Lainaus käyttäjältä: Töveli - 12.01.24 - klo:11:11

Tämäkin "välttämätön uudistus" lienee tuottanut jo kymmeniä miljoonia. Pankille.

Pankin yksipuolinen ilmoitus on hermostuttanut viljelijöitä. Uudistuksen vuoksi palvelumaksut nousevat tuntuvasti.

OP vaihtaa viljelijöiden käyttötilejä yritystileiksi https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/3b486f99-9ddc-5403-9de4-eb3c429ddbd2

Tuo uutinen on ollut v 2016, onkohan ne luopuneet tästä pakkonaittamisesta kun asiakkaat ovat vaihtaneet pankkia? Meille ei ole tullut minkaanlaista ohjetta vaihtaa yksityistiliä yritystiliin.

Eikö todellakaan? Ei tullut mitään ohjetta, vaan pankista soitettiin että pitää perustaa yritystili eikä vaihtoehtoja ole. Kesken puintien toissa vuonna, sai sentään siirtohommat siirrettyä puintien jälkeen. Onhan tuosta ollut jumppaa melkoisesti, ja maksut nousi huomattavasti. Muita negatiivisia puoliakin tuossa aiemmin käsitelty. Ihan normaali viljatila normaaleine lisukkeineen, liikevaihtoa reilusti alle puoli miljoonaa.

Niin paljon homma jurppi silloin, että lähellä oli pankin vaihtokin, ja tuossa tilanteessa se olisi ollut selkein tehdä kun jokapaikkaan piti uudet tilinumerot ilmoittaa. Vanhaa tiliä EI VOINUT muuttaa yritystiliksi, oliko joko tilin ikä vai mikä syynä. Nyt on sitten useita tilejä ja pankki tykkää...

Niin kaupasta saa vaikka ja mitä, ei vaan vielä tullut vastaan sellasta joka niitä myis.

Tarkoitus olis saada kaikki irti pienestä ja vanhasta puimurista.

Tuossa ensimmäisellä qooqle-haulla, toinen listalla. Onko tuttu tuote?

https://www.mescomp.com/en/digital-grain-loss-monitor/74-digital-grain-loss-monitor.html

Tässä kuvahaulla sama haku, voi katella kuvista mikä olisi ehkä sopiva ainakin päällepäin. Tavaraahan maailmalta löytyy ja tulee Suomeen hetkessä, ja todennäköisesti jopa toimivaakin. Nuo kun ei ole kuin palat levyä, joiden takana akustinen ? anturi.

https://www.google.com/search?sca_esv=595441494&rlz=1C1GCEA_enFI803FI803&sxsrf=AM9HkKlAZLLObBn89W01lcX476JhcTYTJA:1704312138477&q=combine+harvester+loss+monitors&tbm=isch&source=lnms&sa=X&ved=2ahUKEwi9rOa8gcKDAxU5FBAIHamBBQgQ0pQJegQICBAB&biw=1920&bih=919&dpr=1

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 30.12.23 - klo:00:12

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 29.12.23 - klo:20:24

Tässä ketjussa kun hehkutetaan näitä vaihtoehtoisia sijoitusmuotoja, niin ihan omasta kokemuksesta voisin kommentoida, että pelto ja metsä on olleet ylivoimaisesti varmimpia sijoituskohteita. Henk.kohtaisesti pidän metsää vielä parempana kuin peltoa.

Näin voi ollakin.

On metsälläkin riskinsä, tällä hetkellä suurimpana ehkä nämä erilaiset EU:n viherideologiat ja vastaavat.

Täysin riskitöntä mutta hyvätuottoista pitkän ajan sijoituskohdetta ei liene olemassakaan...

Toisaalta metsän kasvatuksen riskeinä näkisin entistä enemmän tulevaisuudessa jatkuvat kuivat kaudet ja tuulituhot. Samaan aikaan tuholaiset lisääntyvät, metsiä täytyy kaataa liian aikaisin, ettei kirjanpainaja tms. iske. Kuusikot todella ovat vaarassa. Sekametsiä pitäisi kasvattaa, mutta koivu on käytännössä arvoton puu ja männyn taimet taas maistuvat erityisen hyvin hirville. Ei ole helppoa, metsätalouskaan.

Ja lumituhot.

