Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Tapani - 21.05.10 - klo:07:28
-
Kuulin tässä huhun, että seuraavalla ympäritötukikaudella alkavat tukitarkastajat ottamaan maanäytteitä pistokoe mielessä. Verrataan sitten tilan maanäytteisiin, että onko heittoa. Pitäneekö huhu paikkansa ?
-
Kuulin tässä huhun, että seuraavalla ympäritötukikaudella alkavat tukitarkastajat ottamaan maanäytteitä pistokoe mielessä. Verrataan sitten tilan maanäytteisiin, että onko heittoa. Pitäneekö huhu paikkansa ?
Seuraavasta ympäristötukijärjestelmästä ei ole vielä päätöksiä, asiantuntijat tuossa julistivat näkemyksiään. Maanäytteissä on vilungin lisäksi sellainen asia, että viranomaiset haluaisivat todellista tietoa ympäristätuen lannoitusrajoitusten vaikutuksista peltojen fosforipitoisuuksia.
-
Kuulin tässä huhun, että seuraavalla ympäritötukikaudella alkavat tukitarkastajat ottamaan maanäytteitä pistokoe mielessä. Verrataan sitten tilan maanäytteisiin, että onko heittoa. Pitäneekö huhu paikkansa ?
Tuo olisi luontainen jatkumo kaikelle v*tuilulle. Samoin se, että sonnasta otettaisiin kontrollit ::) Mutta antaa tulla vaan, rehellisille tämä ei harmia tule tuomaan.
-
Sitten voisivat vielä tarkkailla että protkon paskat menee siihen peltoon, mihin papereitten mukaan
on mennyt.
;D
-
Kuulin tässä huhun, että seuraavalla ympäritötukikaudella alkavat tukitarkastajat ottamaan maanäytteitä pistokoe mielessä. Verrataan sitten tilan maanäytteisiin, että onko heittoa. Pitäneekö huhu paikkansa ?
Paikkansapitävyydestä en tiedä mutta kyllähän maanäytteisiin tullee aika paljon jo ihan satunnaisuudestakin johtuvaa vaihtelua. Miten tarkastaja pystyisi ottamaan näytteitä samoista kohdista kuin isäntä neljä vuotta sitten?
-
Kuulin tässä huhun, että seuraavalla ympäritötukikaudella alkavat tukitarkastajat ottamaan maanäytteitä pistokoe mielessä. Verrataan sitten tilan maanäytteisiin, että onko heittoa. Pitäneekö huhu paikkansa ?
Paikkansapitävyydestä en tiedä mutta kyllähän maanäytteisiin tullee aika paljon jo ihan satunnaisuudestakin johtuvaa vaihtelua. Miten tarkastaja pystyisi ottamaan näytteitä samoista kohdista kuin isäntä neljä vuotta sitten?
ja siltiki siinä tulee olemaan vaihtelua, johtuen näytteen ottajasta, analysoijasta yms..
-
Kuulin tässä huhun, että seuraavalla ympäritötukikaudella alkavat tukitarkastajat ottamaan maanäytteitä pistokoe mielessä. Verrataan sitten tilan maanäytteisiin, että onko heittoa. Pitäneekö huhu paikkansa ?
Paikkansapitävyydestä en tiedä mutta kyllähän maanäytteisiin tullee aika paljon jo ihan satunnaisuudestakin johtuvaa vaihtelua. Miten tarkastaja pystyisi ottamaan näytteitä samoista kohdista kuin isäntä neljä vuotta sitten?
Tuota samaa mietittiin sen tarkastajan kanssa jolta asiasta kuulin :) Aika näyttää, että tuleeko koko juttu voimaan.
-
Kuulin tässä huhun, että seuraavalla ympäritötukikaudella alkavat tukitarkastajat ottamaan maanäytteitä pistokoe mielessä. Verrataan sitten tilan maanäytteisiin, että onko heittoa. Pitäneekö huhu paikkansa ?
