Näin pienessä lauantai-illan humalassa tuli vaan mieleen että mihin haittoihin se johtaisi jos kansalliset tuet poistettaisiin kokonaan, esim. 5 vuoden aikana niin että kaikki tuet tippuvat 20% / vuosi (nykytasosta laskien). LFA:n lisäosat, 142, 149, kaikki kansalliset paitsi ehkä lomitus ja MYEL.
Että miten se haittasi yhteiskunnan kannalta? Tulisiko työttömiä, metsitettäisiinkö kauheasti peltoja jolloin huoltovarmuus laskisi, laskisiko vaihtotase kun pitäisi ostaa enemmän ruokaa ulkoa kun tuotanto laskisi? Mitä kaikkea muuta? Verotulot varmaan laskisi jonkin verran, mutta sitä ei oikein voi laskea haitaksi kun voi kenelle tahansa maksaa tukea joka sitten muuttuu verotettavaksi tuloksi. Jos vaikka maksaisi tukea siitä että ansiotulot ovat yli 100 000 euroa, niin saa verotuloja melkein puolet sen tuen määrästä.
Niin mitä luulette, miten puolustatte nykyistä (yli miljardi vuodessa + myel + lomitus) kansallista tukitasoa?
Piti palata keskustelun alkuun katsomaan mistä oikein keskustellaan. Eikö tuohon miljardiin sisälly paljon kansallisia osarahoituksia EU- tukiin
kun alussa luetellaan täysin kansalliset tuet? Minulla on aavistus, että on aika monta tilaa joille nuo kokonaan kansalliset tuet eivät juurikaan tunnu.
Viljely suuntautuisi jo luonnostaan edullisille alueille, tilakoot kasvaisivat edelleen, omavaraisuus varmaankin laskisi mikä ei olisi kovinkaan vaarallista.
Heikoimmat pellot metsitettäisiin.
Tukien laskiessa yhteiskunnan ohjaus laskisi, mikä olisi hyvä asia.
Sekin on harhakuvitelma, kyllä se yhteiskunta ohjaisi kuten ennenkin, se ohjaisi vaan sen viljelyn parhaimmille alueille, mikä itsessään on jo EU sopimuksen vastainen teko
Peltojen metsittäminen ei ole järkevää tilatasolla, maan arvo laskee ja tulot pienenee ja tuetaan sitä metsätalouttakin monella tavalla, ei sekään ilman tukia pyöri
Viljelijät puhuvat paljon "yhteiskunnan ohjauksen" vähentämisestä, mutta heti vaativat yhteiskunnalta toimenpiteitä, kun markkinatalous näyttää todellisen luonteensa, esim. hintojen laskun kautta