Niitä tullut entistä enemmän viime vuosina. Tänä vuonna näyttää erityisen pahalta. Appiukolla dataa säästä pitkältä ajalta, ja tämä alkutalvi on tällä hetkellä toiseksi lumisin 50 vuoteen. Näkyy pahasti varsinkin männiköissä, mitä näillä nurkin metsät yleisesti ovat, puuta taipuu tai katkeilee. Kolmisen viikkoa sitten ollut lauha keli oli pahimmoilleen, ei pudottanut kaikkea lumia puista, tarttui entistä lujempaa eikä lauhan hetken tuuletkaan riittäneet. Sen jälkeen lunta tullut tasaisen tappavaan tahtiin+ kosteahkoa pakkasilmaa kun mereltä painaa kosteutta. Puut kuin postikortissa, lunta kuin kainuussa tai lapissa mutta puut ei ole samaa kynttilämallia tai perimältään sen muotoisia että kestäisivät.

Marraskuun lopussa harvennettu metsä pitää käydä uudelleen läpi keväällä ennenkuin lumet lähtee, ja perkata kaatuneet/katkeilleet puut pois Ei oikeen innosta ostamaan metsää, nyt olisi ollut lähes rajalla myynnissä harvinaisen iso kohdekin. En edes tarjonnut, aiemmin tullut tarjottua useista kohteista ja aina jäänyt luu käteen. Pellon ostossa sama. Kummankaan hinnat ei ole olleet pitkään aikaan järkevällä tasolla, alueellisesti. 100km sivuun, ja hinta olisikin jo ihan muuta.

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 29.12.23 - klo:13:35

Lainaus käyttäjältä: bouli - 29.12.23 - klo:12:26

Luku tai kuuntelusuositus. Hieno tarina siitä kuinka asiat voi mennä päin peetä kun alaa tuntemattomat lähtevät sijoittamaan peltomaahan. 
https://www.wsoy.fi/kirja/elina-grundstrom/ukrainan-musta-multa/9789510491775

En nyt sanoisi itseäni alaa tuntemattomaksi  Sinne meni rahat ku moppen peehen, mutta riskisijoitukset on riskisijoituksia.

No täytyy sanoa että paikallisten olosuhteiden hahmottaminen saattaa tuottaa vähän työtä alaa tuntevallekin, mustan mullan alueellekin mahtuu monentasoista peltoa niin viljeltävyyden kuin sijainnin puolesta.

Jep. Tuota Ukrainan tilannetta kun tulee seurattua enenmmänkin kuin tiiviisti, niin näkee niistä videoistakin että ei kaikki oo aakeeta laaketa vaikka siellä peltoa onkin. Kulttuurierot varmaan suurin ongelma, tai on olleet, noissa itäblokin maissa. Ukraina menossa hyvään suuntaan länteen suuntautuessa, mutta toivottavasti nämä oikeasti isot yhtiöt ei pääse enää yhtään suurempaan rooliin viljelyssä ja varsinkin omistuksessa. Tai Kiina/Intia. Toki toiveajattelua.
Mustanmullan alueen totaalinen kapitalistinen hallinta voi aiheuttaa mielenkiintoisia selkkauksia maailman markkinoilla, kun on täysin ohjailtavissa/manipuloitavissa.

Luku tai kuuntelusuositus. Hieno tarina siitä kuinka asiat voi mennä päin peetä kun alaa tuntemattomat lähtevät sijoittamaan peltomaahan. 
https://www.wsoy.fi/kirja/elina-grundstrom/ukrainan-musta-multa/9789510491775

En nyt sanoisi itseäni alaa tuntemattomaksi  Sinne meni rahat ku moppen peehen, mutta riskisijoitukset on riskisijoituksia.

Äkkiä vilkaisin tätä maalaisten firmaa HK. Osakkeen arvosta noin vuodesta 2007 on lähtenyt vaatimattomasti 90%.

Monelle tilalle olisi käynyt kylmät jos pellon hinnasta olisi lähtenyt saman verran pois, toki jokuhan nekin olisi ostanut, mutta vaikea perustella pankille lisä lainaa kun edellisistäkin uupuisi vakuudet….

Splitattu tai anteja?

