Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 2 3 [4] 5 6 ... 179

Viestit - JösseJänis

Turpeen poltto tuskin äkkiä loppuu.

Ensiksikin pitäisi ensin tehdä päätös, millä se korvataan - ja sitä päätöstä ei ihan helpolla synny.

Toiseksi pitäisi tehdä valtavat investoinnit toimivien turve- ja puu-/turve-kattiloiden uusimiseksi ja sitä rahaa ei ihan äkkiä löydy.

Kolmanneksi turvetta tarvitaan viherrakentamiseen, kasvihuonetuotantoon, öljyntorjuntaan ja eläinten kuivikkeiksi. Millä tämä turve korvattaisiin, sillä määrällisesti 95 % turpeesta nostetaan energiakäyttöön - ja ilman sitä 95 %:a ei tuoteta sitä 5 %:akaan.
Kasvintuotanto / Vs: Syysmuokkaukset 2018
: 07.09.18 - klo:12:39
...kalustossa hinta-laatu-suhde kohdallaan.

Kun on arvotonta ja laadutonta, on hinta-laatu-suhde kohdallaan   😁😁

Tuossa on kalusto arvotonta ja jälki laadukasta. Miksi ihmeessä kalustoon olisi pakko sitoa penniäkään enempää kuin on viljelyteknisesti on välttämätöntä?
Kasvintuotanto / Vs: Syysmuokkaukset 2018
: 06.09.18 - klo:12:31
Hääty lisäpainottaa hankmo, kaikkineen reilu 600kg malmia lisäpainona.



Kyllä mustuu, ei enää mitään eroa työjäljessä 10000euron lautastinttaajaan.



On se kova peli.

Kielämättä hyvän näköistä jälkeä. Toki Catroksella menisi sänki paremmin piiloon, mutta onko tarvetta? Eikä Catrosta edes kymppitonnilla saakaan. Sikäli sulla on kyllä kalustossa hinta-laatu-suhde kohdallaan.
Brasilia nostaa maataloustuotteiden verotusta viennin osalta. Tämä voisi olla hyä vero myös Suomelle.
Ajalla perittäisiin maataloustuotteessa olevat tukiaiset takaisin valtiolle. Ei ole suomalaasen veronmaksajan asia ruokkia ulkomaalaisia. Kasvattakoot ruokansa itse.

Aika ajoin joidenkin maiden hallitukset saavat tuon älynväläyksen vientimaksuista tai jopa vientikielloista. Perusteena on omavaraisuus tai tuotteiden hintatason pitäminen kurissa. Lopputulos noudattaa aina samaa kaavaa. Seurauksena on tarjonnan pieneneminen ja kotimaan hintojen nousu. Venäjällä tästä on vuosikymmenten kokemus. Vasta nykyinen pakoteruljanssi sai aikaan ajattelutavan muutoksen. Kannustetaan, ei kahlita. Niinpä Venäjällä on kasvanut sekä alkutuotanto että jalostus ja tavaraa on tullut lisää niin kotimarkkinoille kuin vientiinkin.
Kasvintuotanto / Vs: Glyfosaatti
: 05.09.18 - klo:10:24
tuohon just itekii pyrin ku ei tuo halpis oikein taho tepsiä kunnolla yliannoksillakaan.     flex kait sit halvempi pitemmässä ajossa..

Hienosti tehoaa, aine kuin aine. Ei ole ollut mitään eroa kun käyttöolosuhteet kunnossa ja malttaa odottaan. Syksyllä ruikittua ei saa mennä kääntämään kuukauteen, kahteen. Lokakuulla jos ruikkii, keväällä seuraavan kerran saa peltoa muokata.

Nyt on ollut pari vuotta Rangeria, eikä ole juolaasta ongelmaa. Sinne tänne vähän tuhauttaa ettei juolavehnä pääsee lisääntymään. Kunnon juolavehnään ei toimi mikään aine kerralla, ellei satu olemaan kaikki kuun ja taivaan merkit kohdallaan. Samat säännöt pätee kuin muuhunkin rikkaruiskutukseen, toisinaan täydellinen teho ja toisinaan jää jostain kumman syystä hiukan vajaaksi jossakin.