Paikkansapitävyydestä en tiedä mutta kyllähän maanäytteisiin tullee aika paljon jo ihan satunnaisuudestakin johtuvaa vaihtelua. Miten tarkastaja pystyisi ottamaan näytteitä samoista kohdista kuin isäntä neljä vuotta sitten?
Tuota samaa mietittiin sen tarkastajan kanssa jolta asiasta kuulin :) Aika näyttää, että tuleeko koko juttu voimaan.
Mutta eikö idea olisi nimenomaan ottaa näytteet oikein (edustavasti) joka tapauksessa? Tällöin tulos on sama olisi ottaja isäntä tai kyttä. Vai pitäisikö tarkastajalle sanoa että "ota tuolta suojakaistasta, sieltä minäkin otin" ;D
-
Aika hurja hajonta pitää sallia, jos kontrollinäytteillä halutaan pelata.
Meillä maalajit vaihtelevat samalla lohkolla välillä hiekka-hiesu-multamaa. Välissä maantieojin kaivuilla täytettyjä valtaojia ym. Sitten vielä lannanlevityksen tasaisuuden vaikutus fosforilukuihin pitäisi eliminoida. Jonkinlainen tutkimushan tuosta ensin varmaan tehdään, jotta saadaan selvyys onko konsti ylipäätään käyttökelpoinen.
-
Aika hurja hajonta pitää sallia, jos kontrollinäytteillä halutaan pelata.
Meillä maalajit vaihtelevat samalla lohkolla välillä hiekka-hiesu-multamaa. Välissä maantieojin kaivuilla täytettyjä valtaojia ym. Sitten vielä lannanlevityksen tasaisuuden vaikutus fosforilukuihin pitäisi eliminoida. Jonkinlainen tutkimushan tuosta ensin varmaan tehdään, jotta saadaan selvyys onko konsti ylipäätään käyttökelpoinen.
Eiköhän tästäkin järjestetä sellainen laajahko 2,5 miljoonan hehtaarin seurantatutkimus. Vähän samaan tyylin kuin tuossa viime vuosituhannen puolella kevennetyn muokkauksen tilakoe 75.000 tilalla..
..Ja mikäs on tehdessä, kun rahoittajat puivat tälläkin kertaa vain nyrkkiä taskussa, ja taipuvat. 8)
Tutkimuksen kannalta tosin on hivenen valitettavaa, ettei enää saada kokoon kuin vajaan 60.000 tilan otos. :P
Ja asian tynkää loppuun: GPS sijaintitiedolla näytteenotosta riippuvaa epätarkkuutta olisi mahdollista minimoida huomattavassa määrin.
-
Saisivat ne tarkastajat hoitaa koko näytteenoton. Vaikkahan joka vuosi kävisivät näytteet ottamassa. Kun on aika isojakin lohkoja niin heitot muodostuvat aika suuriksi pakostakin, minullakin on monta lohkoa joilla maalajitkin vaihtelevat miten sattuu.
-
Ei mikään ihme jos suunnittelevat, kun katsoo miten sikalanvieruspellolle vedetään neljättäkymmenettä vuotta 40 kuutiota lietettä joka vuosi, niin että syksyn pimeinä iltoina loistaa kilpaa kasvihuoneiden kanssa mutta papereiden mukaan kaikki on kunnossa.
Vaikka näytteenottopaikat ja maalajit vaihtelee, ja eri firmojen tuloksetkin vaihtelee, niin aika rauhallisesti fosforitasot on käyttäytyneet kun noita on muutaman vuoden välein teetetty.
Näytteisiin voi vaikka kirjata GPS-koordinaatit niin tarkastajatkin osuu muutaman metrin tarkkuudella samaan kohtaan eikä tarvitse pelätä oikeusmurhaa.
