Kuulemma muutama vuosi sitten auringonlaskun ala ja nyt metsäsijoittaminen kiinnostaa.... :ometsän arvo noussut,mutta paljonko metsän tuotto 25 vuoden aikajanalla.Entä puun ostovoima?
Kun kvartaali on 25 vuotta niin ei kai nyt sentään ihan noin?
http://yle.fi/uutiset/metsa_on_taas_houkutteleva_sijoituskohde__haluan_kasvattaa_hyvaa_puuta_suomen_metsateollisuudelle/7942249
Vuonna 1991 oli kuusikuidun hankintahinta 44 € muutettuna nykyrahaksi. :) Nyt Metlan tilaston mukaan 15.87 €. Onko kyseessä valhe, emävalhe, tilasto-efekti kun mäntykuidun hankintahinta oli kuitenkin saman tilaston mukaan 43.71 € ???
Vuonna 1991 oli kuusikuidun hankintahinta 44 € muutettuna nykyrahaksi. :) Nyt Metlan tilaston mukaan 15.87 €. Onko kyseessä valhe, emävalhe, tilasto-efekti kun mäntykuidun hankintahinta oli kuitenkin saman tilaston mukaan 43.71 € ???
Noista jos pitää valita, nin tilasto-efekti. Oletko varmasti katsonut oikeita rivejä ja sarakeita kuidun hankintahintojen kohdalta.... ::) Kyllähän kuidun hinta on laskenut, ei siitä mihinkään pääse. Mutta ei kai noin paljon, tai sitten minä olin viime keväänä pienen kuusikasani kanssa varsin haluttu asiakas 8) Tuo 43.71 voisi olla vuoden -91 mäntykuidun hinta jos kuusen hinta on silloin ollut 44 €.
Vuonna 1991 oli kuusikuidun hankintahinta 44 € muutettuna nykyrahaksi. :) Nyt Metlan tilaston mukaan 15.87 €. Onko kyseessä valhe, emävalhe, tilasto-efekti kun mäntykuidun hankintahinta oli kuitenkin saman tilaston mukaan 43.71 € ???
Noista jos pitää valita, nin tilasto-efekti. Oletko varmasti katsonut oikeita rivejä ja sarakeita kuidun hankintahintojen kohdalta.... ::) Kyllähän kuidun hinta on laskenut, ei siitä mihinkään pääse. Mutta ei kai noin paljon, tai sitten minä olin viime keväänä pienen kuusikasani kanssa varsin haluttu asiakas 8) Tuo 43.71 voisi olla vuoden -91 mäntykuidun hinta jos kuusen hinta on silloin ollut 44 €.
Ei. Kun 43.71 on Metlan tilastojen mukaan 2015 mäkun hankintahinta alueelta Kymi-Savo. Ja 15.87 kuusikuidun hankintahinta. Toki 6 kk tilastot näyttävät jotain muuta.
https://www.puumarkkinat.fi/
Vuonna 90 oli kauppakirjan mukaan (yhä tallessa kaikki) mäntykuitu hankintahinta 202 mk. kuusikuitu 226 mk. Mäntytukki 292 kuusitukki 242 mk.löpöä saa kuitumotilla kuudesosan vrt.1990 vuoteen.
Näistä voi jokainen laskea miten puun reaalihinta on pudonnut todella alas.
Metsäomaisuuden arvo on romahtanut 3 vuosi kymmenessä. :o
Nykypäivänä puukaupasta menee noin puolet veroon ja kuluihin ennen kun uusi taimikko on vakiintunut. :o
Vuonna 90 oli kauppakirjan mukaan (yhä tallessa kaikki) mäntykuitu hankintahinta 202 mk. kuusikuitu 226 mk. Mäntytukki 292 kuusitukki 242 mk.
Näistä voi jokainen laskea miten puun reaalihinta on pudonnut todella alas.
Metsäomaisuuden arvo on romahtanut 3 vuosi kymmenessä. :o
Nykypäivänä puukaupasta menee noin puolet veroon ja kuluihin ennen kun uusi taimikko on vakiintunut. :o
Vuonna 90 oli kauppakirjan mukaan (yhä tallessa kaikki) mäntykuitu hankintahinta 202 mk. kuusikuitu 226 mk. Mäntytukki 292 kuusitukki 242 mk.
Näistä voi jokainen laskea miten puun reaalihinta on pudonnut todella alas.
Metsäomaisuuden arvo on romahtanut 3 vuosi kymmenessä. :o
Nykypäivänä puukaupasta menee noin puolet veroon ja kuluihin ennen kun uusi taimikko on vakiintunut. :o
Jos möisit metsäsi niin saisitko miten paljon vähemmän kuin samassa kasvussa olevasta metsästä olisi saanut vuonna 90? Sehän sen kertoo paljonko sen metsäomaisuuden arvo on muuttunut, metsän myyntihinta.
Ostin 90 vuonna erään palstan maksoin siitä 120 000 mk. eli samalla rahalla olisi saanut nelivetotraktorin ,nyt saman kokoinen traktori maksaa 90 th. euroa,en millään usko että
tuolla palstalla saisi 90 th euroa nyt. Tässä yksi esimerkki miten metsäomaisuuden arvo on laskenut ja laskee yhä.
Ostin 90 vuonna erään palstan maksoin siitä 120 000 mk. eli samalla rahalla olisi saanut nelivetotraktorin ,nyt saman kokoinen traktori maksaa 90 th. euroa,en millään usko että
tuolla palstalla saisi 90 th euroa nyt. Tässä yksi esimerkki miten metsäomaisuuden arvo on laskenut ja laskee yhä.
Mutta siitä ei mihinkään päästä että puun hinta on syvältä. Eikä nousua ole näköpiirissä vaikka kymmeneen
vuoteen.
Huolestuttavinta asiassa on se että Suomeen rakennetaan uutta sellutehdasta.
Uuden sellutehtaan rakentaminen johonkin maahan on yleensä kehitysmaan merkki. :o
Näköjään et tajunnut esimerkkiä :o Traktori kysymys on taas täysin asian sivussa.Ostin 90 vuonna erään palstan maksoin siitä 120 000 mk. eli samalla rahalla olisi saanut nelivetotraktorin ,nyt saman kokoinen traktori maksaa 90 th. euroa,en millään usko että
tuolla palstalla saisi 90 th euroa nyt. Tässä yksi esimerkki miten metsäomaisuuden arvo on laskenut ja laskee yhä.
No onpa hoopo esimerkki. Vertaa mieluummin siihen mitä halvin kännykkä maksoi silloin suhteessa metsään, ja mitä maksaa nyt. Tai halvin viikon lomamatka vaikka mallorcalle. Sanopa muuten mikä se 90-vuosimallin 120 000mk traktori tarkalleen oli, joka vastaa nykyistä 90 000 euron traktoria?
Näköjään et tajunnut esimerkkiä :o Traktori kysymys on taas täysin asian sivussa.Ostin 90 vuonna erään palstan maksoin siitä 120 000 mk. eli samalla rahalla olisi saanut nelivetotraktorin ,nyt saman kokoinen traktori maksaa 90 th. euroa,en millään usko että
tuolla palstalla saisi 90 th euroa nyt. Tässä yksi esimerkki miten metsäomaisuuden arvo on laskenut ja laskee yhä.
No onpa hoopo esimerkki. Vertaa mieluummin siihen mitä halvin kännykkä maksoi silloin suhteessa metsään, ja mitä maksaa nyt. Tai halvin viikon lomamatka vaikka mallorcalle. Sanopa muuten mikä se 90-vuosimallin 120 000mk traktori tarkalleen oli, joka vastaa nykyistä 90 000 euron traktoria?