Jotenkin tuntuu, että alkaa olla käsillä viimeiset ajat kun pellosta on puutetta, ainakin tällä alueella ja näillä normaaleilla tilkuilla. Sen verta paljon on eläimistä luopuneita jäähdyttelijöitä ja jo seuraavalle polvelle verotuksellisesti siirrettyja tiloja (eläkeläiset jatkaa) . Toki en kristallipalloa omista , enkä ennustajan lahjoja. Toki jatkajia /  laajentavia on , mutta ei niitä enää muutaman hehtaarin läntit tuu kiinnostamaan.

Sama juttu pellon puutteen suhteen. Nytkin on peltoa myynnissä ainakin neljällä eri myyjällä julkisesti tai hiljaisesti mutta yleisessä tiedossa, satoja hehtaareja yhteensä kunhan hinta olisi kohdallaan. Vähän aiemmin nuo olisi mennyt  kovalla kisalla, nyt myyjät odottaa enemmän hintaa kuin on tarjolla ja myynti pitkittyy. Vaikka ostajia on edelleen jonoksi asti tiettyihin kohteisiin, hinnat ei enää karkaa parinkympin nurkille per hehtaari pl. ehkä jotkut erityistapaukset. Puhutaan jo viiden tonnin hinnoista heikommilla mailla, ihan normihyvätkin maat vähän syrjässä jää varmuudella alle kymppitonnin hehtaari.
Pankin intresseissä pitää hinta ylhäällä kun vakuusarvot romahtaa muuten, toisaalta alhaisempi hinta parempi seuraavalle, joka lainaa sille pellolle hakee. Saa ehkä maksettuakin. Omarahoituksen osuus pitää olla kohtuullisen suuri nykyään, ja jos isommasta kerta-alasta kyse, ostajat väheneekin olemattomiin ja sitä myöten myyjän pitää joustaa reilusti hinnassa. Tai pankin, sehän taitaa olla suurin pellon myyjä vaikka viljelijä siinä välissä onkin välillisesti 

Melkoinen paradoksi, lainoittajalle kova pellon hinta hyvä mutta toisaalta se ei saisi olla kallista ostajalle eikä lainoittajallekaan, että saa rahansa takaisin 

Apulannan hintaankin liittyy sikäli, että korkeat kustannukset saanet viljelijät varovaisemmaksi, nollakorolla ja halvemmilla kustannuksilla maa oli varma sijoitus silloisella tukipolitiikalla, nyt koetaan että saako siitä enää muuta hyötyä kuin lisää työtä.

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 10.12.23 - klo:17:20

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.12.23 - klo:15:23

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.12.23 - klo:10:57

Varmaan nauta-Suomessa on lähes jokaisella pientilalla naapurissa sopiva nautayksikkö. Esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaa ja Pohjous-Savo, lähes puolet Suomen naudoista.

Toisaalta, suosittuun luomunautakarjaan siirtyneet eivät käytä tavanomaista viljaa, samoin tuntuu, että etelän harvat suuryksiköt keskittyvät maanhankintaan ennemmin kuin raaka-aineostoihin.

Sikaloilla ei edelleenkään ole viljakaupan maksuvalmiutta, siellä on aina jokin tärkeämpi rahareikä täytettävänä. Tehdasmaiset siipikarjayksiköt toimivat myös kaukana, ainakin Salon suurkunnan alueella ei ole lupien myöntö ollut aktiivista. Tuo parin kilomerin päähän suunniteltu 60000 broiskun koppi ei toteutunut, kaikenlaista vastustusta taisi olla.

Ehkä viljakaupassa viljelijöille on siirretty pörssispekulanttien hommat, asian mielekkyyttä tarkemmin miettimättä. Amerikassa tähän työhön erikoistuneita konsultteja löytyy, manageeraavat tilan myynnit ja varastoinnit viljelijän puolesta. Tämä ravinnon pörssikaupankäynti on markkinoitu ehkä niiden taholta, jotka saavat futuurien välityksestä, ostoista ja myynneistä prosentit. Jos kaikki suojaisivat ostonsa ja myyntinsä noilla pörssituotteilla, kukaan ei ehkä saisi mitään suojaa.

Siksi käteiskauppaa käyviä ja hintatappion realisoivia viljelijätunkkeja tarvitaan, koska he tukevat viljapörssiosaajien ainaonnistumista.