Yhdellä kaapaisulla kukaan toivottavasti ei sitä näytettä ota, kyllä se lannanlevitys aika nopeasti tasoittuu jos vain jaksaa kairata edes kymmenkunta kertaa. Jos joku valtaojatäyttö osuu pariin kairaan, se ei vielä koko näytettä paljoa heiluta.
Jos näytteet on kummallakin kerralla otettu niinkuin ne pitäisi ottaa, yhden pykälän vaihtelu on mahdollista, mutta isännän ottama 'välttävä' ei tuon vuoksi muutu tarkastajan 'arveluttavan korkeaksi'
Ja on ne omat korkeat fosforitasot hiljalleen laskeneet kun kymmenen vuotta on lannoiteltu suositusten mukaan tai alle.
-
Ei mikään ihme jos suunnittelevat, kun katsoo miten sikalanvieruspellolle vedetään neljättäkymmenettä vuotta 40 kuutiota lietettä joka vuosi, niin että syksyn pimeinä iltoina loistaa kilpaa kasvihuoneiden kanssa mutta papereiden mukaan kaikki on kunnossa.
Vaikka näytteenottopaikat ja maalajit vaihtelee, ja eri firmojen tuloksetkin vaihtelee, niin aika rauhallisesti fosforitasot on käyttäytyneet kun noita on muutaman vuoden välein teetetty.
Näytteisiin voi vaikka kirjata GPS-koordinaatit niin tarkastajatkin osuu muutaman metrin tarkkuudella samaan kohtaan eikä tarvitse pelätä oikeusmurhaa.
Yhdellä kaapaisulla kukaan toivottavasti ei sitä näytettä ota, kyllä se lannanlevitys aika nopeasti tasoittuu jos vain jaksaa kairata edes kymmenkunta kertaa. Jos joku valtaojatäyttö osuu pariin kairaan, se ei vielä koko näytettä paljoa heiluta.
Jos näytteet on kummallakin kerralla otettu niinkuin ne pitäisi ottaa, yhden pykälän vaihtelu on mahdollista, mutta isännän ottama 'välttävä' ei tuon vuoksi muutu tarkastajan 'arveluttavan korkeaksi'
Ja on ne omat korkeat fosforitasot hiljalleen laskeneet kun kymmenen vuotta on lannoiteltu suositusten mukaan tai alle.
no ei mulla ainakaan ole tarpeeksi tarkkaa gps:sää jolla koortinaatit vois ottaa..
-
Taitaa olla hallinnolla tarvis työllistää henkilöstöä, saadaan samalla nykyisen huomio-talouden oppien mukaista myönteistä julkisuutta tiettyjen piirien silmissä.
Lystin maksajasta ei liene epäselvyyttä, pakollinen lisätoimenpide.
-
ei kai kukaan tosissaan kerää kymmentä osanäytettä jokaiseen purkkiin? hullun hommaahan se on. hiukan lapiolla kuopastaan ojan vierestä ni tullee hyvät näytteet.
-
Meillä on ensimmäinen viljavuustutkimus tehty v. 1952. Kyllä ne viljavuudet on siitälähtien selvitetty viljelyä varten. Nykyinen ympäristötukipelleily kylläkin vissiin pakottaa siirtymään kahdenkertaiseen viljavuustutkimukseen. >:(
-
ei kai kukaan tosissaan kerää kymmentä osanäytettä jokaiseen purkkiin? hullun hommaahan se on. hiukan lapiolla kuopastaan ojan vierestä ni tullee hyvät näytteet.
Ojan vierestä ei ehkä näytteitä oteta mutta muutamien metrien päästä reunasta, kohdasta joka on tarkoitusta varten jätetty ilman lantaa jo pidemmän aikaa...
-
ei kai kukaan tosissaan kerää kymmentä osanäytettä jokaiseen purkkiin? hullun hommaahan se on. hiukan lapiolla kuopastaan ojan vierestä ni tullee hyvät näytteet.
