Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: arzyboy - 05.06.12 - klo:17:10
-
:( Otsikossa oleellinen. Osa vanhoista nurmista on talvehtinut tosi huonosti. Syinä epäilisin olevan syksyllä myöhään kerätty sato, mutta sato kerättiin myös suojaviljan alla majailleesta nurmesta ja siitä on tullut oikein hyvä nurmi... Onko muilla ollut ongelmia huonosti kasvuun lähteneiden vanhojen nurmien kanssa ???
-
On ongelmia. Just kauhistelin sitä kuinka harvoja nurmet on, ja ihmeellisen lyhyitäkin näkyvät olevan! Oltaisiin underhaugilla täydennetty, mutta oli niin märkää ettei voinut oikein lähteä soosaamaan. Täytyy varmaan ekan niiton jälkeen täydentää...
-
Nurmet eivät penso kun on kylmää niistä tulee harvoja.
Myöhäinen niitto on huono homma ei ehdi kerätä vararavintoa jos niitetään Keski-Suomessa 10 päivä syyskuuta jälkeen.Syksyllä nurmien polkeminen on sitä viimeistä ja nyt kun ei ollut routaa se on vieläkin pahempi asia.
-
Se tässä ihmetyttää vaan kun suojaviljan jälkeen korjattu nurmisato (olisko ollut marraskuulla) on tosi hyvässä tikissä. Ilmeisesti noissa vanhemmissa nurmissa ei vaan ole ollut juuristossa riittävästi energiaa talven varalle. Sama ongelma tuntuu olevan oli kyseessä sama mikä nurmilaji. Jopa ruokonata on huonossa tikissä. Kuivemmilla paikoilla kasvu on ollut kyllä normaalia, eli kyseessä varmaankin myös juuri kostean maan tallaamisesta johtuvat vauriot. Syksyllä oli vaan niin kamala nurmi osassa peltoja ettei arvannut jättää talvea vasten valtavaa kasvustoa...
PS. Mitenkäs realistin ranskan tuliaiset on toiminu?
-
Täällä on jännä ilmiö sinimailasessa, rouste lienee nostanut "porkkanat" n. 10 cm ylös maasta, eli peli menetetty, sen lisäksi kolmannen sadon tallausjäljet näkyy varsin hyvin. Sen nyt olisi vielä sietänyt, koska mailanen oli ottanut vähän turhankin kanssa valtaa nurmista, mutta ne rousteen? nostamat aukkokohdat, joissa ei juuri ole sitten mitään, ovat vielä hiesuisimmilla töykkäpaikoilla, niin eipä siihen helpolla mikään ota kiinni.
Ensikertalaiset, jotka suojaviljassa, siis sängen alla talvehtineet, ovat aivan sairaan rankkaa tavaraa, laossa ja silleen, että heti vaan pois, mutta kun sinimailasta olisi tarkoitus joukkoon sekoittaa, eikä se ole kylmässä oikein kasvanut vielä, muutama päivä tekee kyllä satoon paljon lisää.
-
Meillä tehtiin syyskuun alussa kolmas ja toinen sato. Marraskuussa oli vielä aika sankannäköinen kasvusto kolmeen ja kahteen kertaan niitetyissä, mutta jätettiin siltään peltoon. Keväällä lähti todella hyvin kasvuun, ei ollut oikein kuloheinääkään talven jäljiltä. Nyt nurmi yltää jo polveen ja todella tiheää 8).
Ensiviikolla tarkoitus tehdä rehua sonneille, emolehmien rehunkorjuu koittaa juhannuksen jälkeen. Saa nähdä millaiseksi viidakoksi muuttuu jos keli jatkuu samanlaisena.
-
Täällä on jännä ilmiö sinimailasessa, rouste lienee nostanut "porkkanat" n. 10 cm ylös maasta, eli peli menetetty, sen lisäksi kolmannen sadon tallausjäljet näkyy varsin hyvin. Sen nyt olisi vielä sietänyt, koska mailanen oli ottanut vähän turhankin kanssa valtaa nurmista, mutta ne rousteen? nostamat aukkokohdat, joissa ei juuri ole sitten mitään, ovat vielä hiesuisimmilla töykkäpaikoilla, niin eipä siihen helpolla mikään ota kiinni.
Ensikertalaiset, jotka suojaviljassa, siis sängen alla talvehtineet, ovat aivan sairaan rankkaa tavaraa, laossa ja silleen, että heti vaan pois, mutta kun sinimailasta olisi tarkoitus joukkoon sekoittaa, eikä se ole kylmässä oikein kasvanut vielä, muutama päivä tekee kyllä satoon paljon lisää.
