Kyllä vms1 ihan oikeilla jäljillä on. Itsekin joskus metsäkoneen kopissa istuneena ymmärrän ongelman.
Ideana sopisi parhaiten juuri harvennus leimikoille. Siellä konekuskien työ helpottuisi huomattavasti. Aukoilla voisi ajatella että tukit ajaisi omiin pinoihinsa ja loput silput (vähemmistö lajit) sitten omaan kasaansa, joka menisi lajittelu terminaaliin. Terminaali pitäisi tietysti olla radan varressa jotta rautatie kuljetus olisi mahdollista suurille tuotantolaitoksille.
Jotta homma toimisi tehokkaasti pitäisi kaikki puunostajat saada mukaan. Kaikkien puut kuljetettaisiin samaan terminaaliin ja sieltä eteenpäin. Moton pitäisi siis lätkäistä pöllin katkaisun yhteydessä eräänlainen viivakoodi puunpäähän, jossa olisi tarvittavat tiedot: esim. kenen pölli, mihin tuotantolaitokseen menossa. Näin ollen siellä terminaalissakaan ei tarvittaisi sitä lajittelijaa, kun pölli tietäisi itse mihin lokeroon pitää tippua
Jos kerran kaikki puut menisivät samaan terminaaliin, voitaisiin leikkiä vielä lisää ajatuksella että mitä jos luovuttaisiin samalla yhtiökohtaisista koneurakoitsijoista ja siirryttäisiin malliin jossa pitäjässä olisi muutama yrittäjä jotka hoitaisivat koko alueen kaikkien puunostajien puunkorjuun. Olisi eri koneet päätehakkuille ja harvennuksille. Tällöin päästäisiin turhista lavetti/siirtokustannuksista ja kuskien päivittäiset työmatkat lyhenisivät. Eikä tarvittaisi enää ns. yleiskoneita joilla onnistuvat kaikki kohteet (esim. Ergo ja JD1110). Silloin pystyttäisiin saamaan harvennuksille oikean kokoista konekalustoa (esim. ajokoneena Valmetin 830 kokoluokan koneita).
No kukas tämän uuden systeemin sitten maksaisi. Oikea vastaus taitaisi olla että teollisuus/metsäyhtiöt eivät ainakaan. He saavat jo tällä hetkellä puunsa korjattua varsin kilpailukykyiseen hintaan (yrittäjien selkänahasta) valmiiksi lajiteltuna juuri oikeaan aikaan tehtaalle (varastot kumipyörien päällä). Maksajina olisivat siten yrittäjät ja metsäomistajat, alempina korjuu taksoina/kantohintoina.
Harvennus metsiin saataisiin parempi korjuujälki -> pienemmillä koneilla, vähemmän ptl-lajeja->helpottaa moto-/ajokonekuskin työtä.
Koneyrittäjät hyötyisivät pienentyneistä lavettikustannuksista, tehostuneesta puunkorjuusta ja kuskien pienemmistä kilometrirahoista.
Kokonaan toinen juttu on se onko teollisuus lainkaan halukas uudistaa nykyistä systeemiään, edes osittain. Mutta olisihan se hauska nähdä kun sama kone tekisi tukkia Versowoodille ja seuraavana päivänä Finnforestille Vilppulaan. Kyllä se toisaalta saattaisi lisätä motokuskin sterssiä, kun pitäisi miettiä uskaltaako tänään katkaista vielä yhtä mutkaista tukkia kuin eilen, ettei vaan tule raakkipalautetta.
Ehkäpä tämä systeemi joskus tulevaisuudessa mahdollista olisi, kukapa tietää