Ojan vierestä ei ehkä näytteitä oteta mutta muutamien metrien päästä reunasta, kohdasta joka on tarkoitusta varten jätetty ilman lantaa jo pidemmän aikaa...
eikö se sitten oo sama hakea jo rapajängän laidasta?
-
ei kai kukaan tosissaan kerää kymmentä osanäytettä jokaiseen purkkiin? hullun hommaahan se on. hiukan lapiolla kuopastaan ojan vierestä ni tullee hyvät näytteet.
Ojan vierestä ei ehkä näytteitä oteta mutta muutamien metrien päästä reunasta, kohdasta joka on tarkoitusta varten jätetty ilman lantaa jo pidemmän aikaa...
Hyvä kun asiasta kirjoitetaan näinkin avoimesti.
Asia kiinnostaa ainakin ympäristöviranomaisia, maatalouden ympäristötuki ehtojen tekijöitä ja myös rahoittajia.
Alle 10 vuoden aikana tullaan näkemään voimakkailla kotieläintalousalueilla rakennusten vakuusarvojen romahdus kun osa pelloista menee lannanlevityskieltoon. Onhan selvää, että niin maidossa, siassa kuin siipikarjassa on alueita, joilla ravinteita ei levitetä asianmukaisesti, alueen pellon eivä yksinkertaisest riitä
-
Kyllä minä pyrin ottamaan edustavan näytteen lohkoilta. Ei ole vielä ollut mitään tarvetta kikkailuun. Laitumelta tietysti katson, ettei sontaläjästä kairaa.
-
Kritisoin maanäytteissä sitä, että joutuu kärsimään jos tekee paremmin kuin ympäristötukiehdot määräävät. Jos otan 5 ha lohkolta 5 näytettä, joiden fosforiluvut ovat savimaalla esim. 32, 41, 30, 43 ja 37 joudun tekemään kahden maanäytteen ympärille kasvulohkon, johon ei saa levittää lantaa. Jos tekisin vähimmäisvaatimuksen mukaisesti lohkolta yhden näytteen olisi fosforiluku 37 ja saisin levittää lantaa koko lohkolle.
-
Kritisoin maanäytteissä sitä, että joutuu kärsimään jos tekee paremmin kuin ympäristötukiehdot määräävät. Jos otan 5 ha lohkolta 5 näytettä, joiden fosforiluvut ovat savimaalla esim. 32, 41, 30, 43 ja 37 joudun tekemään kahden maanäytteen ympärille kasvulohkon, johon ei saa levittää lantaa. Jos tekisin vähimmäisvaatimuksen mukaisesti lohkolta yhden näytteen olisi fosforiluku 37 ja saisin levittää lantaa koko lohkolle.
no voisko siinä tehä niin että näyttää viranomaisille vaan yhden?
-
Kritisoin maanäytteissä sitä, että joutuu kärsimään jos tekee paremmin kuin ympäristötukiehdot määräävät. Jos otan 5 ha lohkolta 5 näytettä, joiden fosforiluvut ovat savimaalla esim. 32, 41, 30, 43 ja 37 joudun tekemään kahden maanäytteen ympärille kasvulohkon, johon ei saa levittää lantaa. Jos tekisin vähimmäisvaatimuksen mukaisesti lohkolta yhden näytteen olisi fosforiluku 37 ja saisin levittää lantaa koko lohkolle.
no voisko siinä tehä niin että näyttää viranomaisille vaan yhden?
Niihän tuo taitaa tehä, jos rivienvälistä osaan oikein lukea. ::) Make tarkottaa, että tämä kahden kertaisen kirjanpidon pitäminen on tyhmää, eikä se ole ympäristön eduksi. Vanha keskiarvoon perustuva oli paljon fiksumpi.
-
Kritisoin maanäytteissä sitä, että joutuu kärsimään jos tekee paremmin kuin ympäristötukiehdot määräävät.