Olisiko sama ilmiö meillä, sinimailanen on vähentynyt ehkä 30%. Siis mailasesta vapaa alue on kasvanut 30%
-
Viime kesähän oli niin aikainen, että jos ei olisi kolmatta satoa tehnyt, niin valtava kuloheinä olisi nurmissa ollut. Kolmenkin sadon jälkeen oli sellaista havaittavissa, kun nurmet kasvoivat pitkälle syksyyn. Nyt ei tartte vielä tällä viikolla murehtia rehuntekoa niin kuin viime vuonna.
-
Mullakin tuli parilta lohkolta paras sato koko kesänä syksyllä... Ainakin määrällisesti.
-
Uudet heinikot näyttää tosi hyviltä. Siis nyt ainakin näyttää että tulevaisuuden nurmet meillä on tuontisiemenestä.
-
Viimekesän polkemiset rankaisee nyt ;)
-
Kahden niiton taktiikalla ainakin äpäres oli syksyllä niin julmaa, että sen kulo märännytti heinän kevällä. Tosin ei sitä syksyllä olis pois sieltä saanutkaan ... joillakin jäi toinenkin sato tekemättä. En tiedä olisko pelastanut jos heti keväällä olis vaikka ajellut pahimmat kohdat pöyhimellä. Olis raapinut sen kulon siitä ylemmäs.
-
Viimekesän polkemiset rankaisee nyt ;)
Saattaa juu öitä valvottaa, onneks meillä on jo ne ajat takanapäin, eipä tarvii sinappituupaa vaihdella..... ;)
-
Yksi apilapitoinein lohko on ottanut siipeensä ilmeisesti syksyisestä suojaviljan oljenkeruusta. Renkaiden urissa näyttää tosi heikolta, mutta leikkuupöydän/paalaimen noukkimen kohdissa on todella tanakka apilakasvusto :o. Saman käsittelyn saanut timo-ruokonata nurmi vastoin näyttää selvinneen erittäin hyvin. Vanhemmissa säilisnurmissa oli mieletön kulo keväällä. Lähti pois joustopiikkiäkeellä varovarovasti raapien, onnistui niin hyvin että ensi kevääksi harkinnassa sähköviskan/pneuman ostaminen ja säännöllisten täydennyskylvöjen aloitus. Matalaa kasvusto tosin vielä on kun melko viileet ovat olleet kelit.
-
Minä olen kyllä sitä mieltä ettei vanhat nurmet ole vielä lähteneet kylmissä kohti kunnolla kasvamaan.Näkyy noilla pelloilla menevän sillai,mikä on lähtenyt aikaisin kasvamaan siis nuoret nurmet,on pitkää,mutta metsänvarsissa mm.ei ole mitään välttämättä.Yks lämmin päivä on tainut olla koko keväänä,eikä sekään viime päivinä.Ohrallakin menee todella pitkään ennenkuin oraalle tulee.
-
Uudet heinikot näyttää tosi hyviltä. Siis nyt ainakin näyttää että tulevaisuuden nurmet meillä on tuontisiemenestä.
Sellai vaan varalta kysyn, että onko uudet heinikot kaikki tuontisiementä?
Meinaan ku omat uudet "perus" Grinstadt ja nata seokset on tosi tiheitä ja lakoa alkaa tekemään...
Siis voitko verrata ns. kotimaisiin uusiin heiniin?
Ettei tule luuloa, että vaan ulkomaan simenet ovatten hyviä?
Täällä kun tuo valon määrä on erilainen pidemmällä ajanjaksolla ajateltuna. Alku voi olla parempi "etelän hetelmillä", mutta kuinka sitten kesän edetessä?
Nii ja täällä on myöhäänkin korjatut vanhat nurmet tiheitä ja hyvin kasvaneita.
Melkein aina on kuivuus rajoittanut, nyt lähinnä lämpö... Eikä sekään pahemmin.
-
Viimekesän polkemiset rankaisee nyt ;)
Niin rangaistaan. Ne uudistetut lohkot missä syksyllä tuli tamparoitua ja kerättyä satoa, ovat selvästi heikommassa hapessa kuin ne mitkä saivat olla rauhassa.
Sellaiset lohkot mistä niitin heinät pitkälleen ajoissa, kun tuli liikaa on nyt erittäin hyvä kasvusto.