Täytyy olla huono matematiikka jos joku väittää että puun hinta ei ole romahtanut viimeisen 30 vuoden aikana. ;D
Näköjään et tajunnut esimerkkiä :o Traktori kysymys on taas täysin asian sivussa.Ostin 90 vuonna erään palstan maksoin siitä 120 000 mk. eli samalla rahalla olisi saanut nelivetotraktorin ,nyt saman kokoinen traktori maksaa 90 th. euroa,en millään usko että
tuolla palstalla saisi 90 th euroa nyt. Tässä yksi esimerkki miten metsäomaisuuden arvo on laskenut ja laskee yhä.
No onpa hoopo esimerkki. Vertaa mieluummin siihen mitä halvin kännykkä maksoi silloin suhteessa metsään, ja mitä maksaa nyt. Tai halvin viikon lomamatka vaikka mallorcalle. Sanopa muuten mikä se 90-vuosimallin 120 000mk traktori tarkalleen oli, joka vastaa nykyistä 90 000 euron traktoria?
Täytyy olla huono matematiikka jos joku väittää että puun hinta ei ole romahtanut viimeisen 30 vuoden aikana. ;D
Indeksi avuksiJoka toista väittää ei ymmärrä koko asiaa tai ei halua ymmärtää,elää kuplassa. ;D
http://tilastot.metla.fi/index.asp?bmark=../DATABASE/01*;PUUKAUPPA/4INDEKSIT/Kantohintaindeksit-alueittain&lang=FI&qr=Kuukausi::first*;1"Hinta-alue::all"Muuttujat::all&case=db
Reaaliset kantohintaindeksit alueittain (1/1995=100)
Indeksi Muutos-%, 12kk Muutos-%, 3kk
03/2015
Koko maa 102,08 -1,0 -0,1
Etelä-Suomi 103,81 -0,9 -0,2
Keski-Suomi 104,42 0,1 1,1
Savo-Karjala 98,55 -3,1 -0,3
Kymi-Savo 103,56 0,2 -0,2
Lappi 78,75 -7,6 -1,8
Pohjanmaa (-2010) 99,28 -1,3 -1,0
2% ja 20 vuotta :o
Palkat ja eläkkeet samaan aikaan, että tämmöistä hottia.
https://sedury.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=25&Itemid=158
Indeksi avuksi
http://tilastot.metla.fi/index.asp?bmark=../DATABASE/01*;PUUKAUPPA/4INDEKSIT/Kantohintaindeksit-alueittain&lang=FI&qr=Kuukausi::first*;1"Hinta-alue::all"Muuttujat::all&case=db
Reaaliset kantohintaindeksit alueittain (1/1995=100)
Indeksi Muutos-%, 12kk Muutos-%, 3kk
03/2015
Koko maa 102,08 -1,0 -0,1
Etelä-Suomi 103,81 -0,9 -0,2
Keski-Suomi 104,42 0,1 1,1
Savo-Karjala 98,55 -3,1 -0,3
Kymi-Savo 103,56 0,2 -0,2
Lappi 78,75 -7,6 -1,8
Pohjanmaa (-2010) 99,28 -1,3 -1,0
2% ja 20 vuotta :o
Palkat ja eläkkeet samaan aikaan, että tämmöistä hottia.
https://sedury.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=25&Itemid=158
Tälleen sitä asenteisiin vaikutetaan. "Asiantuntijat" selittää kuinka
metsät kasvaa ja metsä on meitä lähellä. Sitten vain kipinkapin
vaikkapa OP: hen sijoittamaan ja vauhdittamaan heidän uutta
tuotettaan. :P
Nokiaa parempi vertailu olisi OMX Helsinki 25 indeksi, kai siellä oopeessä ovat neuvoneet ” ei kaikkia munia samaan koriin” :)Indeksi avuksi
http://tilastot.metla.fi/index.asp?bmark=../DATABASE/01*;PUUKAUPPA/4INDEKSIT/Kantohintaindeksit-alueittain&lang=FI&qr=Kuukausi::first*;1"Hinta-alue::all"Muuttujat::all&case=db
Reaaliset kantohintaindeksit alueittain (1/1995=100)
Indeksi Muutos-%, 12kk Muutos-%, 3kk
03/2015
Koko maa 102,08 -1,0 -0,1
Etelä-Suomi 103,81 -0,9 -0,2
Keski-Suomi 104,42 0,1 1,1
Savo-Karjala 98,55 -3,1 -0,3
Kymi-Savo 103,56 0,2 -0,2
Lappi 78,75 -7,6 -1,8
Pohjanmaa (-2010) 99,28 -1,3 -1,0
2% ja 20 vuotta :o
Palkat ja eläkkeet samaan aikaan, että tämmöistä hottia.
https://sedury.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=25&Itemid=158
Sellaista se elämä on. Katsoppas Nokian osakkeen hinta 30.04.2000-30.04.2015
http://company.nokia.com/fi/sijoittajat/osaketietoja/osaketyokalut
Joku viljanviljelijä saattaa tietää viljan hintojen kehityksestä jotain. En viitsi kaivaa pitempiaikaisia tilastoja.
http://www.maataloustilastot.fi/eu-hintaseuranta-vilja-ja-rypsi
Nokiaa parempi vertailu olisi OMX Helsinki 25 indeksi, kai siellä oopeessä ovat neuvoneet ” ei kaikkia munia samaan koriin” :)
Kysymys on äärimmäisen vaikea, mutta yritän vähän raapaista pintaa.Mitäs sitten?
(http://www.kauppalehti.fi/5/i/img/cewolf/indeksi.gif?indid=OMXH25&days=max)
Tuosta siksakista ylös-alas... pian tulee korjausliike. Ihan selvästi. :o
42 on piin 92. desimaali, joka sattuu myös olemaan vuosi jolloin Neuvostoliitto hajosi. (1992)
Mersu on muuten ystävällisesti pistänyt nettiin hinnastot vuodelta -85 alkaen, sieltä voi katsoa paljonko esim. c-sarjan mersun hinta on muuttunut, ja kannattaa toki huomioida että uudemmissa on ihan eri lailla oikeasti hyödyllisiä/mukavia ominaisuuksia kuin vanhemmissa.Siittä merssua huutamaan. https://huutokaupat.com/fi/v/160593
Ei ei ei. nythän sä poika vallan olet erehtynyt. Juttuhan meni näin:
42 on piin 92. desimaali, joka sattuu myös olemaan vuosi jolloin Neuvostoliitto hajosi. (1992)
Sorry.Lopulta monet tasavallat halusivat irtautua Neuvostoliitosta. Baltian maat antoivat ensin itsenäistymisjulistuksen. Valta alkoi luisua Gorbatšovilta tasavalloille. Käytännössä parlamentin puhemies Boris Jeltsinin johtama Venäjäkin julistautui suvereeniksi kesällä 1990. Vanhoilliset sotilaat ja kommunistit vastustivat Neuvostoliittoa uhannutta hajoamista ja Gorbatšovin uudistuksia. Näin Gorbatšov joutui poliittisesti Jeltsinin demokraattien ja vanhoillisten väliin. Vanhoilliset kaappasivat vallan elokuussa 1991. Kaappaus kukistui pian Jeltsinin vastarintaan, ja Krimillä kotiarestissa ollut Gorbatšov menetti lopunkin valtansa. Tasavaltojen johtajat hajottivat Boris Jeltsinin johdolla Neuvostoliiton, joka lakkasi virallisesti olemasta 25. joulukuuta 1991
Ei ei ei. nythän sä poika vallan olet erehtynyt. Juttuhan meni näin:
42 on piin 92. desimaali, joka sattuu myös olemaan vuosi jolloin Neuvostoliitto hajosi. (1992)
Sorry.Lopulta monet tasavallat halusivat irtautua Neuvostoliitosta. Baltian maat antoivat ensin itsenäistymisjulistuksen. Valta alkoi luisua Gorbatšovilta tasavalloille. Käytännössä parlamentin puhemies Boris Jeltsinin johtama Venäjäkin julistautui suvereeniksi kesällä 1990. Vanhoilliset sotilaat ja kommunistit vastustivat Neuvostoliittoa uhannutta hajoamista ja Gorbatšovin uudistuksia. Näin Gorbatšov joutui poliittisesti Jeltsinin demokraattien ja vanhoillisten väliin. Vanhoilliset kaappasivat vallan elokuussa 1991. Kaappaus kukistui pian Jeltsinin vastarintaan, ja Krimillä kotiarestissa ollut Gorbatšov menetti lopunkin valtansa. Tasavaltojen johtajat hajottivat Boris Jeltsinin johdolla Neuvostoliiton, joka lakkasi virallisesti olemasta 25. joulukuuta 1991
Yksi pieni kylä, jossa asuu lannistumattomia kommunisteja menestyksellisesti vastusti hyökkääviä oligarkeja. Tämä Itä-Siperiassa oleva kylä venytti neukkulan loppumista vuoteen 1992 8)
"Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan Kaakkois-Suomessa metsähehtaari tuotti omistajalleen keskimäärin 216,30 euroa.