Sama juttu. Edellisillä ympäristötukikausilla meillä on toimittu maanäytteiden suhteen hyvin tunnollisesti: reilusti alle 5 ha lohkoilta on otettu useita näytteitä mikäli oli maalajieroja ja muutenkin pyrittin toimimaan oppikirjojen mukaisesti. Nykysääntöjen mukaan homma meni pelleilyksi kun yhtenäisiä peruslohkoja piti jakaa eri tavoin lannoitetuiksi kasvulohkoiksi. Nyt pyrin täyttämään vain ympäristötuen minimivaatimukset.
Toinen vielä enemmän nyky-ympäristötuessa jurppiva asia on se että monipuolisesta viljelykierrosta rangaistaan. Jos viljelykierto on ohra-ohra-ohra-ohra-ohra-ohra, on helppo käyttää joka lohkolla satotasokorjausta. Mutta jos viljelykierto onkin ohra-ruis-rypsi-vehnä-kaura-viherkesanto, ei satotasokorjausta voi käyttää ollenkaan vaikka tilan satotasot olisivat miten korkeita tahansa. Ympäristötukiopas kun toteaa "Perussatotason mukaisen lannoitusmäärän saa ylittää vain, jos korkeampi satotaso on saavutettu samalta peruslohkolta samalla kasvilla jonain viidestä aiemmasta satovuodesta." Mitäs sitten jos samasta kasvista onkin jo kuusi vuotta?
Luulen että ympäristötuesta irtautuminen alkaa pikku hiljaa, oikeasti ympäristöystävällinen viljely on toteutettavissa jopa paremmin jos ympäristötuen ehdot eivät rajoita järkevää toimintaa. Tosin irtautumiseenkin sisältyy sudenkuoppia, ja esimerkiksi tämänhetkisessä MTK:n vuokrasopimusmallissa (joka lienee aika yleisesti käytössä) on kohta jossa vuokralainen sitoutuu pitämään pellot ympäristötukikelpoisena. Eli tälläisen useamman kasvukauden pituisen vuokrasopimuksen allekirjoittanut on jo nyt käytännössä sitoutunut sokkona seuraavan ympäristötukikauden sääntöihin.
-
Eikös jossain lehdessä jokunen vuosi sitten ollut juttu, missä otettiin samasta maanäytteestä ( betonimyllyllä sekoitetusta ;D ) muutamia näytteitä analysoitavaksi. Muistaakseni jonkinlaista hajontaa kyllä löytyi analysoijistakin johtuen :D Itsekkin viljelen lohkoja jotka ovat pakotettu jaettaviksi eri peruslohkoihin (kuntaraja halkaisee lohkon , tai oma ja vuokrattu liitetty samaksi lohkoksi , mutta eri peruslohkoja ) joten olen joutunut ottamaan kahdet näytteet vaikka lohkoa viljellään yhtenä lohkona ja koko yhteensä 2-3ha. Niin jos samasta osanäytteistä kootusta sangollisesta ja hyvin vielä sekoitetustakin ottaa kahteen rasiaan näytteitä. Saattaa tulokset olla varsinkin fosforin osalta eriäviä. Toinen lohko tyydyttävä ja toinenen välttävä ::) Viisvuotta sitten tulokset vaan oli toisinpäin 8)
-
Yksi ongelma on maalajit. Eri maalajiryhmillä on viljavuusluokkien rajat eri tasoilla, toisaalta maalaji vaikuttaa sallittuun typpilannoitukseen. Maalaji määritellään näytteistä aistinvaraisesti. Tarkin tulos saadaan kun peltonsa tunteva viljelijä ottaa näytteet maalajirajojen mukaisesti. Lannoittaakin voi eroja tasaten, mutta kirjanpito menee sekoiluksi jos lohkoja laetaan palastella.
