Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Xiranda - 02.05.17 - klo:20:14
-
Pihaton välittömässä läheisyydessä on n. puolen ha:n lohko ja lisäksi emoilla on pääsy myös hieman isommalle lohkolle. Pääsevät ympäri vuoden molemmille alueille. Käytössä on muutenkin vähän laitumia, joten nämä pihaton läheisyydessä olevat tallataan liiaksi joka vuosi. Nyt ovat mustaa multaa tai lillua, kesällä kyllä paikoin vihertää hyvinkin tai joten kuten. Taitavat olla statuksella pysyvät laitumet. Näihin ei saisi muodostua eroosiota. Kumpikohan on pahempi: tallatut, eroosiossa olevat pysyvät laitumet vai nurmi jossa ei kasva nurmea? Senhän voisi vaihtaa nurmeksi koska ollaan luomussa joten pysyviä nurmivuosi ei kerry. Vai pitääkö laittaa koko lohko pois tuen piiristä? Ikinä ei oo kukaan tarkastaja mitään sanonut, mutta sitä odotellessa.
-
Ei tuo eroa sit oikein mitenkään muidenkaan pienistä laidunlohkoista
-
Tarviiko niitten emojen päästä sinne pellolle tähän aikaan vuodesta tai muutenkaan kasvukauden ulkopuolella. Kannattaisiko tehdä oikea kiinteäpohjainen jaloittelutarha, josta saa kerättyä ravinteet talteen ja hyötykäyttöön. Luulisi olevan erityisen tarpeen luomussa. Säästyisi lisäksi niitä vähiä laitumia oikeaan laiduntamiseen.
-
Jaa-a paljonkohan lie ison jalottelutarhan teko maksaa. Kyllä niiden on talvellakin ulos päästävä. Lantaa tulee tällä hetkellä liiaksikin joten ei haittaa vaikkei ravinteita saisikaan talteen.. Mutta toki olisi fiksuinta jos eivät pääsisi ainakaan sinne toiselle lohkolle ja siihen tehdäänkin nyt aita ja se palanen kynnetään ja kylvetään.
Ei tuo eroa sit oikein mitenkään muidenkaan pienistä laidunlohkoista
Se ei mahda tarkastajaa kiinnostaa?
-
Jos se ei oo suojavyöhyke niin kai sen saa uusia. Jos on suojavyöhyke niin ojittaa uusiks ja kyntää.
Asfaltti maksaa 10€/m2 ja pohjat riippuu pohjista.
-
Jaa-a paljonkohan lie ison jalottelutarhan teko maksaa. Kyllä niiden on talvellakin ulos päästävä. Lantaa tulee tällä hetkellä liiaksikin joten ei haittaa vaikkei ravinteita saisikaan talteen.. Mutta toki olisi fiksuinta jos eivät pääsisi ainakaan sinne toiselle lohkolle ja siihen tehdäänkin nyt aita ja se palanen kynnetään ja kylvetään.
Ei tuo eroa sit oikein mitenkään muidenkaan pienistä laidunlohkoista
Se ei mahda tarkastajaa kiinnostaa?
Paljonko on neliöitä/emo pihatossa tilaa?
-
10 neliötä tällä hetkellä. Ei ole suojavyöhyke.
-
Onko siinä pakko pitää eläimiä ympäri vuoden? Koita saada tyhjäksi edes pariksi kuukaudeksi ja kylvä uusiksi.
-
Onko siinä pakko pitää eläimiä ympäri vuoden? Koita saada tyhjäksi edes pariksi kuukaudeksi ja kylvä uusiksi.
Nuori nurmi ei mitään jatkuvaa tallaamista kestä.Vanhalle nurmelle voi antaa kovemmankin käsittelyn,nuorelle nurmelle laidunnusta vain tarpeen mukaan ja kuivalla muuten alkaa nurmi vähenemään ja maan tallaantuminen liejuuntuminen pahenee.
-
Monellako emotilalla on jaloittelutarha käytössä? Tarpeeksi neliöitä emoa kohti pihatossa (ilman tarhaa) luulisi olevan parempi.
-
Lumettomilla alueilla (rannikolla) kattamaton ulkoilutarha halvempi ja ilmanvaihto parempi. Iso ruokintakäytävä tietenkin helpoin, siis sellainen että voi lehmät lukita kummalle puolelle haluaa.
Ja kuinka lie luomuehdot talvijaloitteluineen täyttyy ilman tarhaa...