Kaakkois-Suomessa hehtaarikohtainen liiketulos oli yli kaksinkertainen muuhun maahan verrattuna, sillä keskimäärin koko maassa metsänomistaja nettosi 105 euroa hehtaarilta."
http://yle.fi/uutiset/kaakkois-suomen_metsat_tuottavat_omistajilleen_selvasti_enemman_kuin_muualla_maassa/8108967
"Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan Kaakkois-Suomessa metsähehtaari tuotti omistajalleen keskimäärin 216,30 euroa.
Kaakkois-Suomessa hehtaarikohtainen liiketulos oli yli kaksinkertainen muuhun maahan verrattuna, sillä keskimäärin koko maassa metsänomistaja nettosi 105 euroa hehtaarilta."
http://yle.fi/uutiset/kaakkois-suomen_metsat_tuottavat_omistajilleen_selvasti_enemman_kuin_muualla_maassa/8108967
Ei ole mahdollista >:(Tässä rannikolla ainakin kasvaa vain kitukasvuisia mäntyjä kallioiden ja kivikoiden välissä.
Indeksi avuksiTuo vertailuvuosi on laman jälkeen. Entä jos se olisi 1989?
http://tilastot.metla.fi/index.asp?bmark=../DATABASE/01*;PUUKAUPPA/4INDEKSIT/Kantohintaindeksit-alueittain&lang=FI&qr=Kuukausi::first*;1"Hinta-alue::all"Muuttujat::all&case=db
Reaaliset kantohintaindeksit alueittain (1/1995=100)
Indeksi Muutos-%, 12kk Muutos-%, 3kk
03/2015
Koko maa 102,08 -1,0 -0,1
Etelä-Suomi 103,81 -0,9 -0,2
Keski-Suomi 104,42 0,1 1,1
Savo-Karjala 98,55 -3,1 -0,3
Kymi-Savo 103,56 0,2 -0,2
Lappi 78,75 -7,6 -1,8
Pohjanmaa (-2010) 99,28 -1,3 -1,0
2% ja 20 vuotta :o
Palkat ja eläkkeet samaan aikaan, että tämmöistä hottia.
https://sedury.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=25&Itemid=158
1989 mänty tukki 60€ m3 - 2015 viikko 25 56,59€ m3Indeksi avuksiTuo vertailuvuosi on laman jälkeen. Entä jos se olisi 1989?
http://tilastot.metla.fi/index.asp?bmark=../DATABASE/01*;PUUKAUPPA/4INDEKSIT/Kantohintaindeksit-alueittain&lang=FI&qr=Kuukausi::first*;1"Hinta-alue::all"Muuttujat::all&case=db
Reaaliset kantohintaindeksit alueittain (1/1995=100)
Indeksi Muutos-%, 12kk Muutos-%, 3kk
03/2015
Koko maa 102,08 -1,0 -0,1
Etelä-Suomi 103,81 -0,9 -0,2
Keski-Suomi 104,42 0,1 1,1
Savo-Karjala 98,55 -3,1 -0,3
Kymi-Savo 103,56 0,2 -0,2
Lappi 78,75 -7,6 -1,8
Pohjanmaa (-2010) 99,28 -1,3 -1,0
2% ja 20 vuotta :o
Palkat ja eläkkeet samaan aikaan, että tämmöistä hottia.
https://sedury.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=25&Itemid=158
"Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan Kaakkois-Suomessa metsähehtaari tuotti omistajalleen keskimäärin 216,30 euroa.
Kaakkois-Suomessa hehtaarikohtainen liiketulos oli yli kaksinkertainen muuhun maahan verrattuna, sillä keskimäärin koko maassa metsänomistaja nettosi 105 euroa hehtaarilta."
http://yle.fi/uutiset/kaakkois-suomen_metsat_tuottavat_omistajilleen_selvasti_enemman_kuin_muualla_maassa/8108967
Ei ole mahdollista >:(Tässä rannikolla ainakin kasvaa vain kitukasvuisia mäntyjä kallioiden ja kivikoiden välissä.
"Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan Kaakkois-Suomessa metsähehtaari tuotti omistajalleen keskimäärin 216,30 euroa.
Kaakkois-Suomessa hehtaarikohtainen liiketulos oli yli kaksinkertainen muuhun maahan verrattuna, sillä keskimäärin koko maassa metsänomistaja nettosi 105 euroa hehtaarilta."
http://yle.fi/uutiset/kaakkois-suomen_metsat_tuottavat_omistajilleen_selvasti_enemman_kuin_muualla_maassa/8108967
Ei ole mahdollista >:(Tässä rannikolla ainakin kasvaa vain kitukasvuisia mäntyjä kallioiden ja kivikoiden välissä.
Saatan olla väärässä, mutta näissä laskelmissa käytetyllä laskutavalla tuo tulos on täysin mahdollinen. Laskutavalla ei ole mitään tekemistä todellisen tai mahdollisen metsänkasvun kanssa, vaan tuotto lasketaan puunmyyntitulojen ja ilmeisesti laskennallisten hoitokulujen perusteella. Siis jos jollakin alueella syystä tai toisesta on uudistettu poikkeuksellisen paljon metsää tai "pakkomyyty" hyönteistuhojen tai myrskyvaurioiden vuoksi, tuotto suurenee vaikkei metsää olisi normaalitilanteessa ollut järkevää myydä.
Kyllä metsän hinta karkaa kaakossa käsistä. Jutun mukaan jokainen näreenomistaja saa melkein pitää kiinni risuistaan etteivät vie ja anna euroja tilalle. ;D
http://yle.fi/uutiset/metsanomistajille_jattipotti__tulevaisuus_nayttaa_aivan_uskomattoman_hyvalta/8713743
Kyllä metsän hinta karkaa kaakossa käsistä. Jutun mukaan jokainen näreenomistaja saa melkein pitää kiinni risuistaan etteivät vie ja anna euroja tilalle. ;D
http://yle.fi/uutiset/metsanomistajille_jattipotti__tulevaisuus_nayttaa_aivan_uskomattoman_hyvalta/8713743
Niin, tai antavat euron, voisi nykyisellä puunhintojen kehityksellä todeta.