-SS-

Sitä se kato teettää kun on tarpeeksi "lyöty" meinaan sikamiestä. Tuotantosidonnaiset tuet ovat muisto vain. Nyt vietiin lhk korotus ja ehk rahat jaettiin vapaaporsitukseen pääosin. Niinkuin jo aiemmin mainitsin niin moni emakkola käyttää teollisia rehuja salmonella peloissaan. Ei pääse naapuri viljelijä myymään sinne viljaansa.

Mut poikkeuksiakin on ja luen itseni niihin. Mä olen maksanut viljat heti pois jos myyjä näin on halunnut. Ennakkoakin olen maksanut ja hintakin on kansallisen hintatason yläpuolella. Silti ei aina kelpaa. Ehkä se on sitä ettei pääse Hankkijan (tai jonkun muun) konepäivillä hyväveli kerhoon kun ei olekaan myynyt jyviään sinne..

Mitä noiden ympäristölupien myöntöön tulee niin eteläsuomessa on niin vieraannuttu paskan hajusta et ei sellaisia paikkoja helposti löydy johon voi minkäänlaista sikalaa ainakaan pystyttää.. jos broilerit sit samaistetaan tähän. Muutenkin nuo eläinyksikkökertoimet menee jotenkin ihmeellisesti. Oliko se nyt et 200 lihasikapaikkaa vastaa 70 lehmää. Sikala tuossa kokoluokassa on ihan mitätön, mut olen 70 lehmän navettaa nyt pitänyt ihan ok kokoisena voisiko sanoa et keskikoisena..

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.12.23 - klo:14:08

Energian hintasuhteet kyllä kannattelevat kauraa polttoaineena. Mutta voiko joka hakelaitoksessa polttaa kauraa ?

Joku jo ihmetteli, eikö hiukan päälle 200 € ole ihan hyvä hinta. Öljyn hinta on varkain noussut 80 sentistä 1,30- 1,40 , lannoitteet eivät ole enää 200 €/ tonni, että se maaginen "2" siinä viljan hinnassa ehkä tuntuu hienolta, mutta onko se sittenkään ?

-SS-

Monelta kiimoissaan jäänyt tuo huomaamatta. Ei se kakssatanen vilja ole mitään kun kustannustaso oli yli kolmensadan mukaan..

Lasketteko tuon viljan hinnan sen mukaan että satoa tulee se 2000kg/hehtaari?

Eiköhän jokaisen kannata yrittää laskea sen oman saavutetun satotason mukaan. Ei ruutukokeiden sadon mukaan, ei agronetti satojen mukaan.

Mikäli satotaso on edes jonkin verran yli maan keskiarvon eli kaiketi noin 4t luokassa niin tekeehän tällä hetkellä parempaa tiliä kuin monena aikaisempana vuotena mut korkeammalla riskillä.
Ja vaikkei itsellä ole enää vertailukohtaa niin on moni kollega tavisviljelijä on puhunut et hankalia satovuosia ollut täs viime aikoina...

Ei neljän tonnin sadolla tee parempaa tiliä kuin aiempina vuosina. Kuudella tonnilla ehkä, mutta viime vuodet ei oo olleet niitä parhaita, joten kuka siihen sitten pääseekään. Kulut nousseet niin paljon, että 300 euroa enemmän hintaa sadosta ei korvaa tukimenetyksiä sekä kohonneita kustannuksia. Seiniä syömällä ehkä? Samoin jos on omaa pskaa käytössä, niin sillä kyllä tulee harha, että homma kannattaa kaikilla viljantuottajilla paremmin.

Perjantaina välitilinpäätös, sitten näkee tarkan tason missä mennään. Viime vuoteen verrattuna raju pudotus, siitä ei ole epäilystäkään, mutta sitäkin pehmentää viime syksynä kiinnitetty sadon myyntihinta. Tänä syksynä myyty sato eli kaurat oli katastrofi kun menikin rehuksi DON-ongelmien myötä, eikä satokaan ollut tavoitteen mukainen vaikka ihan ok. Hyvä tulos vaatii erinoimasen sadon ja kohtuulliset hinnat. Kun kumpikin sakkaa hieman, tulos romahtaa näiden kertautuessa.

