ainakin yhtä paljon kuin muilla satokasveilla oleva. Tämä on tosin vain oma veikkaukseni ilman mitään dataa tuekseen.
Mä taas veikkaan, että tuettomassa suomessa lähes koko peltoala olisi nurmella tai mitä nyt niillä viljelemättömillä pelloilla nyt sattuis kasvamaankaan, tuskin viljaa..

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2858
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Niin, suomi ei ehkä ole se maailman tehokkain maa väkirehun tuottamiseen.

Nurmirehun tuotannossa se taas on hyvin kilpailukykyinen.

Tähän pitää sanoa, että Irlanti ja Uusi-Seelanti vie siinä hommassa kokonaisuuden kannalta 100-0. Valitettavasti.
Ai, ihanko totta? Mitä sitten?



No jos joku muu taho B (tässä tapauksessa vaikka Irlanti) on selvästi tehokkaampi/kilpailukykyisempi kuin taho A (tässä tapauksessa Suomi), Siis silloin taho A ei ole kilpailukykyinen...

Tietty riittävällä tukipolitiikalla asiat voidaan muuttaa ja nyt Norja onkin yksi maailman "kilpailukykyisimmistä" maidontuottajista paljon Suomea pienemmällä tilakoolla. :) Norjassa on paljon enemmän lypsyrobotteja kuin suomessa, ja lypsävät keskimäärin tosi pieniä karjoja...


Mä taas veikkaan, että tuettomassa suomessa lähes koko peltoala olisi nurmella tai mitä nyt niillä viljelemättömillä pelloilla nyt sattuis kasvamaankaan, tuskin viljaa..

No joo siis tarkotin alaa jolla tuotetaan joku (edes laiduntamalla) korjattava sato. :)

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1527
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Niin, suomi ei ehkä ole se maailman tehokkain maa väkirehun tuottamiseen.

Nurmirehun tuotannossa se taas on hyvin kilpailukykyinen.

Tähän pitää sanoa, että Irlanti ja Uusi-Seelanti vie siinä hommassa kokonaisuuden kannalta 100-0. Valitettavasti.
Näin se on, meillä on joku harhainen käsitys siitä, jotta nurmentuotantomme olisi kustannustehokasta.
Nurmen suhteellinen kilpailukyky on kyllä parempi kuin viljalla ja aina paranee pohjoista kohti..

Jos maataloustuet loppuisi kokonaan, veikkaisin että Suomen nurmikasveilla oleva peltoala tippuisi suhteessa ainakin yhtä paljon kuin muilla satokasveilla oleva. Tämä on tosin vain oma veikkaukseni ilman mitään dataa tuekseen.
Mä taas veikkaan, että tuettomassa suomessa lähes koko peltoala olisi nurmella tai mitä nyt niillä viljelemättömillä pelloilla nyt sattuis kasvamaankaan, tuskin viljaa..

2020 jälkeen tuo voi olla jo lähempänä. Luotettavista lähteistä olen kuullut jotain 200+ euron miinusta hehtaaritukiin, sitten se nähdään.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Joku ajatuksissaan varautuu siihen, että mahdollisen elintarvikepulan aikana emolehmät ja laajaperäinen laidunlihantuotanto pelastaisivat kansan/oman suvun nälkäkuolemalta.

Maassa jossa on miljoona (?) naudan tappamiseen soveltuvaa asetta ja elävä salametsästyskulttuuri  ;D ;D

Sorry pojat, mutta ei teillä riittäisi lihaa edes niille vartijoille jotka joutuisitte palkkaamaan laumanvartijoiksi  :-\
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

maidontuottaja

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5521
  • 250k
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Niin, suomi ei ehkä ole se maailman tehokkain maa väkirehun tuottamiseen.

Nurmirehun tuotannossa se taas on hyvin kilpailukykyinen.

Tähän pitää sanoa, että Irlanti ja Uusi-Seelanti vie siinä hommassa kokonaisuuden kannalta 100-0. Valitettavasti.
Näin se on, meillä on joku harhainen käsitys siitä, jotta nurmentuotantomme olisi kustannustehokasta.
Nurmen suhteellinen kilpailukyky on kyllä parempi kuin viljalla ja aina paranee pohjoista kohti..

Jos maataloustuet loppuisi kokonaan, veikkaisin että Suomen nurmikasveilla oleva peltoala tippuisi suhteessa ainakin yhtä paljon kuin muilla satokasveilla oleva. Tämä on tosin vain oma veikkaukseni ilman mitään dataa tuekseen.
Mä taas veikkaan, että tuettomassa suomessa lähes koko peltoala olisi nurmella tai mitä nyt niillä viljelemättömillä pelloilla nyt sattuis kasvamaankaan, tuskin viljaa..

2020 jälkeen tuo voi olla jo lähempänä. Luotettavista lähteistä olen kuullut jotain 200+ euron miinusta hehtaaritukiin, sitten se nähdään.
Niin olen kuullut kans, todellisuus voi olla noin puolet tuosta?