Tuo uutinen kyllä sellainen pieraisu, ettei pahemmasta väliä. Aivan kuin puun myyntiä ei tapahtuisi nykyisin lainkaan ja uskomattoman hienoa olisi saada edes jotain oravannahkaa modernimpaa vaihtokauppavälinettä 80 vuotta kasvatetusta puusta.
Kyllä metsän hinta karkaa kaakossa käsistä. Jutun mukaan jokainen näreenomistaja saa melkein pitää kiinni risuistaan etteivät vie ja anna euroja tilalle. ;D
http://yle.fi/uutiset/metsanomistajille_jattipotti__tulevaisuus_nayttaa_aivan_uskomattoman_hyvalta/8713743
Niin, tai antavat euron, voisi nykyisellä puunhintojen kehityksellä todeta.
Tuo uutinen kyllä sellainen pieraisu, ettei pahemmasta väliä. Aivan kuin puun myyntiä ei tapahtuisi nykyisin lainkaan ja uskomattoman hienoa olisi saada edes jotain oravannahkaa modernimpaa vaihtokauppavälinettä 80 vuotta kasvatetusta puusta.
Olisi syytäkin hintojen täällä kaakossa. Saahan kuidustakin tietysti vähän paremman hinnan, kun työnnän palaxsista läpi.
Jos tuontihintaan vertaa, niin sellufirmojen kannattaisi tukitkin hakettaa kattilaan ja silti tekisivät voittoa. Tiedän uimaharjussa noin tehdynkin edellisen sellubuumin aikaan.
Paljon nykyään puhutaan tosta kuidusta ja kyllä se on pienimpiä huolia maanomistajille. Toki ehkä hinta voisi olla jotain muuta mutta kun siitä nykyään maksetaan se 30 tienvarressa ja 10 pystyssä niin hinnat on aika linjassa. Energia kulkee sitten vitosen perässä tai jotain että jalostusasteet pysyy kohdallaan. Kyllä suuri kupla on tukissa jossa hankintahinta on kusetettu alle pystyhinnan jolloin herää epäilys että onko hinnat oikeasti ollenkaan sinnepäinkään. Päätehakkuu on kuitenkin se pää tulonlähde jolloin puun arvo pitäisi olla kohdallaan. Tienvarsihinta rekkakuormalle pitäisi alkaa 1 ja siitä sitten vähennettäisi hakkuiden aiheuttamat kulut.
Paljon nykyään puhutaan tosta kuidusta ja kyllä se on pienimpiä huolia maanomistajille. Toki ehkä hinta voisi olla jotain muuta mutta kun siitä nykyään maksetaan se 30 tienvarressa ja 10 pystyssä niin hinnat on aika linjassa. Energia kulkee sitten vitosen perässä tai jotain että jalostusasteet pysyy kohdallaan. Kyllä suuri kupla on tukissa jossa hankintahinta on kusetettu alle pystyhinnan jolloin herää epäilys että onko hinnat oikeasti ollenkaan sinnepäinkään. Päätehakkuu on kuitenkin se pää tulonlähde jolloin puun arvo pitäisi olla kohdallaan. Tienvarsihinta rekkakuormalle pitäisi alkaa 1 ja siitä sitten vähennettäisi hakkuiden aiheuttamat kulut.
Mutta metsänomistajalle on aivan sama saako 10 € lisää hintaa tukkimotille vai kuitumotille, eikö? Riippuen tietysti kunkin metsänomistajan metsien kehitysluokkajakaumasta. Mutta puukauppaa yritetään vedättää jollain ykköseurolla tukinhintaan vaikka varsinaisen tilin metsäteollisuus tekee kuitupuulla.
Ei paha hehtaarihinta ollenkaan. Vielä jos metsän ja puutavaran hinnat nousevat kuten ovat Ikealle ennustaneet.
http://yle.fi/uutiset/ikea_haalii_suuria_maaria_metsaa_euroopassa/9139453
siellä ei oo mitään väliä mitä elukoita sieltä löytyy. Tuo koskee vain suomeaEi paha hehtaarihinta ollenkaan. Vielä jos metsän ja puutavaran hinnat nousevat kuten ovat Ikealle ennustaneet.
http://yle.fi/uutiset/ikea_haalii_suuria_maaria_metsaa_euroopassa/9139453
Noo, kunhan nuosta metsistä löytyy muutama liito-orava ja valkoselkätikka, ei niihin kirveen kans saa mennä enää ikinä :D
minkälainen metsäpalsta on hyvä sijoitusmielessä, entäs, minkälaista ei kannata ostaa? tuotto nykyhinnoilla lienee vaatimaton, eli sijoituskämppä ym hakkaa metsän mennen tulle?Riippuu vähän minkä ikänen olet, mutta ei nyt ihan taimikoita kannata ostaa. Semmosta kohta viimeiseen harvennukseen tulevaa missä päätehakkuu ajoittuu 10-15 vuoden päähän. Kalliitahan nuo kolmos kehitysluokan metsäpalat on.
Ja pankkitilillä kuusi nollaa pilkun vasemmalla puolen.Niin.
Jos markkinahintaan ostaa "valmiin" palstan, niin pelkällä kasvulla ei kummoiseen tuottoon pääse. Jos itsellä on virtaa tehdä, niin kannattaa ostaa halvempia palstoja jotka saa omalla työllä kunnostettua kasvukuntoon.Ja se menee taas riipin rääpin -puuhasteluksi noiden tilkkujen kanssa. Suuruuden ekonomia jää jalkoihin jos pitkin lääniä on käsiteltävä kuvio siellä, toinen täällä.
Pudasjärveläissyntyisen entinen teollisuusyrittäjä Eero Koskelainen teki viimeisimmän tilakauppansa viime viikonvaihteessa.Aika halvat hehtaarihinnat, mutta eihä nuista voi maksaakkaan kun nuo jänkhät ei kovin vauhdikkaasti kasva niin. Ei ole mitään rahanroisketta jos harvennusväli on joku 20 vuotta.
"Olen nyt tehnyt viimeisen parin vuoden aikana kaikkiaan 18 metsätilakauppaa neljän kunnan alueelta: eniten Kuusamosta, mutta myös Posiolta, Pudasjärveltä ja Pyhäjoelta yhteensä runsaan miljoonan euron edestä."
http://www.koillissanomat.fi/uutiset/index.html?app=NeoDirect&com=6/226/155814/816d1e42e3
- Isoille rahoille on haettava ilmeisesti jotain kiinteää turvaa jotteivät yöunet mene pörssin seilatessa. :P
Tottakai kotiseutu vetää puoleensa metsäkaupoissa... Kymppieristys ollut firma jonka myynyt ja nyt kuin orpo piru rahoineen. :DPudasjärveläissyntyisen entinen teollisuusyrittäjä Eero Koskelainen teki viimeisimmän tilakauppansa viime viikonvaihteessa.Aika halvat hehtaarihinnat, mutta eihä nuista voi maksaakkaan kun nuo jänkhät ei kovin vauhdikkaasti kasva niin. Ei ole mitään rahanroisketta jos harvennusväli on joku 20 vuotta.
"Olen nyt tehnyt viimeisen parin vuoden aikana kaikkiaan 18 metsätilakauppaa neljän kunnan alueelta: eniten Kuusamosta, mutta myös Posiolta, Pudasjärveltä ja Pyhäjoelta yhteensä runsaan miljoonan euron edestä."
http://www.koillissanomat.fi/uutiset/index.html?app=NeoDirect&com=6/226/155814/816d1e42e3
- Isoille rahoille on haettava ilmeisesti jotain kiinteää turvaa jotteivät yöunet mene pörssin seilatessa. :P
Aika halvat hehtaarihinnat, mutta eihä nuista voi maksaakkaan kun nuo jänkhät ei kovin vauhdikkaasti kasva niin. Ei ole mitään rahanroisketta jos harvennusväli on joku 20 vuotta.Rukalla ja syötteellä se kasvu ei ole välttämättä ykkösasia.