Syksyllä kyllä oli tiedossa että ei ole mitään järkeä tampata kosteassa, mutta tulipa silti hötkyiltyä...... :o
toisaalta kasvusto oli niin pitkä että jotain sille täytyi tehdä kun tuli aikailtua sen niiton kanssa.
-
Uudet heinikot näyttää tosi hyviltä. Siis nyt ainakin näyttää että tulevaisuuden nurmet meillä on tuontisiemenestä.
Sellai vaan varalta kysyn, että onko uudet heinikot kaikki tuontisiementä?
Meinaan ku omat uudet "perus" Grinstadt ja nata seokset on tosi tiheitä ja lakoa alkaa tekemään...
Siis voitko verrata ns. kotimaisiin uusiin heiniin?
Ettei tule luuloa, että vaan ulkomaan simenet ovatten hyviä?
Täällä kun tuo valon määrä on erilainen pidemmällä ajanjaksolla ajateltuna. Alku voi olla parempi "etelän hetelmillä", mutta kuinka sitten kesän edetessä?
Nii ja täällä on myöhäänkin korjatut vanhat nurmet tiheitä ja hyvin kasvaneita.
Melkein aina on kuivuus rajoittanut, nyt lähinnä lämpö... Eikä sekään pahemmin.
Kyllä tuossa on rinnalla keskon etelän paalinurmiseosta apilalla jatkettuna, ja lisäksi agriseosta jatkettuna start apilalla. Nyt kylvössä laitettiin older Grupin power at seosta, eli jögeva timoteita, cosmonaut englannin raiheinää ja puna-apilaa.
-
Viimekesän polkemiset rankaisee nyt ;)
Niin rangaistaan. Ne uudistetut lohkot missä syksyllä tuli tamparoitua ja kerättyä satoa, ovat selvästi heikommassa hapessa kuin ne mitkä saivat olla rauhassa.
Sellaiset lohkot mistä niitin heinät pitkälleen ajoissa, kun tuli liikaa on nyt erittäin hyvä kasvusto.
Syksyllä kyllä oli tiedossa että ei ole mitään järkeä tampata kosteassa, mutta tulipa silti hötkyiltyä...... :o
toisaalta kasvusto oli niin pitkä että jotain sille täytyi tehdä kun tuli aikailtua sen niiton kanssa.
Naapurilla kasvaa pirun hyvin lohko josta, ei saatu ku 1 sato kerättyä.. Nyt ei enää huomaa, että pirummoinen rentta jäi sinne talveksi ;)
-
Mäkin olen katsellut naapurin 1.sadon taktiikan kasvua nyt ::) 2.sato jäi keräämättä, niin olisko se ollut kortisena ilmavampaa kuin odelma sadon räämä ja nämä kasvavat nyt tiheämpinä kuin normi tekijöiden nurmet :o
-
Viime vuonna tuli kylvettyä nurmiseokseen aika paljon sinimailasta ja puna-apilla vaikka sanottiin että ei sovi yhteen korjuun suhteen. Nyt jälkiviisaana hyvä sanoa että tuli laitettua puna-apilaa koska sinimailanen on tosi huonosti menestynyt viime syksyn märkyydestä ja keväällä oli pakkasta kunnolla yhtenä yönä ja keltaisena kasvaa kituen nyt.
-
Viime vuonna tuli kylvettyä nurmiseokseen aika paljon sinimailasta ja puna-apilla vaikka sanottiin että ei sovi yhteen korjuun suhteen. Nyt jälkiviisaana hyvä sanoa että tuli laitettua puna-apilaa koska sinimailanen on tosi huonosti menestynyt viime syksyn märkyydestä ja keväällä oli pakkasta kunnolla yhtenä yönä ja keltaisena kasvaa kituen nyt.
Juu, ei mailasta kannata kylvää märille pelloille. Se kuolee siellä takuulla
-
Ei ole nuo pellot märkiä ja muutenkin pitäis olla kaikin puolin mailaselle sopivia, mutta viime syksyn olosuhteet rankaisee nyt raskaimman kautta. Kumma kyllä kun apilat ei näytä välittäneen vanhoillakaan nurmilla tallauksesta ja märkyydestä niin paljoa kuin olisi kuvitellut ???
-
Ei ole nuo pellot märkiä ja muutenkin pitäis olla kaikin puolin mailaselle sopivia, mutta viime syksyn olosuhteet rankaisee nyt raskaimman kautta. Kumma kyllä kun apilat ei näytä välittäneen vanhoillakaan nurmilla tallauksesta ja märkyydestä niin paljoa kuin olisi kuvitellut ???