Ei 5 tonnia varmaan riitä, jos apulannalla kasvattaa tai maksaa pellosta vuokraa. Mutta hinnan kiinnittämisen mukana useimmiten tulee määrän kiinnitys. Olisihan erittäin kannattavaa tehdä kaikista viljelykasveista hintakiinnitys, ilman velvoitetta toimittaa yhtään mitään.

Vaikka voisi luulla, että 7 tonnin hehtaarisato kaurasta on kiinni vain siitä, että ottaa käteensä Kasvuohjelma™ -oppaan ja toteuttaa sen orjallisesti, niin pieni epävarmuustekijä voi aina tulla tavoitteiden ja toteutuman väliin. Esimerkiksi sää.

-SS-

Jep.

Kolme edellistä vuotta Niklasta pienemmällä alalla hyvällä pellolla ja sato keskimäärin noina vuosina lähempänä 7 kuin 6 tonnia, joten uskalsi laittaa kiinni vajaan viiden tonnin sadolla ison määrän. Kasvustot oli tänä kesänä hienoja multamailla, jotka ei kärsineet kuivuudesta ainakaan näkyvästi, ja vettä tuli riittävästi jyväkoon kehittyessä. Niinkin riittävästi, että se oli se kaiken pilaava juttu. Vaikka Niklakset pysyi hienosti pystyssä riittävällä jarrulla, kasvusto tosi nättiä, sato jäi jonnekin sateisiin. Ja homeita oli mielettömästi, vaikka sai puida melkein varastokuivana ja kuivurissa piti pyörittää extraa että sai painoa ja homejyviä pois.

Aika pahoin lakoontunut Avaus-kaura tuotti paremmin ja puhtaampaa doneista, mutta heikompaa laatua muuten vaikka oli tilan parhailla pelloilla. Keskisato jäi kauralla jonnekin viiden tonnin päälle, tonnit ja hehtaarit tiedossa mutta ei oo tullut sen tarkemmin laskettua kun pettymys oli odotuksiin (kasvustoihin) nähden melkoinen. Toki sato oli sinänsä hyvä, ja varsinkin siihen nähden mitä muualla on ollut taistelua vielä puinnin aikaankin. Se kesän pouta oli just puintien aikaan vähän repaleisena, ja kylvöistä Juhannukseen. Juhannuksen jälkeen onkin muuten tullut vettä uusia ennätyksiä paukutellen, ihan kaikki syystyöt tekemättä pl. kikkailemalla tehdyt roundupruiskutukset.

Mikä olisi SE kaura, joka tuottaa satoa ja laatua, aikaisuus plussaa? Korrenlujuus myös avaintekijä.

Toiveissa ns. normaali kasvukausi, ettei olisi jollain tapaa poikkeavia kasvuoloja. Tulisi vettä säädyllisesti, lämpöä sen verran että kesältä tuntuu ja sadon saisi pois normaalisti. Kun taaksepäin kelailee, taitaa 2013 olla edellinen vuosi, jolloin ei jotain poikkeavaa. Huippusatoja on tullut sen jälkeen jostain yksittäisistä kasveista kuten em. kaura, mutta silloin ei sitten hinta ole kohdannut, kuten rukiin huippuvuosi 2019. Kun kuitenkin satoakin tärkeämpää olisi hyvä hinta, paljon parempi kombinaatio 20% vähemmän satoa mutta 25% enemmän hintaa mikäli viljelykulut seuraa alempaa tuotantoa.

Toivottavasti moni muukin laittaa reilusti hömpälle ensi vuonna, olisi edes toivoa järkevästi hinnasta maailmanmarkkinahintoihin peilaten.  Tämän kesän kannattavin kasvi taisi olla herne, omalla siemenellä kylvettynä, lannoittamaan syysviljaa.

JS-Perttulan Black Friday tarjous elintarvikekaurasta elo-lokakuun 2024 toimitukseen 250 €/tn +/- laatu satamaan toimitettuna! Voimassa vain tänään 24.11.23 klo 15 asti rajoitetulle erälle. Ota yhteyttä viljanostajiimme.

Loppu jo

245 kauempana Naantalista, oli myös ja meni, kai. Laitoin jonkunverran kiinni, vaikka kauraa ei pitänyt kylvääkään tämän kesän paskan kokemuksen myötä. Ne homeet tulee aina toisinaan, ja sitten on kaikki samaa pskaa Niklas kelpaa hyvinkin, kun SS tuolla epäili. Parhaimmillaan seula alle 2, hlp. noin 60 ja puhdasta. Tänä vuonna oli sitten toisin....