Paljon nykyään puhutaan tosta kuidusta ja kyllä se on pienimpiä huolia maanomistajille. Toki ehkä hinta voisi olla jotain muuta mutta kun siitä nykyään maksetaan se 30 tienvarressa ja 10 pystyssä niin hinnat on aika linjassa. Energia kulkee sitten vitosen perässä tai jotain että jalostusasteet pysyy kohdallaan. Kyllä suuri kupla on tukissa jossa hankintahinta on kusetettu alle pystyhinnan jolloin herää epäilys että onko hinnat oikeasti ollenkaan sinnepäinkään. Päätehakkuu on kuitenkin se pää tulonlähde jolloin puun arvo pitäisi olla kohdallaan. Tienvarsihinta rekkakuormalle pitäisi alkaa 1 ja siitä sitten vähennettäisi hakkuiden aiheuttamat kulut.
Mutta metsänomistajalle on aivan sama saako 10 € lisää hintaa tukkimotille vai kuitumotille, eikö? Riippuen tietysti kunkin metsänomistajan metsien kehitysluokkajakaumasta. Mutta puukauppaa yritetään vedättää jollain ykköseurolla tukinhintaan vaikka varsinaisen tilin metsäteollisuus tekee kuitupuulla.
metsähehtaari kun kassvaa 100 mottia energiaa/lumppia, 100 kuitua ja 400 tukkia elinkaaren aikana niin ei ole ihan merkityksetöntä mistäpuutavaralajista mitäkin maksetaan.
Kannattaa kasvattaa metsäpinta-alaa siitä sadasta hehtaarista tuhanteen niin kehitysluokkajakauma ja puuvirta ulos metsästä tasoittuu... Jos ei nyt ihan aukkoja osta.
Kannattaa kasvattaa metsäpinta-alaa siitä sadasta hehtaarista tuhanteen niin kehitysluokkajakauma ja puuvirta ulos metsästä tasoittuu... Jos ei nyt ihan aukkoja osta.
No lähtee se siitä yhdestäkin hehtoaaristakin.Kannattaa kasvattaa metsäpinta-alaa siitä sadasta hehtaarista tuhanteen niin kehitysluokkajakauma ja puuvirta ulos metsästä tasoittuu... Jos ei nyt ihan aukkoja osta.
Niin mistä sadasta hehtaarista? ;)
No lähtee se siitä yhdestäkin hehtoaaristakin.Kannattaa kasvattaa metsäpinta-alaa siitä sadasta hehtaarista tuhanteen niin kehitysluokkajakauma ja puuvirta ulos metsästä tasoittuu... Jos ei nyt ihan aukkoja osta.
Niin mistä sadasta hehtaarista? ;)
Metsä kuitenkin pysyy
Jos tuoreen puupinon tuoksusta nousee näppylöitä, kannattaa tosiaan pysyä loitolla.No lähtee se siitä yhdestäkin hehtoaaristakin.Kannattaa kasvattaa metsäpinta-alaa siitä sadasta hehtaarista tuhanteen niin kehitysluokkajakauma ja puuvirta ulos metsästä tasoittuu... Jos ei nyt ihan aukkoja osta.
Niin mistä sadasta hehtaarista? ;)
Varmaan. :D Jos tietäisit... Luuk. 23:34
Jos tuoreen puupinon tuoksusta nousee näppylöitä, kannattaa tosiaan pysyä loitolla.No lähtee se siitä yhdestäkin hehtoaaristakin.Kannattaa kasvattaa metsäpinta-alaa siitä sadasta hehtaarista tuhanteen niin kehitysluokkajakauma ja puuvirta ulos metsästä tasoittuu... Jos ei nyt ihan aukkoja osta.
Niin mistä sadasta hehtaarista? ;)
Varmaan. :D Jos tietäisit... Luuk. 23:34
Otsikossahan on jopa kolme kysymysmerkkiä perässä.Jos tuoreen puupinon tuoksusta nousee näppylöitä, kannattaa tosiaan pysyä loitolla.No lähtee se siitä yhdestäkin hehtoaaristakin.Kannattaa kasvattaa metsäpinta-alaa siitä sadasta hehtaarista tuhanteen niin kehitysluokkajakauma ja puuvirta ulos metsästä tasoittuu... Jos ei nyt ihan aukkoja osta.
Niin mistä sadasta hehtaarista? ;)
Varmaan. :D Jos tietäisit... Luuk. 23:34
https://www.youtube.com/watch?v=-6XwSWjwbvM
En käy vänkäämää – oma valinta jos tekee vakuutuksen. Itse kukin voi tehdä kalluppia metsävahingoista – kuinka monta vahinkoa on kunnassa tai omalla palstalla tullut vaikka 10v aikana ja onko ne olleet siinä mittakaavassa jolla on merkitystä.Metsä kuitenkin pysyy
Pysyykö ?
Tulipalo
Myrsky
Hyönteiset (mäntyankeroinen, esmes)
Lumivahingot
Natura 2020
Liito-orava
Verokarhu
Kaikkien näiden tuhoja ei voi edes täydestä arvosta vakuuttaa.
Esimerkiksi jos täystuho sattuu matalan hinnan aikaan, heräät
painajaisesta pilkkahintainen vakuutuskorvausraha kädessä, ja samalla
iskee jokin inflaatio syömään loputkin ettet kissaa kerkiä sanoa.
-SS-
Metsä näyttää menevän kaupaksi Diiledi kertoi jotta osa palstoista myydään ilman että ostaja edes kävisi paikalla.Kuulemma juu näin on. Löysää rahaa on paljon hakemassa kiinteää osoitetta ja näitä sokeita "salkku-laakkosia" on paljon liikkeellä.
Hyvällä metsänhoidolla saa eliminoitua niin monta noista uhkista että en ole katsonut tarpeelliseksi vakuuttaa metsiäni.
"meidänkylän kasvatti" IT miljonääri ja nykyinen startup sijoittaja hankki Ilomantsista jonku 300 hehtaarin metsäpalstan. Eihän siinä, minusta on hyvä että hänelle tulee kokemusta tuostakin puolesta. Isänsä tais sanoa että 12000 mottia olis heti hakattavissa. Niin se on että rahantuloa ei vaan voi estää 😄
- On se hyvä että näinä laihoina aikoina edes vakuutusfirmat takovat muhkeaa tiliä toisten metsäomaisuudella. :)
Ensi talveksikin joku pikku myräkkä, pliis. Pelottelis mettäukkoja tekemään uusia sopimuksia vakuutuskonttoreihin.
Vakuutusyhtiö ei millään tuotteella ole tappiota tekemässä ainakaan pitkän päälle.
Olen samalla minimi linjalla, vituttaa sitten jos itselle osuu joskus mutta...
...pidemmän päälle vakuuttamisessa voittaa vakuutusyhtiö, ei itse, jos ei satu olemaan todella keskivertoa huono onnisempi.
Vakuutusyhtiö ei millään tuotteella ole tappiota tekemässä ainakaan pitkän päälle.
Olen samalla minimi linjalla, vituttaa sitten jos itselle osuu joskus mutta...
...pidemmän päälle vakuuttamisessa voittaa vakuutusyhtiö, ei itse, jos ei satu olemaan todella keskivertoa huono onnisempi.
Eivät tee tappiota pitkän päälle keskimäärin.