-
Luomuelukoiden pitää päästä talvellakin ulos. Ja periaate on muutenkin, että pääsevät vapaasti kulkemaan. Sorkatkin kuluvat kun eläimet liikkuu ja etsii ravintoa. Kuten luonnossa. Talvella eivät käy juuri ollenkaan toisella lohkolla kun on lunta. Mutta kesällä samoilevat sielläkin ja näille kummallekin lohkolle viedään lisärehua, koska laidunta on niin vähän. Kolmas isompi laidun on suojavyöhyke ja senkin syövät sen verta äkkiä ettei paria viikkoa pidempään viitti pitää ettei tallo pilalle.
Kuinka pahana pidätte sitä että purkukärryllä vie suoraan laitumelle maahan pieniä tasaisia mattoja niittorehua päivän parin välein? Onko loisriski liian suuri? Pääluku on kuitenkin kesällä 50-60 ja tällä hetkellä on vain 1 heinähäkki käytössä. Jos ajaa rehun matoksi sisälle niin siinä joutuu päivittäin melkoisen talikoinnin tekemään, ei ole ergonomista ei.
Ja sitten vielä, ei nyt liity kyllä yhtään asiaa mutta.. Jos suojavyöhykelaitumella on juomapaikka nurkassa joka on rajattu digitoinnissa pois niin täytyykö siinä nurkassa kasvaa nurmi? Ja on vieläpä vesistön varrella tämä nurkka. Vai onko sanktion paikka kun ei ole nurmea. Menee liejulle kun käyvät juomassa ja paikkaa ei voi vaihtaa. Pitäähän esim. korvauskelvottomilla lohkoillakin toteuttaa luomusäädöksiä vaikkei tukea saakkaan.
-
Jos se ei näy vipun kartoissa niin eikai sillä oo väliä.
Teillä on siis siilorehu? Paalit olis helpompia varsinkin laitumelle ruokittaessa; säilyvät pidempään ja saa enemmän tavaraa kerralla. Tuollainen matto tallautuu kyllä hetkessä.
60 lehmää pärjää kolmella häkillä, onko investointi kahteen uuteen sittenkään liikaa?
Miettisin kyllä pienen asfaltoidun tai valetun tarhan tekoa navetan kylkeen. Ei tarvi sitten laidunta poljettaa pahimpaan aikaan ja saa kakkaakin talteen. Investointituet kun hakee niin ei se niin älyttömän kalliskaan olisi.
-
Mun ei kyllä hermo kestä laitumelle ruokkimista enää, kuivalla ilmaa voi paalia viedä mutta jos yhtään märkää niin sitä savipaskavelliä on tuvan rappusia myöden kohta.
Jos mahtuu ajamaan rehun matoksi sisälle niin kai sen mahtuu pökkiin koneella lähemmäs? Talikot ja kottikärryt ja kaikki ämpärit kuuluu puutarhaan..pari vuotta jaksaa mutta sitte alkaa vtuttaa
-
Teet etukuormaajaan rehuauran. Ei tarvii olla kaunis eikä kallis, kunhan toimii. Itse tein aikanaan vanhoista rojuista kyseisen kapineen. Ekaa kertaa uuden pihaton pöydälle ajettua kolmen päivän mattoa (vaikka osa oli jo syöty) kun aloin lumilapiolla pökkimään, niin muutaman kymmenen metrin jälkeen totesin, että ei helvetti tämä ole ihmisen hommaa. Eikä ollut homma edes puolivälissä. Aika äkkiä löytyi motivaatio hitsausharjoituksiin. Ihan himmeliä ei kannata tehdä, sillä paksun rehuvallin auraaminen on yllättävän raskasta.
Voihan paalihäkkiin laittaa aumarehua kauhalla tai leikkurilla. Pellolle levittely on rehun haaskausta. Sekin maksaa ja lisäksi rehun ravinteet menevät taas sinne luontoon hallitsemattomasti. Parempi olisi se rehu kierrättää sieltä lehmän kautta kuin suoraan lattialle tai peltoon.
-
Mä oon lisäruokkinu hieholaitumelle niittorehulla. Kasaksi purkanu monta vuotta. Ei hyvä. Viime kesänä hommasin pienen ja matalan kärryn, jonka lastasin kelasilppurilla. Syöttöä varten avasin vaan laidat. Toki elukoita vähän, joka toinen päivä hain kuorman. Tälle kesälle pitää vähän laitoja modata.
Semmoiset sotketut kasanpohjat on aika työläät siivota keväällä et siellä sit taas jotain oikeasti kasvaisikin.
Tarkastajan tarkastaja (mavin eukko siis) mussutti ylilaidunnuksesta ja lisäruokinnasta. Oli vähän kuralla lokakuussa...
-
Lumettomilla alueilla (rannikolla) kattamaton ulkoilutarha halvempi ja ilmanvaihto parempi. Iso ruokintakäytävä tietenkin helpoin, siis sellainen että voi lehmät lukita kummalle puolelle haluaa.
Ja kuinka lie luomuehdot talvijaloitteluineen täyttyy ilman tarhaa...