Oletteko huomannut, että öljyn hinta on tullut yllättävän paljon alaspäin vaikka Lähi-itä on epävakaa ja maailmantilanne on sellainen kuin on. Odotin näkeväni jotain 1,60 lukemia, mutta vielä mitä. Kesälaatukin 1,40.

Kyllä se lamaa nyt tekee, ei voi mitään.

Ja eilen katoin mittarihintoja asemalla, kakkosella alkoi kaikki hinnat. Oletus että löpökin taas kallista, mutta ei näköjään olekaan noussut, laskenut vain edellisestä piikistä.

Tällä seudulla missä ei ole kuin tasaisia peltoja niin syyskasvit ovat tiukoilla tälläisillä vesimäärilläkin.

Joo, kun vettä tuli uudet ennätykset paukkuen syyskuun puolivälistä pakkasiin saakka, jolloin maat oikeasti jäätyi. Nätit oli oraat ennekuin suuri osa oli oikeasti veden alla, niin että vene+laituri pellonlaidoissa olisi ollut täydellinen järvenrantatontin myynti-ilmoitus. Vesi oli pahimmassa korkeudessa noin 2 päivää, mutta vielä muutama päivä myöhemmin maa oli totaalisen läpimärkää. Niin kuin se oli ollut jo aiemmin, ihan velliä kohtuu kuivissakin paikoissa. Taas ollut muutaman päivän pikkupakkasta ja kuivempaa, herättää toiveita mutta se vesi jäi jäätyneenä pellon sisään sekä pintaan. Rouste keväällä raju kun vellinä jäätynyt maa sulaa?

Viime syksy oli todella märkä, lähes identtinen tämän kanssa eli syysmuokkaukset jäi paljolti tekemättä. Tänä vuonna jäikin käytännössä kaikilta kaikki muokkaamatta, siinä nämä syyskylvöt oli jonkinlainen pelastus kun maa muokattuna kevääksi vaikka talvi veisikin kaiken. Näitä todella märkiä syksyjä on nyt viime vuosina ollut liikaa, peruskunnostustyöt joita normaalisti tehdään syksyllä ok. olosuhteissa, ovat melkolailla mahdottomia.

Tällä hetkellä meinaa vähän harmittaa, kun tuli pinnisteltyä puintiaikaan ja ennätysmäärä kylvöön, tuntuu että se vaikuttaa edelleen väsymyksenä. Joillakin jäi kylvöt tekemättä kun sateet alkoi juuri kylvöhetkellä, harmitus suuri silloin mutta jälkikäteen hyvinkin tyytyväisiä. Kylvöolosuhteet oli syyskuun 15. päivään saakka täydelliset.

Toivon että saa paikata, eikä tarvi kylvää uusiksi ihan kaikkea kuitenkaan. Ylimääräistä siementä saa varata paikkauksiinkin useita tonneja, ellei enemmänkin  :-\Toki tämän kevään opit oli karut, olisi kannattanut kylvää uusiksi vähänkin heikomman näköistä kohtaa. Joskus ne toipuu, useimmin kasvu vain hiipuu vaikka aluksi vihertäisikin lupaavasti. Toiveissa että lunta tulisi suojaksi, peittämään jääkentät, sillä nyt sulanut vesihän ei salaojiin painunut kuin osittain, johtuen roudasta.

Porukalla ajetaan maat pois, ellei joku isäntä halua levittää omille pelloilleen. On se sellaista moskaa, että harvempi sitä haluaa ja usein sellaista ruostepskaa, että tukkii salaojia edelleen pellolle levitettynä. Ensi viikolla vastaava projekti, ja yllä olevalla tavalla toimitaan. Hyötyjiä enemmän kuin heitä, kenen peltojen kohdalla kaivetaan. Laskut lähtee kaikille ositusten mukaan, useammalle kuin talkoissa näkyy

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 05.11.23 - klo:16:53

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 05.11.23 - klo:11:06

saman kokonen ?   ja noin hirmu ero...   kuin paljon joku paja ottaa asennuksesta?    tiällä hallin nosturin vuokra 450 e /vrk...