Empiirisen tutkimuksen mukaan voin kertoa että kerran myrskyn kourissa olleesta metsästä katuu puita melko herkästi kun tuuleekin eri suunnasta. Eikä niiden puiden tarvitse edes kaatua, riittää kun kallistuvat. ;)
Toisaalta en ole kenellekään väittänyt että pitäisin metsävakuutuksia voimassa maailman tappiin.
Ovat jättäneet korvaamattakin tuulivahinkoja koska heidän datansa mukaan ei alueella ole mitään puuskaa ollut?
Pakko ostaa vaikkei taho. Myyjän markkinat.Suomalaiset on kyllä just niin tyhmiä, että kun alkavat sijoittamaan niin sit ostetaan jotain asunto- tai metsärahastoja ;D
Rahastojen on ostettava metsää, kun sijoitusrahaa tulee sisään. http://yle.fi/uutiset/3-9446808
Taaleri pisti homman jäihin, mikä lienee järkevä vaihtoehto tässä tilanteessa. Mielenkiintoinen on kuitenkin pankkien metsärahastojen tilanne. Uutta rahaa virtaa rahastoon koko ajan ja se on pakko laittaa jonnekin. Ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin ostaa lisää metsää. Her*****nen tilanne UPM:lle.Taaleri tyrkkää hehtaareja pois toistensa perään. Kansaankin tarttunut metsähypetys tuotti parisataa euroa hehtaarilta 'pikapoonusta'.
Osakkaat laittoivat 100000e kiinni ja tästä kaupasta tuli 19000e per nuppi voittoa. En tiedä mitä viiden vuoden aikana on kertynyt tuottoa, muttei tämä nyt huippusijoitukselta tuntunut. Yleensä ne tienaavat eniten, jotka ovat ensimmäisenä liikkeellä. Paljon kysymyksiä herättää, miksi tuo sijoitus realisoitiin näin pian. Tulee mieleen, että tuottoja ei niin vaan ollutkaan revittävissä ja homma alkoi suoraan sanottuna kusemaan. Luulen, että näissä muissa metsärahastoissa piilee samanlainen pommi. Koko metsäsijoittaminen on mielestäni tällä hetkellä jokseenkin kuralla. Viisainta olisi myydä kiinteistöt pois, jos vaan suinkin raaskii luopua. Uskon, että tulevaisuudessa metsätiloja tulee myyntiin melkoisesti ja hintataso tulee alentumaan. Saa nähdä kuinka pitkään ranskalaiset pysyvät kelkassa mukana.Taaleri pisti homman jäihin, mikä lienee järkevä vaihtoehto tässä tilanteessa. Mielenkiintoinen on kuitenkin pankkien metsärahastojen tilanne. Uutta rahaa virtaa rahastoon koko ajan ja se on pakko laittaa jonnekin. Ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin ostaa lisää metsää. Her*****nen tilanne UPM:lle.Taaleri tyrkkää hehtaareja pois toistensa perään. Kansaankin tarttunut metsähypetys tuotti parisataa euroa hehtaarilta 'pikapoonusta'.
Taaleri myy 14 000 hehtaarin metsätilat AXA:lle – tiettävästi suurin kauppa Suomessa koskaan http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.209209
Osakkaat laittoivat 100000e kiinni ja tästä kaupasta tuli 19000e per nuppi voittoa. En tiedä mitä viiden vuoden aikana on kertynyt tuottoa, muttei tämä nyt huippusijoitukselta tuntunut. Yleensä ne tienaavat eniten, jotka ovat ensimmäisenä liikkeellä. Paljon kysymyksiä herättää, miksi tuo sijoitus realisoitiin näin pian. Tulee mieleen, että tuottoja ei niin vaan ollutkaan revittävissä ja homma alkoi suoraan sanottuna kusemaan. Luulen, että näissä muissa metsärahastoissa piilee samanlainen pommi. Koko metsäsijoittaminen on mielestäni tällä hetkellä jokseenkin kuralla. Viisainta olisi myydä kiinteistöt pois, jos vaan suinkin raaskii luopua. Uskon, että tulevaisuudessa metsätiloja tulee myyntiin melkoisesti ja hintataso tulee alentumaan. Saa nähdä kuinka pitkään ranskalaiset pysyvät kelkassa mukana.historiallisesti metsien arvo on noussut, vaikka puun hintakehitys on ollut jopa negatiivista.... mitä muita arvoja metsillä sitten on? Virkistysarvo, ilmaston pelastaja, bioenergian raaka-aine, ties mitä uudet omistajat metsissään näkevät?
Kyllä historia on hyvä, suorastaan loistava, mutta voiko kehitys jatkua tällaisena.Osakkaat laittoivat 100000e kiinni ja tästä kaupasta tuli 19000e per nuppi voittoa. En tiedä mitä viiden vuoden aikana on kertynyt tuottoa, muttei tämä nyt huippusijoitukselta tuntunut. Yleensä ne tienaavat eniten, jotka ovat ensimmäisenä liikkeellä. Paljon kysymyksiä herättää, miksi tuo sijoitus realisoitiin näin pian. Tulee mieleen, että tuottoja ei niin vaan ollutkaan revittävissä ja homma alkoi suoraan sanottuna kusemaan. Luulen, että näissä muissa metsärahastoissa piilee samanlainen pommi. Koko metsäsijoittaminen on mielestäni tällä hetkellä jokseenkin kuralla. Viisainta olisi myydä kiinteistöt pois, jos vaan suinkin raaskii luopua. Uskon, että tulevaisuudessa metsätiloja tulee myyntiin melkoisesti ja hintataso tulee alentumaan. Saa nähdä kuinka pitkään ranskalaiset pysyvät kelkassa mukana.historiallisesti metsien arvo on noussut, vaikka puun hintakehitys on ollut jopa negatiivista.... mitä muita arvoja metsillä sitten on? Virkistysarvo, ilmaston pelastaja, bioenergian raaka-aine, ties mitä uudet omistajat metsissään näkevät?
Jos tätä vanhaa summa-arvosysteemiä pidetään myyjäpuolella ohjaavana, niin ostajapuolella nähdään muita arvoja, jotka ovat puustoa arvokkaampia. Osallistuin tarjouskauppaan, jossa neljännes maapohjasta oli puutonta, uudistamatonta aukkoa eli laski kokonaisuuden hintaa. Silti hinnaksi tuli keskimäärin neljä tonnia hehtaarilta metsästä, josta ensimmäistä hakkuutuloa saa odottaa yli 30 vuotta....onneksi en pärjännyt. Joku rahasto tämänkin ilmeisesti hankki, jos osakkaat ovat aikalaisiani niin eivät ropoakaan tuottoa tule näkemään.
Ainakin jos tarkastelee että mitä kantorahatuloilla saa hankittua reaalimailmassa, niin kehitys ei oikein hyvältä vaikuta.palkansaajalla on selkeä vastin reaalitaloudessa, palkan määrä suhteessa ostovoimaan. Palkkojen nousu (prosenttikorotukset) on hyödytöntä, ellei se lisää ostovoimaa.
palkansaajalla on selkeä vastin reaalitaloudessa, palkan määrä suhteessa ostovoimaan. Palkkojen nousu (prosenttikorotukset) on hyödytöntä, ellei se lisää ostovoimaa.Ei ne ole hyödyttömiä mikäli ostovoima pysyy edes ennallaan.
Osakkaat laittoivat 100000e kiinni ja tästä kaupasta tuli 19000e per nuppi voittoa. En tiedä mitä viiden vuoden aikana on kertynyt tuottoa, muttei tämä nyt huippusijoitukselta tuntunut. kelkassa mukana.Taaleri on pörssyhtiö jonka pitää pyrkiä vähintään 10% vuosituottoon. Näin ollen 19% tuotto 5v aikana on ihan perseestä, mutta niinhän metsäsijoittaminen muutenkin on.