Mutta uusiin pitkiin sopimuksiin kannattaa vaatia pykälä, "tukien alentuessa vuokraa tarkistetaan alaspäin" (esim. puolet leikkauksen määrästä tai jotain).

Viimeksi muokattu: 14.10.16 - klo:08:16 kirjoittanut maidontuottaja

Huonostakin asiasta voi löytyä joskus jotain hyvää.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20000
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Mutta uusiin pitkiin sopimuksiin kannattaa vaatia pykälä, "tukien alentuessa vuokraa tarkistetaan alaspäin" (esim. puolet leikkauksen määrästä tai jotain).

Miksi semmoinen pykälä ?  Vaikka sitten irtisanomispykälä,
mutta miksi maan vuokralle laittajan tarvitsisi miettiä viljelyn
kannattavuutta, koska hänen pitää  miettiä vain sitä kenelle ja millä
hinnalla hän vuokraa, jotta hän saa parhaan tuoton
omaisuudestaan.

Tukien alentuessa joko jätetään maksamatta tai maksetaan.
Sitten pääsee joku muu tekemään tarjouksen, jota ei ehkä ole
30 vuoteen kukaan ulkopuolinen päässyt tekemään edes.

Aika moni pitkäaikainen vuokramies pitää peltoa omanaan.

Eikä se kuitenkaan ole.

-SS-

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2858
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Mutta uusiin pitkiin sopimuksiin kannattaa vaatia pykälä, "tukien alentuessa vuokraa tarkistetaan alaspäin" (esim. puolet leikkauksen määrästä tai jotain).

Miksi semmoinen pykälä ?  Vaikka sitten irtisanomispykälä,
mutta miksi maan vuokralle laittajan tarvitsisi miettiä viljelyn
kannattavuutta, koska hänen pitää  miettiä vain sitä kenelle ja millä
hinnalla hän vuokraa, jotta hän saa parhaan tuoton
omaisuudestaan.

Tukien alentuessa joko jätetään maksamatta tai maksetaan.
Sitten pääsee joku muu tekemään tarjouksen, jota ei ehkä ole
30 vuoteen kukaan ulkopuolinen päässyt tekemään edes.

Aika moni pitkäaikainen vuokramies pitää peltoa omanaan.

Eikä se kuitenkaan ole.

-SS-

SS ei taida oikeastaan tuntea sitä, miten tämä sopimusyhteiskunta toimii. Jos on tehnyt 10 vuoden vuokrasopimuksen niin sitten pitää maksaa 10 vuoden ajalta se so***** vuokra, tai kärsiä aika vakavat seuraamukset sopimusoikeudessa. Eli käytännössä on pakko maksaa joka tapauksessa. Jos sen sijaan on tehnyt sen sopimuksen ehdollisena ja sitonut sen esim. perustukiin, niin homma on molemmille osapuolille selkeä ja riitatapauksessa on olemassa dokumentaatiota.

En siis sano että tukien alenemisen pykälä olisi järkevää vaatia vuokrasopimukseen, kunhan totean että ei voi lähteä siitä että "Tukien alentuessa joko jätetään maksamatta tai maksetaan.". Koska sillä tavalla tämä järjestelmä ei toimi. Etukäteen pitää olla viisas eikä yrittää jälkikäteen kiemurrella.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20000
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Juu juu. Täällä päin  oli aikoinaan (Ennen EU:ta) yksi semmoinen vuokramies, joka yritti ruveta sanelemaan uusiin vuokrasopimuksiin semmoista pykälää, että jos sato jostakin syystä jää huonoksi, ei tarvii vuokraa maksaa. Aika moni näytti ovea, ja toiset sitten viljelivät sen jälkeen.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20000
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Niin tuo maksaa tai ei maksa- homma tarkoitti käytännössä niin, että jos pystyy maksamaan sovitut vuokrat, jatkaa normaalisti, jos ei pysty maksamaan, totta kai vuokraisäntä sen ymmärtää ja sovitaan kunnioittavasti vuokrasopimuksen purkautuvan. Sitten on vuokratarjouskilpailun aika. Voihan se maa silti seuraavalle vuodelle jäädä sille alkuperäiselle, jos muutkin pelästyvät tukitilannetta. Kai se nykyään sitten on maanomistajan oltava nöyrällä puolella pöytää, jos joku suostuisi viljelemään.

Hienohan se olisi kaikkiin kauppasopimksiin ja muihin vuokriin ja leasingeihin ym. ym. saada klausuuli, et jos ei oikein ole nyt fyrkkaa, vaikka aluksi näyttikin siltä, niin voidaan alentaa hintaa tietty. Voihan se apulannankin hinta nousta yllättäen. Tai viljanhinta laskea.

Vuokraaminen on siis osamaksulla lainhuutoon.