Niin, eihän niissä mitään eroa ole, jos saman verran tehoainetta saa kulkemaan kasviin. Glyfosaateissa on kyllä hurjia (tehoaineen) hintaeroja eri tuotteiden ja ostopaikkojen välillä, vaikka aineet ovat käytännöllisesti katsoen kaikki samaa tavaraa.
Iha samaa mieltä. Töissä jd made in usa ruohonleikkureita. Sähköt ei vaan toimi sadepäivinä, vaihtaa öljyt, proppu jossai palkkien takana, sileen että öljyt valuu pitkin runkoa, leikkupöytien geometria on aika umpi juntti, teräviä ulkonevia kulmia, ei tarvii paljoa epätasaista niin se kyntää. Joku lehtikeräys kone kerää lehtisilppua bensa konee pakoputen päälle, no toinen on jo kärähtänyt.

Eikö topgearin clarkson aina hauku jenkkien autoja, tehoo lisää vaan, mutta loput autosta ei vaan pysty käytämään sitä tehoo esm. kurveissa kun ei vaan ole satsattu käsiteltävyyteen.

Jokseenkin kaiki päältä ajettavat ruohonleikkurit ovat made in U.S.A. Niin hyvät kuin huonotkin. Ei niitä Ruotsissa valmisteta.
Vapaa sana / Vs: Hävittäjät ?
: 02.09.18 - klo:17:21
Jätetään nuo ajattelemiset niille jotka osaa sen homman …..

Maatalous ja maanpuolustus ovat toimialoja, joista jokaisella suomalaisella on koulutuksesta ja ammatillisesta kokemuksesta riippumatta uskomattomasti tietoa ja asiantuntemusta. Mutta jostain syystä poliittiset päättäjät ja työkseen kyseisten alojen kanssa toimijat eivät vain ota kuuleviin korviinsa niitä ilmaisia neuvoja, joita tämä asiantuntijareservi hyvää hyvyttään heidän käyttöönsä pyytettömästi ja kansan parhaaksi tarjoaa. Ei, vaikka faktat ovat aina kiistattomia ja ratkaisut ongelmiin ovat aina helppoja.
Kyllä olet oikeassa tuossa tehottomuudessa.. Alle sadan hehtaarin viljatila on tehottomuuden huippu.

Yhdessäkään Euroopan maassa ei ole maatilojen keskikoko 100 ha tai edes lähellä sitä.
https://www.verkkouutiset.fi/sinuhe-wallinheimo-mita-alkoholiuudistuksen-vastustajat-sanovat-tahan/

Lukekaapa kommentit.
Näinhän se on.
kepu on kadottanut ideologiansa jo aikaa sitten ,mutta kansa on se mitä pitää holhota maailman tappiin asti.

En tiedä mitä eemeli ajattelee, mutta jutussahan kaksi kok kansanedustajaa ”iloitsee” alkoholilain tehoa jo kuukaudessa.

Kepua ei mainittu edes rivienvälissä.

Onko tämä tulkittavissa niin että eemeli etääntyy kokoomuksen tärkeinä pitämistä ” saavutuksista ” ?

Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo kysyy, mitä alkoholilain uudistusta vastustaneet vihreät ja SDP sanovat uudistuksen myönteisistä seurauksista.

Niin, alkoholiuudistustahan kannattivat hallituspuolueet ja vastusti oppositio. Toki hallituspuolueiden esustajissa oli Pertti Salolainen ja Pekka Puska, jotka olivat vastaan, mutta ei kai tämän 0,8 %:n kuulukaan olla se kysymys, joka ratkaisee puolueen yhtenäisyyden.
Vapaa sana / Vs: Kriisiapu
: 29.08.18 - klo:13:12
Mää voin lähteä keräämään, vaikka 15€/tunti.

Ihan täyspäiväisesti 👍👍👍

Johonkin jossa mua ei tunneta.

Etkös prooo-apu maksa 7000-euroa, vain alvin hinnalla.