Puunhinta on kolikon toinen puoli. Toisella on hoitokustannukset, jotka täysin vieraalla teetettynä on melkoinen menoerä. Esim. uudistamiskustannukset ovat koko ajan nousseet, niiden lisäksi uudistaminen on erittäin riskialtis ja herkkä vaihe. Myyrätuho, rouste, selvittämättömät taimikuolemat aiheuttavat jälki-istutusta, monesti heinääminen olisi tarpeellista jne. Kuluja tulee. En yhtään ihmettele jatkuvan kasvatuksen pohtimista, vaikka en sen kannattajiin kuulukkaan.Ainakin jos tarkastelee että mitä kantorahatuloilla saa hankittua reaalimailmassa, niin kehitys ei oikein hyvältä vaikuta.palkansaajalla on selkeä vastin reaalitaloudessa, palkan määrä suhteessa ostovoimaan. Palkkojen nousu (prosenttikorotukset) on hyödytöntä, ellei se lisää ostovoimaa.
Metsän myyntihintaa pitää verrata muun sijoitusomaisuuden arvojen suhteessa...10 ha metsää, sillä sai kerrostalokaksion keskustasta. Miten nyt? Puun myyntitulo, vastaako samaisen asunnon vuokratuottoa, ennen ja nyt? Sama vertailu osakkeiden hintoihin ja osinkotuottoihin...sitten suljetaan satunnaiset häiriöt pois hinnoista, muuttunut verotus/lainsäädäntö.
Ihan pirun vaikeata verrata, mutta kuten kylmis epäili niin metsän hinta on korkealla suhteessa nykyisiin puunhintoihin eli metsäkiinteistöt kannattaisi laittaa myyntiin?
Puunhinta on kolikon toinen puoli. Toisella on hoitokustannukset, jotka täysin vieraalla teetettynä on melkoinen menoerä. Esim. uudistamiskustannukset ovat koko ajan nousseet, niiden lisäksi uudistaminen on erittäin riskialtis ja herkkä vaihe. Myyrätuho, rouste, selvittämättömät taimikuolemat aiheuttavat jälki-istutusta, monesti heinääminen olisi tarpeellista jne. Kuluja tulee. En yhtään ihmettele jatkuvan kasvatuksen pohtimista, vaikka en sen kannattajiin kuulukkaan.Ainakin jos tarkastelee että mitä kantorahatuloilla saa hankittua reaalimailmassa, niin kehitys ei oikein hyvältä vaikuta.palkansaajalla on selkeä vastin reaalitaloudessa, palkan määrä suhteessa ostovoimaan. Palkkojen nousu (prosenttikorotukset) on hyödytöntä, ellei se lisää ostovoimaa.
Metsän myyntihintaa pitää verrata muun sijoitusomaisuuden arvojen suhteessa...10 ha metsää, sillä sai kerrostalokaksion keskustasta. Miten nyt? Puun myyntitulo, vastaako samaisen asunnon vuokratuottoa, ennen ja nyt? Sama vertailu osakkeiden hintoihin ja osinkotuottoihin...sitten suljetaan satunnaiset häiriöt pois hinnoista, muuttunut verotus/lainsäädäntö.
Ihan pirun vaikeata verrata, mutta kuten kylmis epäili niin metsän hinta on korkealla suhteessa nykyisiin puunhintoihin eli metsäkiinteistöt kannattaisi laittaa myyntiin?
Tuosta lähistöltä kuulemma myytiin 10 hehtaarin metsätila, hintaan 110 000. Käypä arvo ollut n. 80 000. Metsätilan myynti on puun myyntiin verrattuna kannattavaa, hulluja ostajia löytyy.Sama kuin pelloissa.
Korot tulevat nousemaan ja samalla sijoittajat löytävät rahoilleen metsää parempia kohteita. Siinä ovat ylihintaisia kauppoja tehneet ihmeissään.metsärahastot ovat ehkä niitä ylihintaisten kauppojen tekijöitä? Rahastoilla on omat sääntönsä ja vaikka niitä kuinka väljästi tulkitaan, niin lopulta rahastoon virtaava raha menee metsäkiinteistöihin tai metsäosakkeisiin. Osakkeet ovat nyt aika hinnoissaan, niin tuskin niitä nyt ainakaan lisää ostetaan, ennemminkin myydään. Oma lukunsa on tilanne, jossa metsäkiinteistöjen arvo alkaisi tippumaan, niin niiden määrää pitäisi lisätä, että pysytään tässä vähimmäisvaatimuksessa. Pankkikriisin aikana näitä sijoitusrahastojen vakavaraisuutta suojeltiin poikkeustoimin.... rahastot voivat toimia myös lainarahalla.
Tuollakin käppyrä vankassa ylämäessä: https://www.s-pankki.fi/fi/saastaminen-ja-sijoittaminen/rahastot/s-metsarahasto/
Vaan kuinka pitkään onkaan olla noin helppo "metsänomistaja"...? Kainussa näkyy olevan metsät ja rahaa virtaa vaan lisää sisään.
Tuollakin käppyrä vankassa ylämäessä: https://www.s-pankki.fi/fi/saastaminen-ja-sijoittaminen/rahastot/s-metsarahasto/
Vaan kuinka pitkään onkaan olla noin helppo "metsänomistaja"...? Kainussa näkyy olevan metsät ja rahaa virtaa vaan lisää sisään.
Metsistä maksetaan nyt 25% yli niiden kokonaisarvon ja jopa 1,5 kertaa käypä arvo. Sanoisin, että kupla vielä puhkeaa.
Tuollakin käppyrä vankassa ylämäessä: https://www.s-pankki.fi/fi/saastaminen-ja-sijoittaminen/rahastot/s-metsarahasto/
Vaan kuinka pitkään onkaan olla noin helppo "metsänomistaja"...? Kainussa näkyy olevan metsät ja rahaa virtaa vaan lisää sisään.
Metsistä maksetaan nyt 25% yli niiden kokonaisarvon ja jopa 1,5 kertaa käypä arvo. Sanoisin, että kupla vielä puhkeaa.
Maksoin juuri (ihan kaikki kulut huomioiden) +20,7 % yli metsän ja maapohjan reaaliarvon (huomioiden odotusarvo korjaus) rajanaapurini metsätilasta. Mietin pitkään mikä olisi järkevää, sillä metsävähennys sotkee asiaa hieman.
Nyt päätehakkuukypsä järeä männikkö toisella tilalla menee nurin velan maksun edessä, metsävähennys huomioiden ja "jatkaa" kasvuaan uuden tilan 3. kehitysluokan kuvioilla.
Teinkö sitten tyhmän tempun, - todennäköisesti.
No ei mikään yllätys meikäläiseltä!!😁
Mutta totta on että hyvistä metsätiloista maksetaan aika kovia hintoja.