Jos on ns pitkä laidunkausi, niin talvijaloittelua ei tarvita.
-
Eiku puhuin niittorehusta. Ja pyöröpaalit on siis käytössä. Pihaton ruokintapöytä (mitä se nyt metrin leveä on) on kyllä kovaa matskua mutta se osa johon traktorilla ajetaan on "maata" eli ei voi millään vehkeellä rehua matoksi ajon jälkeen pukkia, rehu sotkeentuu. Kasoiksi ei olla ajettu, alkaa lämpenemään. Kyllä voisi miettiä lisähäkkejä. Mutta nehän on vaan 10 lehmälle tarkotettu aina yks, tympiä jos eivät pääse syömään kaikki, hiehot jää ilman.
Lumettomilla alueilla (rannikolla) kattamaton ulkoilutarha halvempi ja ilmanvaihto parempi. Iso ruokintakäytävä tietenkin helpoin, siis sellainen että voi lehmät lukita kummalle puolelle haluaa.
Ja kuinka lie luomuehdot talvijaloitteluineen täyttyy ilman tarhaa...
Jos on ns pitkä laidunkausi, niin talvijaloittelua ei tarvita.
Mutta kun se halutaan järjestää 8)
-
Sen kummemmin ketjua lukematta kun otsikon vain, kysäsen...
...miksi laidun jossa ei ole pihaa, on eroosion partaalla, miksi laitumella pitäisi olla oma piha? :-\
-
Eiku puhuin niittorehusta. Ja pyöröpaalit on siis käytössä. Pihaton ruokintapöytä (mitä se nyt metrin leveä on) on kyllä kovaa matskua mutta se osa johon traktorilla ajetaan on "maata" eli ei voi millään vehkeellä rehua matoksi ajon jälkeen pukkia, rehu sotkeentuu. Kasoiksi ei olla ajettu, alkaa lämpenemään. Kyllä voisi miettiä lisähäkkejä. Mutta nehän on vaan 10 lehmälle tarkotettu aina yks, tympiä jos eivät pääse syömään kaikki, hiehot jää ilman.
Lumettomilla alueilla (rannikolla) kattamaton ulkoilutarha halvempi ja ilmanvaihto parempi. Iso ruokintakäytävä tietenkin helpoin, siis sellainen että voi lehmät lukita kummalle puolelle haluaa.
Ja kuinka lie luomuehdot talvijaloitteluineen täyttyy ilman tarhaa...
Jos on ns pitkä laidunkausi, niin talvijaloittelua ei tarvita.
Mutta kun se halutaan järjestää 8)
Hihogilla on 18 paikan ja isompiakin paalihäkkejä.
Tuli tuossa mieleen, kun toisessa ketjussa sitä suoramyyntiä suunnittelit, niin olisiko järkevämpi laittaa lehmät pois ja ostaa pihvihiehoja kasvamaan sitä suoramyyntiä varten. Ne olisi kevyempiä tarhalaiduntaa. Ja jos kerran on laitumesta muutenkin pulaa, niin emolehmien idea hiukan kärsii tuosta, joten ne hiehot voisivat olla vaihtoehto.
-
Jos häkki on isompi, sinne pitää jo vähän levittää paalia? Ei kai muuten yllä syömään? Jääkö keskelle myös hävikkirehua kun eivät ylety noukkimaan?
No sinänsä ei huono idea mutta.. Aina on ollut emoja, jotenkin siihen on niin tottunut. Heinä korjataan melkein kaikki kuivaksi, teurashiehoille pitäisi olla paremmat rehut, koko rehunteko pitäisi uudistaa. Myöskin väkirehua pitäisi olla. Ja luomua, se maksaa. Jos ei omalta pellolta tule riittävästi. Ja edelleen mietin sitä kannattavuutta. Vasikka maksaa satoja euroja ja siihen kasvatus päälle, mitä jää käteen? Toki maksaahan emotkin ja poi'itusta ja sen tuomia vaikeuksia ei sitten olisi ollenkaan. Mutta uskon kuinka loppukasvattajia kyrsii ne pienet rimpulat. Niitäkin tulee, niille ei voi mitään. Ja yksi iso asia on se, että jatkuvasti olisi jotain eläinliikennettä tilalla. Nyt se on hyvin minimissä. Tautiriskit pienemmät.
-
Isot häkit on yleensä 2-paalille tarkoitettuja, hieman ovaalin muotoisia.
12 ja 16 paikkaisia häkkejä yhdelle paalille löytyy myös.
-
Isot häkit on yleensä 2-paalille tarkoitettuja, hieman ovaalin muotoisia.
12 ja 16 paikkaisia häkkejä yhdelle paalille löytyy myös.
Ok, pitääpäs vähän vertailla.