Eipä ole prorahastuksen herraköörillä mennyt koulutus hukkaan. Kun
isänniltä on rahat loppu, kusxxan päättäjiä törkeesti silmään ja vedetään
valtion kassasta jättipotti. Vaikka eihän tuo ainoa huijaus ole. Noottaa, nöfnöf röhröh

Niin.... valtioltahan tämä juttu teille on annettu..

Lisäämään neuvonnan kilpailua... Luulisi olevan hyvä juttu, mutta ei ole.

Huijaustahan tässä on se, että eihän tuota rahaa ole 350 miljoonaa missään. Varmaan 320 miljoonaa "palautuu" valtion kassaan vuoden 2020 lopussa.

Niin ettäkö ei ole olemassa, mutta silti palautuu?????

Pahasti näyttää siltä että ne jotka on käyttänyt neuvontaa, ainoastaan ne on nyt kriisissä.
Ennen prooo-neuvontaa, ei oltu sanaa kriisi kuultukaan.

Vaikea sanoa, kun en muista yli 100 vuoden taakse.
Vapaa sana / Vs: Tukipaketti
: 29.08.18 - klo:11:45
Tuohan kuuloistaa rangaistukselta niitä kohtaan, jotka ovat hyviä talous ja viljelyasioissa ja ovat nähneet alueelliset kasvun rajat  ja eivätkä ole tehneet ylisuuria investointeja. Eli ostetaan vaikka 200 000 puimuri velaksi niin saa muitten viljeliöitten rahat, mutta käyttämällä urakointia joudut maksamaan hehtaarikohtaista velkamaksua niitten hyväksi jotka on ostaneet sen puimurin.
Tasavertaistako?

Näinhän se on tähän mennessä mennyt. EU:n sopeutumisvähennyksestä alkaen on kriisituki kohdistettu niille, jotka ovat kriisissä omien toimenpiteidensä johdosta. Julkisuudessa perustelu kuulostaa hyvältä, kun sanotaan, että nyt autetaan niitä laajenevia, eteen päin pyrkiviä tulevaisuuden tiloja.

Ruohonjuuritasolla tilanne näyttää vähän toiselta: eteenpäin pyrkivä maksaa pellosta 12 000 € / ha ja Sinä jäät tarjouskisassa pistesijojen ulkopuolelle, koska olet laskenut, että tuolla hinnalla jää joko palkka tai korko saamatta. Mutta ei hätää. "Voit saada tukea, jos yrityksesi maa- ja puutarhataloustuotantoon 31.12.2014 kohdistuvan vieraan pääoman määrän suhde toimintavuosien 2012–2014 maa- ja puutarhataloustuotannon arvonlisäverottomien myyntitulojen ja vastaavana aikana saamiesi maataloustukien yhteenlasketun määrän keskiarvoon on vähintään 1. Tuki voidaan maksaa, jos vieraan pääoman määrä on vähintään 100 000 euroa."

Jos olet laatinut kunnianhimoisen lyhennysohjelman, paiskinut töitä ja kiristänyt vöitä, et saa kriisitukea. Jos olet sen sijaan ylivelkaantunut ja pilannut peltomaan markkinat, sinut pelastetaan.
Pitää muistaa, jos mm-ministeri puska tekee lisää huonoja päätöksiä
Sekin riittäisi, jos Eemeli muistaisi edes sen, että maa- ja metsätalousministerinä on Jari Leppä eikä suinkaan kansanedustaja Pekka Puska.

Kyllä Leppäkin voi olla Puska
Niinkuin Rinne ja Razmyarkin?

Kyllä Rinne voi puskittua

Onko Razmyarin puska teillä puolueessa jo samanlainen käsite kuin Jutan verkkosukat?
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 2018
: 29.08.18 - klo:11:14
Tänä vuonnakin tuli todistettua että sadevuosi on aina parempi kuin kuiva vuosi, sadontuotoltaan. Viime vuonna pukkasi ihan hyvin viljaa ja rehua tarvitsijoille, tänä vuonna molemmista niukkuutta. Ja viljan laadut yleisesti heikkoja.