Viljelijälle asetettavat vaatimukset ja erityisesti sanktiot pitäisi olla suhteessa lähtötietojen tarkkuuteen.
-
Kritisoin maanäytteissä sitä, että joutuu kärsimään jos tekee paremmin kuin ympäristötukiehdot määräävät. Jos otan 5 ha lohkolta 5 näytettä, joiden fosforiluvut ovat savimaalla esim. 32, 41, 30, 43 ja 37 joudun tekemään kahden maanäytteen ympärille kasvulohkon, johon ei saa levittää lantaa. Jos tekisin vähimmäisvaatimuksen mukaisesti lohkolta yhden näytteen olisi fosforiluku 37 ja saisin levittää lantaa koko lohkolle.
no voisko siinä tehä niin että näyttää viranomaisille vaan yhden?
Niihän tuo taitaa tehä, jos rivienvälistä osaan oikein lukea. ::) Make tarkottaa, että tämä kahden kertaisen kirjanpidon pitäminen on tyhmää, eikä se ole ympäristön eduksi. Vanha keskiarvoon perustuva oli paljon fiksumpi.
Joskus luvattiin että jos on kahdet voimassaolevat näytteet lohkolta niin saa käyttää niitä joita haluaa. Itse olen tuota tulkinnut niin että epäsopivat näytteet olen jättänyt huomiotta, oli kyllä viime kesän näytteissä hajonta niin merkityksetöntä ettei tarvitse valikoida.
-
Kritisoin maanäytteissä sitä, että joutuu kärsimään jos tekee paremmin kuin ympäristötukiehdot määräävät.
Sama juttu. Edellisillä ympäristötukikausilla meillä on toimittu maanäytteiden suhteen hyvin tunnollisesti: reilusti alle 5 ha lohkoilta on otettu useita näytteitä mikäli oli maalajieroja ja muutenkin pyrittin toimimaan oppikirjojen mukaisesti. Nykysääntöjen mukaan homma meni pelleilyksi kun yhtenäisiä peruslohkoja piti jakaa eri tavoin lannoitetuiksi kasvulohkoiksi. Nyt pyrin täyttämään vain ympäristötuen minimivaatimukset.
Toinen vielä enemmän nyky-ympäristötuessa jurppiva asia on se että monipuolisesta viljelykierrosta rangaistaan. Jos viljelykierto on ohra-ohra-ohra-ohra-ohra-ohra, on helppo käyttää joka lohkolla satotasokorjausta. Mutta jos viljelykierto onkin ohra-ruis-rypsi-vehnä-kaura-viherkesanto, ei satotasokorjausta voi käyttää ollenkaan vaikka tilan satotasot olisivat miten korkeita tahansa. Ympäristötukiopas kun toteaa "Perussatotason mukaisen lannoitusmäärän saa ylittää vain, jos korkeampi satotaso on saavutettu samalta peruslohkolta samalla kasvilla jonain viidestä aiemmasta satovuodesta." Mitäs sitten jos samasta kasvista onkin jo kuusi vuotta?
Luulen että ympäristötuesta irtautuminen alkaa pikku hiljaa, oikeasti ympäristöystävällinen viljely on toteutettavissa jopa paremmin jos ympäristötuen ehdot eivät rajoita järkevää toimintaa. Tosin irtautumiseenkin sisältyy sudenkuoppia, ja esimerkiksi tämänhetkisessä MTK:n vuokrasopimusmallissa (joka lienee aika yleisesti käytössä) on kohta jossa vuokralainen sitoutuu pitämään pellot ympäristötukikelpoisena. Eli tälläisen useamman kasvukauden pituisen vuokrasopimuksen allekirjoittanut on jo nyt käytännössä sitoutunut sokkona seuraavan ympäristötukikauden sääntöihin.
toi irtautuminen on aika turhaa koska kuitenkin pitää viljellä ympäristötukiehtojen mukaan, mutta sillon vain ei saa ympäristötukea..