-SS-

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2858
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Niin tuo maksaa tai ei maksa- homma tarkoitti käytännössä niin, että jos pystyy maksamaan sovitut vuokrat, jatkaa normaalisti, jos ei pysty maksamaan, totta kai vuokraisäntä sen ymmärtää ja sovitaan kunnioittavasti vuokrasopimuksen purkautuvan. Sitten on vuokratarjouskilpailun aika. Voihan se maa silti seuraavalle vuodelle jäädä sille alkuperäiselle, jos muutkin pelästyvät tukitilannetta. Kai se nykyään sitten on maanomistajan oltava nöyrällä puolella pöytää, jos joku suostuisi viljelemään.

Hienohan se olisi kaikkiin kauppasopimksiin ja muihin vuokriin ja leasingeihin ym. ym. saada klausuuli, et jos ei oikein ole nyt fyrkkaa, vaikka aluksi näyttikin siltä, niin voidaan alentaa hintaa tietty. Voihan se apulannankin hinta nousta yllättäen. Tai viljanhinta laskea.

Vuokraaminen on siis osamaksulla lainhuutoon.

-SS-

Niin siis jos tehdään vuokrasopimuksia jotka kumpi tahansa voi koska vaan purkaa syystä tai toisesta, niin ei niihin tietenkään tarvita mitään ylimäärisiä lausekkeita.

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9819
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Niin tuo maksaa tai ei maksa- homma tarkoitti käytännössä niin, että jos pystyy maksamaan sovitut vuokrat, jatkaa normaalisti, jos ei pysty maksamaan, totta kai vuokraisäntä sen ymmärtää ja sovitaan kunnioittavasti vuokrasopimuksen purkautuvan. Sitten on vuokratarjouskilpailun aika. Voihan se maa silti seuraavalle vuodelle jäädä sille alkuperäiselle, jos muutkin pelästyvät tukitilannetta. Kai se nykyään sitten on maanomistajan oltava nöyrällä puolella pöytää, jos joku suostuisi viljelemään.

Hienohan se olisi kaikkiin kauppasopimksiin ja muihin vuokriin ja leasingeihin ym. ym. saada klausuuli, et jos ei oikein ole nyt fyrkkaa, vaikka aluksi näyttikin siltä, niin voidaan alentaa hintaa tietty. Voihan se apulannankin hinta nousta yllättäen. Tai viljanhinta laskea.

Vuokraaminen on siis osamaksulla lainhuutoon.

-SS-

Niin siis jos tehdään vuokrasopimuksia jotka kumpi tahansa voi koska vaan purkaa syystä tai toisesta, niin ei niihin tietenkään tarvita mitään ylimäärisiä lausekkeita.

Ennen oli mahdollista pistää sopimukseen rasti ruutuun "jatkuu toistaiseksi". Sekin järkevä rasti on nykyään poistettu.

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2858
Vs: Pihvikarja ja luonnon monimuotoisuus
Niin tuo maksaa tai ei maksa- homma tarkoitti käytännössä niin, että jos pystyy maksamaan sovitut vuokrat, jatkaa normaalisti, jos ei pysty maksamaan, totta kai vuokraisäntä sen ymmärtää ja sovitaan kunnioittavasti vuokrasopimuksen purkautuvan. Sitten on vuokratarjouskilpailun aika. Voihan se maa silti seuraavalle vuodelle jäädä sille alkuperäiselle, jos muutkin pelästyvät tukitilannetta. Kai se nykyään sitten on maanomistajan oltava nöyrällä puolella pöytää, jos joku suostuisi viljelemään.

Hienohan se olisi kaikkiin kauppasopimksiin ja muihin vuokriin ja leasingeihin ym. ym. saada klausuuli, et jos ei oikein ole nyt fyrkkaa, vaikka aluksi näyttikin siltä, niin voidaan alentaa hintaa tietty. Voihan se apulannankin hinta nousta yllättäen. Tai viljanhinta laskea.

Vuokraaminen on siis osamaksulla lainhuutoon.

-SS-

Niin siis jos tehdään vuokrasopimuksia jotka kumpi tahansa voi koska vaan purkaa syystä tai toisesta, niin ei niihin tietenkään tarvita mitään ylimäärisiä lausekkeita.

Ennen oli mahdollista pistää sopimukseen rasti ruutuun "jatkuu toistaiseksi". Sekin järkevä rasti on nykyään poistettu.

Ei se järjen käyttö mihinkään sopimuspohjaan kaadu. Muuttaa vaan omaan sopimukseen sitä tekstiä sen verran että on sille rastille paikka. Ei ole laitonta tai väärin ketään kohtaan. Kirjoittaa vaan sopimukseen myös sen että mihin aikaan vuodesta pitäisi soitella jos sopimusta haluaa muuttaa, niin kaikki ovat tyytyväisiä.

Viimeksi muokattu: 14.10.16 - klo:22:08 kirjoittanut antti-x

Sivuja:1 ... 3 4 [5] 6 7 ... 9