Että näin ne maalajit vaihtelee, vettä ja lisää vettä, niistä nää karkeat maat tykkää. Viime vuoden satokin olisi ollut vielä parempi ilman alkukesän kuivuutta, kasvustot kärsi selvästi. Tänä vuonna ei epäilystäkään mikä oli minimitekijä.

Kaikki ohrat sai tautiaineen, hankala sanoa oliko hyötyä kun koeruutukaan ei pellossa erottunut. Näkee satokartasta myöhemmin, puidessa ei merkittävää eroa. 9/10 näillä nurkin kannattaa tautiaineet, ja mitä rahtia puinut, kannatti tänäkin vuonna. Toki maalajilla oli tänä vuonna kaikista suurin vaikutus, niin suuri ettei minään vuonna edes tautiaineilla ym. päästä samanlaisiin vasteisiin.

Ise ainakin mieluummin otan kadon kuivuuden kuin määrkyyden muodossa.  Kuivuus myös yleensä alentaa kustannuksia, märkyys lisää niitä. Kuivalta pellolta on mukavampaa, siistimpää ja nopeampaa kerätä pari tonnia hehtaarilta kuin märältä. Puintikelit alkavat jo aamupäivällä ja jatkuvat iltakymmeneen. (viime vuonna aamukaste haihtui iltapäivällä ja iltakaste tuli viiden - kuuden aikaan). Puimurin putsaamiseenkin riittää kuivana syksynä, kun avaa pari luukkua ja käyttää puimakonetta muutaman minuutin tuuli täysillä. Märkänä syksynä sitten painepeset seuloja ja viettopintoja ja puimuri on märkä vielä joulukuussakin. Tiukan paikan tullen kuiva pelto on myös jotenkin kivempi jättää puimatta kuin märkä. Siitä on helpompi lähteä seuraavaan kasvukauteen. Ja onhan sitä auringon paisteessa mukavampi grillata, uida ja uistella kuin sateessa ja kylmässä.

Vaikka mitäpä näistä väittelemään, ei se ensi kesän säähän vaikuta, vaikka tekisimme asiasta yksimielisen päätöksen.

Eikä meidän kulmilla tämä vuosi mikään hirveä katovuosi edes ollut, mikä tietysti nostaa fiiliksiä. Kaksitahoinen antoi neljä tonnia hehtaarilta, Reetta kolme ja kumina kaksi(!). Korkein puintikosteus oli toisella ruislohkolla ja se oli 18 %. Mutta jos kriisitukea pukkaa, niin eiköhän tilille vielä sen verran mahdu.
Enemmän harmittaa se, jos menee eri viljat sekaisin siiloissa. Siksi automaattinen ylivuoto toiseen siiloon voi olla vahingonkin paikka.

-SS-

Yks lovi jakajasta pielessä ja pihalle meni puolisen kuution verran tuoretta ohraa, ei rapissu esipuhdistaja kun nappia paino...

En nää mitenkään ongelmaksi rappusissa ravaamista, mieluummin sitä käy siellä ylisillä kurkkaamassa kun luottaa johonkin automatiikkaan tai muuhun.

Hiki sitä siinäkin tulee ku lapioi tavaraa, v1tuttaa kyllä sekin jos laadukkaasta ja puhtaasta viljasta tulee sekulia...
sulla on mennyt tämä uuden tekniikan väheksyminen ja mitätöinti jo pikkasen överiksi. Yleensä seurataan kehitystä ja kehitetään toimintaa sen mukaan... elämä helpottuu, homma tehostuu ja muuttuu mukavammaksi.

Mää teen hommia ihan pirun vanhoilla vehkeillä, mutta tekisin mieluummin uudemmilla, tykkään tekniikasta ja tuotannon kehittämisestä. Silti vihaan ylikoneellistamista ja rahojen haaskausta turhiin koneisiin. Esimerkiksi puimurin hytti on mukavuuden lisäksi myös terveyskysymys, molempia kokeiltu ja enää en hyttittömällä menisi pellolle. Sama homma tässä kuivuriautomatiikassa, ei se herkkua ole vahtia näitä siilojen täyttymisiä siellä pölyssä

Tuollainen täyttyvä ja seuraavaksi toiseen reikään purkava laatikko on niin idioottivarma ratkaisu että jos se vaan korkeuden puolesta mahtuu niin suosittelen. Tms vastaava sähkötön ratkaisu.
Kyllähän ne automaatiovärkitkin toimivat mutta eivät ole ihan halpoja sitten enää. Vastaavia kun laittaa kuin teollisuudessa niin kyllä niihin voi luottaa.

