Tervehdys
Kun tarinaa kertoo sopivan pyöreesti, vastuu jää lukijalle. Edellisestä postauksesta ei selviä, mitä kaveri Deutsiin tilasi, ja mitä sinne loppujenlopuksi jätettiin. Huteja sattuu jokaiselle eri syistä. Pääasia on että kun pihasta lähdetään toiveet ja toteutettu työ olisivat käsikädessä, ja myös mittauspöytäkirjasta nähtävillä.
Meillä on nyt porukassa traktoridynoja 16 kappaletta, ihan vain siksi että koneisiin saataisiin se määrä tehoa kun kulloinkin halutaan.
Oma arkistomme useamman tuhannen traktorin dynovedoista, niin alkuperäisenä kuin säädettynäkin, auttaa totemaan helposti traktorimoottoreiden epätasalaatuisuuden. Samalla ohjelmasta nähdään helposti, miksi samanlaiset koneet kuluttavat samoissa töissä samoilla laitteilla enemmän kuin toiset vastaavat.
Säätämisessä on myös sellainen haaste, että Isäntä, operaattori, ja ohjelman muokkaaja ymmärtävät keskenään, minkälaista muutosta koneeseen haetaan, ja mihin alueelle. Traktorimaailma ei ole helppo, kun puhutaan milloin moottoritehoista, vakiotehoista, lisätehoista, tappitehoista ja vielä toiset näistä kilowatteina ja toiset hevosvoimina.
Monet kerrat on näitä termejä joutunut tarkentamaan, että päästäisiin säädössä ensimmäisellä jo mahdollisimman lähelle. Kun tarpeeksi tekee, huomaa sen parhaan tavan ja meillä se on muodostunut sellaiseksi että Golf- termejä käyttäen: lyödään ensimmäisellä vedolla pallo viheriölle, ja toisella tavoitellaan reikää.
Tarkoittaa sitä, että pyritään laskemalla saamaan ensimmäinen versio jo lähtötietojen perusteella niin lähelle toivottua kun mahdollista, ja jos tarvetta säätää lisää, niin sitten säädetään vielä siihen haluttuun.
Tässä tulee sitten se haaste: kun moottorit ovat yksilöitä, omien havaintojen perustella erään merkin 160 hevosvoimaisten moottorien ääripäissä on jopa 5.7 milligramman polttoaineen syöttöero vakioohjelmissa!
Tarkoittaa sitä että "heikoin" moottori tarvii 5.7milligrammaa enemmän polttoainetta jokainen moottorin työtahti, verrattuna tehtaan "parhaaseen" versioon tuottaessaan maksimitehon 160 hevosvoimaa.
Sitten kun lasketaan tarvittavaa polttoainemäärää uudelle tavoite-teholle, jos laskennan pohjalla onkin ollut huono moottori, hyvällä moottorilla mennään tehotavoitteen yli herkästi.
Toisin päin taas: herkän hyvän moottorin tarvitsema lisäpolttoainemäärä samaan tavoiteltuun lisätehoon huonossa moottorissa ei taas riitä alkuunkaan.
Tämän laskennan täydelliseen paikkaansapitävyyteen joka kerta, ei riitä Artun, eikä Mikonkaan osaaminen, niin mainioita ja osaavia kavereita kun kumpainenkin ovat. Se on enemmän tai vähemmän lottoa joka kerta. Jos tarkennetaan vielä, niin laskentahan onnistuu kyllä, mutta toteutunut teho ei välttämättä olekaan se laskettu.
Laskennan onnistumisessa auttaa vain ja ainoastaan alkuperäinen teho, ja alkuperäisen tehokäyrän mittaaminen pyörrevirtajarrullisella dynolla. Tehokäyrää kun vertaa moottorille sallittavaan polttoaineeseen, saadaan laskennan suhdeluvut oikeiksi.
Sitten tulee vielä ihan erikseen se, mitä mihinkin koneeseen voidaan laittaa, ja mitä sieltä tulee ulos tapista paikallaan tai tapista liikkeellä, tai renkaista liikkeellä. Asioita voidaan pyöritellä moneen suuntaan. Mittalaitteet tehoille kuten lämmöillekin operaattoreilla helpottavat lopputuloksen kanssa, konekohtainen tuntemus, ja tottakai käyttäjien TÄSMÄLLISET omat toiveet ja kokemukset nopeuttavat toivotun lopputuloksen saavuttamiseen.
Tavoitteet voivat olla yleviä ja kunnianhimoisia, ja lopputulos on kuitenkin vain aina yhtä vahva kuin ketjun heikoin lenkki.
PS: Kohdalleni sattunut pahin pummi on operaattorin tilaamat 200KW tappiin Fendt 714:sta. Ensimmäisen mittauksen jälkeen kaveri tuli polvet hyytelönä totemaan että: "sorry tarkoitus oli kuitenkin 200 HP tappiin" , no siitä oli lappu pöydällä, joten ei tarvinnut inttää kumpaa oli toivottu, mutta näitä sattuu kun puuhaillaan. Tehot pudotettiin haluttuun ja matka jatkui.
Tässä linkki kyseiseen mittaustulokseen.
http://www.voimaa.com/html5uploader/files/Fendt%20714%20-11%20301%20S%20VCX_v1.pdf
Kirpeää pakkasta ja hyviä aurauskelejä:
P. Teppo
VoimaaCom
