nyt oli uudessa pellervossa tosi kattavasti ja selkeesti uusista tuista. ihan hyviä uudistuksia. kasvipeitteisyyden voi valita syksyn mukaan. muista toimenpiteistä ei oikein itelle taida mikään sopia. aina kannattaa siis kylvää syysvehnää niinpaljo ku sielu sietää. tuki maksaa siemenen jos menee pommiin.
käytännössä samoihin koknaislukuihin voi täällä etelässä päästä jos kaikenlaista toimenpidettä touhuaa.
vieläku ku keksin mikä on paras systeemi siirtää 50 tai vaikka 100 ey yhtiöstä itelle että saan lfa-korotuksen. jollei 49% omistuksella edelleenkään sieltä 600 eläinyksiköstä yhtään saa. mitäs luulette jos teen jonkinsortin vuokrasopimuksen yhtiöstä itselle osasta kanoista?
Mää lueskelin kanssa sen Pellervon jutun ja näyttää tosiaan siltä, että siihen 80 % kasvipeitteisyysvaatimukseen sitä on lähdettävä. Rahasta nyt ei vielä ole tarkkaa tietoa, mutta sellainen perstuntuma mullakin on, että noilla korkeimmilla kasvipeitteisyyksillä ei ehkä kovinkaan paljoa tuet putoa nykyiseen verrattuna.
Syysnisua ja ruista tarvii sitten jatkossa kylvää sen mitä ehtii ja kelit antaa periksi. Rukiille saattaa olla tulossa jopa joku kansallinen tuki? Loput saavat sitten jäädä sängelle. Konekauppaan on vaan kiikutettava tukku rahaa. Suorakylvö ei oikein kiinnosta, mutta miten tuo keväinen sänkimuokkaus onnistuu näillä Varsinais-Suomen savilla? Mä olen syyskynnön vankkumaton kannattaja, enkä ole kauheasti seuraillut, miten nuo kevätmuokatut viljat ovat pärjänneet. Kylmis on tietty tilittänyt täällä lautasmuokkainkokemuksiaan, mutta millaisia vaihtoehtoja olisi olemassa? Lautasmuokkain tai sitten hanhenjalkaterillä varustettu kultivaattori ovat ehkä varteenotettavat vaihtoehdot? Tässä vaiheessa kiinnostaisi ehkä eniten Multivan 3-metrinen lautastinttari. Riittääkö 105 hv (JD 6410) tuollaisen kiskomiseen etelän savilla? Muokkaussyvyys nyt ei keväällä mikään kauhean ihmeellinen ole, 4-5 senttiä.
Asiaan liittyen tai liittymäti...
Tuossa nyt päivänä muutamana seurannut pintavesien liikkeitä pelloilla.
Nämä oman näkökentän aukealla olevat kevytmuokatut sänkipellot virtaavat valtoimenaan sellaista harmaata vettä. pinta lienee siis sulaa...
Noh, noilta pahoilta kyntöpelloilta ei näe vastaavaa valuntaa. Kyntö lienee siis pahempi vaihtoehto?
Suositaan vaan poikkeuksetta kevytmuokkausta?
Ei helv....
Miettii tosissaan ympäristötukipelleilystä luopumista...
Kun vielä kaikki pellot multavuudeltaan ERM tai RM ja uudet N-lannoitustasot saatetaan laskea niiden mukaan eikä maalajin, niin kerpele!
Toivottavasti tiputtaavat oikein kovasti ympäristötukia alas, niin ratkaisu syntyy lopulta helposti.
Vaan jääkö ekologinen ala silti pakolliseksi, vaikkei ympäristökorvausta hakisikaan? Ekologiseen alaan ei taida kelvata ympäristötukikelvottomat pellot, kuten ei vanhan systeemin kesannoksikaan?