Siilon reikään laitettava siirrettävä imuletku muuten vähentää tuon vaiheen pölyä ja lisää mukavuutta 99% - ellei esipuhdistin vedä pölyt jo viljaputken kautta.
Mä suunnittelin joskus kantaa halvan puruimurin yläkertaan tuohon hommaan ja muutakin siivousta varten, ja siitä putki pihalle, mutta jäi toteuttamatta kun lopetin omat kuivailut.

Mutta vieläkin muistaa fiiliksen kun silmät väsymyksestä ja pölystä sikkurassa aamuyöllä yksin putkia rakenteli ja portaissa juoksenteli. Ja odotti ja odotti ja odotti... ensin tyhjennystä ja sitten täyttöä.

Kuntoilustahan se portaissa juokseminen käy, mutta pölypilvessä siiloon kurkkiminen ei ole terveellistä. Ainakaan nykyisessä Antissa ja edeltäneessä Terässiilossa esipuhdistajalla ei ole mitään roolia kuivurin tyhjennyksessä. Terässiilossa tosin oli letkuyhde imuria varten, mutta varsinkin pitkällä letkulla imuteho oli kovin vaatimaton. Se olisi varmaan toiminut, jos täyttöaukon ja -putken kontakti olisi ollut tiivis ja sitten olisi ollut imurinletkulle tiivis yhteys, mutta kun jostain olisi pitänyt myös nähdä, milloin se 100 hl. siilo tulee täyteen.


Portaissa voi myös sattua vahinkoja, kun siellä edes takas säntäilee. Yksi pieni investointi, mitä olen kovasti kiitellyt, on ylimääräisen syöttäjän katkaisijan asentaminen siilotasanteelle. Sen sijaan, että singahtelisi portaissa henkensä hädässä, voi odotella rauhassa, että' siilo tulee täyteen ja sitten katkaista syöttö, kun on aika vaihtaa putkea.Tietysti siiloissa voisi olla myös täyttöanturi, joka katkaisisi syötön, mutta jos siiloja on 20 kpl, niin aikamoinen johtoviidakko siitä tulee.

Toki, jos kuivuria lähtisi tekemään aivan puhtaalta pöydältä, niin laittaisin sinne kaiken automatiikan, pölyn poiston ja muun mukavuuden, mitä rahalla saa. Maksakoot sitten 550 000 tai 580 000, niin siinä kohtaa en enää säästäisi.

Vaikka hiukan kyllä hirvittää ajatus siitä, että kaurakirkon automaattisuntio kääntää jakajaa vain puoliksi ja 600 hl mannaa sataa ritilälattian läpi elevaattorimonttuun. En ole nimittäin vielä törmännyt tekniseen laitteeseen, johon ei jossain elämän kaaren vaiheessa tulisi vikaa.
Kasvintuotanto / Vs: Glyfosaatti
: 27.08.18 - klo:14:53
onkohan noilla miedommilla/halvemmilla glyfoilla sen huonompi teho kuin näillä kalliimmilla vai onko se vaan se öky fiilis kun vetää kallista roundup acea menemään?
Kiinnikettä tietty miedompiin sitten pitää laittaa.

Vaikuttavan aineen määrästä se teho riippuu. Se on enempi niin kuin makuasia, juotko kolme pullollista nelosta vai kuusi ykköstä.

Lisäaineissa on glyfosaattivalmisteiden välillä sitten tietenkin pieniä eroja, samoin glyfosaatin olomuodossa. Nämä erot voivat vaikuttaa aineen imeytymis- ja kulkeutumisnopeuteen, sateenkestävyyteen jne. Jos ei ole hirveä kiire muokkaamaan tai sade uhkaa, niin vertaile tehoaineen hintoja ja valitse edullisin.





Sivuja: 1 2 3 [4] 5 6 ... 179