-
Tuosta keskiarvon käyttämisestä vielä. Jos lohkon näytteistä yhden fosforiarvo olisi vaikka 80 se nostaisi heti keskiarvon arveluttavan korkean puolelle koko lohkolla ja tuossa tilanteessa olisikin ihan järkevää ympäristönkin kannalta jättää lanta levittämättä tuollaisen näytteen ympäristöön. Silloin jos keskiarvolla voi pitää fosforiarvot siedettävinä niiden hajonta ei käytännössä voi olla kauhean suuri.
-
olisikin ihan järkevää ympäristönkin kannalta jättää lanta levittämättä tuollaisen näytteen ympäristöön.
***Kuinka iso on yhden näytteen "ympäristö"? 2ha lohkolla? Entä 20ha lohkolla?
;D ;D
-
Taitaa olla hallinnolla tarvis työllistää henkilöstöä, saadaan samalla nykyisen huomio-talouden oppien mukaista myönteistä julkisuutta tiettyjen piirien silmissä.
Lystin maksajasta ei liene epäselvyyttä, pakollinen lisätoimenpide.
meillä on muutamalla lohkolla tätä maalaji vaihtelua jonka huomaa
myös maanäytteissä koska samalla lohkolla on turvetta ,mutaa,hiekkaa,savea,moreenia toivottavasti tuo ei toteudu
-
Mitenkäs tälläinen tapaus, kun viljavuusnäytteitä lähettäessäni näpsäisin rastin myös typen määrittämiseen, että ei tarvii eri näytteitä ottaa. Tulokset tulivat ja yhdeltä lohkolta oli löytynyt 70+70 eli 140kg typpeä hehtaarilta. :o :o Kyseessä multamaa, josta nurmi kynnetty viime syksynä.
-
Mitenkäs tälläinen tapaus, kun viljavuusnäytteitä lähettäessäni näpsäisin rastin myös typen määrittämiseen, että ei tarvii eri näytteitä ottaa. Tulokset tulivat ja yhdeltä lohkolta oli löytynyt 70+70 eli 140kg typpeä hehtaarilta. :o :o Kyseessä multamaa, josta nurmi kynnetty viime syksynä.
Kannattaa varmaan tehdä typpilaukkutesti lisäksi vielä... ::) Tuskin sitä kukaan osaa katsoa/etsiä niistä papereista. Kumpikin testi on yhtä "virallinen". Aika hurja määrä typpeä. Apilanurmi selittäisi osan, mutta jotenkin tuntuisi, että voisi olla ylilannoitustakin...
-
Ei sinne paljon apulantaa ole viskelty, kun oli viime vuodet laitumena. Olis varmaan pitänyt lähettää näytteet kylmälaukussa. No, nyt sinne on paskatkin levitetty, mutta vielä kylvämättä. Ja sääennusteiden perusteella en tiedä edes mitä kylväis. Ohraa piti...
-
Mitenkäs tälläinen tapaus, kun viljavuusnäytteitä lähettäessäni näpsäisin rastin myös typen määrittämiseen, että ei tarvii eri näytteitä ottaa. Tulokset tulivat ja yhdeltä lohkolta oli löytynyt 70+70 eli 140kg typpeä hehtaarilta. :o :o Kyseessä multamaa, josta nurmi kynnetty viime syksynä.
Vaikka laitumia pidetään kaikkea hyvää tuottavina ja tavoittelemisen arvoisina, ne ovat melkoisia ravinnepommeja silloin kun ympäristötuen ravinnemäärät ajatellaan minimitasoksi.
http://www.valio.fi/maitojame/mm6_02/laidun.htm
-
No voi perhana.. tietysti se näyte oli jonkun paskaläjän alusmaata.. >:( >:(
-
Yleisesti kai ne maanäytteet kannattaa ottaa kunnolla justiinsa kulujen säästämiseksi eikä lisäämiseksi... ???