Metsä on aika tylsä ja huono sijoituskohde, eikä sillä rikastu. :P https://yle.fi/uutiset/3-10488515vanha sanonta: tyhmän eväät syödään ensin... pätee tässäkin. Matemaattisesti syntynyttä rahaa ei ole, olkoon valuutta mikä tahansa. Kryptovaluutoilla olisi kysyntää, joku voisi vaihteeksi ideoida ihan laillisen ja luotettavan... päästäisiin eroon paperilapuista ja metallilätkistä, sekä saataisiin rahanpesu ja harmaa talous poistettua. Nykyiset yritykset luoda uusi valuutta ovat suoraan pyramidi-huijauksen versioita, näyttää olevan toistaiseksi laillinen tapa luoda miljoonaomaisuus :)
Kryptovaluutat ovat hyviä ideoita, joiden käytännön toteutus voi johtaa lieveilmiöihin. Poikkipuolinen sana Wincapitan kohdalla johti yöllisiin soittoihin, eivätkä olleet mitään hyvänyötoivotuksia. Myös kryptorahan, kuten Onecoinin kauppaajat ovat nykyisin helposti triggeroituvia. Siitä voisi päätellä, että käy tunteisiin tämää kryptovaluuttakin, että huijauksille on sijaa, ja miten varmistat, että juuri oma coinityyppisi on se "virallinen".juuri se pistää yrittämään uusia maksujärjestelmiä ja valuuttoja, koska mikään virallinen taho ei ole tuonut omaansa markkinoille. Meillähän on käytössä paperiraha ja kolikot, sekä pankkien ylläpitämä tilisaldoihin perustuva järjestelmä. Järjestelmässä pankit hoitavat lisäksi valuuttakurssien vaihdot, sekä vanhat kytkökset jalometalleihin. Materiasta ei voida luopua, koska kaikki eivät ole pankkien asiakkaita tai eivät halua rahojensa hallinnointia pankeissa, rikolliset myyvät huumeensa mieluummin setelejä vastaan, kuin tilisiirtoina. Airiston Helmellä oli myös käteiselle käyttöä :)
-SS-
Joku on kuvannut virtuaalivaluuttaa seteliksi, johon jokainen jättää oman sormenjälkensä eli kaikki hämärä bisnes poistuisi samalla.
nykyiset virtuaalivaluutat saattavat olla jopa suunniteltu hämärämiesten toimesta. Jos tämä ominaisuus, sidonta henkilötunnistukseen, haluttaisiin ottaa mukaan, niin kaiketi sekin olisi mahdollista? Nykyinen henkilötunnistus ja pankkitilijärjestemä poistaisi jo yli 95% rikollisuudesta, jos vielä pankkitilitietoihin on viranomaisilla pääsy tarvittaessa. Käteisen määrän väheneminen tehostaa vaikutusta, nyt on jo ravintoloita, joihin käteinen ei käy.
Joku on kuvannut virtuaalivaluuttaa seteliksi, johon jokainen jättää oman sormenjälkensä eli kaikki hämärä bisnes poistuisi samalla.
Nykyisellään tämä ei kyllä pidä paikkaansa - siis hämärä business. Eli kryptovaluutoilla nimenomaan voi toimia kansainvälisesti anonyymisti jos niin haluaa. Se on totta että lohkoketjua voi kuka tahansa seurata (ja myös näin vahvistaa tapahtumat) mutta henkilöihin noiden tapahtumien liittäminen on aika lailla mahdotonta ellei lompakon omistaja välttämättä halua julkistaa henkilöllisyyttään.
Jos valuutan vaihtaa suuntaan tai toiseen jossain virallisessa (kotimaisessa) palvelussa niin siitä toki jää jälki niin palvelun lokeihin kuin pankkitilillekin. Mutta jos sillä ostaa ja myy jotakin maailmalla niin sitä ei ole helppoa kenenkään selvittää. Ns. lompakonkin voi rohkeana miehenä pitää itse jolloin sekään ei kummittele missään kootussa palvelussa ja riittävän paranoidi käyttää nettiyhteytenäkin jotain sellaista jota ei ole helppo yhdistää paikkaan tai omistajaan. Jostakin kumman syystä nämä haittaohjelmakiristäjät ja huumeheikit nimenomaan suosivat maksujen suorittamista vaikkapa bitcoineina :-)
Joskus katselin lohkoketjun transaktioista millaisia määriä coineja löytyy ja liikkuu. Löytyi helposti tilejä joille oli siirretty vähintään satojatuhansia euroja. Valitettavasti kukaan ei kerro kenen ja missäpäin maailmaa ne ovat :-)
Bittiraha oli oikea kutsu rikollisten tienaajien joukolle. Koska sen kauppaa ei ole säädelty, havaitsivat nopealiikkeiset spekulantit, että "vaihtokurssin" manipulointi on helppoa ja kannattavaa. (Pörssiosakkeilla joudut 200 v vankeuteen, jos jäät kiinni) Nyt on jo paljastunut että korkeimman sähkörahahintahuipun takana on ollut suunnitelmallista ja keinotekoista kauppaa käynyt sijoittajaryhmä, joka kierrätti itse keskimänsä tilapäisvaluutan kautta kauppojansa, pumppasivat ilmaa hintaan, kunnes tunkit tarttuivat syöttiin. Nyt sitten bitcoinien sahalaitalasku on selvästi pump and dump- toimintaa, kun ihan vilpittömätkin bitcoin-haltijat yrittävät päästä eroon omistaan edes jollakin hinnalla. Koska kukaan ei halua oikein ostaa, putoaa ns. kurssi pienestäkin myyntiyrityksestä, eikä sähköäkään tahi näitä laskinkortteja oikein saa virtuaalirahalla enää maksettua uusien coinien laskemiseen, alkaa olla vaikeat ajat realisoinnille.
Sitä olen ihmetellyt, kun bittirahamiljonäärit ovat lehdissä jotenkin neroiksi ylistettyjä, jos kyseessä olisi ollut pyramidikeräyksen tai Ponzivirityksen tekemä miljonääri, ehkä halveksittaisiin. Vielä emme kuitenkaan tiedä, millainen todellinen vaikutin on bittirahapioneereilla alun perin ollut.
Ei kun shamppanjavispilöitä bitcoin-rihkamakaupasta ostamaan.
-SS-
Onko tämä kuinka uusi tieto, kun juuri sanottiin, että UPM ei ole tänä vuonna myynyt enää mitään. Metsätilamarkkina supistuu tänä vuonna juurikin edellä mainitusta syystä, myöskään Metsähallitus ei ole enää myynyt. Metsien arvo kasvaa juu, mutta ei itsellään. Jonkun ne on hoidettava. Olen täysin vakuuttunut siitä, että rahastot tulevat vielä luopumaan metsäsijoituksista.https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.349277
ok.Onko tämä kuinka uusi tieto, kun juuri sanottiin, että UPM ei ole tänä vuonna myynyt enää mitään. Metsätilamarkkina supistuu tänä vuonna juurikin edellä mainitusta syystä, myöskään Metsähallitus ei ole enää myynyt. Metsien arvo kasvaa juu, mutta ei itsellään. Jonkun ne on hoidettava. Olen täysin vakuuttunut siitä, että rahastot tulevat vielä luopumaan metsäsijoituksista.https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.349277
Jos Ruotsi täyttää EU:n vaatimukset hiilidioksidin varastoinnin lisäämisestä, seuraukset Ruotsin metsäteollisuudelle ovat dramaattiset.. Paljonko nousee valmiin tavaran ja raakapuunhinnat ,jos kaikki maat osallistuu tuotannon leikkaukseen . Tosin Suomi varmaan leikkaa rikkurimaidenkin edestä ,jotta maapallo pelastuu. Metsämaanhinat voi laskea, jos ei saa hakata.
Sahojen on tällöin vähennettävä tuotantoaan 25 prosenttia, sellun tuotanto kutistuu 10 prosenttia ja 10 000 työpaikkaa katoaa.
Danske Bankin asiantuntija Johan Freij varoittaa
Jos Ruotsi täyttää EU:n vaatimukset hiilidioksidin varastoinnin lisäämisestä, seuraukset Ruotsin metsäteollisuudelle ovat dramaattiset.
Sahojen on tällöin vähennettävä tuotantoaan 25 prosenttia, sellun tuotanto kutistuu 10 prosenttia ja 10 000 työpaikkaa katoaa.
Danske Bankin asiantuntija Johan Freij varoittaa