Ei kovin voimakasta nosturia tarvita, mutta tarvitaan kuitenkin.
Venttiilin ja ohjaimen asennus isoin työ, luulis tonnilla selviävän.

En ole vähään aikaan kuormainta asentanut, mutta kyllä minusta suurin homma oli niiden raskaiden rautojen kääntely, sovittelu ja nostelu, vanhan koneen ruosteisten pultinreikien siivoilu kierretapeilla ja takasiltatukien virittely kun ensin tappeli umpijumissa olevat sivurajoittajien pultit irti ja muuta sellaista pientä. Metsäkäytössä olleen koneen perän pohjapanssarikin piti poistaa kun eivät samaan aikaan mahtuneet siellä olemaan. Parit hydrauliletkut ja hallitavivun vaijereineen nyt rakenteli siinä lopuksi vähän jo jäähdytellessään... Niiden rautojen kanssa väännettiin 3 kaverin voimin, loput laittelin iltapuhteella yksin. Seuraavana päivänä laitoin vielä painesuodattimen kuormaimen kiertoon kun sattui sellainen olemaan käsissä ylimääräisenä. Pitänee peräöölit vähän puhtaampana kun koko ajan kiertää sen läpi.

Uuteen koneeseen taitaa olla helpompaa, sovitteet ovat yksinkertaisempia (ei takatukia) ja pultinreiätkin vielä puhtaat, korkeintaan maalia täynnä.

Varmaan riippuu paljon traktoristakin, ja millainen venttiiliratkaisu on valittu.

Aikaa jo vuosia kun deutsiin laittoivat Ismen kuormaimen. Oiskohan kahdella miehellä mennyt 3 tuntia aikaa. Kun katsoi mitä kaikkea tekivät mm. hydraulikan puolelle lähdöt/paluut ym., aika sähkästi homma kävi yhtään hosumatta. Näki ettei ollut eka kerta noissa hommissa   Purkamista heillä ei ollut lainkaan, pl. etupainojen ja telineen pudottaminen pois. Tähän peilaten kaikki yli tonnin asennukulut töiden osalta on ehdottomasti liikaa tällaisessa perusasennuksessa, päälle sitten mitä hiluja tarvii sekä matkakulut.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 03.11.23 - klo:19:20

tuo liikennekulttuuri täällä kyllä ihmettä.   kun kattelee millasilla teillä net brittiviljelijät ajelee...   kivirauniota tienposket ja kapia tie mut auto on se joka väistää..   mut täällä jopa tietä auki auratessa saat väistää kun se kosla ei voi metriä lähemmäs  aurausviittaa lähestyä...  tuloo lommo!    ihan sama kesällä tienlanauksessa...  m iä ajan keskitiellä kun se on miun oikeus!!

Toisaalta siellä on rajoitettu nopeutta aika reilusti jos kone ylittää normaalin 2,55 m leveyden
https://www.nfuonline.com/updates-and-information/high-speed-tractors-vs-standard-tractors-what-s-the-difference/

Taannoin tuli vastaan myös juttu minkä mukaan jossain Etelä-Amerikan maissa olisi  maatalouskoneilla  liikkuminen yleisillä teillä sallittua ainoastaan valoisaan aikaan.

Mutta se liikenne on melkoista siellä ränneissä, vedetään välillä kuin rac-rallissa. Aika reipaasti ajan mielestäni, mutta tuolla oli hyvin usein joku takapuskurissa kiinni. Itsellä jotenkin kolkutti alitajunnassa, että tuolta kiviaidan tai pusikon sisästä voi tunkea joku tielle koneineen. Kun autollakin ne risteykset karmeita, näkyvyyttä ei lainkaan. Ei puhettakaan, että olisi voinut olla joku 4m kiinteärunkoinen lautasmuokkari perässä, kun pelkän traktori+peräkärry yhdistelmän ohittaminen oli sula mahdottomuus. Onneksi sama missä maailmalla, on liikenne järkevämpää kuin Suomessa, jossa itsekkyys on kaikki kaikessa liian monelle. Suomalaisella liikennekulttuurilla romun määrä olisi melkoista, on sitten taittuvaa tai kiinteää maatalouskalustoa liikenteessä.