Mut... mitenhän tämän nyt sanoisi... Mailanen kuoli koska maa oli liian pitkään märkänä. Eli maa oli sellainen, jolle mailasta ei olisi pitänyt kylvää. Ehkä sinulla joku kyntöantura tai jokin joka on estänyt pellon kuivumisen vaikeissa olosuhteissa.
-
Onhan se mahdollista että pellossa on tiivistymäkerros mitä ei "näe" muuta kuin mittaamalla. Vaikka eipä näytä olevan eroja ainakaan päällisin puolin omissa pelloissa muihin verrattuna. Ojitukset on pääosin hyvässä kunnossa eikä vesi normaalisti kauaa pellolla seiso. Viime syksyä tässä itsekseni syytän vielä... Mailasta on kyllä nurmissa jonkin verran, mutta suhteessa kylvömäärään aivan liian vähän. Apilaa oli samassa seoksessa 1/4 mailasen määrästä ja sitä on paljon enemmän kasvustoissa. Toki nurmien perustamistapakin vaikuttaa varmasti mailasen tiheyteen negatiivisesti :( Hyvällä (siis harvalla) kevätvehnäkasvustolla onnistuu kyllä tosi hyvin palkokasvinurmien perustaminen, mutta ohra ei ole mikään ihanteellisin suojakasvi kun ei tiedä miten innostuu pensomaan :o
-
Onhan se mahdollista että pellossa on tiivistymäkerros mitä ei "näe" muuta kuin mittaamalla. Vaikka eipä näytä olevan eroja ainakaan päällisin puolin omissa pelloissa muihin verrattuna. Ojitukset on pääosin hyvässä kunnossa eikä vesi normaalisti kauaa pellolla seiso. Viime syksyä tässä itsekseni syytän vielä... Mailasta on kyllä nurmissa jonkin verran, mutta suhteessa kylvömäärään aivan liian vähän. Apilaa oli samassa seoksessa 1/4 mailasen määrästä ja sitä on paljon enemmän kasvustoissa. Toki nurmien perustamistapakin vaikuttaa varmasti mailasen tiheyteen negatiivisesti :( Hyvällä (siis harvalla) kevätvehnäkasvustolla onnistuu kyllä tosi hyvin palkokasvinurmien perustaminen, mutta ohra ei ole mikään ihanteellisin suojakasvi kun ei tiedä miten innostuu pensomaan :o
No tuosta sen näkee että mailanen kuoli ;D Sinimailasella on LOISTAVA tutkia pellon salaojitustarvetta, mistä se kuolee niin sinne oja. Mulla on parhaillaan menossa tällainen "kartoitus" ;D
-
Mut... mitenhän tämän nyt sanoisi... Mailanen kuoli koska maa oli liian pitkään märkänä. Eli maa oli sellainen, jolle mailasta ei olisi pitänyt kylvää. Ehkä sinulla joku kyntöantura tai jokin joka on estänyt pellon kuivumisen vaikeissa olosuhteissa.
Mitenkähän semmosen kyntöanturan sais poistettua, joka aiheuttaa viikkoja kestävät jatkuvat sateet :o
-
Mitenkähän semmosen kyntöanturan sais poistettua, joka aiheuttaa viikkoja kestävät jatkuvat sateet :o
¨
Samaa mietin mäkin. Viime syksynä tuli vuoden sademäärä kahdessa kk:ssa arzyn ja mun nurkilla. Elokuun lopusta lokakuun loppuun 440 mm. Ihan kaikki hiekkakumpareetkin oli märkiä ;)
-
Mut... mitenhän tämän nyt sanoisi... Mailanen kuoli koska maa oli liian pitkään märkänä. Eli maa oli sellainen, jolle mailasta ei olisi pitänyt kylvää. Ehkä sinulla joku kyntöantura tai jokin joka on estänyt pellon kuivumisen vaikeissa olosuhteissa.
Mitenkähän semmosen kyntöanturan sais poistettua, joka aiheuttaa viikkoja kestävät jatkuvat sateet :o
Tuli täälläkin vettä, mutta alle 40 millin vuorokausisateet näkyvät imeytyvän maahan. Jonnekin jää lätäkkö, nimenomaan tiivistyneelle alueelle. Maalaji ei muutu, mikään ei muutu... Pellolla vaan on lätäkkö. Syynä se, että 6 vuotta sitten paikalla oli tukkikasa. Kylvötöiden aikana tuo alue piti sitten muokata märkänä -> itseaiheutettu tiivistymä, joka näkyy ainakin 6 vuotta sadossa...