-
Jos häkki on isompi, sinne pitää jo vähän levittää paalia? Ei kai muuten yllä syömään? Jääkö keskelle myös hävikkirehua kun eivät ylety noukkimaan?
No sinänsä ei huono idea mutta.. Aina on ollut emoja, jotenkin siihen on niin tottunut. Heinä korjataan melkein kaikki kuivaksi, teurashiehoille pitäisi olla paremmat rehut, koko rehunteko pitäisi uudistaa. Myöskin väkirehua pitäisi olla. Ja luomua, se maksaa. Jos ei omalta pellolta tule riittävästi. Ja edelleen mietin sitä kannattavuutta. Vasikka maksaa satoja euroja ja siihen kasvatus päälle, mitä jää käteen? Toki maksaahan emotkin ja poi'itusta ja sen tuomia vaikeuksia ei sitten olisi ollenkaan. Mutta uskon kuinka loppukasvattajia kyrsii ne pienet rimpulat. Niitäkin tulee, niille ei voi mitään. Ja yksi iso asia on se, että jatkuvasti olisi jotain eläinliikennettä tilalla. Nyt se on hyvin minimissä. Tautiriskit pienemmät.
http://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/elainten-hoito/karjatarvikkeet/ruokintahakki-hi-hog-hurricane/ (http://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/elainten-hoito/karjatarvikkeet/ruokintahakki-hi-hog-hurricane/)
http://www.hi-hog.com/tornado-round-bale-feeder-pin/ (http://www.hi-hog.com/tornado-round-bale-feeder-pin/)
Ei halvin mutta parhaimmistoa. Itellä on noita häkkejä ollut sekä tuolla pystyputkella että vinolla. Pysty on parempi, mutta vasikat voivat livahtaa sisälle. Vinoaidalla oleva myytiin pois. Lehmät ylettää syömään tyhjäksi, hiehoilla jää ihan hiukan keskelle. Paalipihdillä voi nostella kokonaisena häkkiä (pystyputkimalli). Nopea purkaa, kun ei ota pulttiliitoksella olevaa mallia. Palat voi nostella vaikka käsin. Nostamalla häkin (käsin) kyljelleen voi myös pyörittää.
Huonot vasikat harmittavat myös emotilallista, koska eihän niistä tulee normaalia vasikkatiliä.
Ei kai pienellä tilalla eläinliikennettä ole paljoa, jos vasikat tulevat syksyllä ja keväällä laitat ekat hiehot teuraaksi ja kesän aikana ennen syksyn uusia vasikoita loput. Toki jos ympärivuotista teurastusta haluaa, niin sitten hiukan eri.
-
Pihaton välittömässä läheisyydessä on n. puolen ha:n lohko ja lisäksi emoilla on pääsy myös hieman isommalle lohkolle. Pääsevät ympäri vuoden molemmille alueille. Käytössä on muutenkin vähän laitumia, joten nämä pihaton läheisyydessä olevat tallataan liiaksi joka vuosi. Nyt ovat mustaa multaa tai lillua, kesällä kyllä paikoin vihertää hyvinkin tai joten kuten. Taitavat olla statuksella pysyvät laitumet. Näihin ei saisi muodostua eroosiota. Kumpikohan on pahempi: tallatut, eroosiossa olevat pysyvät laitumet vai nurmi jossa ei kasva nurmea? Senhän voisi vaihtaa nurmeksi koska ollaan luomussa joten pysyviä nurmivuosi ei kerry. Vai pitääkö laittaa koko lohko pois tuen piiristä? Ikinä ei oo kukaan tarkastaja mitään sanonut, mutta sitä odotellessa.
Paljonko sitä laidunta kaikkiaan on?
-
Isompi parempi laidun 3,5 ha ja pihaton läheisyydessä 2 ha.
-
Olisiko järkeä siitä pihaton joka kesä tallatun pienen lohkon korvauskelpoisuus ja tukioikeudet siirtää raiviopellolle? Pitäähän siinä silloin yhtä lailla kasvaa se mitä on tukihaussa ilmotettu? Onhan ne tarkastajat ennenkin tuettomat pellot tarkastanu. Eli lopputulema: ei mitään hyötyä siirtää?
-
Olisiko järkeä siitä pihaton joka kesä tallatun pienen lohkon korvauskelpoisuus ja tukioikeudet siirtää raiviopellolle? Pitäähän siinä silloin yhtä lailla kasvaa se mitä on tukihaussa ilmotettu? Onhan ne tarkastajat ennenkin tuettomat pellot tarkastanu. Eli lopputulema: ei mitään hyötyä siirtää?
Jos ne on *****maisia ja leikkaa pahasti tallotut kohdat pinta-alasta, niin silloin siitä on hyötyä koska et menetä tukea.